Vaelluskäyttäytyminen uhkaa hävitä Järvi-Suomen taimenkannoista Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 29.1.2015
Vaeltavan taimenen uhanalaisuusluokitus Suomessa nyt Itämeren meritaimen luokassa äärimmäisen uhanalainen (Punainen kirja 2010) Järvitaimen napapiirin eteläpuolella luokassa erittäin uhanalainen Järvitaimen napapiirin pohjoispuolella luokassa silmälläpidettävä
Taimenen elinkierto Kutu syys lokakuussa, naaras hautaa mädin kutupesään koskisorikkoon, pesät erottuvat pohjasta Alkio kasvaa läpi talven, poikanen kuoriutuu maalistoukokuussa, nousee sorasta veteen touko-kesäkuussa Kala elää joessa 1 7 vuotta ja lähtee järvelle kasvamaan tai sukukypsyy ja jää jokeen tai sukukypsyy ja lähtee vasta sitten järvelle (Järvi 1936, Syrjänen julkaisematon) Järvivaellus 2 4 vuotta, syö muikkua ja kuoretta Naaraalla ensimmäinen kutu 55 82 cm (2 7 kg) kokoisena, koiraalla noin 50 82 cm (Seppovaara 1962, Järvi 1936)! Kutukertoja enimmillään ainakin neljä Maksimikoko Suomessa 10 15 kg
Vesistöjen ja ravintokalavarojen tila Järvi-Suomessa Vesistöjen vedenlaatu pääosin hyvä, kuormitustakin on Maa- ja metsätalous, turvetuotanto Saarijärven reitti huonoimmassa tilassa Useat reitit, kosket ja joet yhä vapaita Kymijoen vesistössä Rautalammin reitti, Viitasaaren reitit, Arvajan reitti, Kalkkistenkoski, Läsänkoski, Mäntyharjun reitin keskiosa Kaikki jokiluokan vapaat koskiuomat kunnostettu kertaalleen Vuoksen vesistö padottu tarkemmin Vapaana Heinäveden reitin alaosa, Partakoski, pienempiä jokia Purot perattuja, tierumpuja vaellusesteinä Purojen potentiaalia taimenen lisääntymisalueiksi ei juuri kartoitettu Ravintokalakannat vaihtelevat vuosittain, 2010-luvulla runsaat mahdollistavat vaeltavalle taimenelle nopean kasvun
Järvitaimenen katoaminen Järvi-Suomesta Vaeltava taimen suhteellisen yleinen 1950-luvulle asti Kudulle virtavesiin palanneita taimenia pyydettiin kalanviljelylaitoksiin 1920 1940-luvuilta kirjattua tietoa, kutukalojen keskikoko 69 cm ja 4,4 kg, suurimmat 10 12 kg (Järvi 1936, Valkeajärvi julkaisematon) Kutukaloja pyydettiin vuosittain kymmeniä yksilöitä per koski Siikakoski, Simunankoski, Läsänkoski Taimenta pyydettiin järviltä täkysiimalla ja nuotalla, virtavesistä padoilla ja tuulastamalla Villi järvitaimen lähes katosi reiteiltä 1960 1980-luvuilla Pyynti voimistui järvillä ja virtavesillä Koskia padottiin edelleen, Palokin voimala 1961, Kuurnan voimala 1971, Nurmijoki 1950 1980-luku
Taimen Järvi-Suomessa nyt: yleistilanne Taimen lisääntyy edelleen luontaisesti useissa koskissa, joissa ja puroissa Kutevat kalat pääosin pienikokoisia ja paikallisia, vaeltamattomia Poikastiheys keskimäärin pieni, taimenkoskien ja -jokien keskiarvo luokkaa 10 yksilöä / 100 m 2 Vaelluspoikasia lähtee yhä järville vähän Vaeltavat villit yksilöt vähissä järvillä Heinäveden reitillä yhä jonkin verran villejä järvitaimenia Arvajan reitillä (laskee Päijänteeseen) kutevia järvitaimenia vielä 1990-luvulla Vaeltavat kannat eivät ole toistaiseksi elpyneet merkittävästi
Taimen Järvi-Suomessa nyt: jokitaimenten kasvu- ja vaellushistoria Oraluoma 2011, luonnontieteiden kandidaatti -tutkielma: Sisävesikoskien yli 50 cm pituisten taimenten kasvu- ja vaellushistoria 36 villiä taimenta pyydettiin ja vapautettiin Järvi-Suomen koskilla vuonna 2008, vähintään 50 cm pitkiä, suomunäytteet Läsänkoski, Konneveden kosket, Huopanankoski, Vihavuodenkoski, Karvionkoski Suomuista määritettiin yksilöiden vuosikasvu takautuvasti Vertailu T. H. Järven (1936) julkaisemiin kasvutietoihin Todennäköisesti 1 taimen käynyt järvivaelluksella, Karvionkoskesta Syrjänen, julkaisematon Suomunäytteitä Järvi-Suomen koskista 2000-luvulla pyydetyistä 20 30 taimenesta, suurimmista saaduista, perho ja sähkö Todennäköisesti 3 järvivaeltajaa, 2 kalaa Arvajalta, 1 kala Joutsan Myllykoskesta
