Yksityisen hoidon tuki

Yksityisen hoidon tuki 22.01.2015

Sisällysluettelo Yksityisen hoidon tuki * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Oikeus ja edellytykset - Oikeus ja edellytykset (sisältö) - Myöntämisedellytykset - Päivähoidon tuottaja - Hoitoraha - Hoitolisä - Kuntalisä - Suoritusaika - Valintaoikeus - Perheen käsite - Kv-säännökset - Suhde muihin etuuksiin - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset lasten hoidon tuissa - Hakemuksen peruminen - Määrä - Määräytymisperusteet - Hoitolisän tulorajat - Tulot ja vähennykset - Palkkatulot - Selvittäminen - Erityistilanteita - Alkava työsuhde - Palkattomat jaksot - Elinkeinotoiminnan tulot - Yksityinen elinkeinoharjoittaja - Avoin ja kommandiittiyhtiö 2

- Osakeyhtiö - Verotusyhtymä - Aloittava yritys - Kuolinpesä - Maa- ja porotalouden tulot - Tarkistaminen - Pääomatulot - Metsätalouden tulot - Osinkotulot - Korkotulot - Vuokratulot - Sosiaalietuudet - Vähennykset - Tiedot rahalaitoksilta - Ratkaiseminen - Ratkaiseminen (sisältö) - Käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Lisäselvitykset - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Päätöksensaajat - Maksaminen - Maksaminen (sisältö) - Maksuosoite - Ulkomaan maksuosoite - Maksunsaajat - Maksamisen keskeyttäminen - Ennakonpidätys - Perusteet - Lähdevero - Työkorvausten saajien verotus - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Lastenhoidon tuki - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Ulosmittaus 3

- Etuusmaksujen peruutukset pankista - Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) - Ilmoitusvelvollisuus - Tarkistaminen - Tarkistaminen (sisältö) - Välitarkistus - Välitarkistus (sisältö) - Päivähoidon tuottajan kesäloma - Muita tarkistusperusteita - Vuositarkistus - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) - Liikamaksu - Takaisinperintä - Lakkauttaminen - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) - Kunnan rahoitus 4

Dokumentit Yksityisen hoidon tuki - 19.01.2015 Yksityisen hoidon tuki Etuusohje - 14.07.2014 Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto - 22.01.2015 Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on 5

kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite - 11.03.2014 Tavoite Lastenhoidon tukien tavoitteena on tukea perheitä taloudellisesti lasten hoidon järjestämisessä. Lastenhoidon tukena maksetaan kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea, osittaista hoitorahaa sekä joustavaa hoitorahaa. Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki ovat vaihtoehtoja kunnan järjestämälle päivähoidolle. Etuuden osat - 11.06.2009 Etuuden osat Kotihoidon tukena ja yksityisen hoidon tukena maksetaan hoitorahaa, hoitolisää ja kuntalisää. Hoitolisä on tulosidonnainen ja sen määrä riippuu perheen tuloista. Kuntalisän maksaminen ja määrä perustuu kunnan päätökseen ja on näin ollen kuntakohtaista. Oikeus ja edellytykset - 24.10.2014 6

