Joustava hoitoraha

Transkriptio

1 Joustava hoitoraha

2 Sisällysluettelo Joustava hoitoraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Oikeus ja edellytykset (sisältö) - Joustavan hoitorahan myöntämisedellytykset - Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen - Yrittäjät ja apurahansaajat - Työaika - Lapsen hoitojärjestelyt - Suoritusaika - Suhde muihin etuuksiin - Muut etuudet - Vanhempainpäiväraha - Sairauspäiväraha - Hakeminen - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset lasten hoidon tuissa - Hakemuksen peruminen - Määrä - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Lisäselvitykset - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) 2

3 - Päätöksensaajat - Maksaminen - Maksaminen (sisältö) - Maksuosoite - Ulkomaan maksuosoite - Maksunsaajat - Maksamisen keskeyttäminen - Ennakonpidätys - Perusteet - Lähdevero - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Lastenhoidon tuki - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Etuusmaksujen peruutukset pankista - Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) - Ilmoitusvelvollisuus - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) - Lakkauttaminen - Liikamaksu - Takaisinperintä - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) - Kunnan rahoitus 3

4 Dokumentit Joustava hoitoraha Joustava hoitoraha Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. 4

5 asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Lastenhoidon tukien tavoitteena on tukea perheitä taloudellisesti lasten hoidon järjestämisessä. Lastenhoidon tukena maksetaan kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea, osittaista hoitorahaa sekä joustavaa hoitorahaa. Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki ovat vaihtoehtoja kunnan järjestämälle päivähoidolle. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset (sisältö) Oikeus ja edellytykset Yleiset lasten hoidon tukien myöntämisedellytykset Suomessa asuminen Lasten kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen, joustavan hoitorahan ja osittaisen hoitorahan maksamisen edellytyksenä on, että lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa. Asumisella tarkoitetaan kotikuntalain mukaista asumista eli lapsella tulee olla kotikunta Suomessa. Ahvenanmaalla kotihoidon tukea ja osittaista hoitorahaa maksetaan huoltajalle Ahvenanmaan maakuntalain lapsen kotihoidon tuesta (1985:50) perusteella. Etuuksia haetaan huoltajan kotikunnasta. 5

6 Laitoshoito Kela on sidottu maistraatin tekemään kotikuntaratkaisuun, kun kyse on lastenhoidon tuesta (kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, osittainen hoitoraha, joustava hoitoraha). Lastenhoidon tuki on kuntien rahoittama etuus, jota Kela maksaa lapsen kotikunnan puolesta. Esimerkki. Kiinalainen on muuttanut Suomeen vakinaisesti töihin ja hänellä on täällä kotikunta. Hänen puolisonsa ja lapsensa muuttavat Suomeen myöhemmin ja heidät vakuutetaan soveltamisalalain mukaisesti. Heillä ei ole kuitenkaan kotikuntaa Suomessa, ainoastaan oleskelulukunta. Oikeus kotihoidon tukeen syntyy vasta siitä lukien, kun lapsella on kotikunta Suomessa. Kotihoidon tuki on EY-asetusten 883/2004 ja 1408/71 tarkoittama perhe-etuus, joten hoitorahan ja hoitolisän maksamisen edellytyksenä ei ole lapsen tosiasiallinen Suomessa asuminen. Hoitorahaa ja hoitolisää voidaan maksaa myös toisessa EU/ETA-valtiossa tai Sveitsissä oleskelevan, mutta Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvan henkilön (esim. lähetetty työntekijä, opiskelija, virkamies, työnhakija, eläkkeensaaja siinäkin tapauksessa, että ei ole enää Suomessa vakuutettu) mukana seuraavasta lapsesta. Ei-aktiiveille kotihoidon tukea maksetaan Suomesta muutettaessa ainoastaan EU-maihin asetuksen 883/2004 perusteella. Kotihoidon tukea ei makseta muissa kuin EU/ETA-valtioissa tai Sveitsissä oleskelevista lapsista muutoin kuin tavanomaisen lomamatkan ajalta. Noin kolme kuukautta kestävää lomamatkaa pidetään tavanomaisena. Kotihoidon tukea maksetaan myös Suomessa ns. EU-työntekijänä työskentelevän lapsesta, joka asuu toisessa EU/ETA-valtiossa tai Sveitsissä eikä ole Suomessa asuvana vakuutettuna. Lue lisää kotihoidon tuen maksamisesta EY-asetuksia sovellettaessa kotihoidon tuen etuusohjeesta kohdasta kv-säännökset (Kotihoidon tuki > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Kv-säännökset). Esimerkki. Virolainen työeläkevakuutettu työntekijä työskentelee Suomessa. Hänen puoliso ja lapsensa muuttavat Suomeen , mutta heillä ei ole kotikuntaa Suomessa. Perheelle syntyy oikeus lasten kotihoidon tukeen miehen työskentelyn perusteella asetuksen 883/2004 mukaisesti. Kustannuksista vastaa Suomen valtio (STM). Kotikunta vastaa kustannuksista lapsen kotikuntamerkinnästä lukien. Suomeen muussa kuin työskentelytarkoituksessa EU-/ETA-maasta muuttaneiden osalta oikeus lastenhoidon tukiin on riippuvainen siitä, onko perheellä Suomessa kotikunta. Maistraatti ratkaisee kotikuntaan liittyvän asian itsenäisesti ja Kela on lastenhoidon tukien osalta sidottu maistraatin ratkaisuun. Soveltamisalalain mukaista vakuuttamista ei edellytetä. Lapsen laitoshoito Tukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevasta lapsesta siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta. Laitoshoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää kunnan tai kuntayhtymän järjestämää sairaala-, laitos- tai perhehoitoa. Selvitä tarvittaessa kunnalta, onko kyseessä elatuksen sisältävä laitoshoito. Katso tarkemmin Avo- ja laitoshoito (Ratkaisutyö > Avo- ja laitoshoito). Esimerkki 6

7 Lapsen vanhempi (äiti) on saanut kotihoidon tukea lapsesta 1.1. lukien. Lapsi joutuu jatkuvaan laitoshoitoon 1.5. lukien. Äidin oikeus kotihoidon tukeen lakkaa 1.8. lukien. Vanhemman laitoshoito Vanhemman laitoshoito ei välttämättä vaikuta oikeuteen saada lastenhoidon tukea. Selvitä, miten lapsen hoito on järjestetty vanhemman laitoshoidon ajalla. Jos koko perhe on sijoitettu (esim. päihdekuntoutukseen), selvitä kunnasta, onko kyseessä LKYTL 19 :ssä tarkoitettu laitoshoito eli onko hoito kunnan järjestämää ja sisältääkö se elatuksen. Jos kyse on tällaisesta hoidosta, ei oikeutta lastenhoidon tukeen ole. Vankila Tukioikeus vanhemman mukana vankilassa olevasta lapsesta ratkaistaan valintaoikeuden perusteella. Suljetussa laitoksessa olevan vanhemman lapsella ei pääsääntöisesti ole valintaoikeutta. Avolaitoksessa olevan vangin lapsella sen sijaan on yleensä oikeus myös kunnallisena päivähoitona järjestettävään hoitopaikkaan. Näin ollen avolaitoksessa olevalla vanhemmalla on oikeus myös lastenhoidon tukeen, jos tuen myöntämisen edellytykset muuten täyttyvät. Laitoshoidon jatkuvuus Jos lapsen laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olo ei ole yhdenjaksoista, voidaan sitä kuitenkin pitää jatkuvana jos laitoshoitopäiviä on vähintään 90 kotonaoloajat kestävät 15 päivää tai vähemmän laitoshoitojaksot ovat keskimäärin pitempiä kuin kotonaolojaksot. Laitoshoitoon tulopäivä lasketaan hoitopäiväksi ja laitoksesta lähtöpäivä kotonaolopäiväksi. Laitoshoidon jatkuvuus keskeytyy, kun lapsi on kotona yhdenjaksoisesti vähintään 16 päivää. Lapsen lähtiessä vähintään 16 päivää kestävälle lomalle hoidon katsotaan päättyvän, vaikka hänet pidettäisiinkin edelleen laitoksen kirjoissa ja häneltä perittäisiin hoitomaksu. Hoito ei ole jatkuvaa eikä tuen maksamista lakkauteta, jos kysymyksessä on pelkkä päivä- tai yöhoito lapsi on toistuvasti yhtä pitkät ajat kotona kuin laitoksessa. Huostaanotetut lapset Lastensuojelulain perusteella huostaanotetun lapsen osalta tuen maksaminen lakkaa heti, kun lapsen hoito ja kasvatus on järjestetty kodin ulkopuolella. Lastenhoidon tukea ei siten makseta perhehoitoon sijoitetusta huostaanotetusta lapsesta myöskään sijoitusperheelle. Jos lapsi on sijoitettu perhehoitoon avohuollon tukitoimena, ei kyseessä ole lastensuojelulain mukainen huostaanotto, joten lasten hoidon tukea ei tällä perusteella lakkauteta. Jos sijoitus kuitenkin kestää yli kolme kuukautta, tulee lasten hoidon tuki lakkauttaa siltä ajalta, jonka perhehoito kestää yli kolme kuukautta. Päätöksen huostaanotosta ja sijaishuollosta tekee kunnan sosiaalihuollon viranhaltija silloin, kun lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse ei vastusta huostaanottoa. Muussa tapauksessa päätöksen tekee hallinto-oikeus. Ennen hallinto-oikeuden 7

