Asuntomessut Valkeakoskella 2009

Asuntomessut Valkeakoskella 2009 LOPPURAPORTTI

LOPPURAPORTTI TILAAJA Valkeakosken kaupunki TOIMITUSKUNTA Petri Ahonen, Valkeakosken kaupunki Leena Honkajuuri, Suomen Asuntomessut Reetta Hynynen, Valkeakosken asuntomessut Nina Hyyppä, Suomen Asuntomessut Juha Salmi, Suomen Asuntotietokeskus Arto Vuorijärvi, Valkeakosken asuntomessut TUOTANTO Suomen Asuntotietokeskus Juha Salmi, toimitus Vilma Nurmi, taitto Tiina Kuoppala, typografia VALOKUVAT Petri Ahonen Reetta Hynynen Lentokuva Vallas Oy Aija Mansikka Henry Rantaniemi/Valkeakosken Sanomat Tuija Ruuttunen Markku Teerikorpi Antero Tenhunen Arto Vuorijärvi Reetta Wikström -Tuominen PAINO Libris Oy, 2009 SISÄLTÖ Mika Kallion talo oli suosituin messukohde. 4 Tavoitteet ja tulokset Kaikin puolin onnistunut suurtapahtuma 6 Valmistelu ja toteutus Huolellista suunnittelua, ripeää tekemistä ja toimivaa yhteistyötä Messuhankkeen virstanpylväitä 10 Messuteemat ja -kohteet Energiatehokkaita koteja ja ratkaisuja Omakotitaloja monenlaisiin tarpeisiin ja elämänvaiheisiin Viisaita vinkkejä ja edullisia kauppoja 16 Näytteilleasettajat Messualue, -talot ja -rakentajat Toimiva messukokonaisuus ja sopivasti oikeita asiakkaita 20 Messukävijät Messualue ja -tarjonta olivat kansan ja päättäjien mieleen 24 Messut mediassa Myönteistä julkisuutta monissa medioissa Vuorovaikutteista viestintää sähköisissä medioissa 28 Markkinointi Mansikkapaikka tutuksi asuntomessuvieraille Piristysruiske matkailulle ja palveluyrityksille 36 Tulevaisuus Tavoitteena kestävä hyöty asuntomessuista 38 Valkeakosken asuntomessujen organisaatio 2

ASUNTOMESSUT VALKEAKOSKELLA 2009 40. valtakunnalliset asuntomessut pidettiin Valkeakoskella 10.7. 9.8.2009. Järjestämisestä vastasivat yhteistyössä Valkeakosken kaupunki ja Osuuskunta Suomen asuntomessut. Lintulan asuntomessualue sijaitsee Valkeakosken pohjoispuolella, noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Noin 25 hehtaarin suuruinen kylämäinen asuntomessualue käynnisti Lintulan uuden pientaloalueen rakentamisen. Alueelle on kaavoitettu pientaloasuntoja 500 600 asukkaalle. Asuntomessualueella oli näytteillä 36 omakotitaloa sekä kahdesta talosta muodostuva rivitaloyhtiö. Yhdessä messukohteessa esiteltiin remonttikonseptia. Oheiskohteena oli Visavuoren museo Sääksmäellä. Asuntomessujen rakentaja- ja sisustushalleissa, Bauhausin myymälässä sekä muilla näyttelyalueilla oli yhteensä 96 näytteilleasettajaa. Valkeakosken asuntomessujen pääteemoja olivat asumisen mansikat ja energiatehokas rakentaminen. Sallivan asemakaavan ansiosta asuntomessualueella on monipuolinen valikoima erilaisia omakotitaloja, joista puolet on yhdessä tasossa. Messutarjonnan painopiste oli kohtuuhintaisissa ja -kokoisissa omakotitaloissa, joiden huoneistoala vaihteli 88 neliöstä 374 neliöön. Keskikoko oli 160 neliötä. Energiatehokkaan rakentamisen monet vaihtoehdot esillä Asuntomessualueen omakotitaloista yli puolet kuului A-energialuokkaan. Messutalojen energialähteinä hyödynnettiin esimerkiksi maalämpöä, erilaisia lämpöpumppuja, aurinkokeräimiä ja tuuligeneraattoreita. Energiatehokkuuden huippua edustivat kolme passiivienergiataloa, joissa lämmitys- ja jäähdytysenergian tarve on vain 25 30 prosenttia normitalon kulutuksesta. Messuilla julkistettiin arkkitehtikoulutusta varten tehdyt passiivienergiatalojen suunnitteluohjeet. Valkeakosken asuntomessuilla kävi 142 386 messuvierasta. Heistä 93 prosenttia oli tyytyväinen messukokonaisuuteen. Erityisesti kiitettiin väljää ja viihtyisää messualuetta sekä suuren yleisön maun ja taloudellisten edellytysten mukaista pientalotarjontaa. Yli 10 prosenttia messukävijöistä tutustui myös kaupungin keskustaan. Valkeakosken asuntomessut kiinnostivat myös valtionjohtoa. Esimerkiksi tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen vierailivat alueella. 3

