SRL ry:n SRLK:n liittokokoukselle 21.4.2013 Suomen Ratsastajainliiton toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 www.ratsastus.fi
SUOMEN RATSASTAJAINLIITON KEVÄTKOKOUS 21.4.2013 KOKOUSKUTSU Suomen Ratsastajainliiton ja Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen, joka pidetään Silja Serenade -laivalla Helsingissä 21.4.2013 klo 11.00 alkaen. SUOMEN RATSASTAJAINLIITON SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS 21.4.2013 ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus, työjärjestyksen ja esityslistan hyväksyminen 2. Hallituksen selonteot kevätkokouksen edustajille 3. Ansiomerkit 4. Sääntömääräiset asiat 4.1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja kutsutaan sihteeri 4.2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 4.3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.4. Vahvistetaan ääniluettelo 4.5. Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, joka käsittää vuosikertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot sekä esitetään tilintarkastajien lausunto 4.6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille 4.7. Päätetään niistä toimenpiteistä, joihin hallituksen vuosikertomus tai tilinpäätös antaa aihetta 4.8. Valitaan vaalivaliokunta: puheenjohtaja ja kaksi (2) jäsentä 5. Muut asiat 6. Kokouksen päättäminen SUOMEN RATSASTAJAINLIITON KANNATUSYHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS 21.4.2013 ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus, työjärjestyksen ja esityslistan hyväksyminen 2. Sääntömääräiset asiat 2.1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja kutsutaan sihteeri 2.2. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 2.3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2.4. Esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, joka käsittää vuosikertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot sekä esitetään tilintarkastajien lausunto 2.5. Päätetään niistä toimenpiteistä, joihin hallituksen toimintakertomus tai tilinpäätös antaa aihetta 3. Muut asiat 4. Kokouksen päättäminen 2
Suomen Ratsastajainliiton toimintakertomus 2012 1. Pääsihteerin katsaus 4 2. Ratsastajainliitto vuonna 2010 6 2.1 Pääteema 6 2.2 Tärkeimmät projektit 6 2.3 Organisaatio 7 2.4 Kansainvälisyys 10 3. Valmennus ja koulutus 11 3.1 Maajoukkuevalmennuksen toteutus 11 3.2 Kansainvälinen valmennus 11 3.3 Valmentajakoulutus 12 3.4 Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus 12 3.5. Koulutusyhteistyö ja ammatillinen koulutus 13 3.6. Urheiluoppilaitosyhteistyö 13 4. Kilpailutoiminta 13 4.1 Organisaatio 15 4.2 Jaostotoiminta 15 4.3. Huippu-urheilutoiminta 17 4.4. Kilpailumenestys 18 4.5. Kansainväliset kilpailut Suomessa 19 4.6. Antidoping 19 5. Harraste- ja seuratoiminta 20 5.1 Harraste-, kunto- ja terveysliikunta 20 5.2 Seurapalvelut 21 5.3 Tallitoiminta 26 5.4 Erityisryhmien liikunta 27 5.5 Aluetoiminta 27 6. Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet ja edellytykset 28 6.1 Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet 28 6.2 Olosuhteet ja turvallisuus 31 6.3. Ympäristöohjelma, hevosen hyvinvointi 31 7. Markkinointi ja viestintä 32 7.1. Varainhankinta, markkinointi ja suhdetoiminta 32 7.2. Yhteistyösopimukset 32 7.3. Viestintä 33 8. Talous 36 8.1. Tuloslaskelma ja tase, tilinpäätös 37 51 9. Jaostojen toimintakertomukset tilastoliitteessä 10. Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistys Toimintakertomus ja talous 52 61 kannen kuvat: olympialaiset Ulla Lindgren Fagerholm, paralympialaiset: FEi, Liz Gregg ja Suomen Paralympiakomitea, Maiju Torvinen. sivujen kuvat: Sonja Holma ellei toisin mainita. taitto: milla saarikko 3
1. Pääsihteerin katsaus Menestystä Lontoossa Huippuratsastajiemme päätavoitteet olivat menestyminen Lontoon olympialaisissa ja paralympialaisissa. Paralympiaratsastajat Katja Karjalainen ja Jaana Kivimäki menestyivät hienosti. Katja taisteli itselleen hopeamitalin ja Jaana oli hienosti seitsemäs. Kouluratsastajat Mikaela Lindh ja Emma Kanerva täyttivät heille asetetut odotukset olympialaisissa pääsemällä semifinaaleihin ja saavuttivat huomattavasti olympiaranking-sijoitustaan paremman tuloksen. Mikaela täydensi hienoa kauttaan ollen Más Guapolla kolmastoista kouluratsastuksen maailmancupin finaalissa. Muutosten vuosi: Valo ry, valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio perustettiin Uusi liikunnan ja urheilun kattojärjestö, Valo ry, käynnisti toimintansa marraskuun lopussa. Se perustettiin Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU), Nuori Suomi ry:n, Kuntoliikuntaliitto ry:n ja Suomen Olympiakomitea ry:n yhdistymisen myötä kesäkuussa 2012. Järjestön rekisteröity nimi on VALO, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry. Valon tehtävä on toimia suomalaisen liikunnan ja urheilun yhdistävänä voimana ja suunnannäyttäjänä. Koko urheilumaailman yhteinen tavoite on Olemme maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020. Jotta tämä saavutetaan, se vaatii kaikilta osapuolilta kykyä muuttua ja toimia yhdessä. Suomen Ratsastajainliitto on ollut vahvasti mukana uuden järjestön ensiaskelissa. Ratsastajainliiton seuratoiminta pohjautuu yhteiseen visioon 2020: Seuroissa urheillaan ja kilpaillaan, liikutaan ja liikutetaan, opitaan ja osataan, tehdään ja toimitaan yhdessä. Liiton jo kaksi vuotta sitten toteuttama organisaatio uudistus sointuu täysin Valon tulevaisuuden tavoitteisiin, seuratoiminnan kehittämiseen ja huippu-urheiluun panostamiseen. Vuoden 2013 alussa työnsä aloittanut Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi huippu-urheiluverkoston toimintaa ja vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä. Valon strategia on nimeltään Yhteinen tekeminen on kilpailuetumme. Sen punaiseksi langaksi punoutuu kumppanuus Valon, lajiliittojen, SLU-alueiden ja urheiluseurojen välillä. Vuosina 2013 2015 Valo keskittyy erityisesti seuraaviin strategisiin valintoihin: 1) Liikunnan ja urheilun arvostuksen ja resurssien nostaminen, kuntiin vaikuttaminen, olosuhdetyö, eettisten kysymysten esille nostaminen, urheilun Reilu Peli. 2) Liikunnallisen elämäntavan toteuttaminen koko elämänkululla aina päiväkodeista työyhteisöihin. 3) Menestyvän urheilun, seuratoiminnan kehittäminen 2020-luvulle, lasten ja nuoren urheilun turvaaminen. Valon muutosprosessi jatkuu vuoden 2013 aikana. Ratsastajainliiton organisaatio uudistuksessa Suomen Ratsastajainliitto työsti omaa muutosprojektiaan, ja strategiatyötä jatkettiin pienryhmissä. Vuoteen 2020 tähtäävä strategia valmistuu vuoden 2014 syyskokoukseen mennessä. Työn etenemisestä kerrotaan vuoden 2013 vuosikokouksissa. Hyvä hallintotapa -projekti uudistaa liiton luottamushenkilöorganisaatiota ja luo sille toimintaohjeet. Aluetoiminnan uudistettu ohjesääntö vahvistettiin vuoden 2013 alussa. Projekti saatetaan päätökseen kevätkokouksessa 2013. Jäsenmäärä kasvoi taloustaantuman varjossa, 50 000 jäsenen tavoitteesta jäätiin Liiton jäsenmäärä oli edelleen nousussa. Uusia jäsenseuroja saatiin 15 lisää ja jäsentalleja 28. Henkilö jäsenten määrä kasvoi tuhannella. Kasvua oli sekä lasten että aikuisten harrastajien osalta. Jäsen määrän kasvua vauhditettiin syksyn aikana kampanjalla 50.000 jäsenen saavuttamiseksi. Tavoite jäi niukasti toteutumatta. Vuoden 2012 yhteenlaskettu jäsenmäärä (seurojen henkilöjäsenet + Green Card) oli vuoden lopussa 49.666. Helsinki International UB Horse Show ssa ennätysmäärä yleisöä Vuoden 2012 Horse Show oli menestys. Tapahtumaa seurasi ennätysmäärä yleisöä, yli 51.000 katsojaa, missä oli kasvua miltei 10.000 edelliseen vuoteen. Neljän vuoden tappioputken jälkeen tapahtuma teki hieman voittoa, mikä 4