8 päätöstä lapsi on jo voitu kiireellisesti sijoittaa perhe- tai laitoshoitoon. Lasten hoidon tukea ei kuitenkaan voida lakkauttaa ennen kuin hallinto-oikeus on antanut päätöksen huostaanotosta tai ennen kuin sijoitus on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Lapsen huostaanottotieto löytyy lapsen henkilötietojen kyselystä kohdasta Perhetiedot. Sovellettava lainkohta LKYTL 1128/ , Lastensuojelulaki 1390/2007 Joustavan hoitorahan myöntämisedellytykset Joustavan hoitorahan myöntämisedellytykset Lasten hoidon tukien yleisten myöntämisedellytysten lisäksi joustavaa hoitorahaa koskevat omat etuuskohtaiset myöntämisedellytykset. Oikeus jäädä työstään osittaiselle hoitovapaalle määräytyy työsopimuslain (TSL 55/2001) perusteella. Joustavan hoitorahan myöntäminen edellyttää, että virka- tai työsuhteessa oleva taikka yrittäjänä, maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana toimiva vanhempi tai muu huoltaja osallistuu lapsen hoitoon. Joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille. Joustavaa hoitorahaa maksetaan vain yhdestä lapsesta kerrallaan, vaikka perheessä olisi useampi edellytykset täyttävä lapsi. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun. Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata. Oikeus hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin ja on työntekijän ja työnantajan välinen asia. Joustavan hoitorahan saaminen ei edellytä hoitovapaalle jäämistä. Sovellettava lainkohta TSL 55/ luku 3 Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän tulee tehdä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista. 8

9 Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin ja on työntekijän ja työnantajan välinen asia. Joustavan hoitorahan saaminen ei edellytä osittaiselle hoitovapaalle jäämistä. Sovellettava lainkohta TSL 55/ luku 4 Yrittäjät ja apurahansaajat Yrittäjät ja apurahansaajat Yrittäjillä ja maatalousyrittäjillä on oikeus joustavaan hoitorahaan samoin edellytyksin kuin työ- tai virkasuhteessa olevilla vanhemmilla. Oikeus joustavaan hoitorahaan koskee niitä yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä, joilla on voimassa oleva yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain 10 :n mukainen vakuutus (ns. YEL- tai MYEL-vakuutus). Näin ollen esim. yrittäjät, joiden työtulo yritystoiminnasta on niin vähäistä, etteivät he ole vakuuttamisvelvollisia eivätkä ole ottaneet vakuutusta, eivät kuulu joustavan hoitorahan piiriin. Jos joustavan hoitorahan saajan YEL- tai MYEL-vakuutus päättyy, lakkaa myös yrittäjän oikeus joustavaan hoitorahaan. Yrittäjä on ilmoitusvelvollinen vakuutuksen voimassaolon muutoksista. Apurahansaajat eivät ole yrittäjiä, vaikka heillä olisikin MYEL-vakuutus. Oikeus joustavaan hoitorahaan koskee niitä apurahansaajia, joilla on voimassa oleva maatalousyrittäjän eläkelain 10 a :n mukainen vakuutus. Apurahansaaja on ilmoitusvelvollinen vakuutuksen voimassaolon muutoksista. Työaika Työaika Joustavan hoitorahan myöntäminen edellyttää, että hakija on virka- tai työsuhteessa taikka toimii yrittäjänä, maatalousyrittäjänä tai apurahansaajana. Työajan tulee olla keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta. Työajan tulee toteutua haetulla ajalla. Joustavassa hoitorahassa on kaksi tasoa. Jos työaika on enintään 22,5 tuntia tai enintään 60 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta, maksetaan korkeampaa joustavaa hoitorahaa. Tämä vastaisi esimerkiksi noin kolmea työpäivää viikossa tai 4,5 tuntia päivässä. Jos työaika on yli 22,5 tuntia mutta enintään 30 tuntia viikossa tai yli 60 prosenttia mutta enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta, joustava hoitoraha on alempi. Tällöin työaika olisi esimerkiksi noin neljä päivää viikossa tai kuusi tuntia päivässä. Huomaa, että työaikaedellytyksen täyttymiseen riittää se, että jompikumpi joko työtuntimäärä tai prosenttimäärä toteutuu. Työaikaa ei tarvitse nimenomaisesti lyhentää, vaan se on voinut jo ennestäänkin olla enintään 30 tuntia viikossa. Joustavaa hoitorahaa ei voida maksaa vuorotteluvapaalla olevalle henkilölle, koska hänellä ei ole ollenkaan työtunteja. Hänen ansionmenetyksensä korvataan vuorottelukorvauksella. Jos hakija on kokonaan lomautettu, hänellä ei myöskään ole oikeutta joustavaan hoitorahaan. Osittain lomautetuilla voi syntyä oikeus joustavaan hoitorahaan, jos työaikaedellytykset täyttyvät. 9

10 Niin sanottujen keikkatyöntekijöiden oikeus joustavaan hoitorahaan riippuu heidän työsuhteensa luonteesta. Jos työsuhde on voimassa vain kunkin yksittäisen tai muutaman työpäivän ajan, ei oikeutta tukeen ole, sillä henkilöllä ei ole voimassa olevaa työsuhdetta haetulla ajalla, eikä hakija pysty esittämään keskimääräistä viikoittaista työaikaa. Lastenhoidon tukea ei myönnetä kuukautta lyhyemmältä ajalta (Ks. vähimmäissuoritusaika). Jos työsuhde on jatkuvasti voimassa haetulla ajalla, mutta henkilö kutsutaan tarvittaessa töihin, voi oikeus tukeen syntyä, jos työaika on enintään 30 tuntia viikossa. Työaika selvitetään työnantajan todistuksella työajasta. Poikkeuksellisesti muukin työnantajalta saatava luotettava kirjallinen selvitys käy, jos siitä saadaan ratkaisun tekemiseen tarvittavat tiedot. Pääsääntöisesti käytetään työnantajan todistusta työajasta, koska ratkaisu voidaan tehdä useimmiten pelkästään sen perusteella, eikä lisäselvityksiä tarvitse pyytää. Yrittäjiltä ja apurahansaajilta selvitykseksi riittää oma ilmoitus työtunneista. Kelassa ei tarvitse tietää alan tavanomaista kokopäivätyön työaikaa, vaan voimme luottaa työnantajan ilmoitukseen siitä. Jos henkilö on sekä työ- tai virkasuhteessa että yrittäjä tai hänellä on useampia työtai virkasuhteita, pitää yhteenlasketun viikoittaisen keskimääräisen työajan täyttää joustavan hoitorahan työaikaedellytykset. Näissä tapauksissa riittää, että hakija ilmoittaa hakemuksessa työajan olevan enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta. Jos saatujen selvitysten perusteella kuitenkin näyttää siltä, että työaika olisi yhteensä enemmän kuin hakija on hakemuksessa ilmoittanut, pitää pyytää tarkemmat selvitykset työtunneista. Jos henkilöllä ei ole lainkaan työtunteja haetulla ajalla, hänellä ei ole oikeutta joustavaan hoitorahaan. Esimerkit Esimerkki 1 Isä tekee osa-aikatyötä, jonka säännöllinen työaika on 25 h/vko. Hän on lisäksi kokopäivätyön työnhakijana ja saa soviteltua työttömyysetuutta. Lapset ovat kunnan järjestämässä päivähoidossa. Isällä on oikeus joustavaan hoitorahaan. Esimerkki 2 Äiti tekee osa-aikatyötä, jonka säännöllinen työaika on 10 h/vko. Hän opiskelee ammattikorkeakoulussa päätoimisesti. Lapset ovat kunnan järjestämässä päivähoidossa. Äidillä on oikeus joustavaan hoitorahaan. Esimerkki 3 Opettajaäiti hakee joustavaa hoitorahaa ajalle Työnantaja on ilmoittanut, että työaika on ko ajalla keskimäärin 25 tuntia viikossa. Vaikka ko aikaan sisältyy kesäaikaa eikä opettajalla ole opetustunteja kesäaikana, oikeus hoitorahaan tulee koko haetulta ajalta.työnantaja on antanut todistuksen työajasta koko haetulta ajalta.työsuhde on voimassa koko ajan ja työaika on sovittu koko haetun ajan ajaksi, eli edellytykset joustavan hoitorahan myöntämiseksi täyttyvät. 10