Oikeus ja edellytykset (sisältö) - 23.10.2014 Oikeus ja edellytykset Yleiset lasten hoidon tukien myöntämisedellytykset Suomessa asuminen Lasten kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan maksamisen edellytyksenä on, että lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa. Asumisella tarkoitetaan kotikuntalain mukaista asumista eli lapsella tulee olla kotikunta Suomessa. Ahvenanmaalla kotihoidon tukea ja osittaista hoitorahaa maksetaan huoltajalle Ahvenanmaan maakuntalain lapsen kotihoidon tuesta (1985:50) perusteella. Etuuksia haetaan huoltajan kotikunnasta. Kela on sidottu maistraatin tekemään kotikuntaratkaisuun, kun kyse on lastenhoidon tuesta (kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, osittainen hoitoraha). Lastenhoidon tuki on kuntien rahoittama etuus, jota Kela maksaa lapsen kotikunnan puolesta. Esimerkki. Kiinalainen on muuttanut Suomeen vakinaisesti töihin ja hänellä on täällä kotkunta. Hänen puolisonsa ja lapsensa muuttavat Suomeen myöhemmin ja heidät vakuutetaan soveltamisalalain mukaisesti. Heillä ei ole kuitenkaan kotikuntaa Suomessa, ainoastaan oleskelulukunta. Oikeus kotihoidon tukeen syntyy vasta siitä lukien, kun lapsella on kotikunta Suomessa. Kotihoidon tuki on EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 tarkoittama perhe-etuus, joten hoitorahan ja hoitolisän maksamisen edellytyksenä ei ole lapsen tosiasiallinen Suomessa asuminen. Hoitorahaa ja hoitolisää voidaan maksaa myös toisessa EU/ETA-valtiossa tai Sveitsissä oleskelevan, mutta Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvan henkilön (esim. lähetetty työntekijä, opiskelija, virkamies, työnhakija, eläkkeensaaja siinäkin tapauksessa, että ei ole enää Suomessa vakuutettu) mukana seuraavasta lapsesta. Ei-aktiiveille kotihoidon tukea maksetaan Suomesta muutettaessa ainoastaan EU-maihin asetuksen 883/2004 perusteella. Kotihoidon tukea ei makseta muissa kuin EU/ETA-valtioissa tai Sveitsissä oleskelevista lapsista muutoin kuin tavanomaisen lomamatkan ajalta. Noin kolme kuukautta kestävää lomamatkaa pidetään tavanomaisena. Kotihoidon tukea maksetaan myös Suomessa ns. EU-työntekijänä työskentelevän lapsesta, joka asuu toisessa EU/ETA-valtiossa tai Sveitsissä eikä ole Suomessa asuvana vakuutettuna. Lue lisää kotihoidon tuen maksamisesta EY-asetuksia sovellettaessa kotihoidon tuen etuusohjeesta kohdasta kv-säännökset (Kotihoidon tuki > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset). Esimerkki. Virolainen työeläkevakuutettu työntekijä työskentelee Suomessa. Hänen puoliso ja lapsensa muuttavat Suomeen 8.9.2011, mutta heillä ei ole kotikuntaa Suomessa. Perheelle syntyy oikeus lasten kotihoidon tukeen miehen työskentelyn perusteella asetuksen 883/2004 mukaisesti. Kustannuksista vastaa Suomen valtio (STM). Kotikunta vastaa kustannuksista lapsen kotikuntamerkinnästä lukien. Suomeen muussa kuin työskentelytarkoituksessa EU-/ETA-maasta muuttaneiden osalta oikeus lastenhoidon tukiin on riippuvainen siitä, onko perheellä Suomessa kotikunta. 7

Laitoshoito Maistraatti ratkaisee kotikuntaan liittyvän asian itsenäisesti ja Kela on lastenhoidon tukien osalta sidottu maistraatin ratkaisuun. Soveltamisalalain mukaista vakuuttamista ei edellytetä. Lapsen laitoshoito Tukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevasta lapsesta siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta. Laitoshoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää kunnan tai kuntayhtymän järjestämää sairaala-, laitos- tai perhehoitoa. Katso tarkemmin Avo- ja laitoshoito (Ratkaisutyö > Avo- ja laitoshoito). Vanhemman laitoshoito Vankila Vanhemman laitoshoito ei välttämättä vaikuta oikeuteen saada lastenhoidon tukea. Selvitä, miten lapsen hoito on järjestetty vanhemman laitoshoidon ajalla. Jos koko perhe on sijoitettu (esim. päihdekuntoutukseen), selvitä kunnasta, onko kyseessä LKYTL 19 :ssä tarkoitettu laitoshoito eli onko hoito kunnan järjestämää ja sisältääkö se elatuksen. Jos kyse on tällaisesta hoidosta, ei oikeutta lastenhoidon tukeen ole. Tukioikeus vanhemman mukana vankilassa olevasta lapsesta ratkaistaan valintaoikeuden perusteella. Suljetussa laitoksessa olevan vanhemman lapsella ei pääsääntöisesti ole valintaoikeutta. Avolaitoksessa olevan vangin lapsella sen sijaan on yleensä oikeus myös kunnallisena päivähoitona järjestettävään hoitopaikkaan. Näin ollen avolaitoksessa olevalla vanhemmalla on oikeus myös lastenhoidon tukeen, jos tuen myöntämisen edellytykset muuten täyttyvät. Laitoshoidon jatkuvuus Jos lapsen laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olo ei ole yhdenjaksoista, voidaan sitä kuitenkin pitää jatkuvana jos laitoshoitopäiviä on vähintään 90 kotonaoloajat kestävät 15 päivää tai vähemmän laitoshoitojaksot ovat keskimäärin pitempiä kuin kotonaolojaksot. Laitoshoitoon tulopäivä lasketaan hoitopäiväksi ja laitoksesta lähtöpäivä kotonaolopäiväksi. Laitoshoidon jatkuvuus keskeytyy, kun lapsi on kotona yhdenjaksoisesti vähintään 16 päivää. Lapsen lähtiessä vähintään 16 päivää kestävälle lomalle hoidon katsotaan päättyvän, vaikka hänet pidettäisiinkin edelleen laitoksen kirjoissa ja häneltä perittäisiin hoitomaksu. Hoito ei ole jatkuvaa eikä tuen maksamista lakkauteta, jos kysymyksessä on pelkkä päivä- tai yöhoito lapsi on toistuvasti yhtä pitkät ajat kotona kuin laitoksessa. 8