on sen tulevaisuutta ajatellen ensiarvoisen tärkeää. Yleisöennätys ja uusi yhteistyökumppanuusstrategia vaikuttivat myönteiseen kehitykseen. Helsingin kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuet muodostavat myös olennaisen osan tulokertymästä. Horse Show n toteuttaminen tulevina vuosina on myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen iso haaste sekä järjestäjälle että liitolle. Seuraava Horse Show ja Suomen maailmancupin osakilpailu esteratsastuksessa järjestetään suunnitelmien mukaisesti ensi lokakuussa. Ratsastajainliitto, Hevosopisto ja Horse Show jatkoi yhteisiä ponnistuksiaan varainhankinnan osalta. Yhteistyö oli menestyksekästä vuoden 2012 aikana ja sitä toteutetaan edelleen vuonna 2013. Hallitus antoi kesällä 2011 kilpailu- ja toimitsijakiellon kenttäratsastusvalmentajalle, mutta joutui perumaan tämän kiellon käräjäoikeuden valmentajalle myöntämän väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen perusteella. Tapausta käsiteltiin myös Urheilun oikeusturvalautakunnassa. Asian käsittely eri oikeusinstansseissa jatkuu vuoden 2013 aikana. Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2012 Ratsastajainliitto on todennut organisaatiossaan seuratoiminnan tärkeyden ja sen pohjautumisen vapaaehtoistoimintaan. Liiton keskeisenä tavoitteena on seuratoimijoiden kouluttaminen ja tukeminen niin, että samalla vahvistetaan vapaaehtoisuutta ja yhteisöllisyyttä. Liiton päämääränä on, että kaiken tasoinen seuratoiminta löydetään uudestaan ja että seuratoimintaa arvostetaan tulevaisuudessakin. Seurapalveluja kehitetään vastaamaan muuttuneisiin olosuhteisiin. On tärkeää tunnistaa, että vapaaehtoistoiminta on muuttunut projekti- ja kertaluonteisemmaksi nykypäivän seuratoiminnassa. Ratsastajainliiton vuoden 2012 teemana oli vapaaehtoisuus. Teemavuonna esiteltiin laajasti vapaaehtoisuuden eri mahdollisuuksia, laadittiin vapaaehtoisen polku ja lanseerattiin vapaaehtois passikilpailu. Kilpailussa palkittiin lähes tuhat vapaaehtoista diplomein ja tavarapalkinnoin sekä valittiin kilpailun paras seura ja talli. Vuoden 2013 teemana on koulutus ja osaaminen, ja liitto jatkaa vapaaehtoisuuden tukemista järjestämällä koulutusta ja kursseja. Hallitus ja talous Syyskokouksen henkilövaalissa liiton hallitukseen valittiin kaksi hallituksen jäsentä kolmivuotiskaudelle ja yksi yksivuotiskaudelle. Ehdolla oli kymmenen kandidaattia. Erovuoroisia jäseniä olivat Laura Airaksinen ja Ben Simonsén. Heistä Simonsénin toimikausi päättyi toimintasääntöjen kausirajoitusten mukaisesti. Lisäksi Tomi Jalkanen oli ilmoittanut jättävänsä hallituksen luottamustehtävät vuoden 2012 loppuun mennessä. Hänen tilalleen valittiin yksi jäsen yksivuotiskaudelle. Vaalissa eniten ääniä sai Laura Airaksinen, joka on nykyisen hallituksen varapuheenjohtaja ja vastaa liiton Hyvä hallintotapa -projektista. Toisena kolmivuotiskaudelle valittiin lappeenrantalainen sairaanhoitaja, ratsastuksenohjaaja ja ratsastuskouluyrittäjä Osmo Metsälä. Yksivuotiskaudelle valittiin salolainen asianajaja Antti Linna. Vuosikokouksen hyväksymä talousarvio oli laadittu 2.535 euroa ylijäämäiseksi. Tulos vuodelta 2012 kattoi hyvin vuoden 2011 alijäämän (70.000) ollen 150.000 euroa ylijäämäinen. Varainhankinnan myönteinen kehitys yhdessä tehtyjen säästötoimenpiteiden kanssa tekivät tuloksesta huomattavasti budjetoitua paremman. Ylijäämäisen tuloksen avulla hallitus kykenee varautumaan kilpailujärjestelmän (KIPA) uudistuksen vaatimiin investointeihin ja vuoden 2014 MM-kilpailujen edellyttämiin panostuksiin. Vuosi 2013 alkoi traagisissa merkeissä. Laukaan maneesionnettomuus antaa meille aiheen asettaa urheilumme ja harrastuksemme turvallisuusaspektit kriittiseen tarkasteluun. Tulemme yhdessä valtiovallan kanssa pohtimaan kuntien roolia ja vastuuta hevosalan rakennusprojektien valvonnassa. Ratsastukseen liittyvä urheilurakentaminen on hyvin pitkälle ollut yksityisten investointien varassa. Muissa lajeissa kunnat ovat usein vahvasti mukana tilojen ja hallien rakentamisessa. Niissä myös valvonta, vastuu ja hoitaminen tapahtuvat kuntien toimesta. Toivon, että meillä syntyy rakentava dialogi siitä, miten meidän lajimme vaatimat tilat ja hallit saadaan entistä turvallisemmiksi. Helsingissä 14.3.2013 Fred Sundwall Katja Karjalainen ja Fred Sundwall paralympialaisten tulojuhlassa lentokentällä. 5
2. Suomen Ratsastajainliitto vuonna 2012 Vuosi 2012 oli Suomen Ratsastajainliiton 92. toimintavuosi. Toimintaa ohjasivat Ratsastajainliiton strategia Ratsastuksen johtavat ajatukset sekä vuosikokouksen vahvistama toimintasuunnitelma. 2.1. Pääteema: Vapaaehtoistoiminnan vuosi Vapaaehtoisuuden teemavuonna esiteltiin vapaaehtoisuuden eri mahdollisuuksia, laadittiin vapaaehtoisen polku sekä lanseerattiin leikkimielinen vapaaehtoispassikilpailu. Kilpailussa palkittiin lähes tuhat vapaaehtoista diplomein ja tavarapalkinnoin sekä valittiin kilpailun paras seura ja talli. 2.2. Tärkeimmät projektit Muuttuva urheilumaailma seuratoiminnan laadun kehittäminen SLU ry:n syyskokous 2011 päätti viidestä yhteisestä valinnasta, jotka tunnistettiin keskeisiksi asioiksi Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 -vision toteuttamiseksi. Yksi viidestä yhteisestä valinnasta oli seuratoiminnan laadun kehittäminen, mitä SLU lähti toteuttamaan vuoden 2012 alusta. Ensimmäisessä vaiheessa keskeinen päämäärä oli rakentaa yhteinen tavoitetila seuratoiminnasta vuodelle 2020 SLU:n kevätkokoukseen 2012 mennessä. Ratsastajainliiton seurapalvelupäällikkö oli keväällä 2012 mukana projektin operatiivisessa työryhmässä, joka työsti tätä tavoiteasettelua. Prosessin aikana nähtiin tärkeäksi muodostaa nykykuva seuratoiminnan tukemisesta SLU-yhteisössä sekä saada käsitys seuratoiminnan nykytilasta. Prosessin avainsanoiksi määriteltiin yhteinen tekeminen, osallistavuus ja toimijalähtöisyys. Vapaaehtoistyö, yhteisöllisyys, seuratoiminnan arvostus, osaamisen kehittäminen, olosuhteet sekä edellytykset nousivat kaikissa toimenpiteissä vahvasti esille seuratoiminnan keskeisinä, ratkaistavina asioina. Vaikuttamismahdollisuudet paikallisella tasolla, kuntayhteistyö sekä yhteistyön laaja-alainen kehittäminen olivat isoja tarpeita seuratoimijoiden taholta. Uuden järjestön yhteinen tekeminen seurojen tukemiseksi keskittyy jatkossa näihin asioihin. Laadun portaat Tallien laatuauditointikäyntejä jatkettiin Laatuportaiden avulla. Vuoden lopussa Laatumerkin saavuttaneita talleja oli kaksitoista. Edunvalvonta Hevosalan järjestöt jatkoivat yhteistyötä Hevosalan haasteet -ryhmän ja Hippolis ry:n puitteissa. Keskeisiä asioita olivat lannanpoltto, maankäyttö, hevoskasvatus, arvonlisäverokysymykset, teurasasiat ja vuonna 2014 voimaan tulevat, talleja koskevat määräykset. Neuvottelut ja ratkaisun löytäminen kuorma-autokuljettajien pätevyysvaatimusten osalta oli merkittävä saavutus samoin kuin hevoskuljettajan pätevyyskoulutuksen saaminen osaksi useita hevosalan tutkintoja. Eläinsuojelulain uudistustyötä jatkettiin, ja liiton edustaja oli mukana ministeriön asettamassa työryhmässä. Kilparatsastajan urapolku Kilparatsastajan urapolku valmistui vuoden 2012 alussa. Sitä hyödynnetään mm. valmennusjärjestelmän arvioinnissa ja valmentajakoulutuksessa. Kilparatsastajan urapolku on julkaistu liiton nettisivuilla ja painettu versio on lähetetty valmentajille, maajoukkueratsastajille, lajikomiteoille ja hevosalan oppilaitoksille. Urapolku nostaa mm. esiin mitä taitoja, harjoitusmääriä ja valmennuksen painopistealueita kilparatsastuksessa tulisi olla eri ikä vaiheissa. Urapolku toimii erinomaisena työkaluna ratsastajille ja heidän vanhemmilleen sekä valmentajille. Urheilun projektit Valmistautuminen arvokilpailuihin Merkittävimmät kilpailutulokset esitellään kohdassa kilpailutoiminta. Kouluratsastuksen arvokilpailuprojekti Top Dressage Finland Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektia jatkettiin toteuttamalla kansainvälinen kilpailuohjelma, järjestämällä kuivaleirejä ja tarjoamalla tukipalveluja, kuten psyykkistä valmennusta ja hevosten fysioterapeuttipalveluja. 6