11 Esimerkki 4 Asiakas hakee joustavaa hoitorahaa siten, että hän työskentelee neljä päivää viikossa ja on yhden työpäivän ajan vuosilomalla. Hänen konkreettinen työaikansa täyttää näin joustavan hoitorahan työaikaedellytykset. Koska hakijan työaikaa ei ole sovittu muutettavaksi tietylle ajalle, vaan hänen keskimääräinen viikottainen työaikansa on vain vuosiloman johdosta pienempi kuin yleensä, työnantaja ei voisi antaa todistusta, jonka mukaan työntekijän työaika olisi sovittu esimerkiksi alle 30 tunniksi viikossa. Vuosiloman johdosta ei työntekijän työaikaa työnantajan kanssa sopimalla muuteta ja työntekijä saa vuosiloman ajalta normaalin palkkansa. Näin ollen asiakkaalla ei ole oikeutta joustavaan hoitorahaan. Sama koskee myös liukuvaa työaikaa käyttäen saatuja saldovapaita, jotka eivät lyhennä keskimääräistä viikoittaista työaikaa. Esimerkki 5 Asiakas on hakenut joustavaa hoitorahaa ajalle Hän on vuosilomalla Työnantaja on antanut työajasta todistuksen koko haetulle ajalle. Asiakkaalla on oikeus joustavaan hoitorahaan myös vuosiloman ajalla (työaika sovittu koko ajalle). Jos asiakas olisi em ajan lisäksi palkattomalla virkavapaalla ajan , hänellä ei olisi tältä ajalta oikeutta joustavaan hoitorahaan. Palkattoman virkavapaan aikana asiakkaalla ei ole ollenkaan työtunteja. Virkavapaudesta on erikseen sovittu työnantajan kanssa. Esimerkki 6 Työnantaja on ilmoittanut asiakkaan keskimääräisen viikoittaisen työajan olevan enintään 22,5 tuntia ajalla Asiakas ilmoittaa, että hänellä onkin ollut ylityötunteja siten, että keskimäärin viikottainen työaika on ylittänyt 30 tuntia ajalla Näin ollen oikeutta joustavaan hoitorahaan ei ole ajalla Jos asiakas olisi ilmoittanut, että hänellä olisi ollut ylityötunteja 10 tuntia yhden viikon aikana kesäkuussa, ja työnantaja voisi kuitenkin antaa todistuksen, jonka mukaan työaika olisi keskimäärin enintään 22,5 tuntia koko haetulla ajalla , oikeus joustavaan hoitorahaan olisi koko ajalta. Ylityöt ovat yleensä poikkeuksellinen ja lyhytaikainen tilanne, joten käytä ratkaistessasi tapauskohtaista harkintaa. Jos joustavaa hoitorahaa on haettu pitemmältä ajalta ja ylityötunnit tasoittuvat tämän pidemmän ajan sisällä siten, että työnantaja voi antaa todistuksen sellaisesta keskimääräisestä viikottaisesta työajasta, joka täyttää joustavan hoitorahan myöntämisedellytykset, joustavan hoitorahan voi myöntää haetulta ajalta. Esimerkki 7 Asiakas ilmoittaa, että hänen työaikansa on yhdellä viikolla helmikuussa 42,5 tuntia ja kahdella viikolla 0 tuntia. Työsuhde on voimassa 1.2. lukien toistaiseksi, mutta työaika vaihtelee. Asiakas hakee joustavaa hoitorahaa ajalta Jos työnantaja voi antaa sellaisen todistuksen keskimääräisestä työajasta koko haetulle ajalle, joka täyttää joustavan hoitorahan saamisen edellytykset, voimme luottaa siihen. Muussa tapauksessa pitää työaikaa tarkastella takautuen, kun todelliset työajat ovat selvillä. Minimityöaikaa ei ole, joten hyvin vähäinenkin työskentely riittää. 11

12 Esimerkki 8 Asiakkaalle on myönnetty joustava hoitoraha ajalle seuraavana vuonna. Asiakas toimittaa Kelaan osa-aikatyön muutosilmoituksen, jonka mukaan osa-aikaisuus muuttuu ajalla kokoaikatyöksi. Koska asiakas aloittaa kokoaikatyön lukien, eivätkä joustavan hoitorahan työaikaedellytykset enää täyty, joustava hoitoraha lakkautetaan lukien. Tässä tapauksessa tapahtuu selkeä olosuhdemuutos ja työaika muutetaan kokoaikatyön työajaksi, joten tässä ei enää voi tarkastella kokonaistyöaikaa koko haetulla ajalla. Esimerkki 9 Asiakas on lomautettu kokonaan 1.5. lukien. Koska hänellä ei ole työtunteja ollenkaan 1.5. lukien, hänellä ei ole oikeutta joustavaan hoitorahaan. Jos asiakas ilmoittaa, että hänet lomautetaan osittain 1.5. lukien siten, että hänen työtuntinsa ovat keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa, voidaan joustava hoitoraha myöntää sille ajalle, jolla työaikaedellytykset täyttyvät. Lapsen hoitojärjestelyt Lapsen hoitojärjestelyt Lapsen molemmilla vanhemmilla tai muilla huoltajilla on oikeus saada joustavaa hoitorahaa saman kalenterikuukauden ajalta edellyttäen, että he eivät ole poissa työstä lapsen hoidon vuoksi yhtäaikaisesti. Vanhemmat voivat siis esimerkiksi pitää osittaista hoitovapaata saman kalenterijakson aikana niin, että toinen vanhemmista lyhentää työaikaansa aamusta ja toinen iltapäivästä ja molemmilla vanhemmilla on tällöin oikeus joustavaan hoitorahaan. Jos vanhemmat ovat eronneet, voidaan joustavaa hoitorahaa maksaa myös sille vanhemmalle, jonka luona lapsi ei asu, jos joustavan hoitorahan edellytykset muuten täyttyvät. Jos eronneet vanhemmat molemmat täyttävät edellytykset, joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa kummallekin vanhemmalle, vaikka he eivät asuisikaan yhdessä. Edellytyksenä on kuitenkin, että vanhemmat eivät ole yhtäaikaisesti pois työstä lapsen hoidon vuoksi. Joustava hoitoraha voidaan maksaa myös ajalta, jolta lapsi on kunnan järjestämässä päivähoidossa tai jolta maksetaan yksityisen hoidon tukea. Joustavaa hoitorahaa ei makseta, kun lapsen hakijavanhempi tai etuutta hakeva muu huoltaja itse hoitaa lasta saaden kotihoidon tukea. Esimerkiksi isä ei siten voi saada joustavaa hoitorahaa alle 3-vuotiaasta lapsesta, jos hän hän itse hoitaa lasta kotona kotihoidon tuella. Jos lasta, josta maksetaan kotihoidon tukea, hoitaa joku muu kuin isä itse, isällä voi olla oikeus joustavaan hoitorahaan. Kotihoidon tuki myönnetään sille vanhemmalle tai muulle huoltajalle, joka pääasiallisesti hoitaa lasta. Jos tällainen vanhempi tai muu huoltaja hakee joustavaa hoitorahaa, hänellä ei ole siihen oikeutta. Tiedon siitä, kuka on lapsen pääasiallinen hoitaja kotihoidon tuen osalta, saamme asiakkaalta. Mitään tuntirajoja ei voida esittää, vaan asia ratkaistaan asiakkaan ilmoituksen mukaan tapauskohtaisesti. 12