Huostaanotetut lapset Lastensuojelulain perusteella huostaanotetun lapsen osalta tuen maksaminen lakkaa heti, kun lapsen hoito ja kasvatus on järjestetty kodin ulkopuolella. Lastenhoidon tukea ei siten makseta perhehoitoon sijoitetusta huostaanotetusta lapsesta myöskään sijoitusperheelle. Jos lapsi on sijoitettu perhehoitoon avohuollon tukitoimena, ei kyseessä ole lastensuojelulain mukainen huostaanotto, joten lasten hoidon tukea ei tällä perusteella lakkauteta. Jos sijoitus kuitenkin kestää yli kolme kuukautta, tulee lasten hoidon tuki lakkauttaa siltä ajalta, jonka perhehoito kestää yli kolme kuukautta. Päätöksen huostaanotosta ja sijaishuollosta tekee kunnan sosiaalihuollon viranhaltija silloin, kun lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse ei vastusta huostaanottoa. Muussa tapauksessa päätöksen tekee hallinto-oikeus. Ennen hallinto-oikeuden päätöstä lapsi on jo voitu kiireellisesti sijoittaa perhe- tai laitoshoitoon. Lasten hoidon tukea ei kuitenkaan voida lakkauttaa ennen kuin hallinto-oikeus on antanut päätöksen huostaanotosta tai ennen kuin sijoitus on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Lapsen huostaanottotieto löytyy lapsen henkilötietojen kyselystä kohdasta Perhetiedot. Sovellettava lainkohta LKYTL 1128/1996 19, Lastensuojelulaki 1390/2007 Myöntämisedellytykset - 17.12.2010 Myöntämisedellytykset Lasten hoidon tukien yleisten myöntämisedellytysten lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää koskevat omat etuuskohtaiset myöntämisedellytykset. Yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa valintaoikeuden piirissä olevasta lapsesta, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Tuen myöntäminen edellyttää, että lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai muu päivähoidon tuottaja Lue lisää valintaoikeus (Ratkaisutyö > Yksityisen hoidon tuki > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Valintaoikeus) ja päivähoidon tuottaja (Ratkaisutyö > Yksityisen hoidon tuki > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Myöntämisedellytykset > Päivähoidon tuottaja). Päivähoidon tuottaja - 11.03.2014 Päivähoidon tuottaja Yksityisen hoidon tuki maksetaan suoraan päivähoidon tuottajalle. Päivähoidon tuottajalla tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, joka harjoittaa korvausta vastaan päivähoitotoimintaa tai tukeen oikeutetun vanhemman tai muun huoltajan kanssa lasten päivähoidosta työsopimuksen tehnyttä henkilöä. Päivähoidon tuottaja ei kuitenkaan voi olla saman kotitalouden jäsen. 9

Au pair Au pair ei voi toimia yksityisen hoidon tukeen oikeuttavana päivähoidon tuottajana, koska hän ei voi olla työsuhteessa perheeseen ja hän asuu samassa taloudessa perheen kanssa. Jos työsopimus on solmittu ja hoitaja asuu perheen luona saman kotitalouden jäsenenä, oikeutta yksityisen hoidon tukeen ei yleensä ole. Jos kunta kuitenkin hyväksyy maksamisen tällaiselle työsopimuksen tehneelle hoitajalle ja on tietoinen hoitajan asumisesta samassa taloudessa perheen kanssa, tuki voidaan myöntää. Päiväkoti tai perhepäivähoitaja Jos hoidontuottaja on yksityinen päiväkoti tai perhepäivähoitaja, sen on ennen toimintansa aloittamista tehtävä kunnan asianomaiselle toimielimelle päivähoitolain (Laki lasten päivähoidosta 36/1973 28 ) mukainen ilmoitus. Tämän ilmoituksen perusteella kunta valvoo päivähoidon tuottajaa. Työsuhteessa oleva hoitaja Jos lasta hoitaa perheeseen työsuhteessa oleva hoitaja, kunnan sosiaalihuollon toimielimen tulee hyväksyä maksaminen kyseiselle hoidon tuottajalle ennen kuin tuki voidaan maksaa hoitajalle. Työsuhteisen hoitajan ei tarvitse tehdä päivähoitolaissa tarkoitettua erillistä ilmoitusta. Kunta ei myöskään valvo työsuhteista hoitajaa. Kunnan hyväksyntä Tieto siitä, onko kysymyksessä hyväksytty hoidontuottaja tai onko kunnan asianomainen toimielin hyväksynyt maksamisen työsopimuksen tehneelle hoitajalle, saadaan sitovasti kunnalta. Tieto siitä, onko edellytetty ilmoitus tehty, tarkistetaan päivähoidon tuottajan tullessa ensimmäistä kertaa maksun saajaksi. Kerran saatu tieto ilmoituksesta riittää, ellei uuteen tiedusteluun ole erityistä syytä. Työsopimussuhteisen hoitajan kohdalla kunnan tulee kunkin sopimuksen yhteydessä hyväksyä maksaminen päivähoidon tuottajalle. Tämä tieto saadaan joko lomakkeelta WH2 tai Kuntaliiton laatimalta työsopimuslomakkeelta, johon on varattu kohta maksamisen hyväksymiselle. Kaksinkertaista tarkistamista ei edellytetä. Sovellettavat lainkohdat LKYTL 1128/1996 2 ja 6 Hoitoraha - 08.01.2009 Hoitoraha Yksityisen hoidon tuen hoitorahan saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle kouluikäinen lapsi. Esimerkki Perheessä on 2-, 4- ja 5-vuotiaat lapset. Lapsia hoitaa yksityinen perhepäivähoitaja. Lapsista voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea suoraan päivähoidon tuottajalle. 10