Kenttäratsastuksen siirrettävien maastoesteiden projekti Kenttäratsastuksessa toteutettiin projekti, jossa rakennettiin 15 siirrettävää maastoestettä kilpailujärjestäjien käyttöön. Hanketta tuettiin kohdennetulla määrärahalla. Projektia jatketaan vuonna 2013, jolloin hankitaan kuljetuskalustoa ja laaditaan kaluston vuokrausta helpottava tuotekansio. Helsinki International UB Horse Show n ja sen puitteissa ratsastettavan maailmancupin varmistaminen Ratsastajainliitto teki varainhankintatyötä yhdessä järjestäjän kanssa tapahtuman toteuttamisen ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Opetusministeriö ja Helsingin kaupunki tukivat tapahtumaa. Kilpailusääntöjen yleisen osan uudistus Kilpailusääntöjen yleisen osan (KS I) muutokset astuivat voimaan 1.6.2012. Muutosten tavoitteena oli selkeyttää kurinpitomenettelyjä ja ottaa huomioon muuttuneen tekniikan vaikutukset sekä kansainväliset sääntömuutokset. Ratsastuskenttäpohjaprojekti Ratsastuskenttien pohjaprojektia jatkamalla on edesautettu hevosten hyvinvointia ja luotu parempia edellytyksiä kilpailujen järjestämiselle. Kenttäpohjaopas valmistui 2011. Laakson ratsastusstadionin kastelujärjestelmän rakentaminen aloitettiin syksyllä ja se saatetaan loppuun keväällä 2013, valaistukseen liittyviä uudistustöitä aloitetaan myös vuonna 2013. Hevosten rokotustiedot Kipaan ja muut kilpailutoimintaan liittyvät IT-projektit Suomen Hippos ry:n Heppa-järjestelmään on lisätty hevosten rokotustiedot. Rokotuksia voivat merkitä sinne eläinlääkärit sekä paikalliset hevosjalostuspiirit ja raviradat. Rokotustiedot siirtyvät aamullisessa siirtotiedostossa Kipaan. Kipa tarkastaa, että rokotukset ovat voimassa sääntöjen mukaisesti ilmoittautumisen yhteydessä. Kipan maksujärjestelmää on korjattu ja maksujen tarkistusta ennen ilmoittautumisajan päättymistä on parannettu. Kipaan on lisätty maksujärjestelmään liittyen seurojen tunnistuslomake, joka perustuu lainsäädännön vaatimuksiin tunnistaa edunsaajat, jotka ovat tässä tapauksessa Ratsastajainliiton alaisia ratsastusseuroja. Pikkulajien ilmoittautumis- ja maksujärjestelmän määrittelytyöt aloitettiin ja projekti valmistuu keväällä 2013. Kilpailujärjestelmän kehittämisprojekti Nykyisen viisiportaisen kilpailujärjestelmän kehittämisprojekti käynnistettiin keväällä 2012. Projekti jatkuu vuonna 2013. Tavoitteena on laatia lajikohtaiset järjestelmäkuvaukset, jotka tukevat selkeästi kilpailijoiden ja hevosten urakehitystä. Projektin toteutus edellyttää sääntömuutoksia. 2.3. Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto on vuosien 2010 2012 aikana uudistanut organisaatiotaan vastaamaan paremmin muuttu van urheilumaailman haasteita ja Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaation uutta visiota. Ratsastajainliiton toiminnan lähtökohtana on ratsastajan elämänkulku. Seuratoiminnan rooli on korostunut entisestään ja huippuurheilu on eriytetty omaksi osa-alueekseen harraste kilpailuista. Lapset ja nuoret ovat entistä selkeämmin osa koko toimintakenttää, kaiken toiminnan ydin. Uudistuksessa oli käynnissä yhtäaikaisesti neljä vaihetta: toimiston organisaation uudistaminen, luottamusorganisaation uudistus, Hyvä hallintotapa -projekti (HHT) sekä liiton strategian uudistaminen. Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada toimintatapa, jossa kullakin toimialalla otetaan huomioon ratsastajien tarpeet sekä kiinnostus lajiin eri elämänvaiheissa. Ratsastajilla on usein erilaisia tavoitteita, joihin uudistunut organisaatiomalli kykenee nyt paremmin vastaamaan. Vuoden 2012 aikana jatkettiin liiton Hyvä hallintotapa -projektia, jonka tarkoituksena on uudistaa luottamushenkilöorganisaatiota ja laatia sille selkeät toimintaohjeet. Urheilun organisaatio uudistusta jatkettiin luottamusorganisaation uudelleenjärjestelyillä, jotka kuvaillaan tarkemmin kohdassa kilpailutoiminta. Kevätkokous Kevätkokous ja kevätkokouksen iltatilaisuus järjestettiin Tampereella 21. 22.4. Edustettuna oli 25 jäsenseuraa, joilla oli yhteensä 106 ääntä. Yhteisöjäseniä oli paikalla kaksi. Henkilöitä oli paikalla 40. 7
Syyskokous Syyskokous pidettiin 25.11. Helsingissä. Edustettuna oli 132 jäsenseuraa, joilla oli yhteensä 475 ääntä. Yhteisöjäseniä oli 36. Paikalla oli 110 henkilöä. Palkitut Kari Haimi ja Matti Kuusi kutsuttiin kevätkokouksessa Ratsastajainliiton kunniajäseniksi. Kultainen ansiomerkki myönnettiin Kalevi Haliselle, Lilja Melanderille, Olli Lohikoskelle, Katri Paloheimolle, Pekka Siltalalle, Maisa Torkkolalle sekä liiton pääsihteeri Fred Sundwallille. Syyskokouksessa myönnettiin kultainen ansiomerkki Kari Jalassolalle, Katja Karjalaiselle, Jaakko Jauhiaiselle, Leena Jaakkolalle, Olavi Vainikaiselle ja Marita Törnrothille. Heikki Anttinen ja Venla Väätänen kutsuttiin liiton kunniajäseniksi. Mikaela Lindhille luovutettiin liiton hallituksen päätöksestä Mestariratsastajamerkki osallistumisesta Lontoon olympialaisiin. Hallitus myönsi Lontoon ratsastajille stipendit, Katja Karjalaiselle 3.000 euroa ja Jaana Kivimäelle, Mikaela Lindhille ja Emma Kanervalle 1.000 euroa. Fred Sundwall palkittiin kultaisella ansiomerkillä, luovuttamassa liiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen. Syyskokouksessa palkittiin myös liiton vapaaehtoiskilpailun voittajat Kajaanin Ratsastusseura ry ja Anninan Ratsastus- ja ajotalli. Ratsastusgaala Ratsastajainliiton kevätkokouksen yhteydessä järjestetyssä Ratsastusgaalassa palkittiin useita tärkeitä ratsastusvaikuttajia edellisvuodelta. Vuoden 2011 toiminnan perusteella palkittiin parhaiden ratsastusseurojen ja vuoden ratsastustallin lisäksi tulevaisuuden lupaus (lupaava nuori ratsastaja), vuoden ratsastaja, tulevaisuuden tähti (lupaava nuori hevonen), vuoden ratsastusteko, vuoden kilpailu, vuoden vapaaehtoinen, vuoden kasvattaja ja vuoden hevosenomistaja. Vuoden ratsastaja Nina Fagerström. Vuoden ratsastaja: Nina Fagerström Vuoden ratsastusteko: Suomen kouluratsastusjoukkueen PM-kulta Vuoden tulevaisuuden lupaus: Mikael Wahlman Vuoden kilpailutapahtuma: Hyväntekeväisyyskilpailu Uotilan tallin hyväksi Vuoden hevonen: Nina Fagerströmin menestysratsu Talent, om. Stephan Conter Vuoden kasvattaja: Heidi Sinda Tulevaisuuden hevonen: Funkel Diamant, om. Mette Jensen Vuoden hevosenomistajat: Stephan Conter Vuoden vapaaehtoinen: Olavi Vainikainen Vuoden Ratsastustalli: Hankasalmen Ratsastuskoulu Vuoden Ratsastusseurat esitellään kappaleessa 5.2. Kyra Kyrklundin kouluratsastuksen kannustuspalkinto jaettiin Anni Torkolle ja Miika Miettiselle. Tulevaisuuden hevonen: Funkel Diamant, om. Mette Jensen. 8
Hallitus Hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana 11 kertaa. Hallitus piti myös sähköpostikokouksia tarvittaessa. Hallituksen jäseniksi kolmivuotiskaudelle 2013 2015 valittiin kaksi eniten ääniä saanutta: Laura Airaksinen (364 ääntä) ja Osmo Metsälä (280 ääntä). Tomi Jalkasen tilalle yksivuotiskaudeksi (vuodelle 2013) valittiin Antti Linna (143 ääntä). Suomen Ratsastajainliiton hallitus 2012 Jukka-Pekka Leskinen, pj Laura Airaksinen, vpj Tomi Jalkanen Tomi Kaleva Marjukka Manninen Ben Simonsén Tomas Stenius Hallituksen suunnittelupäivät pidettiin 24.5. ja 23.8. Kirkkonummella. Liiton toimisto Toimistolla aloitettiin vuonna 2010 laaja organisaatiomuutos. Prosessi jatkui vuonna 2012. Henkilöstön kanssa käytiin vuosittaiset kehityskeskustelut. Toimihenkilöt 2012 Fred Sundwall pääsihteeri 1.10.1996- Merja Alasjärvi vammaisratsastus 1994 2012 Sonja Holma viestintäpäällikkö 15.3.2001- Nina Kaipio seurapalvelupäällikkö 1.9.2010- (vt. nuorisopäällikkö 27.7.2009-) Kielo Kestinmäki tallipäällikkö 1.1.2009- (tallitarkastajana 2004-, tallivastaava 1.11.2005 31.12.2007) Marian Seppälä kilpailu- ja koulutuspäällikkö 1.9.2010- (aluesihteeri 1.1.2001, harrastepäällikkö 1.10.2002-) Minttu Kuusisto kilpailuassistentti, 1996 - Sari Siltala seurapalveluassistentti 14.4.2008- Hanna Talvitie kehittämispäällikkö 1.10.2011-(nuorisopäällikkö 1.10.2000-) Aki Ylänne urheilujohtaja 1.9.2010- (koulutus- ja valmennuspäällikkö 1.1.1995-) Tuula Tella IT-päällikkö (aluesihteeri 1.1.2006-) Emmi Kupiainen aluesihteeri, alkaen 24.4.2006- Kaisa Kujala aluesihteeri, alkaen 1.12.2011- Sanna Sassi aluesihteeri, 1.1.2002- Miia Lahtinen 1.9.2012- Hippos-lehden toimituspäällikkö (päätoimittaja 1.1.2003-, perhevapaalla 4.5.2009 31.8.2012) Osa-aikaisessa työsuhteessa Jorma Nyyssönen kalustopäällikkö, 1991- Ulla Lindgren Fagerholm Hippos-lehden vt. päätoimittaja 24.5.2006 31.8.2007, osa-aikaisena viestintä- ja käännöstehtävissä 1.3.2012 saakka. Tallitarkastajina toimivat Kielo Kestinmäki, Matti Sorvari, Jenni Niittumäki ja Antti Heikkilä. Tallitarkastajat kokoontuivat vuoden aikana kaksi kertaa. Jäsenet Jäsenseuroja oli 470 (455 vuonna 2011). Hyväksyttyjä jäsenratsastuskouluja oli 237 (230), harrastetalleja 72 (64) ja yksityistalleja 14 (15). Muita yhteisöjäseniä oli 4 (5). Seurojen henkilöjäsenten määrä oli vuoden lopussa 45.589 (44.776 vuonna 2011). Ratsastajainliiton jäsenistä oli 60 prosenttia senioreita eli yli 19-vuotiaita ja 40 prosenttia junioreita eli alle 19-vuotiaita. Jäsenistä oli naisia ja tyttöjä 94 %, miehiä ja poikia 6 %. Green Card -kortin lunastaneita, rekisteröityneitä ratsastuksen harrastajia oli 4.077 (4.061 vuonna 2011). Henkilöjäsenten kokonaismäärä oli 49.666 (48.837 vuonna 2011). 9
