Kenguru 2016 Cadet (8. ja 9. luokka)

Samankaltaiset tiedostot
Kenguru 2016 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2016 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2006 sivu 1 Benjamin 6. ja 7. luokka ratkaisut

Kenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut

Kenguru Cadet (8. ja 9. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru 2016 Student lukiosarja

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2016 Benjamin (6. ja 7. luokka)

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty a) = keskipistemuoto.

Kenguru 2015 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2019 Benjamin 6. ja 7. luokka

Kenguru 2019 Student lukio

Tehtävä Vastaus

Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2017 Student lukio

3. Piirrä kaksi tasoa siten, että ne jakavat avaruuden neljään osaan.

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2010 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 5

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2018 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 6 (4. ja 5. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2019 Cadet (8. ja 9. luokka)

Tehtävä Vastaus

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru Student (lukion 2. ja 3. vuosi) sivu 1 / 6

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 18 (lukion 2. ja 3. vuosi) RATKAISUT

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Kenguru 2016 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2011 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 14 Ratkaisut.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Tekijät: Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi

30 + x ,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = ,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) =

matsku 5 Mittaaminen ja sanalliset tehtävät Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

Kenguru 2019 Mini-Ecolier 2. ja 3. luokka

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) luokka

2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö

Kenguru 2011 Junior (lukion 1. vuosi)

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5

Kenguru 2018 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2014 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet RATKAISUT (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2018 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Ratkaisuita

Kenguru 2019 Mini-Ecolier 2. ja 3. luokka Ratkaisut Sivu 0 / 11

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2012 Ecolier sivu 1 / 7 (4. ja 5. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7,

Kenguru 2013 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2014 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2019 Cadet ratkaisut (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2017 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2018 Student lukio

Tehtävä Vastaus

Kenguru 2015 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2015 Cadet Ratkaisut

Matematiikan tukikurssi

Kenguru 2017 Benjamin (6. ja 7. luokka)

MATEMATIIKAN PERUSTEIDEN KOULUOPPIMISEN SANASTO Räsänen, 2011

Kenguru 2015 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2016 Student lukiosarjan ratkaisut

Kenguru 2015 Student (lukiosarja)

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

4 Kertausosa. Kertausosa. 1. a) (1, 2) ja ( 3, 7) 41 6, ,4. b) ( 5, 8) ja ( 1, 10) 10 ( 8) 1 ( 5) , ,4

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Kenguru 2019 Ecolier 4. ja 5. luokka

Kenguru 2013 Junior sivu 1 / 9 (lukion 1. vuosikurssi)

3. Kuvio taitetaan kuutioksi. Mikä on suurin samaa kärkeä ympäröivillä kolmella sivutahkolla olevien lukujen tulo?

Kenguru 2011 Ecolier RATKAISUT (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2016 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 13 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

B. 2 E. en tiedä C ovat luonnollisia lukuja?

Kuntosaliharjoittelun kesto tunteina Kokonaishyöty Rajahyöty

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5

Kenguru 2013 Benjamin sivu 1 / 7 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

[MATEMATIIKKA, KURSSI 8]

Kenguru 2017 Ecolier (4. ja 5. luokka)

Matematiikan tukikurssi 3.4.

a) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön x 2 = 7? (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön 5 4 x

MATEMATIIKKAKILPAILU

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio

Esimerkkejä derivoinnin ketjusäännöstä

Oulun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Tehtävät ja ratkaisut

MATEMATIIKKA PAOJ2 Harjoitustehtävät

Pituus- ja pinta-alayksiköt. m dm cm mm. km hm dam m. a) neljän pienen kohteen pituus millimetreiksi, senttimetreiksi ja desimetreiksi

Cadets Sivu 1

Kenguru 2010, Benjamin, ratkaisut sivu 1 / 9

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu Tehtävät ja ratkaisut

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse 6 tehtävää!