Hoitolisä - 08.01.2009 Hoitolisä Yksityisen hoidon tuen hoitolisää maksetaan perheen jokaisesta alle kouluikäisestä lapsesta. Hoitolisä on tulosidonnainen, ja sen maksaminen edellyttää, että perheen tulot eivät ylitä laissa määrättyjä rajoja. Kuntalisä - 11.03.2014 Kuntalisä Sekä kotihoidon tuen että yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä voidaan maksaa kunnan päätöksen mukaisella lisällä korotettuna. Kela ja kunta sopivat tuen maksamisesta Kelan kautta korotettuna kuntakohtaisesti (LKYTL 1128/1996 20 1 mom.). Kelan hoitamien kuntakohtaisten lisien määrät näkyvät APKY-kyselyllä. Kelassa on laadittu yleiset perusteet, joiden mukaisen kuntalisän Kela ottaa toimeenpantavakseen. Jos kunta haluaa kuntalisään ehtoja, joita Kela ei voi hyväksyä, hoitaa kunta itse kuntalisän maksamisen. Kuntalisän maksamisesta tehdään Kelan ja kunnan välillä sopimus. Kunnan ja Kelan välisessä sopimuksessa määritellään miltä ajalta ja millä ehdoilla kuntalisää maksetaan. Käytännön neuvottelut hoitaa Kelan puolesta se Kelan vakuutuspiiri, jonka alueelle kunta kuuluu. Kunnan tulisi olla yhteydessä Kelan toimistoon jo ennen kuntalisän perusteista päättämistä sen varmistamiseksi, että kuntalisä on Kelassa toimeenpantavissa. Kunnan esittämän lisän toteutettavuus olisi hyvä tarkistaa eläke- ja toimeentuloturvaosastolta jo ennen sopimuksen laatimista. Kelan vakuutuspiiri lähettää sopimuksen hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosastolle. Kunnan on ilmoitettava Kelalle kuntalisän maksamisesta tai toimitettava sopimuspaperit Kelaan vähintään kaksi kuukautta ennen sopimuksen voimaantuloa. Kunta voi olla yhteydessä joko Kelan keskushallintoon tai vakuutuspiiriin. Mikäli tieto kuntalisän maksamisesta tulee vakuutuspiirille, sen on välitettävä tieto välittömästi keskushallintoon. Kuntalisäsopimus voidaan irtisanoa ilmoittamalla siitä kirjallisesti vähintään kahta kuukautta aikaisemmin. Katso tarkemmin Kelassa toimeenpantavien kuntalisien ehdot (Kela.fi > Etusivu > Yhteistyökumppanit > Kunnat > Kelan kautta maksettavat kuntalisät ). Katso tarkemmin Mallisopimus lasten hoidon tuen kunnallisesta lisästä (Kela.fi > Etusivu > Yhteistyökumppanit > Kunnat > Kelan kautta maksettavat kuntalisät ). 11

