Kielten opintojaksojen kuvauksissa käytetään taitotasojen määrittelyssä eurooppalaisen viitekehyksen 6-portaista asteikkoa A1 C2.

OPPIAINE: KIELIOPINNOT ARTS MANAGEMENT KIELIOPINNOT A JOHDANTO Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 6 :n mukaan suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Sibelius-Akatemiassa kaikille yhteiset kielten opintojaksot (yht.8 op) ovat 1) vieraan kielen kirjallinen taito (2 op), 2) vieraan kielen suullinen taito (3 op) ja 3) toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito (3 op). Sibelius-Akatemian koulutussäännön 15 :n mukaan koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saanut taikka koulusivistyksensä ulkomailla saanut opiskelija suorittaa vaihtoehtoisesti joko tutkintoasetuksen 6 :n mukaiset suomen tai ruotsin kielen sekä vieraan kielen opinnot tai vähintään 4 opintopisteen laajuiset suomen kielen opinnot. Vaihtoehtoiset vieraat kielet Yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon vaihtoehtoiset kielet ovat: englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä. Sibelius-Akatemiassa on mahdollista suorittaa vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opintojaksot englannin ja saksan kielissä. Valmentava opetus Opiskelijoille, jotka eivät ole suorittaneet kielissä lukion oppimäärää tai joiden kielitaito on muusta syystä puutteellinen, pyritään järjestämään opintojakson mukaiselle kurssille valmentavaa opetusta. Valinnaiset kieliopinnot Sibelius-Akatemia järjestää musiikkipainotteisia italian, ranskan ja saksan kielen kursseja, joissa opiskelija voi kehittää kielitaitoaan omien tarpeidensa ja kiinnostuksen kohteidensa pohjalta Saksan ja italian kielen opinnot sisältyvät 1.8.2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneiden laulumusiikin pääaineen opiskelijoiden muihin yhteisiin kieliopintoihin (ks. Laulumusiikin pääaineen kuvaukset). B KAIKILLE YHTEISET KIELTEN OPINTOJAKSOT (yht. 8 op, 214 t) Kielten opintojaksojen kuvauksissa käytetään taitotasojen määrittelyssä eurooppalaisen viitekehyksen 6-portaista asteikkoa A1 C2. 1. VIERAAN KIELEN KIRJALLINEN TAITO Sibelius-Akatemiassa on mahdollista suorittaa vieraan kielen kirjallisen taidon opintojakso englannin ja saksan kielissä. yk1 9123 1.1 ENGLANNIN KIELEN KIRJALLISEN TAIDON OPINTOJAKSO ENGLISH READING AND WRITING SKILLS FOR STUDENTS OF MUSIC (2 op, 54 t) Eurooppalainen viitekehys: B2 C1 Tutustuttaa opiskelija musiikkialan keskeiseen sanastoon ja antaa sellainen kirjallinen englannin kielen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Suoritusajankohta Suositellaan ennen englannin kielen suullisen taidon opintojaksoa Lukion oppimäärä tai vastaavat tiedot tai Sibelius-Akatemian englannin kielen valmentava kurssi

OPPIAINE: KIELIOPINNOT ARTS MANAGEMENT yk1-9124 1.2 SAKSAN KIELEN KIRJALLISEN TAIDON OPINTOJAKSO DEUTSCH SCHRIFTLICH FüR STUDIERENDE DER MUSIK (2 op, 54 t) Eurooppalainen viitekehys: B2 C1 Musiikkialan keskeisen sanaston hallinta ja sellainen kirjallinen saksan kielen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja saksankielisessä ympäristössä toimimisen. Arviointi a/i Lukion oppimäärä tai vastaavat tiedot 2. VIERAAN KIELEN SUULLINEN TAITO Sibelius-Akatemiassa on mahdollista suorittaa vieraan kielen suullisen taidon opintojakso englannin ja saksan kielissä. yk6-9123 2.1 ENGLANNIN KIELEN SUULLISEN TAIDON OPINTOJAKSO ENGLISH ORAL SKILLS FOR STUDENTS OF MUSIC (3 op, 80 t) Eurooppalainen viitekehys: B2 C1 Saavuttaa musiikin alan käytännön englannin kielen taito. Kurssilla laajennetaan opiskelijan musiikkialan