Kenguru 2019 Benjamin 6. ja 7. luokka, ratkaisut

Transkriptio:

sivu 1 / 17 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä ¼ tehtävän pistemäärästä, siis esimerkiksi 4 pisteen tehtävästä -1 piste. Tyhjästä ruudusta ei anneta miinuspisteitä. TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 7 VASTAUS TEHTÄVÄ 8 9 10 11 12 13 14 VASTAUS TEHTÄVÄ 15 16 17 18 19 20 21 VASTAUS

sivu 2 / 17 3 pistettä 1. Mitä pelle näkee katsoessaan itseään peilistä? (A) (B) (C) (D) (E) Peili vaihtaa oikean ja vasemman keskenään, joten peilissä kukan kuuluu olla vasemmalla puolella, hatun kaartua vasemmalle ja rusetin neljäpilkkuisen puolen olla oikealla puolella. Vaihtoehto A on siis oikein. 2. Suorakulmion muotoinen taulu on ripustettu seinälle huolimattomasti, ja osa siitä on verhon takana piilossa. Minkä muotoinen on piilossa oleva osa? (A) Kolmio (B) Neliö (C) Kuusikulmio (D) Ympyrä (E) Suorakulmio

sivu 3 / 17 Piirtämällä loput suorakulmiosta nähdään, että vaihtoehto A on oikein. 3. Mikä rakennelmista on mahdollista tehdä 10 kuutiosta? (E) (A) (B) (C) (D) Rakennelmaan A tarvitaan 10 kuutiota, jokaiseen muuhun rakennelmaan 11 kuutiota. Vaihtoehto D on siis oikein. 4. Eetu haluaa, että jokaisen lautasen vasemmalla puolella on haarukka ja oikealla puolella veitsi. Kuinka monen haarukka-veitsi-parin keskinäinen järjestys on vähintään vaihdettava, ennen kuin kaikki veitset ja haarukat ovat oikeissa paikoissa? (A) 1 (B) 2 (C) 3 (D) 5 (E) 6 Kaksi haarukkaa ja kaksi veistä on väärissä paikoissa, joten tarvitaan vähintään 2 vaihtoa.

sivu 4 / 17 Vasemmanpuoleisen lautasen oikealla puolella on haarukka ja keskimmäisen lautasen vasemmalla puolella veitsi. Vaihdetaan niiden paikat keskenään. Vaihdetaan vielä oikeanpuoleisen lautasen väärillä puolilla olevat veitsi ja haarukka keskenään. Kaksi vaihtoa siis myös riittää. Vaihtoehto B on oikein. 5. Juoksujalkaisella on 25 kenkäparia. Se tarvitsee kengän jokaiseen sataan jalkaansa. Kuinka monta kenkää juoksujalkaisen on ostettava lisää? (A) 15 (B) 20 (C) 35 (D) 50 (E) 75 Juoksujalkainen tarvitsee yhteensä 100 kenkää, ja sillä on nyt 2 25 = 50 kenkää. Se tarvitsee 100 50 = 50 lisää kenkää. 6. Suorakulmion ABCD pinta-ala on 200. Kuinka suuri on tummennettu pinta-ala? (A) 50 (B) 80 (C) 100 (D) 120 (E) 150 Jokaisella valkoisella palalla on samanmuotoinen ja -kokoinen tummennettu pari:

sivu 5 / 17 Siten tasan puolet pinta-alasta on valkoista ja puolet tummennettua. Vaihtoehto C on siis oikein. 7. Neljä kaupunkia P, Q, R ja S on yhdistetty teillä kuvan mukaisesti. Kilpailussa ajetaan jokainen tie täsmälleen kerran. Kilpailu alkaa kaupungista S ja päättyy kaupunkiin Q. Kuinka monta mahdollista reittiä kilpailulle on? (A) 10 (B) 8 (C) 6 (D) 4 (E) 2 Kilpailu voi alkaa kolmella tavalla: SP, SQ tai SR. Kutakin näistä reiteistä voi jatkaa kahdella eri tavalla. Reitit ovat alusta asti laskettuna seuraavat: SPQSRQ, SPQRSQ, SQPSRQ, SQRSPQ, SRQSPQ ja SRQPSQ. Vaihtoehto C on siis oikein. 4 pistettä 8. Triinun korussa on 49 sinistä helmeä ja yksi punainen helmi. Kuinka monta helmeä hänen on poistettava korusta, jotta sen helmistä tasan 90 % olisi sinisiä? (A) 4 (B) 10 (C) 29 (D) 39 (E) 40