TAVOITTEET JA TULOKSET KAIKIN PUOLIN ONNISTUNUT SUURTAPAHTUMA Suomen Asuntomessut mittaa messutapahtumiensa onnistumista kahdeksalla mittarilla, joita ovat kävijätyytyväisyys näytteilleasettajien tyytyväisyys kaupungin tyytyväisyys medianäkyvyys median sävy kävijämäärä alueen laatu taloudellinen tulos Suomen Asuntomessujen toimitusjohtajan Pasi Heiskasen mukaan Valkeakosken asuntomessut onnistuivat kaikin puolin erinomaisesti. Kävijöistä 90 prosenttia antoi tapahtumalle hyvän tai erinomaisen arvosanan. Erityisesti sopivan kokoisia taloja, isoja tontteja ja alueen väljyyttä kiitettiin. Myös näytteilleasettajat olivat erittäin tyytyväisiä messujen antiin ja tuloksiin. Pientalo- ja muu kauppa kävi hyvin messujen aikana ja niiden jälkeen. Joitakin aiempia asuntomessuja leimanneelta asuntojen myyntiongelman ylikorostumiselta vältyttiin. Myös Valkeakosken asuntomessujen medianäkyvyys oli erinomainen. Kaikki keskeiset mediat noteerasivat tapahtuman kiitettävästi. Ja mikä tärkeintä, asuntomessuja ja niiden tarjontaa käsiteltiin mediassa verraten myönteiseen sävyyn. Messujen pääteemoina olleet energiatehokkuus sekä asumisen kohtuuhintaisuus ja -kokoisuus nousivat hienosti esiin, Heiskanen toteaa. Esimerkillinen asuinalue kaupungin kasvusuunnassa Heiskanen tähdentää, että asuntomessujen yksi keskeisimmistä tavoitteista on vauhdittaa viihtyisien ja mallikelpoisten asuinalueiden rakentamista messupaikkakunnille. Media- ja kävijäpalautteen perusteella myös tässä tavoitteessa Valkeakoskella onnistuttiin mainiosti. Lintulan messualue on oiva esimerkki kylämäisestä ja lapsiystävällisestä asuinalueesta lähellä sekä luontoa että kaupungin monipuolisia palveluja. Heiskanen kiittää myös sallivaa kaavaprosessia, jonka ansiosta alueen tulevilla asukkailla oli vapaus toteuttaa oman näköistään, juuri heille sopivaa rakentamista. Valkeakosken asuntomessujen yli 142 000 henkilön kävijämäärään Heiskanen on tyytyväinen. Vaikea suhdannetilanne on vähentänyt monien kesätapahtumien suosiota. Valkeakoskella ylitettiin kuitenkin edellisenä vuonna Vaasassa pidettyjen asuntomessujen kävijämäärä. Ahdinkoinen taloustilanne näkyi erityisesti yritysten kustantamien vieraiden määrän selvänä laskuna edellisvuosiin verrattuna. Myös messulippujen hinnan nostaminen 20 prosentilla saattoi hieman vaikuttaa kävijämäärään. 4 Messuilla oli esillä kaikenhintaisia ja -kokoisia omakotitaloja.