sanastoa sekä kehitetään ääntämistä ja suullista kielitaitoa. Suoritusajankohta Suositellaan englannin kielen kirjallisen taidon opintojakson jälkeen Suositellaan että opiskelija on suorittanut englannin kielen kirjallisen taidon opintojakson. yk6-9124 2.2 SAKSAN KIELEN SUULLISEN TAIDON OPINTOJAKSO DEUTSCH MüNDLICH FüR STUDIERENDE DER MUSIK (3 op, 80 t) Eurooppalainen viitekehys: B2 C1 Musiikin alan käytännön saksan suullinen taito 3. TOISEN KOTIMAISEN KIELEN SUULLINEN JA KIRJALLINEN TAITO Sibelius-Akatemiassa voi suorittaa toisena kotimaisena kielenä ruotsin kielen opintojakson. Suomen kielen opintojakson (finska) voi suorittaa Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. yk3-9122 TOISEN KOTIMAISEN KIELEN (RUOTSI) OPINTOJAKSO SVENSKA FÖR MUSIKSTUDERANDE (3 op, 80 t) Eurooppalainen viitekehys: B1 B2 Antaa opiskelijalle sellaiset kielelliset valmiudet, että hän pystyy ymmärtämään musiikkialaan liittyvää puhuttua ja kirjoitettua ruotsin kieltä sekä itse käyttämään kieltä suullisesti ja kirjallisesti. Opintojakson hyväksytty suoritus vastaa lain 424/2003 6 :n 1 momentin kielitaitovaatimuksia. Arviointi Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan kumpikin erikseen asteikolla hyvä taito tyydyttävä taito hylätty. Lukion oppimäärä tai vastaavat tiedot tai Sibelius-Akatemian valmentava kurssi

OPPIAINE: KIELIOPINNOT ARTS MANAGEMENT k6-9122 INTEGROIDUT RUOTSIN KIELEN OPINNOT (3 op, 80t) Ruotsin kielen opintojakso on mahdollista suorittaa myös integroituna ruotsinkielisen musiikinhistorian tai musiikkianalyysin opintojaksoon tai muuhun ruotsinkieliseen ryhmäopetukseen yhteistyössä kieltenopettajan kanssa. Arviointi Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan kumpikin erikseen asteikolla hyvä taito tyydyttävä taito hylätty. C ULKOMAISTEN TUTKINTO- JA VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KIELIOPINNOT/ yvx28 SUOMEN KIELI JA KULTTUURI 1 (2 + 2 op, 54 + 54 t) Eurooppalainen viitekehys: A1 Opintojakso, joka koostuu kahdesta modulista (2 + 2 op, 53 t/moduli) sisältyy ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kaikille yhteisiin opintoihin. Sitä suositellaan myös vaihto-opiskelijoille, jotka voivat tarvittaessa suorittaa vain 2 op:n laajuiset opinnot. Opiskelija oppii suomen kielen perusteet. Hän ymmärtää suomen kielen rakenteita ja ääntämisen erityispiirteitä, oppii käyttämään kieltä helpohkoissa päivittäistilanteissa ja lukemaan yksinkertaista suomenkielistä tekstiä. Opiskelija oppii myös ymmärtämään suomalaista kulttuuria, tapoja ja vuorovaikutusta. Suoritusajankohta 1. lukukausi Kurssi alkaa 0-tasolta. D VALINNAISET KIELIOPINNOT Saksan ja italian kielen opinnot sisältyvät 1.8.2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneiden laulumusiikin pääaineenn opiskelijoiden muihin yhteisiin kieliopintoihin (ks. Laulumusiikin pääaineen kuvaukset). Myös muiden pääaineiden opiskelijat voivat tutkintovaatimuksiin sisältyvät kieliopinnot suoritettuaan osallistua saksan, italian ja ranskan kielten opinto-jaksoille, jos he tarvitsevat näitä kieliä opinnoissaan. 3la31 ITALIAN ALKEET (4 op, 107 t) Eurooppalainen viitekehys: A1 Opiskelija oppii italian kielen perusrakenteita ja selviytyy helpoista kielenkäyttötilanteista. Yleissanaston lisäksi opiskellaan musiikin alan sanastoa. Kurssi alkaa 0-tasolta. 3la71 SAKSAN ALKEET (4 op, 107 t) Eurooppalainen viitekehys: A1 Opiskelija oppii saksan kielen perusrakenteita ja selviytyy helpoista kielenkäyttötilanteista. Yleissanaston lisäksi opiskellaan musiikin alan sanastoa. Kurssi alkaa 0-tasolta.