sivu 6 / 17 Ainoaa punaista helmeä ei voi poistaa, koska muuten 100 % helmistä olisi sinisiä. On siis poistettava vain sinisiä helmiä. Koska sinisiä helmiä on oltava 90 %, on punaisia helmiä oltava 100 % 90 % = 10 %. Koska yhden ainoan helmen on oltava 10 % kaikista korun helmistä, on korussa oltava yhteensä 10 helmeä, joista sinisiä 10 1 = 9. Koska sinisiä helmiä on nyt 49, on niitä poistettava 49 9 = 40. Vaihtoehto E on siis oikein. 9. Kuvassa on neljä täsmälleen samanlaista suorakulmiota neliön sisällä. Kunkin suorakulmion piiri on 16 cm. Mikä on neliön piiri? (A) 16 cm (B) 20 cm (C) 24 cm (D) 28 cm (E) 32 cm Väritetty osa on neljäsosa neliön piiristä. Toisaalta väritetyn osan pituus on puolet suorakulmion piiristä eli 8 cm. Siis neliön piiri on 4 8 cm = 32 cm. Vaihtoehto E on oikein. 10. Kahden köyden pituudet ovat 1 m ja 2 m. Alex leikkaa köydet useisiin paloihin, jotka kaikki ovat yhtä pitkiä. Mikä seuraavista ei voi olla palojen kokonaismäärä? (A) 6 (B) 8 (C) 9 (D) 12 (E) 15

sivu 7 / 17 Köysien pituus on yhteensä 3 m. Taulukoidaan vaihtoehtoja. Palojen Yhden palan pituus (m) kokonaismäärä 6 3 6 = 1 2 8 3 8 9 3 9 = 1 3 12 3 12 = 1/4 15 3 15 = 1 5 Jos paloja on yhteensä 8, saadaan metrin pituisesta köydestä vain kaksi palaa, ja loppuosa köydestä jää yli. Kaikista paloista ei tällöin tule samanpituisia; lisäksi paloja tuleekin enemmän kuin kahdeksan. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa jako menee tasan, koska palan pituus on murtoluku, jonka osoittaja on 1. Siis vaihtoehto B on oikein. Tehtävä ratkeaa nopeammin, jos huomaa, että jokaisesta 1 metrin pituisesta köydestä leikattua palaa kohti on kaksi 2 metrin pituisesta köydestä leikattua palaa. Tämän vuoksi palojen kokonaismäärä on kolmella jaollinen, joten vaihtoehto B on oikein. 11. Helmer kirjoitti ylös turnauksen puolivälierien, semifinaalien ja finaalin tulokset. Tulokset olivat (ei välttämättä tässä järjestyksessä): Miko voitti Lillin, Aino voitti Erikin, Siiri voitti Jonnen, Siiri voitti Ainon, Aino voitti Mikon, Seth voitti Lisbethin ja Siiri voitti Sethin. Mikä pari pelasi finaalissa? (A) Siiri ja Jonne (B) Siiri ja Aino (C) Aino ja Miko (D) Siiri ja Seth (E) Aino ja Erik Ainoat, jotka pelasivat kolmesti, olivat Aino ja Siiri. He olivat siis finalisteja. Vaihtoehto B on oikein.

sivu 8 / 17 12. Mikä on kuvaan merkittyjen kahden kulman summa? (A) 150 (B) 180 (C) 270 (D) 320 (E) 360 Kulmien 1, 2 ja niiden vieruskulmien summa on 360. Vieruskulmat ovat suorakulmaisen kolmion teräviä kulmia, joten niiden summa on 90. Kulmien 1 ja 2 summa on siis 360 90 = 270. Vaihtoehto C on siis oikein.