13 Suoritusaika Suoritusaika Alkaminen Joustavaa hoitorahaa maksetaan samalle hakijalle aikaisintaan vanhempainrahakauden päättymistä tai vanhempainrahakauden jälkeen maksettavan isyysrahakauden päättymistä seuraavasta arkipäivästä lukien tai muiden tuen edellytysten alkaessa. Joustavaan hoitorahaan ei ole oikeutta kummallakaan vanhemmalla samastalapsesta, josta vanhemmille maksetaan erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Näin ollen joustavaan hoitorahaan ei ole oikeutta äitiysja vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävän isyysrahakaudenkaan aikana siitä lapsesta, josta isyysraha on myönnetty. Jos perheessä on vanhempainpäivärahaan oikeuttavan lapsen lisäksi toinen alle 3-vuotias lapsi, se vanhempi, joka ei saa vanhempainpäivärahaa, voi saada joustavaa hoitorahaa tästä toisesta lapsesta (LKYTL 13 a 4 mom ja LKYTL 17 1 mom). Adoptiovanhemmalla, jolla ei työnteon vuoksi ole oikeutta vanhempainrahaan, on oikeus saada lapselleen kunnallinen päivähoitopaikka. Adoptiovanhemmalle voidaan maksaa joustavaa hoitorahaa jo laskennallisella vanhempainrahakaudella, jos muut sen myöntämisedellytykset täyttyvät. Esimerkit Esimerkki 1 Perheen äiti pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden loppuun asti. Hän menee töihin välittömästi vanhempainrahakauden päätyttyä. Perheessä ei ole muita alle 3- vuotiaita lapsia. Isä aloittaa äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävän isyysrahakauden välittömästi äidin vanhempainrahakauden jälkeen. Joustavaan hoitorahaan voi olla oikeus aikaisintaan äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävän isyysrahakauden jälkeen. Esimerkki 2 Äiti on pitänyt äitiys- ja vanhempainrahakauden kokonaan ja mennyt töihin välittömästi vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen. Äiti hakee joustavaa hoitorahaa heti vanhempainrahakauden jälkeen. Isä hakee äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävää isyysrahaa kuukauden ajalle lähellä lapsen 2-vuotispäivää. Äidillä on oikeus joustavaan hoitorahaan siihen asti, kunnes isä jää isyysrahakaudelle ja sitten taas isyysrahakauden päättymisen jälkeen (jos edellytykset joustavan hoitorahan saamiseen edelleen täyttyvät). Esimerkki 3 Äiti on pitänyt äitiys- ja vanhempainrahakauden kokonaan ja mennyt työhön välittömästi vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen. Äidille myönnetään joustava hoitoraha vanhempainrahakauden jälkeen. Isä hakee äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella pidettävää isyysrahaa ensin ajalle (13 päivää) ja myöhemmin 13

14 ajalle (loput 54 päivästä) lähellä lapsen 2-vuotispäivää. Äidillä on oikeus joustavaan hoitorahaan jälleen isyysrahakauden päättymisen jälkeen (jos edellytykset joustavan hoitorahan saamiseen edelleen täyttyvät) eli alkaen. Ajalta äidillä ei ole oikeutta joustavaan hoitorahaan, koska sitä ei myönnetä kuukautta lyhyemmälle ajalle. Esimerkki 4 Äiti on äitiys- ja vanhempainrahakaudella. Isä hakee joustavaa hoitorahaa 1,5 - vuotiaasta toisesta lapsesta. Isälle voidaan myöntää joustava hoitoraha samalta ajalta kun äiti saa äitiys- ja vanhempainrahaa, jos isä täyttää hoitorahan saamisen muut edellytykset. Isällä on oikeus saada joustavaa hoitorahaa, koska hän ei itse saa vanhempainpäivärahaa. Äiti ei voi saada joustavaa hoitorahaa vanhempainpäivärahakaudella vaikka hakisi sitä 1,5-vuotiaasta lapsesta, koska hän itse saa vanhempainpäivärahaa. Lakkaaminen Joustavan hoitorahan maksaminen lakkaa viimeistään perheen nuorimman lapsen täyttäessä kolme vuotta. Vähimmäissuoritusaika Joustavaa hoitorahaa ei myönnetä kuukautta lyhyemmältä ajalta. Kuukauden jaksoa tarkasteltaessa huomioidaan lastenhoidon tukien kokonaismyöntöaika. Tukeen on siten oikeus, jos perheelle myönnetyn kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen, osittaisen hoitorahan ja joustavan hoitorahan yhteenlaskettu myöntöaika on vähintään yksi kuukausi. Suhde muihin etuuksiin Suhde muihin etuuksiin Joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa samanaikaisesti kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kanssa. Kotihoidon tuen maksamisen ajalta edellytyksenä on kuitenkin, että hakijavanhempi ei itse hoida lasta ja saa kotihoidon tukea. Joustavaa ja osittaista hoitorahaa ei makseta samanaikaisesti samalle hakijalle. Joustava hoitoraha huomioidaan tulona lastenhoidon tuen hoitolisässä. Muut etuudet Muut etuudet Seuraavasta taulukosta näet, miten muut etuudet vaikuttavat lasten kotihoidon tukeen, joustavaan hoitorahaan ja osittaiseen hoitorahaan. 14

15 Muiden etuuksien huomioon ottaminen lasten kotihoidon tuessa, osittaisessa hoitorahassa ja joustavassa hoitorahassa Taulukon selitykset Eo = etuoikeutettu tulo hoitolisässä E = riville merkitty etuus estää osittaisen hoitorahan (LKYTL 13 ) tai joustavan hoitorahan (LKYTL 13a ), kun saaja on sama Vä = vähennetään hoitorahasta (LKYTL 4 ) Väh = vähennetään hoitolisätuloista (AML 10 a ) S = selvitettävä vaikutus; erityisesti, jos saaja on sama T = tuloa hoitolisässä; vähintään rajoitetusti O = ei vaikutusta Lasten kotihoidon tuki (perheen tuloja) Äitiys-, erityisäitiys-, vanhempainraha Hoitoraha Hoitolisä Osittainen hoitoraha Joustava hoitoraha Vä T E E Isyysraha O T E E Äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolinen isyysraha Osittainen hoitoraha Joustava hoitoraha Sairauspäiväraha, kuntoutusraha, osasairauspäiväraha Vä T E E S T O E S/E T E O O T S S Erityishoitoraha S S S S Työttömyyspäiväraha O T S S Työmarkkinatuki O T S S Työvoimapoliittinen koulutustuki O T S S Vuorottelukorvaus O T S S Opintotuki (opintoraha, aikuiskoulutustuki, asumislisä) Eläkkeensaajien asumistuki O Eo S S O Eo O O 15