Henkilöjäsenten etuja olivat Hippos-lehti, LähiTapiolan tapaturmavakuutus, oikeus suorittaa ratsastus- ja hevostaito merkkejä, oikeus lunastaa kilpailu- ja toimihenkilölupia, Scandichotellialennukset, LähiTapiolan hevosvakuutuksista 10 % alennus, Tallink Silja Linen ja Unikulman jäsenetutarjoukset, lakineuvontapalvelu, alennukset polttoaineesta St.1-asemilta ja Hevoshullulehden kestotilauksesta sekä liiton jäsenkortti. Ratsastusseurojen edut olivat vastuuvakuutus ja talkootyöntekijöiden ryhmätapaturmavakuutus, yhteiset Teosto- ja Gramex -sopimukset, Sporttirekisteri- sekä Sporttisaitti-työkalu. Hyväksyttyjen tallien edut olivat vastuuvakuutus, satunnaisratsastajien ryhmätapaturmavakuutus, Green Card -vakuutusturva ja Ratsaille-opas, talkootyöntekijöiden ryhmätapaturmavakuutus, yhteiset Teosto- ja Gramex -sopimukset, Nouse Ratsaille -päivän markkinointimateriaali ja viestintäpalvelut, www.ratsastus.fi-sivuilla tallilistaus, hevosten vuosimaksut pakettihintaan, alennus Hippoksen leiri-ilmoituksista sekä talliposti ja tallikohtaamiset alueittain. 2.4. Kansainvälisyys Ratsastajainliitto on kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestere Internationalen (FEI) jäsen. FEI:n kokouksiin osallistuivat puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen ja pääsihteeri Fred Sundwall. FEI:n vuosikokous pidettiin marraskuussa Istanbulissa. Sen pääaiheina olivat rakenne-, sääntö- ja hallintomuutokset. Nations Cup -konseptin kokonaisuudistus oli esillä foorumeissa ja erityisesti EEF:n (European Equestrian Federation) kokouksissa. Keskustelu oli aktiivista ja välillä jopa kiihkeää. Viime metreillä saatiin aikaiseksi miltei kaikkia tyydyttävä malli. Kokouksessa puhutti myös kansainvälisten, ratsastajia edustavien järjestöjen jäsenyys FEI:ssä. Istanbulissa hyväksyttyjen sääntöjen mukaan nämä järjestöt eivät enää voi olla FEI:n liitännäisjäseniä. EEF:n toimintavuosi oli jälleen aktiivinen. Tom Gordin edusti liittoa EEF:n kevätkokouksessa Lausannessa ja puheenjohtaja sekä pääsihteeri syyskokouksessa Istanbulissa. EEF:n puheenjohtajana toimii saksalainen Hanfried Haring. Helsinkiläinen varatuomari Henrik Arle toimii FEI:n Tribunaalin jäsenenä kaudella 2012 2014. FEI järjesti ensimmäisen Sports Forumin Lausannessa 30.4. 2.5. Kokouksessa Tom Gordin edusti Suomen Ratsastajainliittoa. Ratsastajainliiton puheenjohtaja JP Leskinen on jäsenenä FEI:n kehitystyötä tekevässä komiteassa FEI Solidarity Committee. Ratsastajainliitto on täysjäsen kansainvälisessä vammai sratsastusjärjestössä Federation Riding for Disabled International (FRDI). Liitto on myös kansainvälisen ratsastuksenopettajien koulutuksen yhteistyö järjestön (IGEQ) jäsen. Tom Gordin toimi puheenjohtajana Rolex FEI World Cup -kilpailujärjestäjien järjestössä Association of World Cup Organisers (AWCO). Lisäksi hän oli kansainvälisten estekilpailujärjestäjien allianssin (AJO) varapuheenjohtaja. Suomi osallistui pohjoismaiseen yhteistyöhön mm. maiden lajiliittojen yhteistapaamisissa. Vuoden aikana järjestettiin kolme kokousta: urheilujohtajille, lajiliittojen työntekijöille sekä koulutuksen kehittämiseksi. Aiheina olivat mm. kilpailukalenterien synkronointi, valmentaja- ja toimihenkilökoulutuksen kehittäminen sekä PMsäännöt. Ratsastajainliiton syksyn urheilufoorumiin kutsuttiin Tanskan kilpailupäällikkö esittelemään maansa kilpailujärjestelmää ja sen kehitysajatuksia. Kansainväliset toimitsijatehtävät Kansainväliset toimihenkilöoikeudet omaavat tuomarit ja ratamestarit vierailivat mahdollisuuksien mukaan ulkomailla järjestetyissä kansainvälisissä kilpailuissa toimitsijoina. Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilövaihto toteutui etenkin Nordic /Baltic Championship -kilpailuissa. 10
3. Valmennus ja koulutus Liitto järjesti ja tuki maajoukkuevalmennusta. Henkilö kohtaista val men nus tukea myönnettiin niille joukkueisiin nimetyille ratsastajille, jotka ovat pää sääntöisesti estyneet osallistumasta maajoukkueleireille (esim. ulkomailla asuvat). Aluevalmennuksen toteutusta tuettiin este-, koulu-, kenttä- ja vammais ratsastuksessa, vikellyksessä, valjakkoajossa sekä islanninhevosten askellajiratsastuksessa. Valmentaja- ja täydennyskoulutus toteutettiin koulutuskalenterin mukaisesti. Liitto teetti valmennusrenkaisiin kuuluneille kyselyn, jossa kartoitettiin tyytyväisyyttä valmennustoimintaan yleisesti, valmentajiin, oheisohjelmiin sekä toivottiin muuta palautetta. Palautetta hyödynnetään valmentajien työnohjauksessa, valmentajakoulutuksessa sekä liitto- ja aluevalmennuksen suunnittelussa. Kysely teetetään jatkossa vuosittain. Olympiakomitean valmen nus tukiurheilijoita olivat Emma Kaner va (koulu ratsastus, haastajaohjelma) ja Sanna Siltakorpi (kenttäratsastus, haastajaohjelma). Jaana Kivimäki ja Katja Karjalainen saivat valtion valmennus- ja urheilijaapurahan. Para lympia komitea myönsi tukea Lon toon paralympialaisiin 2012 valmistautumiseen liiton esityk sen mukaisesti. Tuki kohden nettiin kansain väliseen kilpailu toimintaan ja valmentaja tukeen. Liitto- ja aluevalmentaja sopimukset päivitettiin. Valmen tajien toimintakaudet ovat pääosin kaksivuotisia. Koulutusvaliokunta aloitti toimintansa maaliskuussa. Kokoonpanoon kuuluivat Kari Haimi, pj, Osmo Metsälä, kouluratsastus, Irmeli Summanen, FEI-koulutuksen edustaja, Riitta Holopainen, valmentaja koulutus, Juhani Ström, valjakkoajo, Anne Pussinen, lännenratsastus, Anu Korppoo, valmentajakoulutus, Hinni Koskenniemi, estetuomarikoulutus, Pia Myrskog, stewardikoulutus, Kalle Nykänen, kenttäratsastus, Laura Spadinger, vikellys, Sanna Vesto, matkaratsastus, Hanna Talvitie kerhonohjaajakoulutus, Päivi Anttila, vammaisratsastus ja Marian Seppälä, kilpailu- ja koulutuspäällikkö. Koulutusvaliokunta kokoontui kahdesti. Tärkeimpänä projektina oli liiton koulutusjärjestelmän kehittäminen. Koulutusjärjestelmässä on kuvattu kaikki liiton nimissä tapahtuva koulutustoiminta, kouluttajien kriteerit sekä toimihenkilöiden urapolut. 3.1. Maajoukkuevalmennuksen toteutus ja valmennusvuorokaudet Seniorit Nuoret Juniorit Ponit (isot) Ponit (pienet) Esteratsastus 0 valm.leiri 25 valm.leiri 25 valm.leiri 12 valm.leiri valm 12 leiri 18 kilp.valm. 42 kilp.valm. 42 kilp.valm. 14 kilp.valm 6 kilp.valm. Kouluratsastus 10 valm.leiri 11 valm.leiri 11 valm.leiri 11 valm.leiri 11 valm.leiri 30 kilp.valm. 6 kilp.valm. 6 kilp.valm. 6 kilp.valm. 6 kilp.valm Kenttäratsastus 11 valm.leiri 11 valm.leiri 11 valm.leiri 11 valm.leiri 8 kilp.valm. 6 kilp.valm. 12 kilp.valm. 3 kilp.valm. Valjakkoajo A + B valmennusrengas yhteensä: 16 valm.leiri vuorokautta, 4 kilp.valm vuorokautta, ei ikäryhmäjakoa. Matkaratsastus 8 valm.leiri vuorokautta, 4 kilp.valm. vuorokautta, ei ikäryhmäjakoa Vikellys A-rengas 3 leiriä, B-rengas 3 leiriä. Lisäksi kilpailuvalmennusta. Lännenratsastus 4 reiningyhmän valmennusleiriä ja 3 all-round valmennusryhmän leiriä Vammaisratsastus 18 kilp.valm. vuorokautta Islanninhevoset valmennuksen toteutti Suomen Islanninhevosyhdistys, SRL tuki toimintaa 2.500 eurolla. Valmennusleirejä toteutui 7 sekä kilpailuvalmennuksia 2. 3.2. Kansainvälinen valmennus Valmennusosaamista kartutettiin kansainvälisten valmentajien ja kouluttajien avulla: Andreas Hesse ja Thomas Eriksson (valjakkomaajoukkue), Wim Ernes (kouluratsastuksen tuomarikoulutus), Klaus Fock ja Nico Hörmann (lännen ratsastusvalmennus), Páll Bragi Hólmarsson ja Sölvi Sigurdarsson (islanninhevosten askellajikilpailuvalmentajat). Lisäksi järjestettiin George Morris estevalmennusklinikka / valmentajakoulutus ja hyödynnettiin Ypäjän Hevosopiston järjestämiä kansainvälisiä valmennustapahtumia. 11