OPPIAINE: KIELIOPINNOT ARTS MANAGEMENT 3la32 ITALIAN KIELI (5 op, 130 t) Eurooppalainen viitekehys: A1 A2 Italian kielen opetusta laulajien erityistarpeet huomioon ottaen. Opiskelija hallitsee italian kielen perusteet, laajentaa aktiivisesti musiikkialan sanavarastoaan, selviytyy tavallisimmista kielenkäyttötilanteista ja pystyy etsimään tietoa italiankielisistä lähteistä. Italian alkeet tai vastaavat tiedot 3la72 SAKSAN KIELI (5 op, 134 t) Eurooppalainen viitekehys: A1 A2 Saksan kielen opetusta laulajien erityistarpeet huomioon ottaen. Opiskelija hallitsee saksan kielen perusteet, laajentaa aktiivisesti musiikkialan sanavarastoaan, selviytyy tavallisimmista kielenkäyttötilanteista ja pystyy etsimään tietoa saksankielisistä lähteistä. Saksan alkeet tai vastaavat tiedot k1-91252 RANSKAN ALKEET (3 op, 80 t) Eurooppalainen viitekehys: A1 Opiskelija hahmottaa ranskan kielen ominaislaadun, oppii ääntämisen lainalaisuuksia, perusrakenteita ja selviää arjen helpoista puhetilanteista. Kurssin käytyään opiskelija osaa lukea helpohkoja, lyhyitä tekstejä. Yleissanaston lisäksi opiskellaan musiikin alan sanastoa. Kurssi alkaa 0-tasolta. k0-9123 ENGLANNIN KIELEN VALMENTAVA OPINTOJAKSO (3 op, 80 t) Eurooppalainen viitekehys: A2 B1 Opiskelijalla on verkkoavusteisen kurssin käytyään valmiudet osallistua varsinaiselle englannin kielen kirjallisen taidon opinto-jaksolle. Suoritusajankohta Ennen englannin kielen kirjallisen taidon opintojakson suorittamista Opintojakso on tarkoitettu opiskelijoille, joilla ei ole lukiotietoja tai joiden kielitaito on muusta syystä puutteellinen. k0-9122 RUOTSIN KIELEN VALMENTAVA OPINTOJAKSO (3 op, 80 t) Eurooppalainen viitekehys: A2 B1 Opiskelijalla on verkkoavusteisen kurssin suoritettuaan valmiudet osallistua varsinaiselle ruotsin kielen opintojaksolle. Suoritusajankohta Ennen ruotsin kielen opintojakson suorittamista Opintojakso on tarkoitettu opiskelijoille, joilla ei ole lukiotietoja tai joiden kielitaito on muusta syystä puutteellinen.

k19 TÄYDENTÄVÄT KIELIOPINNOT (1-2 op, 27-54 t) Eurooppalainen viitekehys: A1-C2 Opiskelija voi kehittää kielitaitoaan omien tarpeidensa ja kiinnostuksen kohteidensa pohjalta seuraavilla kursseilla: sähköpostienglanti (apukielenä suomi), Email English (kokonaan englanninkielinen kurssi), kielten duo-opinnot ja Kielikahvila. Arviointi a/i PÄÄAINETTA TUKEVAT y38 OPINTOJEN SUUNNITTELU (2 op, 54 t) Opiskelija - kykenee käynnistämään opintonsa sujuvasti - saa tarvittavat tiedot yliopiston toiminnasta - osaa suunnitella ja tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) ja tarvittaessa muuttaa sitä - tuntee tutkintonsa rakenteen, siihen kuuluvat opinnot sekä pääaineen opintojen etenemisjärjestyksen - tutustuu käytännössä pääaineensa opiskeluun Sibelius-Akatemiassa. Arviointi: a/i MUSIIKINHISTORIA lmhp LÄNSIMAISEN MUSIIKINHISTORIAN PERUSTEET (3 op, 80t)) Sisältö Opintojakso käsittää ajanjakson antiikista 1900-luvun loppuun. 1. Antiikin, keskiajan ja renessanssin maallinen ja kirkollinen laulu- ja soitinmusiikki (motetti, messu, chanson, madrigaali, soittimet) 2. Barokin ja klassismin ajan musiikin keskeiset lajit säveltäjineen (ooppera, oratorio, sonaatti, orkesteri- ja kamari-musiikki) 3. Romantiikan ja realismin ajanjakso 1815 1914 (musiikkiajattelu ja -estetiikka; musiikin ja muiden taiteiden sekä yhteiskunnan väliset suhteet; Eurooppa laajasti käsitettynä musiikillisen käytännön alueena säveltäjineen, sävellyslajeineen ja instituutioineen) 4. Modernin aika (1900-luvun musiikin erilaiset uudistukselliset, säilyttävät ja vaihtoehtoiset suuntaukset, ismit, keskeisine nimineen) Opiskelijalla - on käsitys länsimaisen musiikinhistorian aikakausista, niiden keskeisimmistä ohjelmistoista, säveltäjistä, sävellyslajeista ja käsitteistä - on kyky liittää musiikinhistoria yleiseen historialliseen, kulttuurihistorialliseen ja sosiaaliseen taustaan Opintojakson jälkeen opiskelijalla - on edellytykset jatkaa musiikinhistorian opintoja sekä valita itselleen muita sopivia musiikinhistorian opintojaksoja Musiikin kehityksen keskiössä nähdään musiikinlajien, keskeisten toimijoiden ja instituutioiden muodostama verkosto. Luovan säveltaiteen ja sen taustalla olevien mekanismien ymmärtämisen lisäksi pyrkimyksenä on painottaa musiikillisen käytännön ja musiikkielämän kokonaisuutta, jolloin myös Euroopan eri alueiden musiikit voidaan käsittää saman musiikkikulttuurin erilaisiksi ilmentymiksi. Eri aihealueita käsitellään kurssin tiiviyden vuoksi valikoiden. Länsimaisen taidemusiikin historia Opintojaksot lmhmh 15-21 Modulit 1 7, joista valitaan 2 tai 4 modulia työmäärästä riippuen Kunkin modulin laajuus on joko 1,5 op tai 3 op Opintojaksot soveltuvat avoimen yliopiston tarjontaan.