Suoritusaika - 11.03.2014 Suoritusaika Alkaminen Lapsesta, josta maksetaan vanhempainpäivärahaa, ei ole oikeutta yksityisen hoidon tukeen. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan aikaisintaan vanhempainrahakauden päättymistä tai vanhempainrahakauden jälkeen maksettavan isyysrahakauden päättymistä tai äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavan isyysrahakauden päättymistä seuraavasta arkipäivästä lukien tai muiden tuen edellytysten alkaessa (LKYTL 17 1 mom ja 4 5 mom). Adoptiovanhemmalla, jolla ei työnteon vuoksi ole oikeutta vanhempainrahaan, on oikeus saada lapselleen kunnallinen päivähoitopaikka. Jollei adoptiolapsen osalta tällöin käytetä oikeutta kunnalliseen päivähoitoon, hänestä voidaan maksaa lasten yksityisen hoidon tukea jo laskennallisella vanhempainrahakaudella, jos muut tuen saamisen edellytykset täyttyvät. Lakkaaminen Lasten yksityisen hoidon tuen maksaminen päättyy viimeistään 31. päivänä heinäkuuta sinä vuonna, jona lapsi aloittaa oppivelvollisena perusopetuksen tai muiden edellytysten päättyessä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen osalta maksaminen päättyy viimeistään 31. päivänä heinäkuuta oppivelvollisuuden aloittamisvuotta seuraavana vuonna. Vähimmäissuoritusaika Tukea ei myönnetä kuukautta lyhyemmältä ajalta (LKYTL 1128/1996 14 3 mom.). Kuukauden jaksoa tarkasteltaessa huomioidaan lastenhoidon tukien kokonaismyöntöaika. Tukeen on siten oikeus, jos perheelle myönnetyn kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen, joustavan hoitorahan ja osittaisen hoitorahan yhteenlaskettu myöntöaika on vähintään yksi kuukausi. Esimerkki Vanhempainrahakausi päättyy 17.9.2014 ja yksityisen hoidon tuki on myönnetty 1.10.2014 alkaen. Ajalle 18.9. 30.9.2014 voidaan myöntää kotihoidon tuki. Hoidosta maksettu korvaus Tuki maksetaan niiltä kuukausilta, joilta päivähoidon tuottaja veloittaa hakijaa. Jos korvaus on sovittu suoritettavaksi 12 kuukaudelta, myös tuki voidaan maksaa vastaavalta ajalta. Jos korvausta ei ole sovittu suoritettavaksi esim. päivähoidon tuottajan kesäloman ajalta, ei myöskään tukea makseta tältä ajalta. Muita mahdollisia syitä, joiden vuoksi korvausta ei ole sovittu suoritettavaksi, voivat esimerkiksi olla lapsen (perheen) ulkomaanmatka tai äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettava isyysraha. 12

Lue lisää kohdasta Tarkistaminen-Välitarkistus-Päivähoidon tuottajan kesäloma ja Teknisistä ohjeista kohdasta Hoitojakso-Päivähoidon tuottaja. Perhe voi olla velvollinen maksamaan hoitomaksua myös irtisanomisajalta, vaikkei lapsi olisi enää hoidossa. Koska hoitosuhde on edelleen voimassa ja jos hoitomaksua maksetaan myös irtisanomisajalta, perheellä voi olla oikeus saada yksityisen hoidon tukea vielä irtisanomisajalta. Valintaoikeus - 23.10.2014 Valintaoikeus Valintaoikeudella tarkoitetaan sitä, että perhe voi valita lapselleen joko kunnan järjestämän päivähoitopaikan tai rahallista tukea (LKYTL 1128/1996 3 1 mom) (Laki lasten päivähoidosta 36/1973 11 a ). Kunta ratkaisee, onko kysymyksessä päivähoitolain mukainen taloudellisen tuen poissulkeva hoito. Mikäli kunnallinen päivähoito on järjestetty esim. lastensuojelullisena toimenpiteenä, on taloudellisen tuen maksaminen mahdollista myös päivähoidon ajalta. Tällöin edellytetään kunnan sosiaalihuollon esitystä tuen maksamiseksi. Valintaoikeus alkaa vanhempainrahakauden päättymistä seuraavasta arkipäivästä ja lakkaa viimeistään heinäkuun 31. päivänä sinä vuonna, jona lapsi siirtyy oppivelvollisena perusopetukseen. Yleensä tällä tarkoitetaan sitä vuotta, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Jos vanhempainrahakautta on useamman lapsen syntymän johdosta pidennetty tai vanhempainrahakauden päätyttyä suoritetaan isyysrahaa, siirtyy valintaoikeuden alkaminen vastaavasti. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen osalta valintaoikeus päättyy edellä mainitusta poiketen oppivelvollisuuden aloittamisvuotta seuraavan vuoden heinäkuun 31. päivänä. Lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Tällöin oppivelvollisuus alkaa vuotta normaalia aiemmin (eli sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta) ja kestää 11 vuotta. Muilla kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvilla lapsilla oppivelvollisuus kestää 10 vuotta. Tällä tarkoitetaan sitä, että kerran luokalleen jäänyt lapsi kuuluu vielä peruskoulun yhdeksännellä luokalla oppivelvollisuuden piiriin. Oppivelvollisuuden kesto ei siis ole yleensä sama asia kuin se, kuinka kauan lapsi käy koulua. Ensimmäisen oppivelvollisuusvuoden ajan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluva lapsi osallistuu oppivelvollisena esiopetukseen ja perusopetus alkaa siis sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta. (Perusopetuslaki 628/1998 25 ) Lastenhoidon tuki voidaan maksaa myös ensimmäisen kouluvuoden (eli sen vuoden, jolloin lapsi on oppivelvollisena esiopetuksessa) ajan. Jos lapsi osallistuu esiopetukseen jo välittömästi vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua, tuki voidaan maksaa kuten muistakin esikouluopetukseen osallistuvista lapsista (ks. seuraava kappale). Valintaoikeuden käyttämisenä ei pidetä sitä, että lapsi vuotta ennen oppivelvollisena perusopetukseen siirtymistään aloittaa perusopetuslain mukaisen esiopetuksen kunnan järjestämänä osapäivähoitona. Osapäivähoito ennen oppivelvollisuuden 13