16 Yleinen asumistuki O Eo O O Lapsilisä O Eo O O Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki O Eo O O O Eo O O O Eo O O Ruokavaliokorvaus O Eo O O Omaishoidon tuki O T O O Perhehoitajan palkkio Yleinen perheeläke Kansaneläke / työeläke O T O O O T O O O T S S Sotilasavustus O Eo S S Elatustuki O O O O Elatusapu O Väh O O Joidenkin etuuksien kohdalla taulukossa ohjataan selvittämään etuuden vaikutus lastenhoidon tukeen. Erityishoitorahan, työttömyysetuuden, opintotuen, kansan- tai työeläkkeen taikka sotilasavustuksen saaminen ei suoraan estä joustavan hoitorahan saamista. Joustavan hoitorahan saamisen edellytyksenä on, että vanhempi on työ- tai virkasuhteessa, yrittäjä, maatalousyrittäjä tai apurahansaaja (LKYTL 1128/ a 2 mom, ja että työaika on enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta. Vanhempainpäiväraha Vanhempainpäiväraha Joustavaa hoitorahaa ei makseta ajalta, jolta hakijavanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka hakee joustavaa hoitorahaa, on oikeus saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka osittaista vanhempainrahaa. Jos oikeutta vanhempainpäivärahaan ei ole esim. asumisedellytyksen puuttumisen vuoksi, joustavaa hoitorahaa maksetaan laskennallisen vanhempainrahakauden päätyttyä. Adoptiovanhemmalle, jolla ei työnteon vuoksi ole oikeutta vanhempainrahaan, voidaan kuitenkin maksaa joustavaa hoitorahaa jo laskennallisella vanhempainrahakaudella. 16

17 Sairauspäiväraha Sairauspäiväraha Jos joustavan hoitorahan saaja sairastuu, sairauspäiväraha vaikuttaa joustavaan hoitorahaan siinä tapauksessa, että työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti neljä viikkoa.tällöin joustava hoitoraha lakkautetaan työkyvyttömyyden alusta lukien. Osasairauspäivärahan saaminen ei estä joustavan hoitorahan saamista, koska silloin työntekijä työskentelee sairaudesta huolimatta.osasairauspäiväraha-aikana oikeus joustavaan hoitorahaan voi syntyä, jos muut myöntämisedellytykset,kuten työaikaedellytykset, täyttyvät. Hakeminen Hakeminen Joustavaa hoitorahaa haetaan lomakkeella WH 9 tai sähköisesti. Liitteet Hakemuksen käsittelemiseksi hakijan tulee toimittaa seuraavat liitteet: Työnantajan todistus työajasta (erillinen todistus tai lomake WH 9) Yrittäjän, maatalousyrittäjän tai apurahansaajan ei tarvitse toimittaa erillistä selvitystä työajastaan, vaan hakemuksessa annetut tiedot työajasta riittävät asian ratkaisemiseksi. Hakemus tarvitaan aina kun etuutta haetaan ensimmäistä kertaa hakija vaihtuu määräajalle myönnetylle tuelle haetaan jatkoa. Voit tehdä perheen olosuhdemuutokseen perustuvan tarkistusratkaisun useimmiten ilman hakemusta. Turhaa hakemuslomakkeen pyytämistä tulisi välttää. Kun harkitset hakemuslomakkeen pyytämistä, mieti saisitko puuttuvat tiedot helpommin muulla tavoin? olisiko ratkaisutoiminta sujuvampaa, jos tarkistat puuttuvat tiedot asiakkaalta esim. puhelimitse? Monissa tilanteissa riittää, että asiakas ilmoittaa muuttuneen asian ja toimittaa vain tarvittavat selvitykset. Vireilletulo

18 Vireilletulo (sisältö) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Verkkoasioinnin linkit > Verkkoasiointi Kelassa). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä 18

19 Suullisesti ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. Kuka voi hakea

20 Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse Henkilö itse (sisältö) Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. 20

21 Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen 21

22 tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) 22

23 Kunta Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. Hakuaika Hakuaika Lasten hoidon tukia on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun etuutta halutaan saada. Ilman erityistä syytä tukea ei myönnetä pidemmältä ajalta takautuvasti (LKYTL 1128/ mom.). Kun määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, lasten hoidon tukea koskevan hakemuksen saa jättää ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sama koskee itsenäisyyspäivää, vapunpäivää sekä joulu- tai juhannusaattoa. Jos etuushakemus on myöhästynyt, myöhästymisen syistä pyydetään selvitys. Etuus voidaan myöntää mm. silloin, kun myöhästyminen on johtunut hakijasta riippumattomista syistä tai muista pätevistä perusteista, esim. vaikeasta sairaudesta. Erityisenä syynä etuuden myöntämiselle myöhästymisestä huolimatta ei pidetä esim. tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden valvomisessa. Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti, viestillä tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). 23

24 Suullisesti, viestillä tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa, ja puhelimitse tai viestillä etuuskäsittelyssä. Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys etuuskäsittelyssä on 1. Puhelin 2. Viestipalvelu 3. Asiakaskirje (jos puhelin tai viestipalvelu eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle viesti viestipalvelun kautta, jos se on mahdollista (asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa) * Kelassa on käytössä yhteinen viestimalli (Ratkaisutyö > Viestimallit) Jos viestiä ei voi lähettää, lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Kelanetti > Työkalut) * Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit) * Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. * Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä viestiä voi lähettää, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. 24

25 Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko suullisesti, liitteet ja viestit -palvelulla tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisä selvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä). Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto Oiwan yhteydenottoon (eiskannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) 25

26 Lisäselvitykset lasten hoidon tuissa Lisäselvitykset lasten hoidon tuissa Mikäli etuushakemus on puutteellinen, voit pyytää hakijaa täydentämään hakemustaan puhelimitse tai käyttämällä lisäselvityspyyntökirjeitä. Lasten hoidon tuen kirjepohjien etuuslyhenne on WH. Kirjepohjat ovat käytettävissä APKY-aloitusvalikon kautta. Hakemuksen peruminen Hakemuksen peruminen Lasten hoidon tuen hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Jos peruminen on suullinen, kirjaa yhteydenotto OIWAan ja tee Toimeksianto-työ. Poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto. Jos ilmoitus hakemuksen perumisesta on tullut kirjallisesti tai asiointipalvelun kautta, poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto ja lähetä asiakkaalle tekstiviesti. Mallin tekstiviestiin löydät tekstiviestimallivalikoimasta Ratkaisutyö-sivustolta. Jos käytössäsi ei ole asiakkaan puhelinnumeroa, lähetä hakijalle kirje. jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään peruttu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39. Määrä Määrä Joustavassa hoitorahassa on kaksi tasoa, korkeampi ja alempi taso. Joustavan hoitorahan määrät ovat lukien 244,18 euroa kalenterikuukaudessa tai 162,78 euroa kalenterikuukaudessa. Määriä tarkistetaan vuosittain indeksillä. Joustava hoitoraha on veronalainen etuus. Ratkaiseminen Ratkaiseminen Joustavan hoitorahan hakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettava kirjallinen päätös. Käsittelypaikka

27 Käsittelypaikka (sisältö) Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Terveysosastolla ratkaistavat asiat Työn tasaaminen ETT-osastolla ratkaistavat asiat Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuudesta riippuen hakemus valmistellaan ja ratkaistaan asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki) tai opintotukikeskuksessa tai opintotukilautakunnassa (opintotuki) työn tasaamisen vuoksi muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä keskittämisyksikössä, esim. KV- keskus ja Perintäkeskus ja vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus) työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa (TK - ratkaisukeskus), jossa ratkaistaan kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) sekä kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia (Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen> Päätöksen antaminen > Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto) Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Työnjako kv-asioissa > Työnjako toimistojen ja KV- keskuksen välillä). Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto). Vakuutuspiiri Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön henkilötietojen kyselyllä (HEKY) (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet ja SAHA > Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kuntaja toimistotiedot) 27

28 Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMU-aloitusvalikon kautta. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot. Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakuutuspiirin vaihtamisesta (Tekniset ohjeet > Henkilötietojen muutokset). Työn tasaaminen Työn tasaamisesta johtuen hakemuksia voidaan siirtää ratkaistavaksi muualla kuin kotivakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa. Kun etuuden ratkaisutoiminta on keskitetty, asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan keskittämisyksikkö. Keskittämistä on tehty sekä koko Kelan tasolla että vakuutuspiireissä. Keskitetyt etuudet #haulla löydät tietoa siitä, miten etuustyötä on keskitetty valtakunnallisesti, alueilla ja vakuutuspiireissä. Terveysosastolla ratkaistavat asiat Terveysosastolla ratkaistaan työnantajan työterveyshuoltoa koskeva hakemus eräin edellytyksin (Työterveyshuolto > Etuusohje) Suomen ja muiden EU tai Eta valtioiden ja Sveitsin välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi ja rahoitus (Laskutustyö tehdään KV-keskuksessa) Vantaa-Porvoon vakuutuspiirissä ratkaistavat asiat perhe-eläkkeen leskeneläkehakemus silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE- järjestelmään Jos kansaneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin, EAL 30 1 momentin tai VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri vahvistaa toimiston antaman väliaikaisen päätöksen. Jos kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevaan ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin ja EAL 30 :n 2 momentin 28