3.3. Valmentajakoulutus Valmentajakoulutus, lisenssikoulutus, 2 kurssia Valmentajakoulutus, taso I, 1 kurssi Lisäksi Ypäjän Hevosopiston järjestämien valmennusklinikoiden yhteydessä oli mahdollisuus päivittää valmentajalisenssit. Valmennettaville tehdyssä kyselyssä saatua palautetta käytetään myös valmentajien kehityskeskusteluissa ja valmennusleirien suunnittelussa. 3.4. Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Liiton koulutusjärjestelmän uudistusprojekti toteutettiin vuonna 2012, mistä vastasi Koulutusvaliokunta. Tavoitteena oli selkeyttää kurssien kuvauksia, käytännön harjoitteluvaatimuksia ja kartoittaa koulutustarpeet. Projekti saatiin pääosin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kansainvälisen koulutuksen osalta kehitystyötä jatketaan vuonna 2013. Stewardikoulutukseen teetettiin materiaalia. Kouluttajille järjestettiin tapaaminen Tampereella 27. 28.10. Tilaisuuteen osallistui 21 kouluttajaa. Kansainväliset koulutustilaisuudet Suomessa FEI valjakko stewardikoulutus Ypäjällä 13. 15.1. Koulutustilaisuudet Equipe-koulutus, 2 kpl Estetuomarien ja ratamestarien lisenssikoulutus, 1 kpl Estetuomarien, stewardien ja ratamestarien lisenssikoulutus, 5 kpl Hevoskerhon ohjaajien peruskurssi, 7 kpl IIIK-koulutuomarikoulutus, 1 kpl IIIK-luokasta alkaen lisenssikoulutus ja skaalantarkistus, 1 kpl IV- ja IVK-koulutuomarien lisenssikoulutus ja skaalantarkistus, 3 kpl Kilpailujen järjestäjäkoulutus, yleis, 1 kpl Kilpailujen järjestäjäkoulutus, lännenratsastus, 1 kpl Kilpailusääntökoulutus ratsastajille, 3 kpl Kilpailusääntökoulutus, valjakkokuskeille, 1 kpl Kilpailulisenssikoulutus, lännenratsastajille, 1 kpl Kipa- ja Equipe-koulutus, 2 kpl Lisenssikoulutus esteratamestareille, 1 kpl Lisenssikoulutus valmentajille, 4 kpl Lisenssikoulutus lännenratsastustuomareille, 1 kpl Lisenssikoulutus lännenratsastusstewardeille, 1 kpl Maastoesteiden ja -ratojen suunnittelukurssi, 1 kpl Matkaratsastuksen tuomari- ja stewardikoulutus, 3 kpl Matkaratsastusseminaari, 1 kpl Matkaratsastuksen starttikursseja, 5 kpl Matkaratsastuksen valmennusluentoja, 4 kpl Ratsastajan henkinen valmennus, 2 kpl Turvallisuuspäällikkökoulutus, 1 kpl Matti Kuusi stewardin toimissa. Tyylituomarien lisenssikoulutus, 1 kpl Valjakkoajokilpailuiden toimihenkilökoulutus, 1 kpl Valjakkoajon groomikurssi, 2 kpl Valjakkotuomarien, ratamestarien, stewardien ja valjakkokoulutuomarien lisenssikoulutus, 1 kpl Valjakkoajon stewardikurssi, uusi oikeus, 1 kpl Vammaisratsastukseen tutustumispäivä, 1 kpl Vammaisratsastuksen ohjaajakurssi, 1 kpl Vammaisratsastuksen peruskurssi, 1 kpl Alueratamestarikurssi, uusi oikeus, 1 kpl Estetuomari- ja stewardikurssi, uusi oikeus, 4 kpl Estetuomarikurssi, uusi oikeus, 2 kpl 12
Kansainvälisiin lajikokouksiin ja toimihenkilökoulutuksiin osallistumiset Maisa Torkkola, FEI kouluratsastustuomarien päivityskoulutus Maria Colliander, FEI kouluratsastustuomarien päivityskoulutus Paula Nystén, FEI:n kouluratsastustuomarien korotuskurssi Kalle Nykänen, kenttäratsastuksen turvallisuusseminaari Karolina Wickholm, FEI vikellystuomarikoulutus Petra Skog, FEI vikellystuomarikoulutus Tuire Suvanto ja Kati Honkanen, valjakkotuomarikoulutus Kati Honkanen ja Heidi Sinda, FEI valjakkotuomarikoulutus Nina Mickelsson, FEI matkaratsastustuomarikoulutus Jaana Paanetoja, FEI reiningtuomarien päivityskoulutus Juha Vilenius, valjakkoajon kansainvälinen TA-koulutus 3.5. Koulutusyhteistyö ja ammatillinen koulutus Ratsastajainliitto osallistui hevosalan opetussuunnitelmia ja ammattitutkintoja suunnittelevien työ ryhmien työskentelyyn. Anu Korppoo toimi liiton edustajana näyttökokeiden arviointi ryhmässä sekä hevosalan tutkinto toimikunnassa. Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto uudistui 1.8.2012. Ratsastajainliittoa edusti opetushallituksen työryhmässä tallipäällikkö. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on osa liiton toimintaa. Siihen antaa koulutusta Kuopion yliopiston sosiaalipedagogiikan ja sosiaalityön laitos sekä täydennyskoulutuskeskus, Turun yliopiston vastaavat laitokset sekä Ypäjän Hevosopisto. Hevosopistolla suunniteltiin yhteistyössä tallipäällikön kanssa laatukriteereitä sosiaalipedagogiselle hevostoiminnalle sekä järjestettiin kursseja. 3.6. Urheiluoppilaitosyhteistyö Ratsastajainliitto pisteytti noin 20 urheilulukioon hakenutta opiskelijaa keväällä 2012. Lisäksi osallistuttiin 27. 28.3. Urheiluakatemiafoorumiin Kisakalliossa Lohjalla. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä urheiluakatemioiden kanssa, jotta varmistetaan ratsastajien mahdollisuudet sekä urheilla että edetä henkilökohtaisilla työurillaan. 4. Kilpailutoiminta Kotimaan kilpailutoiminnan tilastot pysyivät edellisvuosien tasolla. Vuonna 2012 järjestettiin 143 kansallista kilpailua missä on hieman kasvua (133 vuonna 2011), mutta sen sijaan lähtömäärät laskivat 15.030 (15.446). Kansallisia kilpailulisenssejä (A, B ja C) lunastettiin yhteensä 1.823, mikä oli noin 60 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aluelupien määrä väheni hiukan ollen 4.003, kun edellisenä vuonna niitä oli 4.028. Hevosten vuosimaksuja lunastettiin 7.675 kpl mikä on 260 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisenssin lunastaneiden kilpailutoimihenkilöiden määrä nousi 1.377:een (1.164). Aluekilpailujen määrä on eritelty tarkemmin tilastoliitteessä. Seurakilpailukalenteri avattiin seurojen ja ratsastajien käyttöön Kipassa helmikuussa. Kalenteri otettiin hyvin vastaan ja jo ensimmäisenä vuonna siinä julkaistiin lähes 600 seuratason kilpailun kutsut. Näistä yli 130 otti myös ilmoittautumiset vastaan Kipan kautta. Voidakseen ilmoittautua Kipan kautta seura kilpailuihin kilpailijat tarvitsivat kilpailuluvan. Vuoden alusta käyttöön otettiin tätä varten ilmainen seurakilpailulupa kansallisten ja aluelupien rinnalle. Kilpailu toiminnasta tiedotettiin Hippos-lehdessä ja liiton nettisivuilla. Kilpailujärjestäjille ja toimihenkilöille lähetettiin sähköpostilla ajankohtaista tietoa. Liitto tuki lajikomiteoiden budjettien mukaisesti kotimaista sarjakilpailutoimintaa ja SM-kilpailujen järjestelyjä. Tähtikilpailujärjestäjille järjestettiin tapaaminen 11.2. Tampereella ja 20.10. Helsingissä. Tapaamisissa käsiteltiin yhteistyökumppaniasioita, tiedotusta sekä muita Tähtikilpailuja koskevia käytännön asioita. 13