alkua on poikkeus, joten pääsääntöisesti tukea ja palvelua ei voi saada samalta ajalta. Osapäiväistä kunnan järjestämää päivähoitoa pidetään muissa tapauksissa valintaoikeuden käyttämisenä. Jos lapsi aloittaa perusopetuksen vapaaehtoisesti vuotta aiemmin, ei häntä koulussa olostaan huolimatta pidetä oppivelvollisena. Jos lapsi tässä tilanteessa aloittaa esiopetuksen kunnan järjestämänä osapäivähoitona jo viisivuotiaana, ei oikeutta taloudelliseen tukeen ole, koska lapsi ei ole aloittanut esikoulua välittömästi vuotta ennen oppivelvollisuutensa alkamista. Oikeus taloudelliseen tukeen alkaa uudelleen lapsen siirtyessä perusopetukseen kuusivuotiaana. Oppivelvollisuuden katsotaan alkavan myöhemmästä ajankohdasta, jos lapsi aloittaa koulun vuotta myöhemmin. Ns. 0-luokan seitsemänvuotiaana aloittava lapsi rinnastetaan esikouluopetuksen osapäivähoidossa aloittavaan lapseen, joten tuki voidaan maksaa tältä ajalta. Valintaoikeus päättyy vasta, kun lapsi siirtyy oppivelvollisena perusopetukseen. Yksityisessä koulussa järjestettyä esiopetusta ei pidetä valintaoikeuden käyttämisenä. Myöskään yksityisessä päiväkodissa annettavaa esiopetusta ei pidetä valintaoikeuden käyttämisenä, ellei kunta ole nimenomaisesti sopinut päiväkodin kanssa esiopetuksen järjestämisestä. Tällöin esiopetuksen on katsottavan olevan kunnan järjestämää esiopetusta. Joissain kunnissa on käytössä palveluseteli, jolla kunta tukee perhettä yksityiseltä päivähoidontuottajalta hankitun palvelun käytössä. Palvelusetelin käyttöä pidetään valintaoikeuden käyttämisenä, jos kunnassa on näin päätetty. Palveluraha on kunnan maksamaa tukea yksityisen päivähoidon kustannuksiin. Kunta ratkaisee aina sen, onko palvelusetelin tai palvelurahan saamisen lisäksi oikeus lastenhoidon tukiin. Sovellettava lainkohta LKYTL 1128/1996 3 Oppivelvollisuus ja lastenhoidon tuki 5v 6v 7v 8v 9v Esikoulu 1 lk 2 lk Kouluun 7- vuotiaana (oppivelvollisuus alkaa 7- vuotiaana) Yksityisen hoidon tuki tai kotihoidon tuki Ohr Ohr Kouluun 8- vuotiaana (oppivelvollisuus alkaa 7- vuotiaana, myöhentynyt) Esikoulu Yksityisen hoidon tuki Esikoulu Yksityisen hoidon tuki 1 lk 2 lk 14

tai tai kotihoidon tuki kotihoidon tuki Ohr Ohr Esikoulu 1 lk 2 lk 3 lk Kouluun 7- vuotiaana (pidennetty oppivelvollisuus alkaa 6- vuotiaana) Kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki Kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki Ohr Ohr Ohr Ohr Esikoulu 1 lk 2 lk Kouluun 6- vuotiaana (oppivelvollisuus alkaa 7- vuotiaana, aikaistuu) tai kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki Ohr Ohr 15

