Limnologipäivät 10.-11.4.2013, Helsinki Makeaa ja suolaista - kuinka tulisi yhdentää vesidirektiivien haitallisten aineiden seurannat? Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet
Tässä esityksessä VPD vs. MSFD tausta ja näkökulmat Aineet riskinarviolla Trendin merkitys? diox vs. PFOS EU kalat kartoitus OT sedimentissä Kohti yhdentämistä Suomen rannikot HAZAS - CORESET
Direktiivien lähtökohdat ja painotukset VPD MSFD Keski-eurooppalaisille JOKIVESILLE (Rein, Tonava ym. komissiot) Pistekuormitus Lähellä (kaupungit, myös viljelymaat) Lähteet identifioitavissa Itse VPD:llä vaikutettavissa päästöihin? Seuranta: Päämatriisi on vesi mutta kattaa myös rannikot! MeriALUEILLE (OSPAR, HELCOM, MEDPOL) Hajakuormitus Kaukana (ml. ilman kautta tuleva) Lähteet ei suoraan identifioitavissa Päästövähennysvaikutus muun sääntelyn kautta? POP- ja LRTAP-sopimus, + REACH Seuranta: Päämatriisit ovat eliöt ja sedimentti ja kattaa ihmisen altistumisen! 15.4.2013
Riskiin perustuva priorisointi (PEC/PNEC) Havainto EQS pitoisuus kynnysarvo
Käyttösovellusten, ympäristöongelmien ja rajoitusten kilpajuoksu Aineryhmät Klooratut yhdisteet Bromatut yhdisteet Fluoratut yhdisteet Uudet torjuntaaineet Lääkeaineet Kosmetiikka Nanopartikkelit Pääkäyttökohde Torjunta-aineita, teollisuus laajasti Palonestoaineita Pintakäsittelyaineita
Dilemma of Emerging Pollutants 6 B Gawlik /JRC
Merkitsevän trendin merkitys.? Seurannan tulisi teoriassa olla riittävän herkkä havaitsemaan esim: 3.5 Dioksiinit (ng/g rp) kiislan munissa (1969-2003) TCDD equivalents, ng/g fat, Guillemot egg, early laid 10% vuosittaisen muutoksen 10 vuoden aikana 80% varmuudella 5% merkitsevyystasolla 15.4.2013 3.0 2.5 2.0... Mutta tämä tulee liian kalliiksi, kun vaihtelu vähäistä ja riippuu jo paljon biologisista tekijöistä! 1.5 1.0.5 (Anders Bignert, Naturhistoriska riksmuseet).0 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 Chemical analyses, Department of Environmental Chemistry, pia - 05.08.24 02:49, dxu2 Umeå University
PFC jälkiä ympäri Eurooppaa kaupunkien liepeillä - rannikoilla ng/g tuorep. PFOS Tukholman alueen ahvenissa (lihas) samaa luokkaa kuin Helsingissä (16-40 ng/g) Vanhankaupungin lahti Pohjanmerellä jokien tuoma kuormitus näkyy vedessä Järnberg ym. 2006 Theobald 2006
EU-kalat II: elintarvike riskikartoitus palvelee myös ympäristön seurantaa Dioxins & furans PCB 15.4.2013 PBDE PFOS Selkämeren silakoissa tuntematon deka-bde lähde löytynyt myös sedimentaation seurannoissa Hallikainen et al. 2010
Kielto on toiminut: TBT pitoisuus sedimentin pinnalla vähenee Loviisa Voidaan tarkastella rauhallisella sedimentaatiopaikalla, väylien ja satamien sivussa Prosessit: Puhtaampaa sedimentaatiota päälle TBTn hajoaminen/liukeneminen? Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09 n. 2005-07 n. 1995 n. 1986
HELCOM: Integroitu kemiallisen tilan luokittelu (144 asemaa, kymmeniä eri aineita ja joitakin biomarkkereita)