Liiton organisoimat sarjakilpailut Valtakunnallinen aluetaso Esteratsastuksen Racing-noviisisarjassa järjestettiin joitakin aluetason kilpailuja 4-, 5- ja 6-vuotiaille kilpailu-uraa aloittaville hevosille. Powercup: 80 100 cm esterata ja helppo B -kouluratsastusohjelma. Yhdistetty kilpailu, jossa molempien lajien tulokset otettiin mukaan, avoin poni- ja junioriratsastajille. Seura- ja aluekarsinnat, valtakunnallinen finaali. Kansallinen taso, esteratsastus Pikkuponicup: 4 osakilpailua ja finaali aloitteleville kansallisen tason pikkuponiratsukoille Ponicup: 5 osakilpailua ja finaali kansallisen tason poniratsukoille 100 110 cm:n tasolla (pienet ja isot ponit) Poni Grand Prix: 4 osakilpailua ja finaali kansallisen kärkitason poniratsukoille noin 120 cm:n tasolla (pienet ja isot ponit) Junioricup: 6 8 osakilpailua ja finaali kansalliselle tasolle nousseille junioriratsukoille (115 cm) Amatöörisarja: 6 8 osakilpailua, semifinaali ja finaali kansallisen tason senioriharrasteratsastajille, eli ratsastajille, joilla ei ole sijoituksia 140 cm:n luokista tai korkeammista luokista Kaikkien tasojen Champion-kilpailu: harrasteratsastajille suunnattu kilpailu tasolla 110/120/130 cm Racing 5-v Trophy: n. 12 osakilpailua 5-vuotiaille hevosille Racing 6-v Trophy: n. 12 osakilpailua 6-vuotiaille hevosille Racing Masters 7-v: yhtenä viikonloppuna kaksi osakilpailuluokkaa sisältävä kilpailu 7-vuotiaille hevosille Mikael Forstén ja tuliterä Volkswagen Golf. Tapiola/LähiTapiola Nuorten Grand Prix: 5 osakilpailua ja finaali kansallisen kärkitason junioreille ja nuorille 140 cm:n tasolla Tapiola/LähiTapiola Grand Prix: 5 osakilpailua ja finaali kansallisen kärkitason ratsastajille 145 150 cm:n tasolla. Volkswagen Leading Rider -kilpailu: Tapiola/LähiTapiola GP ja NGP sarjoissa menestyneille ratsukoille yksi luokka 150 cm, pääpalkintona henkilöauto Lisäksi yhteistyössä Ratsujalostusliiton kanssa: 5-v Derby ja Breeders Prize 6-vuotiaille, Suomessa syntyneille FWBhevosille Kansallinen taso, kouluratsastus Ponicup: avoin poniratsukoille, taso helppo B, 5 osakilpailua Junioricup: avoin junioreille ja poniratsukoille, jotka eivät osallistu Ponicupiin, taso helppo A, 5 osakilpailua Supreme Horse Care 5-v Champion: avoin 5-vuotiaille hevosille, taso helppo B, 5 osakilpailua ja finaali Supreme Horse Care 6-v Champion: avoin 6-vuotiaille hevosille, taso helppo A, 5 osakilpailua ja finaali Supreme Horse Care 7-v Champion: avoin 7-vuotiaille hevosille, taso vaativa B, 5 osakilpailua ja finaali Tapiola Small Tour: taso vaativa A, 5 osakilpailua ja finaali Lisäksi yhteistyössä Ratsujalostusliiton kanssa: 5-v Derby ja Breeders Prize 6-vuotiaille, Suomessa syntyneille FWBhevosille Kansallinen taso, kenttäratsastus Ponicup: avoin poniratsukoille, taso ponien helppo, 4 osakilpailua Helppo Cup: avoin kaikille, taso helppo, 4 osakilpailua Racing Kenttätrophy: avoin kaikille, taso vaativa B/A, 4 osakilpailua Olosuhteisiin panostettiin Ratsastuskenttien pohjaprojektia jatkamalla edesautettiin hevosten hyvinvointia ja luotiin parempia edellytyksiä kilpailuiden järjestämiselle. Laakson ratsastusstadionin uudistustöitä jatkettiin ja Hangon Seahorseweekin pohjan uudistamista tuettiin. Pohjakonsultti Ismo Lätti antoi neuvoja ja käytännön apua Tähtikilpailujen (GP-sarja ja SMkilpailut) järjestäjille. Liiton vuokrattavaa kilpailukalustoa kunnostettiin. Kenttäratsastuksessa rakennettiin siirrettäviä maastoesteitä kilpailujärjestäjien käyttöön. 14
Kilpailusäännöt ja kurinpitoasiat Kilpailusääntöjen yleisen osan (KS I) muutokset vahvistettiin kevätkokouksessa ja ne astuivat voimaan 1.6. Tavoitteena oli selkeyttää kurinpitomenettelyjä ja ottaa huomioon muuttuneen tekniikan vaikutukset sekä kansainväliset sääntömuutokset. Lajisääntöjä ja sarjakilpailusääntöjä päivitettiin. Sääntövaliokunta kokoontui kahdesti, minkä lisäksi sen jäsenet antoivat sääntötulkintoja ja neuvoivat sääntöasioissa lukuisia kertoja vuoden aikana. Sääntövaliokuntaan kuuluivat Kaija Borup, pj, Jutta Koivula kenttäratsastus, Paula Nysten kouluratsastus, Nina Mickelsson matkaratsastus, Kati Honkanen valjakkoajo, Karolina Wickholm vikellys ja Anne Pussinen lännenratsastus. Sääntövaliokunta kehitti myös sääntöjen muutoksiin liittyviä toimintatapoja. Kurinpitolautakunta käsitteli kymmenen tapausta. Ratsastajan opas kilpailumaailmaan -sääntökooste päivitettiin vastaamaan sääntömuutoksia. Kilpailupalvelujärjestelmät Equipe-tulospalveluohjelma ja Kipa-kilpailupalveluohjelma olivat käytössä koko kilpailukauden ajan. Käytössä ilmenneitä ongelmia korjattiin ja käyttäjille tarjottiin neuvontaa. Vuoden aikana otettiin käyttöön seurakilpailukalenteri sekä yhteistoiminnallisuus Heppa-rekisterin kanssa, jonka ansiosta hevosten rokotustiedot näkyvät Kipassa. 4.1. Organisaatio Vuonna 2011 uudistettu liiton urheilun luottamushenkilöorganisaatio aloitti työnsä vuoden alussa. Uudistuksen tavoitteena oli kansainvälisen urheilutoiminnan tehostaminen, kotimaan kilpailu-, valmennus- ja koulutustoiminnan kehittäminen sekä tehokkaan palveluyksikön luominen liiton toimistoon. Suurimmat muutokset aiempaan organisaatioon verrattuna ovat: Urheiluvaliokunta korvattiin huippu-urheilun johtoryhmällä sekä operatiivisilla maajoukkue-johtoryhmillä. Lajijaostot korvattiin lajikomiteoilla, joiden tehtävänä on kotimaan kilpailutoiminnan kehittäminen aina seuratasolta asti, aikaisemman vahvasti kansalliseen tasoon keskittyneen toiminnan sijaan. Lajikomiteoiden puheenjohtajat kokoontuvat jatkossa kaksi kertaa vuodessa koordinointi kokouksiin. Koulutusvaliokunta perustettiin kehittämään liiton koulutusjärjestelmää. Sääntövaliokunnan roolia tarkennettiin. Urheiluväki kokoontuu jatkossa vuosittain urheilufoorumiin, jossa käsitellään urheilulle ajankohtaisia asioita. Toinen tilaisuus laatuaan pidettiin 24.11. Helsingissä. Siihen osallistui noin 250 henkeä. Huippu-urheilun johtoryhmä (HUJO) 20.5.2011 alkaen: Kristian Nyman pj, Kyra Kyrklund kouluratsastus, Piia Pantsu kenttäratsastus, Tom Gordin esteratsastus, Ben Simonsén muut lajit, Aki Ylänne huippu-urheilujohtaja. HUJO laatii ja seuraa urheilun pidemmän tähtäimen strategiaa ja koordinoi lajikohtaisia maajoukkuejohtoryhmiä. Painopisteinä ovat menestyminen huippu-urheilussa (olympia, paralympia, MM, EM, PM ja muu kansainvälinen kilpaileminen), osaamisen kehittäminen ja ammattitaitoinen huippu-urheilun johtaminen. Liiton toimistolla kilpailuasioista vastasivat urheilujohtaja, kilpailu- ja koulutuspäällikkö, kilpailusihteeri sekä toimistosihteeri. 4.2. Lajikomiteatoiminta Lajikomiteat vastasivat kotimaisen kilpailutoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista mm. tukemalla kilpailujen järjestämistä budjettiensa mukaisesti. Lajien ajankohtaisista asioista tiedotettiin kunkin lajin Ajankohtaista-palstoilla liiton nettisivuilla, joilla julkaistiin myös lajikomiteoiden kokousmuistiot. Kukin lajikomitea vastasi lajinsa kansallisen kilpailukalenterin koordinoinnista, mahdollisista sarjakilpailuista sekä SM-kilpailujen myöntämisestä. Lajien yhteisinä projekteina käynnistettiin kilpailujärjestelmän uudistus sekä kilpaurheilustrategiatyöt, joita molempia jatketaan vuonna 2013. Nykyinen viisitasoinen kilpailujärjestelmä on noin 20 vuotta vanha. Kehitystyön tavoitteena on tarkistaa järjestelmä, jotta se tukee paremmin urheilijoiden urapolkuja ja vastaa eri lajien kilpailullisiin tavoitteisiin. Projektin tiimoilta järjestettiin kaksi työpalaveria, joiden lisäksi lajikomiteat työstivät lajikohtaisia tasotaulukoita. Projekti on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Kilpaurheilustrategia työ aloitettiin huhtikuun 15
koordinointikokouksessa, minkä lisäksi lajeille on laadittu omia linjauksia. Projektille nimettiin työryhmä. Strategia on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2013 aikana ja liittää osaksi liiton strategiaa. Lajien edustajat kokoontuivat kaksi kertaa koordinointikokouksiin: 21.4. Tampereelle, jolloin ohjelmassa oli strategiatyöskentelyä sekä vuoden 2013 budjetin ja toiminnan suunnittelua sekä 25.8. Helsinkiin, jolloin käsiteltiin yhteisiä toimintatapoja ja ajankohtaisia asioita. Esteratsastus Estekomitea: Matti Karkkolainen pj., Thomas Ehnrooth vpj., Janna Huhtanen, Mia Maukonen, Pia Myrskog, Anu Tuomi, Marian Seppälä (SRL), Tomi Kaleva (hallituksen vastuuhenkilö) Kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Estekomitean vuoden tärkeimmät projektit olivat tähtikilpailukriteerien tarkistaminen ja ohjeistuksen kehittäminen, kilpailujärjestelmän kehittäminen (uusi luokittelu), jossa otetaan entistä paremmin huomioon urheilijan urapolku ja määritellään myös kvaalautuminen. Uusien Tähtikilpailua hakevien järjestäjien luona käytiin tutustumassa ja järjestäjiä konsultoitiin. Vuoden lopulla uudistettiin sarjakilpailusääntöjä seuraavaa kautta varten. Marraskuun lajiseminaarissa olivat ohjelmassa mm. strategia- ja kilpailujärjestelmätyöpajat. Kouluratsastus Koulukomitea: Marjukka Manninen pj. (hallituksen vastuuhenkilö), Marko