Tammukka ja järvivaeltaja Ero näkyy suomun kasvurenkaissa Ulkonäössä ei välttämättä mitään eroa Ossi Käkränen
Syrjänen ym. 2014: Järvitaimenen vaelluspoikaspyynti Muuramenjoella ja Läsäkoskella keväällä 2013 Ruuvipyydys käytössä molemmissa joissa Ruuvit pyydystivät tehokkaasti kalaa Läsän ruuvi: 23 520 särkeä, 20 317 salakkaa ja 1 377 ahventa Muuramen ruuvi: 4 811 kuoretta ja 534 särkeä Lohikalat harvassa Taimen Järvi-Suomessa nyt: vaelluspoikasten määrä Läsän ruuviin 5 taimenta, 13 siikaa Muuramen ruuviin 8 taimenta, 3 istukasjärvilohta, 20 harjusta, 2 siikaa Taimenten pituus 19 27 cm, ikä 2 3 vuotta, kopsahtivat ruuveihin toukokuun toisella puoliskolla Vaelluspoikasten määrä molemmilla joilla asiantuntija-arviona noin 10 200 yksilöä vuodessa alavirtaan päin Määrät hyvin pieniä suhteessa kyseisten jokien ja alapuolisten järvien potentiaaliin elinympäristönä
Ruuvipyydykset jokisuissa keväällä 2013
Taimen Järvi-Suomessa nyt: vaellustaimenten vaellukset ja kalastus Syrjänen ym. 2014: Virtavesillä merkittyjen taimenten vaellukset ja pyynti Kymijoen vesistön järvillä vuosina 1999 2013 Kymijoen vesistössä merkittiin 5762 jokitaimenta vuosina 1999 2013 Merkkihavaintoja merkintävirtavesiltä ennen vaellusta 933 kpl, järviltä 107 kpl ja virtavesille kudulle palanneista kaloista 1 kpl Merkityt järville vaeltaneet yksilöt pyydystettiin keskimäärin 47 cm pituisina vuosina 2000 2013, lähes kaikki vaeltavat yksilöt kalastettiin pois ennen ensimmäistä kutuaan Suurin yksilö 69 cm Kasvu ja ajanjakson pituus merkintähetkestä pyyntihetkeen järvellä keskimäärin 13 cm ja 489 vrk Osa kasvusta ja ajasta joessa ennen vaellusta! Vaellussuunta sekä ylä- että alavirtaan Vaellusmatkan keskipituus 18 km, mediaani 8 km
Lätkä tai tikku kylkeen: Carlin ja T-ankkurimerkki
Taimen Mäntyharjun reitillä: järvivaellukset 642 jokitaimenta merkitty reitillä, pääosin Läsänkoskella, v. 2006 2013 Järviltä vain 5 merkkipalautusta! Taimenet eivät vaella? Kalastajat eivät palauta merkkihavaintoja? Järvivaelluksen tehneistä kudulle palanneista kaloista ei merkkihavaintoja Vaeltavat yksilöt liikkuivat kohti Puulavettä Kalat pyydettiin pois jo vaelluksen alkuvaiheessa 4 yksilöä pyydettiin verkolla, 1 yksilö vavalla
Taimen Rautalammin reitillä: järvivaellukset 1100 jokitaimenta merkitty Siikakosken Kellankosken välillä v. 2006 2013 Järviltä 56 merkkipalautusta Järvivaelluksen tehneistä kudulle palanneista kaloista ei merkkihavaintoja Vaeltavat yksilöt liikkuvat pääosin ylävirtaan Konnevedelle Yksi merkkipalautus Päijänteeltä, yksi Ruotsalaiselta Suurin osa järvivaeltajista pyydetty Siikakosken ja Mieronvirran väliltä 58 % pyydetty verkolla, 40 % vavalla
Taimen Heinäveden reitillä: järvivaellukset Jokitaimenten merkintä aloitettu Kermankoskella 2010-luvulla, merkkipalautusaineistoa ei lie käsitelty Merkintämäärä? RKTL merkinnyt Kermankosken lypsyyn otettuja ja vapautettuja emotaimenia Merkkipalautuksia järviltä (Piironen, julkaisematon) Uusia hankkeita vireille, jotta aineistot saataisiin käsiteltyä! Purot olisi hyvä kartoittaa ja taimenet merkitä samalla