sivu 9 / 17 13. Kaksi kengurua, Hyp ja Py, alkavat hyppiä samaan aikaan samasta paikasta samaan suuntaan. Kumpikin hyppää kerran sekunnissa. Jokainen Hypin hyppy on 6 m pitkä. Pyn ensimmäisen hypyn pituus on 1 m, toisen pituus 2 m, kolmannen 3 m ja niin edelleen. Kuinka monen hypyn jälkeen Py saa Hypin kiinni? (A) 10 (B) 11 (C) 12 (D) 13 (E) 14 Py jää ensimmäisellä hypyllä jälkeen 5 m, toisella 4 m lisää, kolmannella 3 m lisää, neljännellä 2 m lisää ja viidennellä metrin lisää. Kuudes hyppy on molemmilla yhtä pitkä. Seitsemännellä hypyllä Py ottaa kiinni saman verran kun viidennellä jäi jälkeen, kahdeksannella saman verran kuin neljännellä jäi jälkeen jne. 11. hypyllä Py ottaa kiinni koko etumatkan. Vaihtoehto B on oikein. Tehtävä voidaan ratkaista myös taulukoimalla: Hyppyjen määrä Hypin kulkema matka (m) Pyn kulkema matka (m) 1 6 1 2 12 1 + 2 = 3 3 18 3 + 3 = 6 4 24 6 + 4 = 10 5 30 10 + 6 36......... 14. 3 cm leveä suorakulmion muotoinen paperisuikale on toiselta puolelta tumma ja toiselta puolelta valkoinen. Veijo taittaa paperisuikaleen kuvan mukaisesti. Tummat puolisuunnikkaat ovat täsmälleen samanlaisia. Mikä on alkuperäisen paperisuikaleen pituus? (A) 36 cm (B) 48 cm (C) 54 cm (D) 57 cm (E) 81 cm

sivu 10 / 17 Poikkiviivalla merkityt osat ovat kaikki 3 cm pitkät. Merkitään tuntemattomia pituuksia kuvan mukaisesti kirjaimilla x ja y. Vaakasuorasta pituudesta saadaan yhtälö 4(3 + x) + 3 = 27, josta x = 3 (cm). Pystysuorasta pituudesta saadaan yhtälö 6 = y + 3, josta y = 3 (cm). Kaikki neliöiltä näyttävät palaset siis todella ovat neliöitä. Paperisuikaleen pituus on merkitty kuvaan punaisella. Pituus on siis 6 + 9 + 6 + 3 + 6 + 9 + 6 + 3 + 9 = 57 (cm). Vaihtoehto D on oikein.

sivu 11 / 17 5 pistettä 15. Seitsemän tavallista noppaa (arpakuutiota) liimataan yhteen kuvan mukaiseksi kappaleeksi. Vastakkain liimatuissa noppien tahkoissa on sama määrä pisteitä. Kuinka monta pistettä on kappaleen pinnalla? (A) 24 (B) 90 (C) 95 (D) 105 (E) 126 Kussakin arpakuutiossa on yhteensä 1 + 2 + 3 + 4 + 5 + 6 = 21 pistettä. Keskellä oleva arpakuutio on täysin näkymättömissä, joten mikään sen 21 pisteestä ei näy. Jokaiseen keskellä olevan arpakuution tahkoon on liimattu tahko, jossa on saman verran pisteitä kuin keskellä olevan arpakuution tahkossa, joten pisteitä jää näkymättömiin toiset 21 eli toisen arpakuution pisteiden verran. Kaikki muut pisteet ovat näkyvissä. Koska kuutioita on yhteensä 7, jää pisteitä näkyviin viiden arpakuution verran, eli 5 21 = 105. Vaihtoehto D on oikein. 16. Neliön pinta-ala on 36. Neliön sisällä on tummennettuja alueita kuvan mukaisesti.

