Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö
Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin 17 asukasta neliökilometrillä. Pohjoinen ilmasto, pitkät etäisyydet ja syrjäinen sijainti näkyvät perinteissä ja elinkeinorakenteessa. Maaseutu elää Suomessa voimakasta muutosta. Elinkeinorakenne muuttuu nopeasti. Nykyisin yli kolmasosa maatiloista saa toimeentulonsa muustakin kuin maataloudesta. Monialaisuus toimialoittain Alkutuotanto Elintarvikkeet Puutavara Energia Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Urakointi Matkailu Muut palvelut
Suomessa on monitoiminen maaseutu Monialaisuus on tyypillistä suomalaisille maatiloille. Tilojen toimeentulo tulee maatalouden ohella muiltakin toimialoilta. Yleisimpiä tulonlähteitä ovat koneurakointi, matkailu, erilaiset palvelut sekä puun ja elintarvikkeiden jatkojalostus. Myös energiayrittäjyys on nousussa. Puulla tuotetun energian käyttö on kasvanut viime vuosina. Bioenergia eri muodoissaan tarjoaa uusia yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Maaseudun hyvinvointi ei perustu pelkästään maatalouteen. Maanviljely on yksi maaseudun elinkeinoista ja ratkaiseva tekijä maisemassa. Maaseutu tarvitsee monipuolisia toimeentulolähteitä ja uusia asukkaita pysyäkseen elinvoimaisena. Maaseutu tarjoaa monipuoliset yrittämisen mahdollisuudet. Suomen yrityksistä noin 40 prosenttia sijaitsee maaseudulla. Maaseudun yrittäjyys on pienyritysvaltaista ja usein monimuotoista. Tulevaisuudessa osaamisen ja luovuuden avulla maaseudulle syntyy uusia työpaikkoja. Alueellisissa maaseudun kehittämisohjelmissa EU:n maaseudun kehittämisvaroja kohdennetaan erityisesti maaseudun pienten ja alkavien yritysten tukeen ja yritysten toiminnan kehittämiseen.
Elinvoimainen maaseutu houkuttelee asumaan Elinvoimainen maaseutu on olennainen osa suomalaista asutusta ja kulttuuria. Se on välttämättömyys ruoan ja puun tuotannolle. Maaseutu tuottaa myös muita tärkeitä tuotteita ja palveluita koko yhteiskunnalle. Maaseudun elinvoimaisuutta on lisätty maaseudun kehittämisohjelmien avulla. Uusia työpaikkoja on syntynyt ja maaseudusta on tullut uudelleen houkuttelevampi asuinpaikka. Tutkimusten mukaan yhä useampi suomalainen haluaisi asua maalla. Kylien kehittämiseen liittyvillä hankkeilla on aktivoitu ihmisiä toimimaan oman kotiseutunsa hyväksi. Samalla on kehitetty uusia muotoja turvata maaseudun väestön peruspalveluja. Paikalliseen omaehtoisuuteen perustuva kylätoiminta ja toimintaryhmätyö ovat tuottaneet hyviä tuloksia.
Suomalaisilla on läheinen suhde luontoon Suurin osa Suomen maaseudusta on metsää ja vesistöjä. Maaseudun asukkaille ne merkitsevät työtä, taloudellista turvallisuutta, hyvää asuin- ja virkistysympäristöä, mutta myös koskematonta luontoa ja kansallismaisemaa. Suomalaisilla on läheinen suhde luontoon. Maalle hakeudutaan mielellään virkistymään ja lomailemaan. Pohjoinen, puhdas luonto antaa hyvät edellytykset niin maaseutumatkailulle kuin lähiruoan tuottamiselle. Matkailun merkitys maaseudun elinkeinona on viime vuosina kasvanut. Matkailun vetonauloja ovat luonto, vesistöt, metsät ja neljä vuodenaikaa sekä luontoon liittyvät monet aktiviteetit.
Maaseutu on vetovoimainen alue Aktiiviset ihmiset ovat maaseudun luonnonvara. Maaseudulla on perinteisesti ollut vahvaa yhteisöllisyyttä. Töitä on tehty talkoilla, yhteisvastuullisesti ja naapuriavun turvin. Kylätoiminta on viime vuosikymmeninä vahvistunut. Nykyisten asukkaiden lisäksi maaseudulle tarvitaan myös uusia asukkaita. Maaseudun asukkaiden kannalta viihtyisä ja toimiva kyläyhteisö on elintärkeä asia. Paikallista kulttuuriperintöä halutaan vaalia. Kulttuuri antaa voimaa ja henkisiä virikkeitä maaseudun asukkaille. Kulttuuri vahvistaa asukkaiden identiteettiä ja antaa eväitä omaleimaiseen yritystoimintaan. Erityisesti lapsiperheet kokevat maaseudun vetovoimaiseksi asuinpaikaksi, jos vain saatavilla on työpaikkoja ja kylän peruspalvelut on turvattu. Pienen kyläkoulun turvallisuus houkuttelee pienten lasten vanhempia muuttamaan maalle. Tieto ja innovaatiot kulkevat nopeasti myös maaseudulla. Paranevien tietoverkkojen ansiosta maaseutualueet ovat kiinteästi kytkeytyneet kaupunkeihin. Etätyön tekeminen tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia maalla asumiseen. Vapaa-ajan asukkaat auttavat säilyttämään maaseudun palvelut. Monille yrittäjille kesäasukkaat ovat merkittävä asiakaskunta. Suomalaisella maaseudulla on joka kesä lähes kaksi miljoonaa kesäasukasta. Kesämökkejä Suomessa on vajaat puoli miljoonaa.
Maaseutupolitiikalla on jo pitkät perinteet Aktiivisen maaseutupolitiikan tarpeeseen herättiin 1980-luvulla. Kansallista maaseutupolitiikkaa valmistelee ja kehittää Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, joka koostuu seitsemän ministeriön sekä useiden julkisten ja yksityisten organisaatioiden edustajista. Maaseutupolitiikka perustuu Suomessa verkostomaiseen toimintatapaan. Yhteistyötä rakennetaan aktiivisesti eri toimijoiden välillä valtakunnan, alueiden ja paikallisella tasolla sekä näiden tasojen välillä. Koko maahan on juurtunut toimintaryhmien ja kyläyhdistysten verkosto. Ohjelmakau- della 2007 2013 yli koko maan toimii 55 paikallista toimintaryhmää. Toimintaryhmätyössä Suomi on Euroopan kärkimaita. Aktiiviset kyläläiset eri puolilla Suomea ovat perustaneet lähes 2800 kyläyhdistystä. Maaseudun elinkeinojen kehittämisen tueksi on käynnistetty runsaasti alueellisia kehittämishankkeita. Hankkeiden avulla edistetään yritysten verkostoitumista ja valmentaudutaan tulevaisuuden muutoksiin. Maaseudun asukkaita kannustetaan paikalliseen yhteistyöhön. Maaseutupolitiikan organisointi Suomessa VALTIONEUVOSTO MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Monet muut ministeriöt ja maaseudun organisaatiot MAASEUTUVIRASTO TE-KESKUKSET Yritykset, kansalaisjärjestöt, kunnat, paikalliset toimintaryhmät, muut kehittäjät
Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. (09) 16001 Faksi (09) 160 54202 www.mmm.fi Design: Ilmari Hakala & Sanna Pyykkö, Photos: MMM, Comma Image, Kuvaliiteri, Lentokuva Vallas Oy, Offset: Lönnberg Painot Oy 2008