HELCOM Hazardous subst assessment 2010 CHASE tool (Excel pohjainen): Yhdistetään aineiden ja vaikutusten tulokset kynnysarvoihin (EQS, EAC ) summamuuttujaksi ja luokitellaan Itämeren osa-alueet sen mukaan 15.4.2013
Riskiin perustuva priorisointi (PEC/PNEC) Havainto EQS pitoisuus kynnysarvo
CORESET: proposed core indicators on hazardous substances 1. Polybrominated biphenyl ethers (PBDE): BDE-28, 47, 99, 100, 153 and 154 2. Hexabromocyclododacene (HBCD) 3. Perfluorooctane sulphonate (PFOS) 4. Polychlorinated biphenyls (PCB) and dioxins and furans: CB-28, 52, 101, 118, 138, 153 and 180; WHO-TEQ of dioxins, furans +dl-pcbs 5. Polyaromatic hydrocarbons and their metabolites: US EPA 16 PAHs / selected metabolites. 6. Metals (lead, cadmium and mercury) 7. Radioactive substances: Caesium-137 in fish and surface waters 8. Tributyltin (TBT) and imposex 9. Pharmaceuticals: Diclofenac, EE2 (+E1, E2, E3 + in vitro yeast essay?) 10. Lysosomal Membrane Stability a general stress indicator 11. Fish diseases a fish stress indicator 12. Micronuclei test a genotoxicity indicator 13. Reproductive disorders: Malformed eelpout and amphipod embryos 15. Pregnancy rates of marine mammals (from Biodiversity group) 18. Productivity of white-tailed eagle (from Biodiversity group) S. Korpinen, HELCOM Photo: Metsähallitus
DRAFT: Rannikon haitalliset aineet ja vaikutukset 2014 => Ahven, vuosittain Vaikutukset, ahven Ahven, 2 (-3) v välein (Kemi, Kokkola vain metallit) Metallit vedessä (2-3 v välein, 4/v) Uudet aineet = Ahven vuosittain (yksilöt, lkm 6-10?): PBDE, HBCD, PFOS LMS, PAH-metabol (muita?) vanhat = Ahven 2-3v välein (3 puulia): O-tinat, Hg, Pb, Cd (vain lihas?) PCB, DDT, HCB, HCH, klord, heptachlor, (HCBD) PCDD/F & dl-pcb ( vain D9 ihmisaltistus?) Vesi (myös 2-3 v välein): Cd, Pb, As, Ni, (mahd Zn, Co, Cr, Cu, Mn, V) TBT vedessä: vain satamien velv-tarkkailut? Bothnian Sea Bothnian Bay Vaasa Pori Oulu 15.4.2013 Sedimentit: PAH, ftalaatit (6-10 v välein?, paikat?) Metallit: GTK (rannikko ok) Turku Hanko Helsinki Kotka Sedimentaatio (Kymi&Kokem): 3v. syklissä PCDD/F; PBDE; PFOS? Gulf of Finland J.Mannio/SYKE 4/2013
LOPUKSI Me tiedämme:... täsmälleen ainelistat ja tunnistamme varautumisen uusiin aineisiin... kohtuullisesti mistä näytteet ottaisimme... hyvin millä analytiikalla analysoimme... riittävästi mistä matriisista (vesi, sedim, kala) mitäkin kannattaa mitata... mihin tietojärjestelmään viemme (HERTTA /pivet & kerty) 15.4.2013 Olemme huolissamme resursseista koko prosessissa, sisältäen mm: Vastuunjako ja tietopohja; ELYt + AVIt Näytteenoton tulevaisuus Analytiikan ostaminen, kilpailutus Kynnysarvojen soveltuvuus meille Tietojärjestelmiin vieminen Laadun varmistus koko prosessin aikana Raportointi Velvoitteiden täyttyminen kokonaisuutena (EU, Suomi, kansalaiset)
15.4.2013 Kiitos!