Perheen käsite - 23.10.2014 Perheen käsite Kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa saman perheen lapsista. Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia tai muita huoltajia sekä vanhemman tai muun huoltajan kanssa yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää henkilöä alaikäisine lapsineen. Eri sukupuolta olevien, samassa osoitteessa asuvien henkilöiden katsotaan pääsääntöisesti elävän yhteistaloudessa, ellei ole erityisen painavia syitä, joista voitaisiin päätellä, että yhteistaloutta ei ole. Aviopuolisoiden osalta yhteistalouden katsotaan purkautuneen, kun puolisot ovat muuttaneet erilleen yhteiselämän lopettamiseksi. Rekisteröidyn parisuhteen osapuoli rinnastetaan aviopuolisoon. Samaa sukupuolta olevien rekisteröimätöntä parisuhdetta ei katsota avoliitoksi. Kotihoidon tuki voidaan myöntää ja maksaa kummalle tahansa perheen vanhemmista tai muista huoltajista tai vanhemman tai huoltajan puolisolle. Tuen myöntäminen edellyttää sitä, että hakijalla on suomalainen henkilötunnus. Lastenhoidon tuen hakemuksessa kysytään, kuka lasta hoitaa (vanhempi tai muu hoitaja). Tällä saattaa olla merkitystä esimerkiksi kuntalisän myöntämisessä tai joustavassa hoitorahassa. Jos asiakas on ilmoittanut lomakkeella useita hoitajia tai jos lapsen hoitajasta on muuten epäselvyyttä, kysy asiakkaalta, kuka on lapsen pääasiallinen hoitaja. Jos lasta hoitaa jompikumpi vanhemmista, asiakkaan tulee valita lomakkeesta vaihtoehto Vanhempi. Jos lasta taas hoitaa pääasiallisesti esim. isovanhempi tai kotiin palkattu hoitaja, asiakkaan tulee valita vaihtoehto Muu hoitaja. Sovellettava lainkohta LKYTL 1128/1996 2 Kv-säännökset - 08.01.2009 Kv-säännökset Yksityisen hoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa. EY:n sosiaaliturva-asetus 1408/71 ei koske yksityisen hoidon tukea. Suhde muihin etuuksiin - 23.10.2014 Suhde muihin etuuksiin Lastenhoidon tuen maksamista eivät yleensä estä muiden lakien mukaiset etuudet. Oikeus tukeen syntyy, kun edellytykset täyttyvät ja valinta tehdään taloudellisen tuen ja kunnan järjestämän päivähoidon välillä. Muiden lakien mukaiset etuudet, mikäli niillä on vaikutusta, huomioidaan pääsääntöisesti tuloina hoitolisän suuruutta määrättäessä. Esimerkiksi työttömyyspäiväraha, koulutuspäiväraha, työmarkkinatuki, vuorottelukorvaus ja koulutustuki (ei kuitenkaan ylläpitokorvaus) huomioidaan tuloina yksityisen hoidon tuen hoitolisää määrättäessä. 16

Yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä voidaan maksaa myös äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Erityisäitiys-, äitiys-, vanhempain- ja osittaista vanhempainrahaa sekä vanhempainrahakauden päätyttyä maksettavaa isyysrahaa tai äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavaa isyysrahaa ei yhteensoviteta hoitorahan kanssa, mutta hoitolisässä ne otetaan huomioon tulona täysimääräisesti. Katso tarkemmin taulukko. Lue lisää äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavan isyysrahan (lainmuutos 1.1.2013 lukien) vaikutuksesta yksityisen hoidon tukeen kohdista Suoritusaika-Alkaminen ja Hoidosta maksettava korvaus. Muiden etuuksien huomioon ottaminen yksityisen hoidon tuessa Taulukon selitykset Eo = etuoikeutettu tulo hoitolisässä Väh = vähennetään hoitolisätuloista (AML 10 a ), jos perhe maksaa S = selvitettävä vaikutus; erityisesti, jos saaja on sama T = tuloa hoitolisässä, vähintään rajoitetusti O = ei vaikutusta Lasten yksityisen hoidon tuki (perheen tuloja) Äitiys-, erityisäitiysraha Isyysraha Osittainen hoitoraha Joustava hoitoraha Sairauspäiväraha, kuntoutusraha, osasairauspäiväraha Erityishoitoraha Työttömyyspäiväraha Työmarkkinatuki Työvoimapoliittinen koulutustuki Vuorottelukorvaus Opintotuki (opintoraha, aikuiskoulutustuki, asumislisä) Eläkkeensaajan asumistuki Yleinen asumistuki Lapsilisä Alle 16-vuotiaan vammaistuki Hoitolisä 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eo Eläkettä saavan hoitotuki (ja sen osana maksettava mahdollinen veteraanilisä) Ruokavaliokorvaus T T T T T S T T T T Eo Eo Eo Eo Eo Eo Eo 17