Kaupunginjohtaja Auvisen mukaan asuntomessut vahvistivat kaupungin päättäjien ja asukkaiden itsetuntoa ja tulevaisuuden uskoa. Asuntomessut osuivat Valkeakosken kannalta siinä mielessä otolliseen ajankohtaan, että kaupunkia kovalla kädellä koetelleiden työttömyysongelmien tilalle saatiin myönteisiä keskustelun ja huomion aiheita. Valkeakosken asuntomessujen avainhenkilöillä oli hymy herkässä messujen aikana ja sen jälkeen. Kuvassa vasemmalta projektipäällikkö Arto Vuorijärvi, Asuntomessujen projektijohtaja Pasi Hulkkonen, kaupunginjohtaja Markku Auvinen ja Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen. Kaupunkikuva ja kaupunkilaisten itsetunto vahvistuivat Valkeakosken kaupunginjohtaja Markku Auvinen korostaa, että yli 142 000 henkilön messuvierasjoukko oli joka tapauksessa valtava määrä Valkeakosken kokoisessa, hieman yli 20 000 asukkaan kaupungissa. Kaupungin kannalta ratkaisevaa on se, minkälaisen mielikuvan kävijät ovat saaneet Valkeakoskesta niin asuin-, työ- ja yrityspaikkakuntana kuin myös matkailukaupunkina. Uskon, että Valkeakosken kaupunkikuva on asuntomessujen ansiosta ja aikana merkittävästi vahvistunut ja monipuolistunut. Asuntomessujen valmistelussa sopivan alueen löytäminen on aina haasteellista. Valkeakoskella valmisteluaika oli normaalia hieman lyhyempi. Auvisen mukaan onnistumisen takasi se, että kaupunki oli tietoisesti hahmotellut useita vaihtoehtoja messualueeksi. Lintulan alueen valikoituminen messualueeksi oli järkevää siinäkin mielessä, että se sijaitsee kaupungin luontevassa kasvusuunnassa lähellä Tamperetta. Siellä oli myös kaavoitus edennyt pisimmälle ja herkimpienkin luontoarvojen kunnioittaminen onnistui vaivatta. Valkeakosken asuntomessut olivat siis menestys. Kaupunginjohtaja Auvinen kiittää tavoitteiden saavuttamisesta sekä hienosti venynyttä kaupungin organisaatiota että tehokkuudestaan ja ammattitaidostaan tunnettua asuntomessuorganisaatiota. Yhteistyö kaikkien kesken sujui erinomaisesti. Mitä asuntomessujen jälkeen? Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Tamminen pohtivat asuntomessujen hyödyntämistä Valkeakosken kehittämisessä. Katso sivut 36 37. 5

VALMISTELU JA TOTEUTUS HUOLELLISTA SUUNNITTELUA, RIPEÄÄ TEKEMISTÄ JA TOIMIVAA YHTEISTYÖTÄ Valkeakosken kaupunki päätti hakea asuntomessuja tammikuussa 2006. Messuja hakiessaan kaupungilla oli kaksi vaihtoehtoista aluetta messujen pitopaikaksi. Toinen alue sijaitsi Heritynniemessä luonnonkauniilla Mallasveden ranta-alueella ja toinen oli Lintulan vehreä alue kaupungin pohjoispuolella. Aluksi molempien alueiden kaavoitusta vietiin rinnakkain eteenpäin. Kun kävi ilmi, että Heritynniemessä kasvavat metsälehmukset ja pesivät liito-oravat tekevät suunnitellun mukaisen asuntoalueen toteuttamisen sinne mahdottomaksi, Lintula tuli valituksi lopulliseksi messualueeksi. Tämä käytännön syistä tehty päätös osoittautui messujen järjestämisen kannalta viisaaksi. Rakentamisen suhdanne muuttui nopeasti ja energian hinta käväisi huippulukemissa. Pienille ja kohtuuhintaisille asunnoille oli taas kysyntää. Lintulan alue soveltui niiden rakentamiseen erinomaisesti. Messujärjestäjien kannalta onnekasta oli myös se, että Valkeakoskella syntynyt ja kasvanut ratamoottoripyöräilijä Mika Kallio suunnitteli oman kotinsa rakentamista. Mika oli jo aiemmin ollut markkinoimassa Valkeakosken kaupunkia ja messualueelle rakentamisesta tuli luonteva jatkumo yhteistyölle. Kohteesta tuli odotetusti asuntomessujen vetonaula. Kylä lähellä keskustaa Lintulan alueen asemakaavoitus sujui ilman vaikeuksia. Kaavaa laadittaessa tavoitteena oli kylämäisyys. Lintula on varsin luonnonläheinen ympäristö, vaikka se sijaitsee vain noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Kylämäisyyttä korostettiin sijoittamalla rakennuspaikat ryhmiin, joiden välissä ovat yhtenäiset virkistysalueet. Alueen 6 Kylämäinen asuntomessualue oli 25 hehtaaria.