Opiskelija - tuntee länsimaisen musiikinhistorian eri aikakaudet, niiden keskeisimmät ohjelmistot, säveltäjät, sävellyslajit ja käsitteet - kykenee liittämään musiikinhistorian eri aikakausien yleiseen historialliseen, kulttuurihistorialliseen ja sosiaaliseen taustaan - osaa selittää musiikinhistoriaa kertomuksena, joka perustuu musiikin lisäksi musiikkielämän käytännöille toimijoineen ja instituutioineen - osaa hyödyntää musiikinhistorian keskeisiä lähteitä ja oppimateriaaleja - kykenee yhdistämään musiikinhistoriallisen tiedon ja tuntemuksen omaan työhönsä muusikkona ja opettajana - kykenee etsimään ohjelmistoa eri aikakausilta ja eri maista - kykenee luomaan suhteen itselleen tuntemattomaan musiikkiin (laulaen, soittaen, kuunnellen, lukien nuotteja ja tekstejä) lmhm15 LÄNSIMAISEN MUSIIKIN HISTORIA 1 MODULI 1 (1,5 tai 3 op, 40 tai 80 t) Käsittää ajanjakson antiikista renessanssin loppuun. 1. Antiikin musiikki 2. Katolinen kirkkolaulu 3. Maallinen yksiääninen laulu 4. Polyfonian synty 5. Ars antiqua ja ars nova 6. Trecento ja ars subtilior 7. Renessanssimotetti ja -messu 8. Maallinen laulu renessanssissa 9. Madrigaali 10. Keskiajan ja renessanssin soittimet 11. Soitinmusiikin lajit 1200 1600-luvuilla lmhm16 LÄNSIMAISEN MUSIIKIN HISTORIA 2 MODULI 2 (1,5 tai 3 op) Käsittää barokin ajanjakson. 12. Monodia ja varhainen ooppera 13. Kantaatti barokissa 14. Barokin kirkkomusiikki 15. Barokkiooppera 16. Barokin klaveerimusiikki 17. Barokin jousi- ja puhallinmusiikki 18. Myöhäisbarokin suuret säveltäjät lmhm17 LÄNSIMAISEN MUSIIKIN HISTORIA 3 MODULI 3 (1,5 tai 3 op) Käsittää klassismin ajanjakson. 19. Opera seria 20. Koominen ooppera 21. Galantti ja klassinen kirkkomusiikki 22. Klaveerisonaatin vaiheet 23. Galantti ja klassinen kamarimusiikki 24. Alkusoitto, sinfonia, konsertto 25. Haydn, Mozart, Beethoven lmhm18 LÄNSIMAISEN MUSIIKIN HISTORIA 4 MODULI 4 (1,5 tai 3 op) Käsittää ajanjakson romantiikan alusta sen päätökseen ja hajoamiseen. 26. Soololaulu 1800-luvulla 27. Piano- ja urkumusiikki 1800-luvulla 28. Romantiikan kamarimusiikki 29. Romantiikan orkesterimusiikki 30. Kuoro- ja kirkkomusiikki romantiikassa

31. Italialainen ooppera 32. Ranskalainen ooppera 33. Saksalainen ooppera 34. Kansallisten kulttuurien soitinmusiikki 35. Kansallisten kulttuurien laulumusiikki Kirjallisuus: Donald J. Grout & Claude Palisca: A History of Western Music (lmhm9, luvut 1 8; lmhm10, luvut 9 12; lmhm11, luvut 13 15; lmhm 12, luvut 16 20). Erik Kjellberg (toim.): Natur och Kulturs Musikhistoria. (lmhm9, luvut I III; lmhm10, luku IV, lmhm11, luku V; lmhm12, luku VI). Jan Ling: Europas musikhistoria 1730. (LMH I; LMH II osin). Nicholas Anderson: Baroque Music; suom. Barokin musiikki (lmhm9 10). Julian Rushton: Classical Music; suom. Klassismin musiikki (lmhm11). Arnold Whittall: Romantic Music; suom. Romantiikan musiikki (lmhm12). Ja/tai vastuuopettajan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus. Rushtonin ja Whittallin kirjojen suomennettuihin versioihin liittyy korjausliuskat, joita saa vastuuopettajalta. Suositeltu ajoitus K1 ja K2 Arviointi 0 5 lmhm19 UUDEN MUSIIKIN HISTORIA MODULI 5 (1,5 tai 3 op) Uuden musiikin historia jatkaa myöhäisen romantiikan perinnöstä 2000-luvulle ja eteenpäin. Kurssilla tutustutaan 1900-luvun taidemusiikkiin. Kurssi pyrkii luomaan ymmärrystä 1900-luvun musiikin moniin ilmiöihin, syihin ja seurauksiin. 1. Impressionismi 2. Uuden Wienin-koulun ekspressionismi 3. Uusklassismi sekä tarkemmin määrittelemättömät virtaukset 4. 