Villit järvivaeltajat vähissä Järvivaellukselle lähtevien taimenien lukumäärä pieni Määrä vuosittain sata tai joitakin satoja, korkeintaan luokkaa tuhat yksilöä per järvisuomalainen järvi Vaellushaluttomuus voi johtua useista tekijöistä Joustava elinkierto, yksilö voi jäädä jokeen tai vaeltaa, jokipoikasten matala tiheys sallii kalojen jäävän jokeen? Vaste populaatiodynamiikassa, ei perinnöllistä Naaraan vaikutus mätimunaan ja sitä kautta poikasen käyttäytymiseen, vaeltavalla naaras vs. paikallinen naaras? Hormonaalista, ei perinnöllistä Perimä muuttunut, järvivaellus ei kannata, vaeltavat yksilöt kalastetaan pois ennen ensimmäistä kutua? Jos tavoitteena elvyttää villit kannat, kaikissa tapauksissa avainasemassa järvikalastuksen aiheuttaman kuolleisuuden vähentäminen
Vapaa-ajankalastuksen sekalajikalastus vaeltavien lohikalojen ongelma Verkkokalastus taimenelle tuhoisaa Kalat kuolevat tai vammautuvat Kansainvälisesti verrattuna verkkoja pyynnissä edelleen erittäin paljon, vaikka verkkopyynti vähentynyt Uistelussa monikoukkuiset vieheet, monihaaraiset koukut ja väkäselliset koukut myös ongelma Koukkuja, haaroja ja väkäsiä vähentämällä vapautettavien kalojen vammautuminen vähenee Villin taimenen rauhoitus ja nykyinen korkea alamitta vähentävät kalastuskuolevuutta Villien järvivaeltajien kohtalo avainasemassa kannan elpymisessä Myös taimenistutusten tuotto voi parantua
Lohikalakantojen elvytys kalastusalueen, kalatalousalueen tai osakaskunnan päätöksenteossa Onko mahdollista ylipäätään? Muje ym. 2015, julkaisematon: Kysely osakaskuntien esimiehille, osakkaille ja uisteluseurojen jäsenille näkemyksistä luontaisten taimenkantojen elvytykseen Neljä kalastusaluetta, kuusi osakaskuntaa, neljä seuraa 65 80 % vastaajista kannatti 60 cm alamittaa taimenelle ja järvilohelle, sekä villeille että istukkaille Säteeltään 200 500 m rauhoitusalueita taimenen kaikkien tunnettujen kutujokien ja -koskien jokisuihin ja järviluusuoihin Pyyntiponnistuksen säätelyä, korkeintaan 180 m (6 30 m) verkkoa per vapaa-ajankalastaja, korkeintaan 5 vapaa per uisteluvene Saaliskiintiö järvillä 2 taimenta päivässä tai 10 taimenta vuodessa Myös positiivinen suhtautuminen virtavesien kunnostukseen Näkemykset suojelumyönteisempiä kuin toteutunut politiikka! Elvytys pitäisi olla mahdollista paikallisessa päätöksenteossa
Kalatalouspolitiikkaan mukaan vertailua muihin maihin! Vertailu kalakantojen tilasta, politiikasta ja kalastuksesta Kalastuksen ja kalatalouden ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys Esimerkkinä Vätternin ja Päijänteen taimenkannat
Mikä tavoitteeksi vaelluskalakannoille? Tehokas vapaa-ajankalastus voi pitää kutukannat pieninä ja muuttaa lajien elinkiertoa ja jopa perimää Päättäjien olisi hyvä pohtia yhdessä tavoitteita Osakaskunnat, tulevat kalatalousalueet, ELY-keskus, mm-ministeriö, kalastusmatkailuyritykset, järjestöt, kansalaisyhteiskunta Elvytetäänkö vaelluskalakannat? Määrälliset tavoitteet kantojen koolle? Pitäydytäänkö muiden lajien kalastuksessa ja istukaskannoissa? Kantojen seurannassa resurssipula sisävesillä! Mukaan yrityksiä, yhdistyksiä, kalatalousalueita, osakaskuntia Kehittämis- ja tiedotushankkeilla huomattava rooli
Yhteistyökumppanit: Pentti Valkeajärvi, Konneveden kalatutkimus ry Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Lisätietoja: www.konnevedenkalatutkimus.fi www.vattern.org Kiitokset kuuntelusta! Maj and Tor Nesslingin säätiö tuki tutkimusta vuosina 2012 2014, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston tiedotushanke tuki tiedottamista vuonna 2014