Juustaipale ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS. 1. Kuntayhtymän taustaa

Transkriptio

1 1. Kuntayhtymän taustaa ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TULEVAISUUS Puhelin (vaihde); , päivystys Tuustaipaleentie 720, Tuustaipale Imatra Joensuu Joroinen Joutsa Juankoski Juva Kaavi Kangasniemi Enonkoski Hankasalmi Hartola Heinola Heinävesi Hirvensalmi Iisalmi Kuntayhtymän nykyiset jäsenkunnat ovat (yhteensä 56 kuntaa): 2.2 Jäsenkunnat Vuonna 2014 kuntayhtymä tuotti palvelupäiviä yhteensä Ajalla esimerkiksi kiinteistönhuollon, ruokahuollon ja puhtaanapitopalvelut kuntayhtymä tuotti yhteensä palvelupäivää, Kuntayhtymässä on vajaa 30 työntekijää. Kuntayhtymä tuottaa itse missä on nousua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan 18,49 %. Kuntayhtymän tuotannosta suurin osa myydään jäsenkunnille, jotka muita kuluja kuin mitä se palvelupäivistä laskuttaa. ostavat palveluita kuntalaisilleen. Kuntayhtymästä ei ole jäsenkunnille 64 asiakaspaikkaa, joista 15 kuntoutuksessa, 10 katkaisuhoidossa ja 39 Kuntayhtymän ylläpitämässä Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa on asumispalveluissa. tarpeen mukaan muita psykososiaalisia palveluita. jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja sekä Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää 2.1 Palvelutuotanto 2. Nykytilan kuvausta Itä-Suomen päihdehuollon kuntainliitoksi ja 1993 nykyiseksi Itä-Suomen toiminnassa keskityttiin päihdehuoltoon. Vuonna 1986 nimi muutettiin päihdehuollon kuntayhtymäksi. Vuonna 1979 nimi muutettiin Tuustaipaleen huoltolan kuntainliitoksi ja nimi muutettiin Itä-Suomen työlaitokseksi. vuonna 1928, jolloin perustettiin Savon työlaitos. Tammikuussa 1952 Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä on oikeushenkilönä aloittanut Juustaipale 1.

2 Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaftuusto. Jäsenkunta 2.3 Päättävät elimet Tervo Tuusniemi Valtimo Varkaus Vesanto Vieremä Virolahti. Rantasalmi Rautalampi Rautavaara Ruokolahti Rääkkylä Savitaipale Leppävirta Lieksa Liperi Mikkeli Mäntyharju Nurmes Outokumpu Savonlinna Siilinjärvi Sonkajärvi Sulkava Suonenjoki Sysmä Taipalsaari Keitele Kitee Kiuruvesi Kontiolahti Kotka Kouvola Kuopio Lappeenranta Parikkala Pertunmaa Pieksämäki Pielavesi Polvijärvi Puumala 2 Korkokulut Muut toimintakulut Aineet, tarvikkeet Palvelujen ostot Henkilöstökulut Menot Toimintamenojen kehitys ( ) 2.4 Kuntayhtymän taloudesta Raija Helmi, varapuh.joht, Rääkkylä Ritva Sarkola, Mäntyharju Tapio Soini, Savonlinna. Tapani Kuusela, Kangasniemi Erkki Aali, Varkaus Lea Sarkeala, Varkaus Anna Vauhkonen, Heinävesi Unto Marttinen, Mikkeli Satu Kristersson, Joensuu Jyrki Toivanen, Kuopio Kaija Julkunen, Kaavi Liisa Hanski, Virolahti Leo Uski, Virolahti Ester Halonen Sonkajärvi Juha Kontinen, puheenjohtaja, Mikkeli Arja Kärnä-Välimäki, Joensuu jäsenet varajäsenet toimikaudekseen. Yhtymähallitus : sille määrätyistä tehtävistä. Yhtymävaltuusto valitsee hallituksen täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muissa säännöissä taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, Kuntayhtymän yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja II varapuheenjohtaja, Liisa Torniainen, Mäntyharju. 1 varapuheenjohtaja, Jouko Siitonen, Ruokolahti Puheenjohtaja, Asko Kokkola, Lappeenranta Yhtymävaltuuston puheenjohtajisto varajäsenen jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. valitsee yhtymävaltuustoon yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen

3 palvelutuotannosta Toimintatulojen kehitys ( ) Muut rahoituskulut Myyntitulot yht Tulot terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus järjestämisratkaisun kuntaa suurempien enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali-ja itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä Hallitus valmistelee sosiaali-ja terveyspalveluiden (SOTE) ( ) käsitellään sote-uudistusta. Sen mukaan: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa 3.1 Sote-uudistus 3. Kuntayhtymän tulevaisuus Peruspääoma on 1 $21 073,95 euroa. Peruspääoma on muodostettu vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan Peruspääoma on jaettu jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusoikeuksien suhteessa. taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaisesti. pääomaa (lainat julkisyhteisöiltä) oli euroa. Kuntayhtymällä oli viime vuoden loppuun mennessä kertynyttä alijäämää 5 042,52 euroa. Vuoden 2014 taseessa pitkäaikaista vierasta O rakennukset euroa. O maa- ja vesialueet euroa Keskeisimmät pysyvät vastaavat (vuoden 2014 tase): kiinteistökauppoja talouden tasapainottamiseksi. Kuntayhtymän taloutta tuetaan merkittävästi puutavaramyynnillä. Vuonna 2013 kuntayhtymä teki myös merkittäviä maa- ja Satunnaiset tuotot Maksutuotot puutavaramyynti soran myynti Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot 118 3

4 tuo ttajien välistä kilpailun eutrailteettia. Palvelu tuotannon palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palvelun tuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten SOTE-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää vaaleilla valitut valtuustot. Kansan valtaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta 4 vuonna - vuonna - vuoden perustetaan itsehallintoalueiden siirtymä- ja 2019 alusta lukien tehtävät siirtyvät alueille. tehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 2018 muutoshallinnot valmistelevat varsinaisten sote muutoshallinnot Selvityshenkilöiden esittämä aikataulu: mukaisesti eli käytännössä kuntayhtymien perussopimusten mukaisesti. valmistelun etenemisestä. Esityksessä on lukuisia tarkentavia ehdotuksia kokonaisuuden Tavoitteena uudistuksessa tulisi selvityshenkilöiden mukaan olla, että yhteistyöjärjestelyt puretaan uuden vuoden 2015 kuntalain säännösten kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät ja muut kuntien ensimmäisessä vaiheessa sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksessa terveydenhuollon järjestämiseen. siltä osin kuin omaisuus on tarpeen ensivaiheessa sosiaali-ja Uusille itsehallintoalueille siirtyisi omaisuus tai sen käyttöoikeus vain Työnantajan muutos katsottaisiin liikkeenluovutukseksi. terveydenhuollon ja niihin välittömästi liittyvissä hallinto- ja muissa tehtävissä oleva henkilöstö siirtyisi itsehallintoalueiden palvelukseen. Tehtävien siirtyessä itsehallintoalueille, kunnallisen sosiaali-ja kuitenkin tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja markkinoilla. jatkossa sote-palveluita. Kunnan tai kuntien omistamat yhtiöt voisivat toteuttamaan sote-palvelut. Kunnat ja kuntayhtymät eivät tuottaisi Selvityshenkilöt esittävät 9-12 itsehallintoalueen perustamista raportteja ja muistioita 2015:36). selvityshenkilöhankkeen ehdotukset julkaistiin (STM:n perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden mittaristo. tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan

5 Palvelutuotantoaluetta ovat perustamassa Enonkosken, Hirvensalmen, kokonaisuudeksi. kuntien ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelut yhdeksi terveyspalvelujen tuottajakuntayhtymä, joka yhdistää maakunnan tavoitteena on muodostaa Etelä-Savoon laaja-alainen sosiaali-ja Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeen 3.2 Kuntayhtymän riippuvuus Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueesta 5 Peruspääomaosuuden korvaukselle ei makseta korkoa. peruspääomaa, alennetaan peruspääomaa. Mikäli jäsenkun ta eroaa kun tayhtymästä, sille ei Mikäli muut kunnat eivät lunastajäsenkunnan pääomasta tai osaa siitä ellei yhtymävaltuusto niin päätä. yhtymävaltuuston päätöksellä suoriteta kunnan osuutta Kuntayhtymän voimassaolevan perussopimuksen mukaan: kuntayhtymän peruspääomasta. jäsenkunnilla on peruspääomaa ,2 euroa. Tämä on 26,0 ¾ esiin, että myös osakorvaus on mahdollinen. Yhteensä eroavilla Kunnat vaativat peruspääoman palautusta. Osa kunnista on tuonut palveluita ainakaan viime vuosina. Eroavat jäsenkunnat eivät juurikaan ole käyttäneet kuntayhtymän Rääkkylä Savitaipale Savonlinna laipalsaari Virolahti. Joensuu Kontiolahti Lappeenranta Outokumpu Parikkala Ruokolahti eroamassa seuraavat 11 kuntaa: Kirjoittamishetkellä kuntayhtymästä ovat vuoden 2017 alusta 3.3 Kuntayhtymästä eroavat kunnat tuotannosta 61 ¾. 64,4 % kuntoutumiskeskuksen tuotannosta. Vuoden 2015 kuntien osuus palvelupäivistä oli 75,55 %. Mikkelin kaupunki käytti kuntayhtymän Mainitut kunnat käyttivät vuonna 2014 yhteensä palvelupäivää eli ensimmäisellä puoliskolla ( ) kuntayhtymän jäsenkuntia. kaupungit. Kaikki 12 kuntaa ovat Itä-Suomen päihdehuollon Rantasalmen ja Sulkavan kunnat sekä Mikkelin ja Pieksämäen Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan,

6 kaksi edustaa Kymenlaakson, kolme Pohjois-Karjalan ja yksi Etelä-Savon 3.4 Luottamushenkilöiden valinta Hallituksen varsinaisista jäsenistä kaksi edustajaa ja neljä varaedustajaa on vuoden 2017 alussa kuntayhtymästä eroavasta kunnasta. Näistä p eruspää omasta. kuntaa. Yhdellekään kunnalle ei ole maksettu palautusta Kuntayhtymästä on irtaantunut vuosina yhteensä 13 6 Tuustaipaleella Janne Tapola, päihdehuollon johtaja kokemusta henkilöstöhallinnosta, juridiikasta tai sosiaali- ja osaamisella myöhemmin. johon päihdehuollon johtajan ja henkilökunnan edustajien ohella terveyspalveluista. Tarvittaessa ryhmää täydennettäisiin muulla kuuluisi ainakin jäsenkuntien viranhaltijoita, joilla olisi erityisesti Tätä tarkoitusta varten on tarkoituksenmukaista perustaa tukiryhmä, ja alueellisten päätösten myötä. muutokseen heti. Kuntayhtymän muutosprosessi tarkentuu kansallisten Tarkoituksenmukaista on, että kuntayhtymä alkaa valmistautua itsehallintoalueelle vuonna palvelutuotanto ja henkilöstö siirretään perustettavalle esityksen mukaisesti, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän Sote-uudistuksen edetessä hallitusohjelman ja selvityshenkilöiden 3.5 Tuleviin muutoksiin valmistautuminen edustamaan kuntayhtymää vuoden 2017 alusta kunnes uusi hallitus Edustajat tulee valita yhtymävaltuustossa marraskuussa 2016 valitaan kuntayhtymän valtuustossa kevään 2017 kuntavaalien jälkeen. tahansa jäsenkunnasta. edustajaa voidaan perussopimuksen perusteella valita vapaasti mistä Valtimo jäljellejäävät jäsenkunnat) maakunnasta. Kaksi muuta Karjalan tai Kymenlaakson (Kotka ja Kouvola jäljellejäävät jäsenkunnat) ja kaksi Pohjois-Karjalan (Kitee, Lieksa, Liperi, Nurmes, Polvijärvi ja nimetä uudet hallituksen jäsenet siten, että kaksi edustajaa on Etelä- Kuntayhtymän perussopimuksesta seuraa, että kuntayhtymään tulee vuoksi. maakuntaa. Kyseisistä edustajista yksi hakee eroa kunnasta muuton