1900-luvun musiikki Yhdysvalloissa ja Neuvosto-Venäjällä 5. Darmstadtilainen sarjallisuus ja sen monet reaktiot 6. Kentät ja kenttätekniikat 7. Musiikillinen teatteri 8. Sähköinen- ja nauhamusiikki 9. Eurooppalaiseen taidemusiikkiin vaikuttavat ulkoeurooppalaiset virtaukset 10. Tonaalisuuden paluu ja fluxus sekä perinteisen musiikki -käsityksen horjuminen Kirjallisuus: http://www2.siba.fi/historia/1900/ Paul Griffiths: Musica Nova Lauri Otonkoski (toim.) Klang uusin musiikki, sekä näissä yhteyksissä esillä olevien teosten äänitteiden lehdykkätekstit. Ja/ tai vastuuopettajan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus. Suositeltu ajoitus 4. lukukausi Edeltävät opinnot Historian modulit 1 4 Arviointi 0 5 lmhm20 SUOMEN MUSIIKIN HISTORIA MODULI 6 (1,5 tai 3 op) Opintojaksossa tutustutaan suomalaisten ja Suomen musiikin vaiheisiin kalevalaisesta runonlaulusta uusimpaan musiikkiin. Musiikkia tarkastellaan suhteessa yleiseen historiaan, suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja muihin taiteisiin. Suositeltu ajoitus K1, K2 tai K3 Arviointi 0 5 Kirjallisuutta: Dahlström Salmenhaara Heiniö, Suomen musiikin historia I IV, Helsinki 1995 96 ja/tai vastuuopettajan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus.

lmhm21 TÄYDENTÄVÄ HISTORIA moduli 7 (1,5 tai 3 op) Kurssi täydentää ja syventää osaamista joltain moduleissa 1 6 esitellyltä osa-alueelta. Kurssilla voidaan lähestyä aluetta monista lähtökohdista: käsitteiden, lajien, teostyyppien, jonkun säveltäjän, kansallisten piirteiden, soittimen tai kokoonpanon kehittymisen kannalta; voidaan tarkastella ideologiaa, etiikkaa, filosofiaa, estetiikkaa, kielen suhdetta musiikkiin tai notaatioita; aihetta voidaan lähestyä teoreettisen, analyyttisen tai historiallisen tutkimisen näkökulmasta käsin; painopisteenä voi olla virittäminen, esittäminen tai opettaminen. Suositeltu ajoitus K1, K2 tai K3 Arviointi 0 5 tai a / i mhm12 SUOMEN MUSIIKKI (1,5 op, 40 t) Suomen musiikki (mhm12) esittelee Suomessa sävellettyä musiikkia ja Suomen musiikkielämää erityisesti 1890-luvulta lähtien. Se on tarkoitettu ulkomaisille opiskelijoille eikä vastaa kurssia Suomen musiikin historia (lmhm20). Kurssilla tutustutaan tärkeimpien säveltäjien valikoituihin teoksiin alkaen Jean Sibeliuksesta (1865-1957) ja päätyen Magnus Lindbergiin (s. 1958). Oopperoihin ja orkesteri-teoksiin tutustutaan video-tallenteiden avulla mahdollisuuksien mukaan. Suositeltu ajoitus K1, K2 tai K3 Arviointi a/i SÄVELTAPAILU Säveltapailun osaamistavoitteet liittyvät seuraaviin ylempää musiikkialan tutkintoa koskeviin osaamistavoitteisiin seuraavasti: Käytännölliset (taitoperustaiset) osaamistavoitteet: Taiteellinen ilmaisu - oman taiteellisen ajattelun kehittyminen ja valmiudet toteuttaa omia taiteellisia tavoitteitaan - yhteismusisointivalmiuksien kehittyminen - itsenäisen harjoittelukyvyn kehittyminen Ohjelmiston tuntemus - yleisen ohjelmistotuntemuksen laajentuminen - ohjelmiston hahmottamiskyvyn syventyminen Musiikillinen lukutaito - monipuolisten työvälineiden hankkiminen erilaisten nuottikuvien hahmottamiseksi - kyky yhdistää nuottikuva ja soiva kokemus Suulliseen ilmaisuun liittyvät taidot - kyky eritellä ja kuvata kuultua musiikkia Teoreettiset (tietoperustaiset) osaamistavoitteet: - ohjelmiston ja musiikillisten materiaalien tunteminen ja ymmärtäminen - kyky hahmottaa tyylikohtaisia rakenteita ja esitystapoja sd SÄVELTAPAILU D (3 op, 80t) Kurssi liitetään opiskelijan opinto-ohjelmaan, mikäli hänen lähtövalmiutensa vaativat täydentämistä ennen säveltapailu C -kurssin aloittamista. Opiskelijan valmiuksien