sivu 12 / 17 Tummennettujen alueiden pinta-ala on yhteensä 27. Mitä on a + b + c + d? (A) 4 (B) 6 (C) 8 (D) 9 (E) 10 Neliön sivun pituus on 6, koska 6 6 = 36. Tummennetut alueet ovat kolmioita, joista jokaisen korkeus on 6. Kolmioiden kannat ovat a, b, c ja d. Kolmioiden pinta-alat ovat yhteensä 6a + 6b + 2 2 6c 2 + 6d 2 = 3a + 3b + 3c + 3d. Toisaalta kolmioiden yhteispinta-ala on 27, joten 3a + 3b +3c +3d = 27. Jakamalla kolmella saadaan a + b + c + d = 9. Vaihtoehto D on oikein. 17. Ramin kello on 10 minuuttia jäljessä, mutta hän luulee sen olevan 5 minuuttia edellä. Heidin kello on 5 minuuttia edellä, mutta hän luulee sen olevan 10 minuuttia jäljessä. He katsovat kellojaan samalla hetkellä. Rami luulee kellon olevan 12:00. Kuinka paljon Heidi luulee kellon olevan? (A) 11:30 (B) 11:45 (C) 12:00 (D) 12:30 (E) 12:45 Koska Rami luulee kellon olevan 12:00, hänen kellonsa näyttää 12:05. Oikea kellonaika on 10 minuuttia enemmän eli 12:15, joten Heidin kello näyttää 12:20. Heidi luulee siis kellon olevan 12.30. Vaihtoehto D on oikein. Tapa 2: Rami luulee koko ajan kellon olevan 15 minuuttia vähemmän kuin se oikeasti on. Heidi luulee koko ajan kellon olevan 15 minuuttia vähemmän kuin se oikeasti on. Oikea kellonaika on siis 12:15, ja Heidi luulee kellon olevan 12:30.

sivu 13 / 17 18. Kuvan kuutio jakautuu 64 pieneen kuutioon, joista täsmälleen yksi on harmaa. Ensimmäisenä päivänä harmaa kuutio muuttaa kaikki naapurikuutionsa harmaaksi. (Kuutiot ovat naapureita, jos niillä on yhteinen tahko.) Seuraavana päivänä jokainen harmaa kuutio tekee tämän saman uudelleen. Kuinka moni kuutioista on harmaa toisen päivän jälkeen? (A) 11 (B) 13 (C) 15 (D) 16 (E) 17 Kuvaan merkityllä harmaalla kuutiolla on viisi naapurikuutiota (sivuilla 4 ja alla 1). Ensimmäisen päivän jälkeen ne kaikki ovat harmaita. Ylin kerros: Toiseksi ylin kerros: Toisena päivänä sama jatkuu. Ylin kerros:

sivu 14 / 17 Toiseksi ylin kerros: Kolmanneksi ylin kerros: Harmaita kuutioita on toisen päivän jälkeen yhteensä 11 + 5 + 1 = 17. Vaihtoehto E on oikein. 19. Nestori piirtää viisi ympyrää, joiden keskipisteet ovat kuvan viisikulmion kärjet A, B, C, D ja E. Ympyrät, joiden keskipisteet ovat viisikulmion vierekkäisissä kärjissä, koskettavat toisiaan täsmälleen yhdessä pisteessä. Mikä piste on suurimman ympyrän keskipiste? (A) A (B) B (C) C (D) D (E) E43

sivu 15 / 17 Merkitään A-keskeisen ympyrän sädettä kirjaimella x. B-keskeisen ympyrän säde on tällöin 16 x. Merkitään C-keskeisen ympyrän sädettä kirjaimella y. Pisteiden B ja C etäisyys on 14, joten y = 14 (16 x) = x 2. Merkitään D-keskisen ympyrän sädettä kirjaimella z. Pisteiden C ja D etäisyys on 17, joten z = 17 (x 2) = 19 x. Vastaavalla tavalla saadaan E-keskeisen ympyrän säteeksi 13 (19 x) = x 6.