29 mukaista regressimenettelyä, vakuutuspiiri oikaisee edellä mainittuja etuuksia koskevat päätökset. Eläke- ja toimeentuloturvaosastolla ratkaistavat asiat Eläke- ja toimeentuloturvaosasto hoitaa Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutuksen. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka) Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. Jos asiakkaan perintäasiat eivät eräänny, perintä hoidetaan kotivakuutuspiirissä tai etuuden vastuuyksikössä loppuun saakka. Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTE- takaisinperintäjärjestelmässä. Kotivakuutuspiiri huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksella on kuusi yksikköä, jotka sijaitsevat Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Rovaniemellä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja - sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä) Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Vakuutuspiirin tulee tarvittaessa selvittää, onko kyseessä väärinkäytösasia. Aluejohtajien yleisiin toimivaltuuksiin kuuluu määrätä alueellaan siitä, miten rikosilmoitusten tekemiseen liittyvät asiat hoidetaan, joten kukin vakuutusalue antaa tarkemmat ohjeet noudatettavasta menettelystä. Aluejohtaja voi päättää asian lähettämisestä 29

30 esitutkintaan tai delegoida päätösvaltaansa toimiston, toimistonjohtajan tai muun alaisensa toimihenkilön päätettäväksi. Lue lisää väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Väärinkäytökset) Esteellisyys Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso myös hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys Käsittely- ja ratkaisukielto Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa). 30

31 Esteellisyyden todentaminen Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä. Lisäselvitykset Lisäselvitykset Voit ratkaisuvaiheessa pyytää lisäselvityksiä hakijalta joko suullisesti tai kirjallisesti käyttämällä lisäselvityspyyntökirjeitä. Katso tarkemmin Lisäselvitykset lasten hoidon tuissa (Ratkaisutyö > Kotihoidon tuki > Etuusohje > Hakeminen > Lisäselvitysten pyytäminen > Lisäselvitykset lasten hoidon tuissa).. Kuuleminen Kuuleminen (sisältö) Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. 31

32 Lue lisää asian selvittämisestä (Kelanetti > Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Selvittäminen). Milloin asiakasta on kuultava? Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos hakemus hyväksytään kaikilta osin ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/ ) tai asiakasmaksulain (734/ ) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Etuuksen ratkaisutyö > Päätöksen oikaisu ja poistaminen). Miten kuullaan? Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) 32

33 määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/ ). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Päätöksen antaminen Päätöksen antaminen (sisältö) Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, annetaan etuuden lakkauttamisesta pääsääntöisesti päätös. Poikkeuksena ovat kuntoutus, vammaisetuudet, kansaneläke, perhe-eläke, takuueläke, eläkkeensaajan asumistuki sekä kansaneläkkeen lapsikorotus, joista lakkauttamispäätöstä ei etuudensaajan kuoltua anneta. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. 33

34 Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhaku-ohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: Kansaneläkelaki 568/ Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/ Laki vammaisetuuksista 570/ Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/ Työttömyysturvalaki 1290/ :3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa. Päätöksensaajat Päätöksensaajat Joustavan hoitorahan päätös annetaan hakijalle. Jos joustavaa hoitorahaa maksetaan kunnan sosiaalihuollon toimielimelle, maksamisesta ilmoitetaan päätöksessä etuuden saajalle itselleen. Sosiaalihuollon toimielimelle ei anneta päätöstä, vaan tieto välitetään viite- tai viestitetona tiliotteella. Pyydettäessä päätös voidaan kuitenkin antaa asiakaskirjeellä. Päätökseen ei liitetä valitusosoitusta. (AML 734/ , TOTUL 1412/ ) Jos alaikäinen lapsi on hakenut lastenhoidon tukea, valituskelpoinen päätös tulee lähettää aina sekä hänelle että hänen huoltajalleen. Molemmilla on päätöksestä valitusoikeus, joten sekä hakijalle että huoltajalle lähetettävään päätökseen liitetään valitusosoitus. Kysy alaikäiseltä puhelimitse tai lisäselvityspyynnöllä, kenelle huoltajista päätös lähetetään. Jos vastausta ei saada, päätös lähetetään sille huoltajalle, jonka luona lapsi asuu tai on viimeksi asunut. Tämä tieto selvitetään käsittelyjärjestelmästä. Jos huoltajat asuvat yhdessä, voit lähettää päätöksen jommalle kummalle huoltajalle. Jos alaikäisellä on edunvalvoja, päätös lähetetään edunvalvojalle. Tulosta huoltajalle tai edunvalvojalle lähetettävä päätös erikseen ja lähetä se huoltajan tai edunvalvojan osoitteeseen. Kirjaa OIWAan kenelle huoltajalle olet lähettänyt päätöksen tiedoksi. Jos alaikäisen päätöksessä on myönnetty hoitolisää ja hänellä on avopuoliso, jonka tulot näkyvät päätöksessä, peitä huoltajalle lähetettävästä päätöksestä puolison tulotiedot. Huomaa, jos alaikäinen saa lapsen, hänen omat vanhempansa ovat edelleen hänen huoltajiaan, mutta hän itse on oman lapsensa huoltaja. Jos alaikäisellä on turvakielto tai hän on avioliitossa, päätöstä ei lähetetä tiedoksi huoltajalle. Sen sijaan jos huoltajalla on turvakielto, hänelle lähetetään tiedoksi alaikäisen päätös. Tarkista, onko jommalla kummalla alaikäisen huoltajista turvakielto. Jos huoltajalla, jolle olet lähettämässä päätöksen tiedoksi, on turvakielto, päätöksen lähettää turvakieltoyksikkö. Jos alaikäisen 34

35 toisella huoltajalla kuin sillä, jolle olet lähettämässä päätöstä, on turvakielto, peitä päätöksestä alaikäisen osoite ja muut asumista koskevat tiedot. Maksaminen Maksaminen (sisältö) Maksaminen Lasten hoidon tuet maksetaan hakijan/päivähoidon tuottajan ilmoittamalle pankkitilille kunkin kalenterikuukauden viimeisenä pankkipäivänä. Etuuksien maksaminen tapahtuu pääsääntöisesti keskitetysti kerran kuukaudessa eräajolla. Tarvittaessa etuuksia voidaan maksaa yksittäismaksuna kuukauden vaihteessa. Yksittäismaksutoiminnolla maksetaan maksueräajossa ohitettuja tapauksia sekä sellaisia kiireellisiä tapauksia, joiden maksua ei ole mahdollista siirtää seuraavan kuukauden maksueräajoon. Yksittäismaksupäivät voi tarkistaa CICSin APKYaloitusvalikon kautta (käsittelyn ajoitus). Maksuosoite Maksuosoite Tuki maksetaan hakijan tai saajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Tuki voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos tuen hakija tai saaja esittää Kelan hyväksymän erityisen syyn. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista, esim. jos etuudensaaja ei pyydettäessä anna tilinumeroa tai jos hän esittää Kelalle erityisen syyn, etuus maksetaan maksuosoituksena Nordea Pankin kautta. Tällöin edellytetään, että etuuden saajalla on voimassa oleva postiosoite Suomeen. Etuuden saajan on ilmoitettava uusi maksuosoite aina kirjallisesti tai sähköisessä asiointipalvelussa. Myös maksuosoitteen muutos ilmoitetaan samalla tavoin. Etuuden saaja voi kuitenkin ilmoittaa maksuosoitteen muutoksesta myös puhelimitse siinä tapauksessa, että hän ilmoittaa sellaisen maksuosoitteen, johon hänelle on jo aiemmin maksettu jokin Kelan etuus tai korvaus. Jos asiakas itse ilmoittaa tilinumerokseen kunnan välitystilinumeron, etuus maksetaan asiakkaan ilmoittamalle tilille. Asiakas voi milloin tahansa ilmoittaa uuden tilinumeron, minkä johdosta hänen etuutensa maksetaan ilmoitetulle tilille. Ulkomaan maksuosoite Ulkomaan maksuosoite Mikäli etuudensaaja haluaa siirtää hänelle maksettavan etuuden ulkomaan maksuosoitteeseen, hänen tulee sopia siitä pankin kanssa. Kela on sopinut pankkien 35