mukaan käsitellään alustavasti säveltapailu C-kurssin sisältöjä (ks. opintojaksokuvaus). Opiskelija - kykenee harjoittelemaan ja omaksumaan musiikkia kuulonvaraisesti ja nuoteista tavoitteellisten musiikkiopintojen vaatimalla tavalla - hallitsee ja osaa soveltaa henkilökohtaisessa oppimisessaan säveltapailun työtapoja ja harjoitus menetelmiä: esim. laulaminen nuoteista ja erilaiset muut lauluharjoitukset, korvakuulosoitto ja improvisointi, erilaiset rytmiharjoitukset, musiikin kuulonvarainen analyysi ja nuotintaminen, sointujen laulaminen, soittaminen ja kuulonvarainen analyysi, erilaisten nuottikuvien hahmottaminen laulaen, lukien ja analysoiden, yhteismusisointiharjoitukset - kykenee hahmottamaan diatonisia sekä yksinkertaista kromatiikkaa sisältäviä melodioita laulaen, nuotintaen ja kuulonvaraisesti analysoiden

- kykenee tuottamaan soivan kuvan musiikinteorian peruskäsitteistä (mm. asteikkojen ja erilaisten sointumuotojen ja tehojen laulu ja soittoharjoitukset ja transponointi) ja hahmottamaan ilmiöitä musiikkiohjelmistossa, - kykenee hahmottamaan ja käsittelemään luontevasti tavallisimpia tahtilajeja, rytmikuvioita ja perussykettä - kykenee hahmottamaan sointutehoja ja harmonisia rakenteita soittaen, laulaen ja kuulonvaraisesti analysoiden (materiaali keskittyy diatonisuuteen ja helppoon kromatiikkaan). Arviointi Opettaja arvioi a / i Avoimen yliopiston opiskelijoilta edellytetään tasokoetta. sc SÄVELTAPAILU C (4 op, 108t) Opiskelija kykenee: - harjoittelemaan ja omaksumaan tonaalista ja modaalista ohjelmistoa kuulonvaraisesti ja nuottikuvan kautta - hahmottamaan diatonisia ja kromatiikkaa sisältäviä melodioita laulaen, nuotintaen ja kuulonvaraisesti analysoiden - hahmottamaan sointutehoja ja harmonisia rakenteita soittaen, laulaen ja kuulonvaraisesti analysoiden - hahmottamaan ja esittämään perustahtilajeissa yleisiä ja poikkeusjakoisia kuvioita sekä fraseeraamaan ja käsittelemään tempoa luontevasti - soveltamaan oppimaansa keskeisissä muusikontehtävissään Oppijakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet jatkaa musiikin hahmotustaidon opinnoissa eteenpäin. Suositeltu ajoitus K1 Arviointi 0-5. Opettaja arvioi kollegan kanssa ottaen huomioon sekä loppukokeen että vuoden aikana tehdyn työn. Tasokokeessa a/i. sd Säveltapailu D Avoimen yliopiston opiskelijoilta edellytetään tasokoetta. sb SÄVELTAPAILU B (5 op, 134t) : Opiskelija kykenee: - harjoittelemaan ja omaksumaan vapaatonaalista ohjelmistoa kuulonvaraisesti ja nuottikuvan kautta hahmottamaan laulaen, nuotintaen ja kuulonvaraisesti analysoiden vapaatonaalisia melodioita, joissa hyppyjen ambitus on enintään kvintti - hahmottamaan kaksi- tai useampiäänistä tekstuuria laulaen ja kuulonvaraisesti analysoiden sekä kaksiäänistä nuotintaen - havaitsemaan ja ymmärtämään keskeisten viritysjärjestelmien erot intonoidakseen puhtaasti hahmottamaan ja esittämään yleisiä ja poikkeusjakoisia rytmikuvioita vaihtojakoisissa ja vaihtuvissa tahtilajeissa - esittämään helpohkoa polyrytmiikkaa - fraseeraamaan ja käsittelemään tempoa luontevasti - lukemaan C-avaimia ja seuraamaan transponoivia soittimia käsittäviä partituureja - soveltamaan oppimaansa keskeisissä muusikontehtävissään Oppijakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet jatkaa musiikin hahmotustaidon opinnoissaan eteenpäin. Suositeltu ajoitus K1 tai K2 Arviointi 0-5. Opettaja arvioi kollegan kanssa ottaen huomioon sekä loppukokeen että vuoden aikana tehdyn työn. Tasokokeessa a/i. sc Säveltapailu C Avoimen yliopiston opiskelijoilta edellytetään tasokoetta.