kokoojakatu Linnunrata ja kevyen liikenteen väylät yhdistävät nämä kylät toisiinsa. Kaavamääräykset ja rakennustapaohjeet tehtiin mahdollisimman väljiksi kylämäisen ilmeen aikaan saamiseksi. Rakentajia esimerkiksi houkuteltiin sijoittamaan talonsa tontille eri suuntaan kuin naapuritontilla. Kaikille kortteleille valittiin rakentamista ohjaava teema. Alueelle suunniteltiin elinkaari-, aurinko-, perinne-, maisema-, moderni- ja innokorttelit. Kortteliteemat ohjasivat tontin valintaa alueelta ja inspiroivat varsinaista rakennussuunnittelua. Käytännössä ainoaksi kaikkia alueen rakennuksia yhdistäväksi tekijäksi jäi katon väri. Viherrakentamista luonnon ehdoilla Kireän aikataulun vuoksi kunnallistekniikkaa suunniteltiin jo kaavoitusvaiheessa. Alueen kunnallistekniikan rakentamistyöt pääsivät käyntiin keväällä 2007. Vuoden 2008 aikana tehtiin pääosa alueen viherrakentamistöistä, jotta kasvit ehtivät kasvaa yhden kasvukauden ennen messukesää. Viherrakentamisessa suurin haaste oli alueen poikki virtaava oja ja sen käsittely. Ojaa päätettiin muokata puromaiseksi kivetyksineen ja kosteikkoaltaineen sekä istuttamalla yli 15 000 ranta- ja vesikasvia puron varteen. Keväällä 2007 oli myös ensimmäinen tonttihaku. Määräaikaan mennessä saatiin 32 tonttihakemusta. Hakemusten suuri määrä yllätti kaikki. Vaikka moni peruutti hakemuksensa, uusia tuli nopeasti tilalle. Lopulta messuilla oli 36 omakotirakentajaa ja yksi rivitaloyhtiö. Ensimmäisenä varsinaiset talonrakennustyöt aloitti Valkeakosken ammattiopisto syyslukukauden alkaessa syksyllä 2007. Seuraavat rakentajat käynnistivät hankkeensa vuoden 2008 puolella. Vaikka pääosa messurakentajista pääsi aloittamaan urakkansa varsin hyvissä ajoin, rakennustöitä tehtiin kiivaasti aivan messujen alkuun saakka. Kahden messurakentajan aikataulu venyi valitettavasti niin, että heidän messutalonsa avautuivat vasta avajaisia seuraavalla viikolla. Yhden messurakentajan taloprojekti jäi lopulta kesken. Rakentajilla oli vapaus tehdä mielensä mukainen talo. Asuntomessualueella oli parhaimmillaan töissä 100 200 rakentajaa. 7

VALMISTELU JA TOTEUTUS Pysäköinti ja liikenteenohjaus sujuivat mallikkaasti Messujen pysäköinnin järjestäminen on aina haasteellista. Pysäköintiin soveltuvia alueita tutkittiin laajasti ja lopulta päädyttiin Holmin teollisuusalueeseen, jonne jo alustavasti tasatuille yritystonteille voitiin ohjata pääosa autoista. Liikenteenohjaaminen pääteiltä Holmiin oli selkeää eikä ruuhkia syntynyt. Pysäköintialueen ja messuportin välillä liikennöivien messubussien reitti kulki kaupungin keskustan läpi. Näin kaikki messuvieraat näkivät kaupungin kauniin keskustan Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Keskustassa pysähtymisen houkuttimena oli ilmainen jäätelö. Enimmillään messuvieraita oli kuljettamassa 13 messubussia yhtä aikaa. Uusia työpaikkoja ja asukkaita Asuntomessujen ansiosta Valkeakoski osataan nyt paremmin sijoittaa kartalle. Messut myös vilkastuttivat selvästi kaupungin tonttimyyntiä. Tämä näkyi jo ennen messuja lukuisina tonttivarauksina messualueen läheisyydestä. Messujen aikana varattiin lisäksi vielä seitsemän vapaana ollutta omakotitonttia. Messujen jälkeen järjestetyssä tonttihaussa Lintulasta varattiin 13 tonttia. Vuonna 2009 rakennusluvan saaneista lähes puolet on ulkopaikkakuntalaisia. Liikenteenohjauksesta vastasi ansiokkaasti Valkeakosken Haka lähes 300 talkoolaisen voimin. Asuntomessujen työllistävä merkitys korostui taloudellisen taantuman aikana. Messurakentaminen tarjosi runsaasti työtilaisuuksia rakennusalan yrityksille ja työntekijöille sekä myyntiä alan kaupalle. Itse messutapahtuma tarjosi noin 500 kesätyöpaikkaa, lähinnä nuorille. 8