Omaishoidon tuki Perhehoitajan palkkio Yleinen perhe-eläke Kansaneläke / työeläke Sotilasavustus Elatustuki Elatusapu T T T T Eo O Väh Jos toisesta EU/ETA-valtiosta maksetaan vanhempainpäivärahaa vastaavaa etuutta, huomioidaan se lastenhoidon tuessa kuten Suomesta maksettava vanhempainpäiväraha. Yksityisen hoidon tuki maksetaan päivähoidon tuottajalle. Sitä ei huomioida perheen tulona yhteensovitettaessa eri etuuksia. Yksityisen hoidon tuki ei vaikuta tulona hakijan opintotukeen. Päivähoidon tuottajan opintotuessa maksettu tuki kuitenkin huomioidaan. Lastenhoidon tuen vaikutusta muihin etuuksiin selostetaan tarkemmin kunkin etuuslajin osalta tätä koskevissa ohjeissa. Hakeminen - 11.03.2014 Hakeminen Yksityisen hoidon tuen hakijana on lapsen vanhempi, vaikka tuki maksetaankin hoidon tuottajalle. Yksityisen hoidon tukea haetaan lomakkeella lasten kotihoidon / lasten yksityisen hoidon tuesta WH1. Tukea voi hakea myös sähköisesti. Hakemuksen lisäksi tarvitaan päivähoidon tuottajalta lomake selvitys hoidon tuottajasta WH2. WH2- lomakkeen voi toimittaa sähköisesti, jos päivähoidon tuottajalla on Y-tunnus. Jos lasta hoitaa henkilö, jonka kanssa perhe on tehnyt työsopimuksen lapsen hoidosta, hakemuksen liitteeksi tarvitaan myös kopio työsopimuksesta. Vanhempainrahan saajille postitetaan kaksi kuukautta ennen vanhempainrahankauden päättymistä tiedote lastenhoidon tuesta. Tiedotteessa asiakkaita ohjataan käyttämään ensisijaisesti sähköisiä asiointipalveluja. Kun haetaan hoitolisää, on hakemukseen liitettävä luotettava selvitys hoitolisän määrään vaikuttavista perheen tuloista. Hoitolisään vaikuttavien tulojen osalta katso tarkemmin kohta Tulot ja vähennykset (Ratkaisutyö > Yksityisen hoidon tuki > Etuusohje > Määräytymisperusteet > Tulot ja vähennykset). Hakemus tarvitaan aina kun etuutta haetaan ensimmäistä kertaa hakija vaihtuu määräajalle myönnetylle tuelle haetaan jatkoa. 18

Voit tehdä perheen olosuhdemuutokseen perustuvan tarkistusratkaisun useimmiten ilman hakemusta. Turhaa hakemuslomakkeen pyytämistä tulisi välttää. Kun harkitset hakemuslomakkeen pyytämistä, mieti saisitko puuttuvat tiedot helpommin muulla tavoin? olisiko ratkaisutoiminta sujuvampaa, jos tarkistat puuttuvat tiedot asiakkaalta esim. puhelimitse? Monissa tilanteissa riittää, että asiakas ilmoittaa muuttuneen asian ja toimittaa vain tarvittavat selvitykset. Vireilletulo - 30.10.2009 Vireilletulo (sisältö) - 21.01.2015 Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Verkkoasioinnin linkit > Verkkoasiointi Kelassa). 19

Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu - 21.01.2015 Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. Asiakirjan siirto - 21.01.2015 Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä 20

siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. Kuka voi hakea - 30.10.2009 Kuka voi hakea (sisältö) - 21.01.2015 Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse - 02.11.2009 Henkilö itse (sisältö) - 21.01.2015 Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. 21

Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. Edunvalvoja - 21.01.2015 Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta 22

Edunvalvontavaltuutettu - 21.01.2015 Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Valtuutettu - 21.01.2015 Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen - 21.01.2015 Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/2007 54 2 mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai 23

muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/2007 15 2 mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005 5 luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/2007 3 luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/2004 15 luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/2010 13 2 mom.) Kunta - 21.01.2015 Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. Hakuaika - 27.11.2013 Hakuaika Lasten hoidon tukia on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun etuutta halutaan saada. Ilman erityistä syytä tukea ei myönnetä pidemmältä ajalta takautuvasti (LKYTL 1128/1996 14 2 mom.). Kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, lasten hoidon tukea koskevan hakemuksen saa jättää ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sama koskee itsenäisyyspäivää, vapunpäivää sekä joulu- tai juhannusaattoa. Jos etuushakemus on myöhästynyt, myöhästymisen syistä pyydetään selvitys. Etuus voidaan myöntää mm. silloin, kun myöhästyminen on johtunut hakijasta riippumattomista syistä tai muista pätevistä perusteista, esim. vaikeasta sairaudesta. Erityisenä syynä etuuden myöntämiselle myöhästymisestä huolimatta ei pidetä esim. tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden valvomisessa. Lisäselvitysten pyytäminen - 12.02.2009 24

Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - 21.01.2015 Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). Suullisesti tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa tai puhelimitse etuuskäsittelyssä. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä OIWAn yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ OIWAssa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Asiakasta tavoitellaan puhelimitse virka-aikana klo 9-16. Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta 0100100-palvelusta (Kelanetti > Työkalut) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit). Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi viesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se OIWAn yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä hän itse ota yhteyttä Kelaan saman vuorokauden sisällä, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Vaativissa etuusasioissa voi olla 25

järkevää tavoitella asiakasta puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen sen luonteen huomioon ottaen joko suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse. Mikäli asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Jos asiakas tiedustelee puuttuvista lisäselvityksistä verkon kautta suojattua yhteyttä käyttäen, voidaan viestiin vastata, ja kertoa puuttuvista selvityksistä. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä). Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto OIWAn yhteydenottoon (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko 26