Björs, Mikko Luhtala, Osmo Metsälä, Paula Nysten, Mari Oila, Marian Seppälä (SRL) ja Kikka Suomio Kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Kouluratsastuksessa otettiin käyttöön uusia kouluohjelmia, kehitettiin tuomarikoulutusta osana koulutusvaliokunnan työtä sekä aloitettiin kilpailujärjestelmän kehittäminen. Vuoden alussa voimaan astunut kvaalisääntö kohotti kansallisen kilpailemisen tasoa, kun kansalliselle tasolle nousuun ratsukolta edellytettiin tuloksia vähintään alueelliselta helppo A-tasolta. Uudistukseen liittyen annettiin paljon neuvontaa. Vuoden aikana kehitettiin sarjakilpailutoimintaa ja suunniteltiin mm. uutta nuorille, junioreille ja poneille suunnattua kilpailua. Lajiseminaarin aiheina olivat kilpailujärjestelmän kehittäminen vuodelle 2014 sekä tuomaritoiminta: arvostelun vaikeus ja yhteinen linja/skaala. Kenttäratsastus Kenttäkomitea: Pirkko Herd, pj, Laura Airaksinen (hallituksen vastuuhenkilö), Virve Kaartoluoma, Simo Leppänen, Minna Leppälä, Kalle Nykänen, Marian Seppälä (SRL) ja Tuija Rosenqvist Komitean ulkopuolella lisäksi: Seija Hacklin (FEI Safety Officer) Kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Kenttäkomitean vuoden tärkeintä projekti oli teettää siirrettäviä maastoesteitä kilpailujen järjestäjien käyttöön. Esteitä saatiin valmiiksi 15 kpl. Projektista vastasi Simo Leppänen. Komitea aloitti myös kilpailujärjestelmän kehittämisen sekä lajin koulutusten kehittämisen osana koulutusvaliokunnan työtä. Lajiseminaarissa aiheina olivat mm. kilparatsastajan urapolku ja lajin strategiatyö. Valjakkoajo Valjakkoajokomitea: Olavi Vainikainen pj., Hannu Kalalahti vpj., Kati Honkanen, Ben Simonsén (hallituksen vastuuhenkilö), Juha Vilenius, Juhani Ström, Leena Vähä-Erkkilä, Anna Aalto Kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Lajikomitea vastasi koulutusten ja valmennusten järjestelyistä. Maajoukkuevalmennuksen lisäksi komitea vastasi myös aluetason valmennuksen organisoinnista. Valmentajina toimivat Heidi Sinda ja Ben Simonsén. Aluevalmennuskertoja yhteensä 6, joista 2 Savijärvellä ja 4 Urjalassa. Aluevalmennuksiin osallistui eri kerroilla yhteensä 104 valjakkoa. Huhtikuussa järjestettiin Valjakkoajo tutuksi -tilaisuus Kiuruvedellä. Marraskuun lajiseminaarin yhteydessä järjestettiin lajin yleiskokous. Kotimaisten toimihenkilökoulutusten lisäksi komitea järjesti FEI:n Level I tason stewardikoulutuksen Ypäjällä tammikuussa. Lännenratsastus Lännenratsastuskomitea: Ulla Kemppainen (pj), Terttu Katila (vpj), Leena Purontakanen (sihteeri, erosi 30.6.), Martti Luoto, Pete Perkiö, Outi Arola, Päivi Oikarinen (erosi 5/12) ja Ben Simonsén (hallituksen vastuuhenkilö) Kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Kuluvana vuonna lännenratsastuskomitean toimintaa on aktivoitu ja toimintatapoja uudistettu. Lajin markkinointiin on panostettu ja näkyvyyttä on saatu mm. lehtijuttujen avulla. Lännenratsastusmerkki on suunniteltu ja otetaan käyttöön ensi vuonna. Lännenratsastajat ovat menestyneet upeasti kansainvälisissä kilpailuissa. Lisäksi lajille on saatu Suomeen ensimmäinen FEI:n kansainvälinen tuomari, Jaana Paanetoja. Lajin stewardien koulutusmateriaalia ja lännenratsastustuomarien koulutuksia uudistettiin osana koulutusvaliokunnan 16
työtä. Kehitysprojekteina vuodelle 2013 käynnistettiin CRI3*-kilpailun järjestäminen Suomessa ja EM-osallistuminen. Lajiseminaarin ohjelmassa oli mm. eläinlääkäri Olli Mäkelän asiantuntijaluento, sääntömuutoksien esittelyä, kilpailukalenteriasiaa ja lajin yleiskokous. Vammaisratsastus, paralympialaji Vammaisratsastuskomitea: Nina Halme pj., Päivi Anttila, Merja Alasjärvi, Anneli Hämäläinen, Ben Simonsén (hallituksen vastuuhenkilö), Hanna Talvitie ja Marja Mikola Kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Matkaratsastus Matkaratsastuskomitea: Ben Simonsén pj. (hallituksen vastuuhenkilö), Tanja Lampinen, Nina Mickelsson, Sanna Vesto, Heidi Laurinen-Nokua ja Olli Tahkokallio Kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Matkaratsastuskomitea vastasi lajin koulutusten ja valmennusten järjestelyistä ja tiedotti aktiivisesti ajankohtaisista asioista. Lajiseminaarin ohjelmassa oli mm. vuoden palkitsemiset sekä ajankohtaisia kilpailuasioita. Vikellys Vikellysjaosto: Petra Skog pj., Maiju Kekkonen (sihteeri), Saara Castrén, Paula Grönroos, Anni Järvelä, Aime Nederström-Alanko, Laura Spadinger ja Karolina Wickholm Komitea kokoontui neljä kertaa. Vikellyksessä osallistuttiin EM-, PM- ja kolmeen muuhun kansainväliseen kilpailuun sekä Ruotsin mestaruuskilpailuun. Aluekilpailuita järjestettiin kaksi. Komitea vastasi lajin koulutus- ja valmennustoiminnan järjestelyistä. Vikellyksen aloittamisen tukemiseen hankittiin vikellyksen varustepaketti vuokrattavaksi aloittaville seuroille. Islanninhevoset, askellajiratsastus Ratsastajainliitolla ei ole omaa komiteaa askellajiratsastukselle, vaan liitto tekee yhteistyötä Suomen Islanninhevosyhdistyksen (SIHY) kanssa, jonka urheiluvaliokunnan puheenjohtaja Jaana Korhonen toimi liiton yhteyshenkilönä. Liitto tuki askellajiratsastuksen valmennustoimintaa sekä arvokilpailutoimintaa. Lajissa järjestettiin ensimmäistä kertaa viralliset SM-kilpailut vuonna 2012. 4.3. Huippu-urheilutoiminta Valmistautuminen kauden päätavoitteeseen, Lontoon olympialaisiin ja paralympialaisiin sujui hyvin. Suurimmasta menestyksestä vastasi Katja Karjalainen Rosiella saavuttaen hopeamitalin paralympialaisissa. Jaana Kivimäki Grivis oli seitsemäs. Kouluratsastajat Emma Kanerva Sini Spirit ja Mikaela Lindh Más Guapo ratsastivat olympialaisissa semifinaaliin saavuttaen sijat 22. (Kanerva) ja 29. (Lindh), jotka olivat selkeästi parempia sijoituksia kuin valintahetkellä olympiarankingissa. MM-kilpailuihin osallistuttiin valjakkoajon hevosyksiköissä joukkueena ja nuorten hevosten este- ja kouluratsastuksessa. Nuorten esteratsastuksen EM-kilpailuissa Anna-Julia Kontio oli kuudes. Pete Perkiö oli neljäs NRHA:n junioreiden lännenratsastuksessa. Lisäksi osallistuttiin nuorten kenttäratsastuksen ja matkaratsastuksen henkilökohtaiseen kilpailuun, vikellyksen juniorikilpailuun ja ponien esteratsastuskilpailuun. Kouluratsastuksen maailmancupin finaalissa Mikaela Lindh oli Más Guapolla 13. sijalla. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa saavutettiin neljä hopea- ja viisi pronssimitalia. Kansainvälisille kilpailijoille lähetettiin säännöllisesti sähköpostilla ajankohtaisia asioita. Maajoukkuejohtoryhmät vastasivat käytännön operatiivisesta vastuusta, maajoukkuevalmennuksen toteutuksesta sekä kansainvälisestä kilpailutoiminnasta. Maajoukkuejohtoryhmät 2012 Esteratsastus: Lars Parmler, Henrik Ehrnrooth, Piia Pantsu(N/J), Satu Liukkonen(Po), Aki Ylänne Kouluratsastus: Reijo Svanborg, Janne Bergh, Marko Björs(N/J), Stella Hagelstam(Po), Aki Ylänne Kenttäratsastus: Piia Pantsu, Seppo Laine, Aki Ylänne Valjakkoajo: Ben Simonsén, Thomas Eriksson, Olavi Vainikainen, Aki Ylänne 17