MESSUHANKKEEN VIRSTANPYLVÄITÄ 2006 30.01. Kaupunginvaltuusto päätti asuntomessujen hakemisesta 02.02. Suomen Asuntomessujen hallitus hyväksyi kaupungin hakemuksen asuntomessujen järjestämisestä 06.03. Kaupunginhallitus nimesi asuntomessutoimikunnan 15.05. Kaupunginhallitus hyväksyi puitesopimuksen messujen järjestämisestä 12.06. Kaupunginhallitus nimesi asuntomessutoimikunnan alaiset työryhmät 03.09. Projektipäällikkö Arto Vuorijärvi aloitti tehtävässään 29.09. Asuntomessujen verkkosivut avautuivat 15.11. Asuntomessutoimikunta päätti asuntomessualueesta 27.11. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Lintulan asemakaavan 2007 25.01. Asuntomessutoimikunta hyväksyi projektisuunnitelman 19.02. Kaupunginhallitus hyväksyi asuntomessualueen tonttien hinnoittelun ja luovutusehdot 01.04. Kunnallistekniset työt aloitettiin (Soraset Oy) 03.04. Rakennuslautakunta hyväksyi messualueen rakennustapaohjeet 04.04. Asuntomessualueen tonttien varaus alkoi 11.04. Tontti-info Valkeakoski-opistolla 16.04. Projektisihteeri Taija Reilin aloitti 06.05. Tonttien mainoskampanja MTV3:ssä alkoi 27.05. Mansikkapaikka kodiksi -tapahtuma messualueella 13.07. Valkeakosken kaupungilla oma messuosasto 12.08. Hämeenlinnan asuntomessuilla 26.07. Laaturyhmä valitsi ensimmäiset messurakentajat 15.08. Ensimmäinen messurakentaja (Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto) aloitti rakennustyöt 22.10. ENSI-omakotitalon suunnittelukilpailu arkkitehtiopiskelijoille alkoi 25.10. Ensimmäinen rakentajakokous 2008 21.01. Asuntomessutoimikunta kutsui asuntomessujen neuvottelukunnan jäsenet 01.02. Aluevalvoja Tiina Rantala aloitti työt 12.02. TV-Talo-hankkeen julkistamisseminaari Helsingissä 01.03. Viherrakennustyöt alkoivat (Pikon Taimisto Oy) 03.04. ENSI-omakotitalon suunnittelukilpailun voittajat julkistettiin Oma Koti 08 -messuilla Helsingissä 06.04. Tonttipäivä asuntomessualueella 08.04. Asuntomessujen neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran 02.06. Tiedottaja Reetta Hynynen aloitti 11.07. Valkeakosken kaupungilla oma osasto 10.08. Vaasan asuntomessuilla 25.08. Pääministeri Matti Vanhanen vieraili messualueella 06.09. Mansikkapaikka kodiksi -tapahtuma messualueella 05.11. Lehdistön ensimmäinen ennakkoretki 11.12. Pihasuunnittelun opiskelijakilpailun tulokset julkistettiin 2009 15.01. Tiedotustilaisuus lehdistölle asuntomessuista Matka 09-messuilla 02.02. Kaupunginhallitus päätti pääpysäköintialueen sijoituksesta 25.02. Asuntomessualueelle johtavan portin suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin 29.03. Energiatehokas koti -seminaari Helsingin Messukeskuksessa 26.04. Mansikkapaikka kodiksi -tapahtuma messualueella 01.05. Ryhmäsihteeri Sari Franssila aloitti 13.05. Lehdistön toinen ennakkoretki messualueelle 09.07. Lehdistöpäivä messualueella 10.07. Valkeakosken asuntomessut avattiin 09.08. Valkeakosken asuntomessut päättyivät 15.09. Paras talo ja Paras sisustus -äänestysten tulosten julkistaminen 21.10. Palauteseminaari ja loppuraportin julkistaminen Valkeakosken asuntomessuille rakennettiin nimenomaan nuorelle parille tai perheelle suunniteltu ENSI-omakotitalo, jota voi muunnella ja laajentaa elämäntilanteen mukaan. Talon suunnitteluratkaisu perustuu arkkitehtiopiskelijoille järjestettyyn suunnittelukilpailuun, jonka voitti Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston opiskelija Lassi Hackman ehdotuksellaan Paritupa mansardilla. Valkeakosken Osuuspankin rakennuttaman talon toteutti Finndomo Oy. Hämeen ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun opiskelijoille suunnatussa pihasuunnittelukilpailussa veivät voiton Mia Ollikainen ja Virpi Kirjavainen. Myös Armi Laukian ja Venla Kuuselan pihasuunnitelmat palkittiin. 9

