Tuustaipaleentie 720 Fax 020 703 2935 Puh. 020 703 2900 52740 TUUSTAIPALE Voimaantulopäivä 1.1.1997 PERUSSOPIMUS ITÄ-SUOMEN PÄIIIDEHUOLLON KUNTAVIITYMÄ ITÄ-SUOMEN PÄ1I-IDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Tuustaipaleen kuntouturniskeskus
itä-suomen PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulopäivä 1.1.1997 1 luku K1JNTAYHTYMÄ Ninii ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Mäntyharj un kunta. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän j äsenkunnat ovat: Enonkoski Hankasalmi Hartola Heinola Heinävesi Hirveiisalrni Iisalmi Imatra Joensuu Joroinen Joutsa Juankoski Juva Kaavi Kangasniemi Keitele Kitee Kiuruvesi Kontiolahti Kotka Kouvola Kuopio Lappeenranta Leppävirta Lieksa Liperi Maaninka Mikkeli Mäntyharj u Nurmes Outokumpu Parikkala Pertunmaa Pieksämäki Pielavesi Polvijärvi Puumala Rantasalmi Rautalampi Rautavaara Ruokolaliti Rääkkylä Savitaipale Savonlinna Siilinjärvi Sonkajärvi Sulkava Suonenjoki Sysmä Taipalsaari Tervo Tuusniemi Valtimo Varkaus Vesanto Vieremä Virolahti
3 Kuntayhtymän tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on järj estää jäsenk;untien puolesta niiden tarvitseniia päihdehuollon palveluja. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtyrnä ylläpitää kuntouturniskes ta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. 2 luku KUNTAYHTYMÄN PÄÄTÖKSENTEON JÄRJESTÄMINEN 4 Yhtymävaltuusto Kuntayhtyrnän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtyrnävaltuusto, johon kukin jäsenkunta valitsee yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. 5 Aänivallan perusteet Yhtymävaltuuston kokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemallajä senellä niin monta ääntä kuin hänen edustamansa kunnan kunnanvaltuus toon kuuluu jäseniä. 6 Päätösvaltaisuus Yhtyrnävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on saapuvillaja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaik kien jäsenten yhteenlasketusta äänirnäärästä. 7 Yhtymähallitus Yhtyrnähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset. Se johtaa kuntayhtymän hallintoa ja huo lehtii hallintotehtävistä siten kuin kuntalaissaja erityislaeissa säädetään tai perussopirnuksessa tai muissa kuntayhtymän säännöissä määrätään. 8 Yhtymähallituksen jäsenten lukumäärä ja valinta
Yhtymävaltuusto valitsee toirnikaudekseen yhtyrnähallituksen, jossa on kahdeksan (8) jäsentä ja heille kahdeksan (8) henkilökohtaista varaj äsen tä. Yhtymävaltuusto määrää yhden jäsenen puheenjohtajaksi ja yhden va rapuheenj ohtaj aksi. Jäsenistä ja heidän varajäsenistään kahden (2) tulee edustaa Etelä-Karja lan ja Kymenlaakson maakuntien jäsenkuntia, kahden (2) Etelä-Savon ja Päijät-Härneen maakuntien jäsenkuntia, kahden (2) Pohjois-Savon maa kunnan jäsenkuntia ja kahden (2) Pohjois-Karj alan maakunnan j äsenkun tia. Etelä-Savon ja Päijät-Häineen maakuntien jäsenkuntia edustava halli tuksen jäsen ja hänen varajäsenensä voidaan valita myös Hankasalmen, Joutsan tai Leivonmäen kunnasta. 9 Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus Kuntayhtyrnän nimenkirjoitusoikeudesta määrätään hallintosäännössä. 3 luku TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS lo Peruspääoma Peruspääoma muodostetaan 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirj anpitolautakunnan kuntaj aoston taseohj een mukaisesti. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtyrnävaltuusto. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen ornistusoikeuksien suhteessa. Peruspääoma jäsenkuntien osuuksina ilinoi tetaan taseen liitteessä. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen mää rästäja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirroilla muusta omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. Kuntayhtymä voi suorittaa jäsenkuntien peruspääoinalle korkoa. Koron määrästä päättää yhtymävaltuusto talousarvion yhteydessä. Yhtyrnäval tuuston päätöksellä voidaan muuttaa korkoperustetta ja enimmäiskorkoa, jos päätöstä kannattaa 2/3 saapuvilla olevien yhtymävaltuuston jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Korko suoritetaan j äsenkunnille vuosit tain seuraavan tammikuun loppuun mennessä. 11 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloistaja vei voitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymän on pidettävä rekisteriä j äsenkuntien peruspääomaosuuksista.
l2 Talousarvio ja suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa j äsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Seuraavan kalenterivuoden hyväksytty talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lokakuun loppuun mennessä. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviornuutosten on perustuttava määrärahojen, tulojen sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin. 13 Suunnitelmapoistot Suunnitelman mukaisten poi stoj en laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. l4 Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Suoritehinnoittelussa on perustana ornakustannushinta, joka sisältää toi minnan välittörnät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääoma kustannukset. Jäsenkunti a laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei j äsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvis taa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen lokakuun loppuun mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toirnintavuoden aikana ta lousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhinto ja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausirivestointeihin va rautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenliankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuorittei den hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymävaltuuston päätöksellä.
15 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääornarahoitusta investoinmenoihin valtion- osuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka laina na j äsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvi oidut kustaimukset jaetaan valtionosuuden määräärniseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustarnishankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen. Valtionosuuden ja avustuksen määrällä korotetaan pemspääornaa ja kun kin kunnan osuutta peruspääornasta. Mikäli peruspääorna on saavuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääornatason, suoritetaan investointien val-tionosuus jäsenkunnille. Varauturninen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jä senkuntien vastuulla. 16 Rahastojen perustaminen Rahastojen perustamisesta ja niiden säärinöistä päättää yhtymävaltuusto. l7 Vi ivästys korko Maksun viivästyessä kuntayhtyrnä perii kokolain 4 :n 3 mornentin mu kaisen viivästyskoron. 18 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtyrnävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavi sta talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
l9 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli j äsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtyrnävaltuus ton päätöksellä kunnan osuus peruspääornasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan j äsenkunnan pääornaosuutta, alennetaan pe ruspääornaa. Korvaus peruspääomasta suoritetaan tasasuuruisina erinä vii den vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. 20 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastarnisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtyrnän tarkastussäännössä. Tarkastuslau kuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä sekä kaikille jäsenille varajäsen. Tilintarkastaj an ja varatilintarkastaj an valinnasta määrätään tarkastus säännössä. 21 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtyrnän purkamisesta päättävät j äsenkuntien valtuustot. Kuntayh tyrnän purkautuessa yhtyinähallituksen on huolehdittava loppuselvityk sestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtyinän varat, joita ei tarvita loppuselvityksenja velkojen suorittamiseen eikä sitournus ten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämi-seen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 22 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.1997. Vuoden 1997 talousarvio ja -suunnitelma valmistellaan ja hyväksytään kuntalain 65 :n säännökseen perustuvana vuonna 1996 ja silloin voimassaolevan perussopiinuksen maaraamassa ajassa.