sa SÄVELTAPAILU A (4 op, 108t) : Opiskelija kykenee - harjoittelemaan ja omaksumaan post-tonaalista ohjelmistoa kuulonvaraisesti ja nuottikuvan kautta (esim. post-tonaaliset laulu- ja melodiankirjoitustehtävät, harmoniatehtävät sekä kuorolaulu) - nuotintamaan ja hahmottamaan kuulonvaraisesti moniäänistä ohjelmistoa (esim. 2- ja 4-ääniset kirjoitustehtävät; ohjelmisto voi painottua ryhmäkohtaisesti modaaliseen ja tonaaliseen tai post-tonaaliseen musiikkiin) - lukemaan partituureja, joissa esiintyy myös vaihtuvia klaaveja sekä transponointeja - hahmottamaan ja esittämään kaksiäänisiä polyrytmisiä rakenteita sekä muuta vaativaa rytmiikkaa sisältävää ohjelmistoa - soveltamaan oppimaansa keskeisissä muusikontehtävissään Sisällön painotus voi vaihdella ryhmäkohtaisesti ja eri koulutusohjelmien tarpeiden mukaan. Arviointi 0 5 Opettaja arvioi kollegan kanssa huomioiden myös vuoden aikana tehdyn työn. SB Säveltapailu B tai säveltapailu 3 Avoimen yliopiston opiskelijoilta edellytetään tasokoetta. MUSIIKINTEORIA mt1 MUSIIKINTEORIA 1 (4 op, 108t) Opiskelija kykenee: - tarkastelemaan ja analysoimaan tonaalisen musiikin harmonis-äänenkuljetuksellisia rakenteita käyttäen äänenkuljetuksen peruskäsitteitä sekä aste-, reaalisointu- ja kenraalibassomerkintöjä - kirjoittamaan yksinkertaista neliäänistä tonaalista kudosta - keskustelemaan opettajiensa ja musiikkialan kandidaattitasolla olevien opiskelijoiden kanssa käyttäen sellaisia musiikinteorian peruskäsitteitä, joita alan oppikirjoissa esitellään - puhumaan yleistajuisesti länsimaisen musiikin akustisista perusteista, asteikko tyypeistä ja viritysjärjestelmistä käyttäen musiikinteoreettista perus käsitteistöä sekä tutustumaan itsenäisesti näitä alueita käsittelevään yleistajuiseen kirjallisuuteen Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet jatkaa musiikkianalyysin ja musiikin kirjoittamisen opinnoissa eteenpäin. Suositeltu ajoitus K1 Arviointi a/i Korvaavat suoritukset Aiemmat opintojaksot 1mt1, 5mt1, 4mt1b Osaamistavoitteiltaan vastaava ja samanlaajuinen, toisessa korkeakoulussa tehty suoritus, joka on hyväksiluettu Sibelius-Akatemiassa Sibelius-Akatemiassa hyväksytysti suoritettu tasokoe mt1v MUSIIKINTEORIA 1 (Vanha musiikki) (5 op, 134t) Opiskelija kykenee - analysoimaan erityisesti renessanssin ja barokin ajan musiikin harmonis-äänenkuljetuksellisia rakenteita käyttäen kuhunkin yhteyteen soveltuvia peruskäsitteitä sekä analyysimerkintöjä - kirjoittamaan yksinkertaista musiikillista kudosta - kirjoittamaan transkriptioita mensuraalinotaatiosta - puhumaan yleistajuisesti länsimaisen musiikin notaatio- ja nuotinlukukäytännöistä, akustisista perusteista, asteikkotyypeistä ja viritysjärjestelmistä tietoisena musiikinteoreettisten ajattelutapojen ja peruskäsitteistön historiallisesta moninaisuudesta sekä tutustumaan itsenäisesti näitä alueita käsittelevään yleistajuiseen kirjallisuuteen - osallistumaan edellä mainittuja aihepiirejä koskevaan keskusteluun

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet jatkaa musiikkianalyysin ja musiikin kirjoittamisen opinnoissa eteenpäin. Suositeltu ajoitus K1 (Soveltuu sekä ensimmäiseksi teoriakurssiksi vanhan musiikin opiskelijoille että erikoiskurssiksi niille maisterinvaiheen opiskelijoille, jotka haluavat perehtyä renessanssin ja barokin ajan musiikin käytäntöihin ja ajattelutapoihin.) Arviointi a/i Ei edellytä edeltäviä opintoja. mt2 MUSIIKINTEORIA 2 (6 op, 160t) Opiskelija kykenee: - havaitsemaan, analysoimaan ja pelkistämään tonaalisen musiikin harmonis-äänenkuljetuksellisia rakenteita ja muotoja - havaitsemaan ja analysoimaan tonaalisen musiikin erilaisten tekijöiden vaikutusta musiikillisten tyylien ja teoskategorioiden muodostumisessa - analysoimaan yleisellä tasolla 1900- ja 2000-luvun musiikin säveltasorakenteita ja muita satsillisia keinovaroja - kirjoittamaan yksinkertaista