Valkeakosken asuntomessujen passiivienergiataloista kaksi on puuelementtirakenteisia (Paroc Lupaus ja Puutalokymppi Oy:n Aurinkotuuli) ja yksi täystiilirakenteinen (Wienerbergerin TV-Talo). 10 Energiatehokkuuden huippua edustavat kolme passiivienergiataloa.

MESSUTEEMAT JA -KOHTEET ENERGIATEHOKKAITA KOTEJA JA RATKAISUJA Valkeakosken asuntomessujen pääteemoja olivat energiatehokas rakentaminen sekä asumisen mansikat, joka ilmeni omakotirakentamisen monipuolisena kirjona. Messualueella oli 36 omakotitaloa ja kahdesta talosta koostuva rivitaloyhtiö. Rakennetussa ympäristössä kulutetaan lähes puolet kaikesta energiasta. Sen osuus päästöistä on miltei samaa luokkaa. Lämmityksen osuus on noin puolet kodeissa käytettävästä energiasta ja noin viidennes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta, joten rakentamisen energiatehokkuudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Energiatehokkuus oli Valkeakosken asuntomessuilla kantava ajatus niin messualueen kaavoituksessa kuin messutalojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaupungin pohjoisessa kasvusuunnassa oleva Lintulan messualue täydentää luontevalla tavalla Valkeakosken kaupunkirakennetta. Lisäksi energiatehokkaan rakentamisen monet vaihtoehdot olivat näkyvästi esillä messutaloissa, joissa panostettiin selvästi aiempia vuosia enemmän hyvään lämmöneristykseen, ilmatiiveyteen ja ilmanvaihdon lämmön talteenottoon. Passiivienergiarakentamiselle suunnitteluohjeet ja käytännön esimerkkejä Keski-Euroopassa nopeasti yleistynyt, mutta Suomen oloissa vielä melko harvinainen passiivienergiarakentaminen oli Valkeakosken asuntomessuilla vahvasti esillä. Alueelle rakennettiin kolme hyvin erityyppistä ja eri tekniikoilla toteutettua passiivienergiataloa. Tiiviit, erittäin hyvin eristetyt ja ihmisten, kodinkoneiden ja valaistuksen tuottamaa hukkalämpöä hyödyntävät passiivienergiatalot tarvitsevat lämmitykseen ja jäähdytykseen vain 20 25 prosenttia normitalon kulutuksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä alle 30 kwh/m 2 vuodessa. Asuntomessujen yhteydessä julkistettiin myös arkkitehtikoulutusta varten laaditut passiivienergiatalon suunnitteluohjeet. Niiden tekemisestä vastasivat arkkitehti Kimmo Lylykangas, joka toimi myös yhden passiivitalon suunnittelijana, sekä VTT:n asiakkuuspäällikkö Jyri Nieminen. Messutaloista yli puolet kuului parhaaseen A-energialuokkaan A-energialuokkaan kuuluvien talojen osuus oli moninkertainen verrattuna edellisen vuoden asuntomessuihin Vaasassa. Talojen lämmitysratkaisuissa korostuvat monin tavoin kestävät energiamuodot. Yhteensä 13 taloa saa energiansa ympäristöystävällisesti maalämmöstä. Lisäksi 19 messutaloa lämpenee kokonaan tai osittain ilma-, poistoilma- tai ilma-vesilämpöpumpun avulla. Taloissa on myös aurinkokeräimiä sekä runsaasti varaavia tulisijoja, yhdessä kohteessa myös tuuligeneraattori. Monen messutalon lämmityksessä hyödynnetään useita toisiaan tukevia energialähteitä. Esimerkiksi TV-Talossa päälämmönlähteenä on tulisija, jonka savukaasujen lämpö otetaan talteen siirtämällä se hormia ympäröivään suureen lämminvesivaraajaan. Kesällä varaajaa lämmittävät katolla olevat aurinkokeräimet. Elämäntilanteiden mukaan muunneltava A-energialuokan ENSI-omakotitalo saa puolestaan lämpöenergiansa poistoilmasta sekä kiertoilmatakasta, pakkashuippujen aikana puuttuva energia tuotetaan sähkövastuksella. TARJOLLA ASUMISEN KAIKKI MANSIKAT! Luonnonläheinen, rauhallinen ja kylämäinen asuinalue Puu- ja kivitaloja yhdessä ja kahdessa tasossa Kohtuuhintaisia ja -kokoisia sekä yksilöllisiä pientaloja Energiatehokkaan rakentamisen ratkaisuja ja uutuuksia Väljää asumista ja viihtyisiä pihoja suurilla tonteilla Monipuolista ja esimerkillistä viherrakentamista Sisustamisen uusimmat trendit 11