Matkaratsastus: Ben Simonsén, Nina Mickelsson, Aki Ylänne Vammaisratsastus: Ben Simonsén, Arto-Pekka Heino, Aki Ylänne Vikellys: Ben Simonsén, Maiju Kekkonen, Aki Ylänne Lännenratsastus: Ben Simonsén, Seppo Perkiö, Anne Pussinen, Ulla Kemppainen, Aki Ylänne Islanninhevosten askellaji: Ben Simonsén, SIHY urheilujaosto, Aki Ylänne 4.4. Kilpailumenestys Olympia, paralympia, MM- ja EM-kilpailut Olympia/paralympialajit Lontoon olympialaiset, kouluratsastus, henkilökohtaiset sijat 22. (Emma Kanerva Sini Spirit) ja 30. (Mikaela Lindh Más Guapo) semifinaalissa ja alkukarsinnassa sijat 26. (Lindh) ja 29. (Kanerva) Lontoo paralympialaiset, henkilökohtaiset sijat 2. (Katja Karjalainen Rosie) ja 7. (Jaana Kivimäki Grivis) vapaaohjelmassa ja sijat 5. (Karjalainen) ja 10. (Kivimäki) pakollisessa ohjelmassa. Esteratsastus, EM-nuoret, sija 6. (Anna-Julia Kontio Le Prestige St Lois De Hus) Kenttäratsastus, EM-nuoret keskeytys. (Elmo Jankari Duchess Désirée) Esteratsastus, EM ponit sija 26. (Johanna Talvio Deal Or No Deal) Muut lajit Valjakkoajo, MM-hevosyksiköt sijat 49. (Ben Simonsén) ja hylätty (Jouni Heikinheimo). Ei joukkuetulosta. Matkaratsastus, EM-nuoret hylätty suoritus. (Joona Mickelsson Solomonas) Vikellys, EM-juniorit, pojat sija 15. (Oliver Spadinger) ja tytöt sijat 32. (Meri Järvenpää) ja 33. (Heta Vihro) Lännenratsastus, NRHA:n EM, juniorit sija 4. (Pete Perkiö Mandys Little Magnum) Maailmancupin finaali Kouluratsastus: Mikaela Lindh Mas Guapo, 13. Nations Cup, esteratsastus, joukkuekilpailu Kööpenhamina 15. tila Drammen 9. Riika 3. Sopot 8. Ruila 3. Nuorten hevosten MM-kilpailut Esteratsastus: 6-v. sija 16. (Sebastian Numminen Cue Channa) Kouluratsastus: 5-v. sija 6. (Senta Kirchhoff, Saksa Floresco Sil, FWB) ja 60. (Stella Hagelstam New Hill Rosselini) 6-v. sija 52. (Stella Hagelstam Sandoz Sil) Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa saavutetut mitalisijat Kultamitalit ei saavutettu Hopeamitalit kenttäratsastus, joukkuekilpailu, seniorit esteratsastus, joukkuekilpailu, juniorit esteratsastus, henkilökohtainen kilpailu, pikkuponit vikellys, henkilökohtainen kilpailu Anna-Julia Kontio ja Le Prestige St Lois De Hus EM-kisoissa. Jouni Heikinheimo ja El Carillo SM-radalla, groomina Stefan Nyman. kuva: Tomas Holcbecher Kuva: Karri Virta 18
Pronssimitalit kenttäratsastus, joukkuekilpailu, ponit kouluratsastus, joukkuekilpailu, juniorit kouluratsastus, joukkuekilpailu, pikkuponit vikellys, henkilökohtainen kilpailu islanninhevosten askellajikilpailu, töltti T2, henkilökohtainen kilpailu Lisäksi kansainvälisissä kilpailuissa saavutettiin luokkavoittoja ja useita sijoituksia. Olympialajien tulokset on tilastoitu Kipaan, muiden lajien kansainväliset tulokset löytyvät tilasto liitteestä. Kansainvälinen sijoitus FEI:n maailmanlistalla (kunkin lajin paras sijoitus, tilanne 31.12.2011): Kansainvälisen ratsastajainliiton (FEI) rankinglistalla parhaat ratsastajat olivat: Maiju Mallat esteratsastus 271., Emma Kanerva kouluratsastus 48., Katja Karjalainen vammaisratsastus 24., Sanna Siltakorpi kenttäratsastus 205., Joona Mickelsson matkaratsastus 201., Jouni Heikinheimo valjakkoajo 39., vikellys Paula Grönroos 68. Huippu-urheilu toimii erillisellä kansainvälisellä valmennus- ja kilpailubudjetilla sekä Suomen olympiakomitean ja paralympiakomitean myöntämillä tuilla. Lajikomiteoiden määrärahat on ohjattu kotimaan kilpailu-, valmennus- ja koulutustoimintaan. Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön hallituksen varajäsenenä ja valtuuskunnan varapuheenjohtajana jatkoi liiton pääsihteeri. Rahastojen toimintaa valvoo verohallitus. Paula Grönroos. kuva: roosa autio kuva: Ulla Lindgren Fagerholm 4.5. Kansainväliset kilpailut Suomessa 31.3. 1.4. CEI1*/2*/3* kansainvälinen matkaratsastuskilpailu Vesilahdella 28.6. 1.7. CSI1*/CSIO-Y/J/Po kansainvälinen esteratsastuskilpailu Ypäjällä (samalla Pohjoismaiden / Baltian mestaruuskilpailu nuorille, junioreille ja poniratsukoille) 28.6. 1.7. CDIO Y/J/Po kansainvälinen kouluratsastuskilpailu Ypäjällä (samalla Pohjoismaiden / Baltian mestaruuskilpailu nuorille, junioreille ja poniratsukoille) 28.6. 1.7. CIC1*/2* kansainvälinen kenttäratsastuskilpailu Ypäjällä 15. 17.7. CEI 1*/2*/CEIYJ2* kansainvälinen matkaratsastuskilpailu Jämsässä (samalla Pohjoismaiden / Baltian mestaruuskilpailu nuorille sekä avoin sarja) 18. 21.10 CSI-W5* kansainvälinen esteratsastuskilpailu Helsingissä, maailmancupin osakilpailu 18. 21.10 CDI3* kansainvälinen kouluratsastuskilpailu Helsingissä 20.10. CEI1* kansainvälinen matkaratsastuskilpailu Vesilahdella Emma Kanerva ja Sini Spirit. 4.6. Antidoping Suomessa testattiin vuoden aikana kotimaisissa kilpailuissa 12 hevosta ja kotimaan kansainvälisissä kilpailuissa 18 hevosta. Lisäksi kansainvälisissä kilpailuissa ulkomailla testattiin suomalaisten kilpailuttamia hevosia. Eettisen kehitystyön osana antidoping-, valistus- ja testaustoimintaa toteutettiin yhteistyössä Suomen Antidoping toimikunnan ja Eläinkilpailuiden antidoping toimikunnan kanssa. Antidopingkoulutus sisällytettiin valmentaja koulutukseen ja lisenssikoulutuksiin. Hanna Tardiveaun ja Prinz Clintus Helsinki UB Horse Show ssa. 19
5. Harraste- ja seuratoiminta Suomen Ratsastajainliiton harraste- ja seuratoiminnalla tuetaan alueita, seuroja ja talleja laatimalla toimintamalleja, tuottamalla materiaaleja ja kannustamalla toiminnan kehittämiseen. Liiton toimiston tehtävänä on valtakunnallisten järjestelmien laatiminen ja kehittäminen. Harraste- ja seuratoiminnan painopisteitä ovat seura-, alue- ja tallipalveluiden kehittämisen ohella ratsastajien liikunnallisuuden lisääminen ja oheisliikunnan järjestäminen, hevostaitojen ja hevosten hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteistyön kehittäminen alueiden harrastevastaavien kanssa. Tavoitteena on tukea seurojen ja tallien käytännön toimintaa ja palvella niitä entistä paremmin. Harraste- ja seuratoiminta pohjautuu vuonna 2008 julkaistuun Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategiaan. Strategiassa on esitelty ratsastuksen toimialat: kilpailu- ja valmennus, nuoriso-, aikuis- ja terveysliikunta sekä seuraja tallipalvelut. Strategia pitää näin sisällään kaiken lajin harrastamisen ikäluokasta riippumatta. Yhteisellä strategialla halutaan vahvistaa lajin kokonaisvaltaisuutta sekä lisätä yhteistyötä toimijoiden välillä. Ratsastajainliitto aloitti vuoden 2011 aikana strategian päivitystyön. Uuden organisaation avulla strategiset linjaukset hahmottuvat kunkin toimialan alle entistä selkeämmin. Uusi strategia ohjaa toiminnan suunnittelua ja tukee liiton uutta organisaatiota kokonaisvaltaiseen elämänkulkuajatteluun. Harraste- ja seuratoiminnan tulevaisuuden tavoitteet, visiot ja strategiset linjaukset laatii erikseen valittu brändityöryhmä, joka koostuu yhteiskunnan vaikuttajista, viestintäalan ammattilaisista, seuratoimijoista ja hevosalan asiantuntijoista. Brändityöryhmän strategiatyö jatkui vuoden 2012 ajan, ja se saavuttaa päätöksensä keväällä 2013. Alueilla harraste- ja seuratoimintaa toteuttaa erillinen työryhmä. Seura- ja tallipalveluiden alueryhmän muodostavat alueiden nimeämät luottamushenkilöt, joiden toimenkuvana on vastata alueellaan seura-, talli-, nuoriso-, kuntoliikunta- ja/tai muusta harrastetoiminnasta. Ryhmään kuuluvat lisäksi liiton toimihenkilöt. Ryhmän kokouksissa vierailevat myös eri alojen asiantuntijat ja kouluttajat. Seura- ja tallipalveluiden alueryhmä laatii alueellisen seura- ja tallitoiminnan vuosittaiset tavoitteet ja toimintasuunnitelman. Ratsastajainliitto tukee alueellista seuratoimintaa harraste- ja seuratukien avulla. Tukea myönnetään 3.000 euroa/alue mm. nuoriso- ja seurakoulutuksiin, seurakohtaamisiin, seuratoimijoiden koulutuksiin, seurakehittämiskäynteihin sekä hevostaitokurssien ja -kilpailujen järjestämiseen. Seura- ja tallipalveluiden alueedustaja vastaa omalla alueellaan liiton harraste- ja seuratukien käytäntöönpanosta. Liiton harras te asioista tiedotettiin liiton nettisivuilla, Facebookissa, sähköisissä seuratiedotteissa, seura- ja tallipostissa sekä Hippos-lehdessä. 5.1. Harraste-, kunto- ja terveysliikunta Ratsastuksen harrastajia kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen ja urheilullisuuteen. Ratsastajainliitolla toimii valtakunnallinen Kuntotyöryhmä, joka vastaa eri ikäryhmille suunnattujen kunto-, hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämisestä ja ideoinnista. Toiminnan pääpainopisteenä on liikunnan edistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen elämän eri alueilla. Ryhmän jäsenet ovat monipuolisia liikunnan ammattilaisia, joilla on liikunta-alan koulutuksen lisäksi myös hevosalan ammatillista koulutusta. Kuntotyöryhmän kokoonpanoa uudistettiin vuonna 2012, jolloin siihen liittyi kaksi henkisen hyvinvoinnin asiantuntijaa. Kuntotyöryhmä jatkoi säännöllistä kokoontumista vuonna 2012. Kuntotyöryhmän kokoonpano 2012 Anne-Maarit Hyttinen Meri Satama Sini Huhtala-Lanki Kirsi Piispanen Lotta Hällström Hannele Helander Teresa Tuominen Sari Pakula 20