sivu 16 / 17 Pisteiden E ja A etäisyys on 14, joten x 6 + x = 14, josta ratkaistaan x = 10. Ympyröiden säteet ovat siis x = 10 16 x = 6 x 2 = 8 19 x = 9 x 6 = 4 Suurin säde (10) on A-keskeisellä ympyrällä. Vaihtoehto A on siis oikein. 20. Punahilkka vie vohveleita kolmelle isoäidille. Hänen korinsa on aluksi täynnä vohveleita. Juuri ennen kuin hän menee kunkin isoäidin taloon, iso paha susi syö puolet korissa olevista vohveleista. Kun hän lähtee kolmannen isoäidin luota, hänellä ei ole vohveleita jäljellä. Hän antaa jokaiselle isoäidille yhtä monta vohvelia. Millä seuraavista luvuista Punahilkan alkuperäinen vohvelien määrä on varmasti jaollinen? (A) 4 (B) 5 (C) 6 (D) 7 (E) 9 Merkitään kunkin isoäidin (jotka eivät kaikki välttämättä ole Punahilkan omia) saamaa vohvelien määrää kirjaimella x. Kolmas isoäiti sai viimeiset x vohvelia, joten Punahilkan tullessa kolmannen isoäidin luokse hänellä oli x vohvelia mukanaan. Susi söi siis kolmannen isoäidin pihassa x vohvelia, joten ennen sinne saapumistaan Punahilkalla oli x + x = 2x vohvelia.

sivu 17 / 17 Lähtiessään toisen isoäidin luota Punahilkalla oli 2x vohvelia. Toinen isoäiti sai x vohvelia, joten ennen toiselle isoäidille menemistään Punahilkalla oli 3x vohvelia. Susi söi siis toisen isoäidin pihassa 3x vohvelia, joten ennen sinne saapumistaan Punahilkalla oli 3x + 3x = 6x vohvelia. Lähtiessään ensimmäisen isoäidin luota Punahilkalla oli 6x vohvelia. Ensimmäinen isoäiti sai x vohvelia, joten Punahilkan tullessa ensimmäisen isoäidin luokse hänelle oli 6x + x = 7x vohvelia. Susi söi siis ensimmäisen isoäidin pihassa 7x vohvelia, joten ennen sinne saapumistaan Punahilkalla oli 7x + 7x = 14x vohvelia. Alkuperäinen vohvelien määrä on siis luvun 14 monikerta. Vaihtoehto D on oikein. 21. Junassa on viisi vaunua, joista jokaisessa on vähintään yksi matkustaja. Kahta matkustajaa kutsutaan naapureiksi, jos he ovat samassa vaunussa tai peräkkäisissä vaunuissa. Jokaisella matkustajalla on joko täsmälleen 5 tai täsmälleen 10 naapuria. Kuinka monta matkustajaa junassa on? (A) 13 (B) 15 (C) 17 (D) 20 (E) On enemmän kuin yksi mahdollisuus. Merkitään vaunuja numeroilla 1-5. 1 2 3 4 5 Vaunuissa 1 ja 5 istuvilla on vähemmän naapureita kuin vaunuissa 2 ja 4 istuvilla, joten vaunujen 2 ja 4 matkustajilla on 10 naapuria ja vaunujen 1 ja 5 matkustajilla 5 naapuria. 1 2 3 4 5 jokaisella jokaisella matkustajalla 10 matkustajalla 10 naapuria naapuria jokaisella matkustajalla 5 naapuria tämän vaunun matkustajista ei sanota vielä mitään jokaisella matkustajalla 5 naapuria Koska vaunun 2 matkustajilla on 5 naapuria enemmän kuin vaunun 1 matkustajilla, niin vaunussa 3 on viisi matkustajaa. Koska vaunun 1 matkustajilla on 5 naapuria, on vaunuissa 1 ja 2 yhteensä 5 + 1 = 6 matkustajaa. Sama koskee vaunuja 4 ja 5. 1 2 3 4 5 yhteensä 6 matkustajaa 5 matkustajaa yhteensä 6 matkustajaa Matkustajia on siis yhteensä 6 + 5 + 6 = 17. Vaihtoehto C on oikein.