musiikillista kudosta erilaisissa teoskategorioissa - keskustelemaan opettajiensa ja muiden musiikinopiskelijoiden kanssa käyttäen sellaisia musiikin rakenteita ja muotoja koskevia käsitteitä, joita alan kirjallisuudessa esitellään - perehtymään itsenäisesti satsiopilliseen kirjallisuuteen Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet jatkaa musiikkianalyysin ja musiikin kirjoittamisen opinnoissa eteenpäin. Opintojaksojen sisällöissä voi olla erilaisia ryhmäkohtaisia painotuksia opiskelijoiden pääaineista ja instrumenteista riippuen. Suositeltu ajoitus K2 Arviointi 0-5 Osion 3 opettaja arvioi kollegan avustuksella. Lopullinen arvosana määräytyy osioiden 2-3 arvosanojen keskiarvon perusteella. Kaikki osiot on suoritettava kahden vuoden kuluessa. Korvaavat suoritukset Aiemmat opintojaksot 2mtm2, 4mtm2, 5mtm2 Osaamistavoitteiltaan vastaava ja samanlaajuinen toisessa korkeakoulussa tehty suoritus, joka on hyväksiluettu Sibelius-Akatemiassa Musiikinteoria 1 mt2v MUSIIKINTEORIA 2 (Vanha musiikki) (5 op, 134t) Opiskelija kykenee: - hahmottamaan, analysoimaan ja pelkistämään erityisesti 1600 1700-lukujen musiikissa tavanomaisia satsinkirjoittamisen tapoja sekä harmonis-äänenkuljetuksellisia rakenteita - analysoimaan musiikillisia lähtökohtia, tyylejä ja muotoja - kirjoittamaan yksinkertaista musiikillista kudosta erilaisissa tyylilajeissa - perehtymään itsenäisesti satsiopilliseen kirjallisuuteen - osallistumaan aihepiirejä koskevaan keskusteluun Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet jatkaa musiikkianalyysin ja musiikin kirjoittamisen opinnoissa eteenpäin. Suositeltu ajoitus K2 Arviointi 0-5 Osion 3 opettaja arvioi kollegan avustuksella. Lopullinen arvosana määräytyy osioiden 2-3 arvosanojen keskiarvon perusteella. Kaikki osiot on suoritettava kahden vuoden kuluessa. Korvaavat suoritukset Musiikinteoria 1 (Vanha musiikki)

2mtm3 MUSIIKINTEORIA 3 (5 op, 134t) Opiskelija kykenee: - havaitsemaan ja analysoimaan musiikin satsillisia rakenteita ja muotoja sekä muita sävellyksellisiä keinovaroja musiikkialan ammatillisella tasolla - havaitsemaan ja analysoimaan musiikin erilaisten tekijöiden vaikutusta musiikillisten tyylien ja teoskategorioiden muodostumisessa - analysoimaan 1900- ja 2000-luvun musiikin säveltasorakenteita ja muita satsillisia keinovaroja - kirjoittamaan erilaisten tyylien ja teoskategorioiden mukaista musiikillista kudosta - keskustelemaan musiikin rakenteista ja muodoista ammatillisella tasolla käyttäen asiantuntijan käsitteistöä - perehtymään itsenäisesti alan kirjallisuuteen ja tutkimukseen Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet jatkaa musiikkianalyysin ja musiikin kirjoittamisen opinnoissa eteenpäin. Opintojaksojen sisällöissä on erilaisia ryhmäkohtaisia tyyli- ja teoskategoria painotuksia opiskelijoiden pääaineista ja instrumenteista riippuen. Suositeltu ajoitus K3 tai myöhempi opiskeluvuosi Arviointi 0 5 Osion 3 opettaja arvioi kollegan avustuksella. Lopullinen arvosana määräytyy osioiden 2-3 arvosanojen keskiarvon perusteella. Kaikki osiot on suoritettava kahden vuoden kuluessa. Musiikinteoria 1-2 11a1 MUSIIKKIANALYYSI 1 (5 op, 134t) Opiskelija kykenee - analysoimaan klassisromanttisen musiikin tunnetuimpia muotoja kuten esimerkiksi sonaatti, rondo, konsertto ja sinfonia - analysoimaan post-tonaalisen musiikin keskeisiin osa-alueisiin (mm. dodekafonia) kuuluvia teoksia - kuvaamaan yllämainittuja teostyyppejä tekstiä kirjoittaen tai reduktioita laatien - kommunikoimaan käyttäen alalla yleisesti käytössä olevaa ammattitermistöä - kommunikoimaan yleistajuisesti analyysin peruskäsitteistöä käyttäen sekä perehtymään itsenäisesti aihetta käsitteleviin lähteisiin - jatkamaan maisterivaiheeseen kuuluvia musiikkianalyysin opintoja Suositeltu ajoitus K3 Arviointi asteikolla 0-5 Musiikinteoria 1-2 Opintojakso soveltuu avoimen yliopiston tarjontaan