36 kanssa menettelystä, jolla voidaan siirtää etuudensaajan etuus ulkomaille etuudensaajan Kelalle antaman toimeksiannon perusteella. Etuudensaajan etuus maksetaan ulkomaille useimmiten suomalaisen pankin teknisen tilin kautta. Kelalla on käytössään myös ns. SAVA-tili, jonka kautta maksut välittyvät ulkomaille työnantajille, ulkomaan viranomaisille sekä korvausten saajille. Etuudensaajan etuus voidaan maksaa ulkomaille myös etuudensaajan antaman ulkomaan osoitetiedon perusteella. Silloinkin Kela käyttää pankkia välittävänä laitoksena. Ulkomaille postiosoituksena maksettavasta etuudesta tulostuu ilmoitus Kelan maksupalveluun. Ilmoitukset faxataan päivittäin välittävään pankkiin ja välittävä pankki maksaa etuuden ulkomaille etuudensaajan antaman ulkomaan osoitetiedon perusteella. Välittävän pankin kanssa on pääsääntöisesti sovittu, että Kela maksaa pienen maksun etuuden ulkomaille välittämisestä ja etuudensaaja maksaa ulkomailla syntyvät kulut. Näin siksi, että tämä menettely on kaikille osapuolille edullisin. Maksunsaajat Maksunsaajat Vanhempi tai huoltaja Pääsääntöisesti joustava hoitoraha maksetaan sille vanhemmalle tai muulle huoltajalle, jonka työaika täyttää edellytykset. Sosiaalihuollon toimielin Joustava hoitoraha maksetaan kunnan sosiaalihuollon toimielimelle, jos se on myöntänyt toimeentulotukea kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan (TOTUL 1442/ ). Etuus maksetaan kunnalle vain ilmoitetulta ajalta. Joustava hoitoraha voidaan maksaa kunnalle asiakasmaksulain (AML 734/ ) nojalla silloin, kun kunta on järjestänyt tuen saajalle laitoshoitoa. Kunta voi periä ja nostaa tuen saajalle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatussavut, avustukset tai muut jatkuvat tai kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito kestää ja käyttää niitä hoidosta tai ylläpidosta määrätyn maksun korvaamiseen. Kunnan tulee ilmoittaa sekä toimeentulotukilain että asiakasmaksulain mukainen maksuvaatimuksensa Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen tuen maksupäivää. Maksaminen vastaanottokeskukselle Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) annetun lain 23 :n mukaan toimeentulotukilaissa kunnalle annettu toimivalta toimeentulotuen takaisinperinnässä kuuluu vastaanottokeskukselle siltä osin kun kyseessä on vastaanottokeskuksen myöntämä toimeentulotuki. Kun vastaanottokeskus on maksanut toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa kotihoidon tukea vastaan, voidaan kotihoidon tuki maksaa ennakkoa vastaavilta osin vastaanottokeskukselle sen pyynnöstä alkaen vastaanottokeskukset maksavat toimeentulotuen sijasta turvapaikanhakijoille vastaanotto- ja käyttörahaa. Jos vastaanottokeskus on maksanut 36

37 maahanmuuttajalle vastaanotto- ja käyttörahaa ennakkona odotettavissa olevaa kotihoidon tukea vastaan, voidaan tuki maksaa TOTUL 23 :n nojalla ennakkoa vastaavilta osin vastaanottokeskukselle sen pyynnöstä (laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 23 ). Takaisinperintätilanteet Joustava hoitoraha voidaan takaisinperintätilanteissa maksaa myös Kelan toimistolle tai ulkomaan laitokselle. Maksamisen keskeyttäminen Maksamisen keskeyttäminen Lasten hoidon tukien maksua ei voi keskeyttää ilman etuuden lakkauttamista tai tarkistamista, mutta maksamisen voi liikamaksun välttämiseksi estää maksuesteellä. Maksueste voi tallentua joko ohjelmallisesti tai käsittelijän lisäämänä. Jos mahdollinen liikamaksu koskee vain etuuden osaa (esim. kotihoidon tuen hoitolisä), ei koko tuen maksu saa estyä ilman asiakkaan suostumusta. Ennakonpidätys Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan tulosta. Kela toimittaa ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/ ). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia. Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä toimitetaan ennakonpidätys. 37

38 Perusteet Ennakonpidätyksen perusteet Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista ja veronalaisista työkorvauksista. Perus- ja lisäprosentti Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan. Asia koskee myös eläkkeensaajaa, jos hänelle on määrätty palkan pidätysprosentti. Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun sisältyvien päivien lukumäärällä. Muu henkilökohtainen prosentti Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläkeeriä varten. Sivutuloprosentti Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön lisäprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin. Portaikkoverokortti Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään 20 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti. Portaikkoverokorttia voidaan käyttää vain, jos maksunsaaja on toimittanut kortin alkuperäisenä Kelaan. Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot, myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan tullessa. Maksun päätyttyä kirjoita portaikkoverokorttiin maksettu määrä ja palauta kortti maksunsaajalle. 38

39 Määräprosentti Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti määräprosentin perusteella. Prosenttitaulukko Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys toimitetaan Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavasta ja määrästä 6 3 mom.) Muutosverokortti Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin, se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin tiedot HEMU-tapahtumalla. Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää. Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten annettua muutosverokorttia. Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia. Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset. Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta. Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää. Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin. Maksunsaajan pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Lähdevero Lähdevero Verohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia, kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myös maksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin. 39

40 Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuutta vajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti 17 euroa/päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta, etuudesta vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritään lähdevero. (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 672/ ) Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiin merkityn prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti. Pidätyksestä saat tehdä lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa. Maksa korvauksen saajalle ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saaja tarvittaessa kääntymään Verohallinnon puoleen verotuksen oikaisemiseksi. Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua (1,5 %), vaikka kortissa olisi merkintä sen perimisestä. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti. Tietojen saanti ja käyttöönotto Tietojen saanti ja käyttöönotto Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun pidätysperusteen. Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö) Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen yhteydessä käsittelijä lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. Verotoimisto antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin. Suorasiirtotiedot Suorasiirtotiedot Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka arkipäivä. Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/ kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti. Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on 40

41 maksussa marraskuussa tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti. Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita ennakonpidätysperusteita. Tiedot maksunsaajalta Tiedot maksunsaajalta Verokortti Oma pyyntö Lähdevero Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien. Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien ennakonpidätyksessä. Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto toimittaa verokortin postitse Kelaan. Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin. Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään ennakonpidätys. 41

42 Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta Ennakonpidätystiedot. Rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien ennakonpidätysperusteet tallennetaan Ulkomaan yksikössä, TK-eläkkeen ratkaisuryhmässä tai Maksupalvelussa. Verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa. Palauta portaikkoverokortti maksunsaajalle maksun päättyessä. Lakkauta kortin voimassaolo valitsemalla HEMU/Ennakonpidätystiedot/Muutostieto, jolloin saat toiminnon tulosteena saatekirjeen verokortin palauttamiseen. Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Palautuksen kirjaaminen ei aina korjaa kertymää. Tällöin saat ilmoituksen, jonka perusteella sinun tulee korjata kertymä. Etuuksien kuittauksissa kertymätiedot korjataan ohjelmallisesti. Kelan selvitettävä Kelan selvitettävä Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä osoitteestaa tai palvelunumerosta Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria -toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus. Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan perustiedot on tallennettu. Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi. 42

43 Toimittaminen Toimittaminen Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti. Ensisijaisia pidätysperusteita ovat muutosverokortti lähdeverokortti tai oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista. Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä. Lastenhoidon tuki Lastenhoidon tuki Hakijalle maksettavasta lasten kotihoidon tuesta suoritetaan ennakonpidätys tai peritään lähdevero. Päivähoidon tuottajan saaman yksityisen hoidon tuen verotuskohtelu riippuu siitä, onko tuottaja ennakkoperintärekisterissä vai ei. Jos tuottajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin, yksityisen hoidon tuesta toimitetaan ennakonpidätys. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 13 ) Hakijan ennakonpidätys Lastenhoidon tuen hakijan ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten annettujen henkilökohtaisten ennakonpidätysprosenttien mukaisesti. Perusprosenttia korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Ennakonpidätys tehdään kuitenkin vähintään 20 %:n suuruisena, jos käytössä on palkkaa varten annettu pidätysperuste. Jos hakija saa samanaikaisesti palkkaa tai muuta ennakonpidätyksen alaista tuloa, josta ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrättyjen prosenttien mukaan, toimitetaan kotihoidon tuen ennakonpidätys lisäprosentin mukaan. Lisäprosentti on käytännössä yleensä sama kuin sivutuloa varten määrätty prosentti. Kela ei saa Verohallinnolta suorasiirtona sivutuloa varten määrättyjä prosentteja. Jos sivutuloprosentti poikkeaa lisäprosentista, hakijan tulee itsensä toimittaa sivutuloverokortti Kelalle. Tarvittaessa jo tehty pidätys oikaistaan hakijan vaatimuksesta sivutuloprosentin mukaiseksi. Jos hakijalle on annettu portaikkoverokortti eikä hän ole toimittanut sitä Kelalle, ennakonpidätys on toimitettava 60 % suuruisena. Hakija voi pyytää verottajalta sosiaalietuutta varten muutosverokortin. Muutosverokorttia käytetään ensisijaisena etuusmaksujen pidätysperusteena. Lue lisää Ennakonpidätys > Tietojen saanti ja käyttöönotto > Suorasiirtotiedot 43

44 Päivähoidon tuottajan ennakonpidätys Jos päivähoidon palveluntuottaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, hänen tulee ilmoittaa asiasta Kelalle. Tällöin yksityisen hoidon tuesta ei toimiteta ennakonpidätystä ennakkoperintärekisteriotteen voimassaoloaikana. Jos hoidon tuottaja ei ole ennakkoperintärekisterissä, pidätys tapahtuu eri tavoin sen mukaan, onko kyseessä henkilö vai yhteisö. Henkilön ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten suorasiirtona saadun prosentin mukaan Kelalle esitetyn muutos- tai portaikkoverokortin prosentin mukaan 60 %:n suuruisena, jos henkilö ei ole toimittanut verokorttia Kelaan. Yhteisön ennakonpidätyksessä käytetään määräprosenttia 13. Ennakon korjaus Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Muutosverokortti Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa takautuvasti. Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Esimerkki Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään maksussa. Lähdevero Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden aikana. Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta. Kelan virhe Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena. Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta vero määrätään. Ennakonpidätyksen korjaaminen 44

45 Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen korjaus -toiminnolla. Maksupalvelu tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen korjaukset ja palautukset. Takaisin maksetut etuudet Takaisin maksetut etuudet Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosi-ilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus tehdään bruttomääräisenä. Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. (TVL 1535/ a 1 ja 2 mom.) Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle. Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan Verohallinnon kanssa. Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle. Maksupalvelu ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle. Regressisuoritukset Regressisuoritukset Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin regressinä perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim. kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/ a 3 mom.) Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta. Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja. 45

46 Vuosi-ilmoitukset Vuosi-ilmoitukset Maksupalvelu ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista ja maksetuista lähdeveroista. Maksupalvelu toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite. Maksupalvelu ilmoittaa osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä Verohallinnolle. Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan. Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot. Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'. Tietojen korjaaminen Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Maksupalvelu voi korjata virheellisiä tietoja heinäkuun loppuun saakka. Maksupalvelu lähettää korjatuista tiedoista aina ilmoituksen myös etuudensaajalle. Kuukausivalvonta Kuukausivalvonta Talousosasto tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Uudenmaan verovirastolle valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä. Etuusmaksujen peruutukset pankista

47 Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) Etuusmaksujen peruutukset pankista Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista. Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisuus ja oikeus saada tietoja Tuen hakijan tulee ilmoittaa Kelan toimistolle Kelan määräämällä tavalla tuen myöntämiseksi tarvittavat seikat ja näihin liittyvät muutokset. Kelalla on oikeus saada tietoja tuen ratkaisemiseen liittyvistä seikoista mm. valtion, kunnan, tai muun julkisyhteisön viranomaisilta, eläkelaitoksilta, työpaikkakassoilta, työttömyyskassoilta, työnantajilta sekä sairaaloilta tai muilta hoitolaitoksilta. Kelalla on oikeus saada välttämättömiä tietoja tuen ratkaisemista varten rahalaitoksilta koskien tuen hakijaa ja hänen perheenjäsentään, jollei riittäviä tietoja ja selvityksiä muutoin saada ja on perusteltua syytä epäillä hakijan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Kelalla on oikeus yksittäistapauksessa käyttää myös muiden etuuksien hoitamista varten saamiaan tietoja lastenhoidon tukea käsitellessään. Sovellettavat lainkohdat LKYTL 1128/ , 23 a, 24 Päätöksen oikaisu ja poistaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) Päätöksen oikaisu ja poistaminen Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen. Lakkauttaminen Lakkauttaminen Joustava hoitoraha lakkautetaan, kun edellytyksiä sen maksamiselle ei enää ole. Esimerkiksi vanhempainpäivärahan myöntäminen tuen saajalle päättää oikeuden joustavaan hoitorahaan. Tällöin lakkautuspäätös voidaan tehdä ilman tuen saajan kuulemista. Lastenhoidon tuki voidaan lakkauttaa etuudensaajan omasta suullisesta tai kirjallisesta pyynnöstä. Lastenhoidon tuki voidaan lakkauttaa myös takautuen. 47

48 Liikamaksu Liikamaksu Joustavan hoitorahan liikamaksu syntyy tarkistus- tai lakkautusratkaisun yhteydessä. Liikamaksun takaisinperintä kohdistetaan aina tuen saajaan. Takaisinperintä Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje. Muutoksenhaku Muutoksenhaku (sisältö) Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. Kunnan rahoitus Kunnan rahoitus Kustannukset Ennakot Kunnat rahoittavat maksetusta tuesta aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan. Kela vastaa kuitenkin itse toimintamenoistaan. Tuen maksava kunta määräytyy sen mukaan, missä hakijalla on kotikunta kunkin kuukauden 1. päivänä. Jos tukeen oikeutettu oleskelee opiskelun, työn tai vastaavien seikkojen johdosta muussa kuin kotikunnassaan, vastaa kustannuksista kuitenkin oleskelukunta. Tarkoitus on, että se kunta, jossa lapsi oleskelee, ja jossa hän myös käyttäisi kunnan järjestämää päivähoitoa, on myös tuen kustantaja. EU/ETA-maassa EY-asetuksen 1408/71 mukaisen oleskelun ajalta maksettavien kotihoidon tukien kustannuksista vastaa kuitenkin valtio. Lue lisää valtion kustannusvastuusta EY-asetuksen soveltamistilanteissa kohdasta Määräytymisperusteet > Kv-säännökset. Kela lähettää kunkin kuukauden 15. päivään mennessä kunnalle laskun sinä kuukautena maksettavien tukien yhteismäärästä. Laskussa on otettu huomioon edellisen kuukauden saldo sekä laskutuspäivään mennessä saapuneet palautukset. 48

49 Kunta maksaa laskun määrän Kelan toimiston tilille viimeistään kuukauden 20. päivänä. Toimiston on huolehdittava siitä, että suoritus saapuu ja kirjataan ennen maksuerien muodostuseräajoa. Jos suoritusta ei ole kirjattu viimeistään eräajopäivänä, ohitetaan eräajossa kyseisen kunnan tuen saajat. Sovellettavat lainkohdat LKYTL 1128/1996 9, 10 ja 24 1 mom 49