12 Mika Kallion rakennuttama talo kiinnosti eniten. Ratamoottoripyöräilijä Mika Kallion rakennuttama Jämerä-kivitalo Lapilli voitti selvästi messukävijöiden keskuudessa järjestetyn Paras Talo -äänestyksen. Toiseksi sijoittui Paroc Lupaus ja kolmanneksi Älvsbytalon Katajatar.

MESSUTEEMAT JA -KOHTEET OMAKOTITALOJA MONENLAISIIN TARPEISIIN JA ELÄMÄNVAIHEISIIN Kaava ja rakennustapaohjeet sallivat Lintulan asuntomessualueella erimuotoisten ja väreiltään vaihtelevien omakotitalojen rakentamisen. Talojen ja piharakennusten sijoittaminen tonteille oli verraten vapaata. Yhtenäisyyttä kylämäiseen yleisilmeeseen tuovat kortteleiden rakennusryhmien yhteiset kattomuodot ja -värit. Keskimäärin noin 1 300 neliön tonttikoko mahdollisti omakotitalojen rakentamisen sekä yhteen että kahteen tasoon. Messualueelle rakentui ennätyksellisen paljon yksitasoisia rakennuksia, joiden osuus messutaloista oli peräti puolet. Myös pienehköjä omakotitaloja oli esillä selvästi enemmän kuin edellisten vuosien asuntomessuilla. Puolet messualueen omakotitaloista oli huoneistoalaltaan alle 150 neliötä. Omakotitalojen huoneistoalat vaihtelivat 88 neliöstä 374 neliöön Alueella oli runsaasti suuren yleisön suosimia puurunkoisia valmistaloja, jotka sopivat monen suomalaisen kukkaroon ja makuun. Messutalot toteutettiin monin eri tavoin. Omakotitalojen monipuoliseen valikoimaan kuului niin pien-, suur- ja tilaelementtitaloja kuin paikan päällä rakennettuja yksilöllisiä ja ilmeikkäitä kivitaloja. Yksi talo tehtiin alusta loppuun Valkeakosken ammattiopiston oppilastyönä. VAAO-talon suunnittelun ydinajatuksia olivat asumisen toimivuus ja esteettömyys. Monissa messukohteissa hyödynnettiin suomalaisen rakentamisen ja asumisen huipputeknologiaa, esimerkiksi Talo Valossa nanotekniikkaa. Sovelluskohteina olivat myös asumisen turvallisuus ja terveellisyys sekä jätevedenpuhdistus. Messurakentajista noin puolet oli talotehtaita tai rakennusliikkeitä ja loput yksityisiä rakennuttajia. Heistä osa toteutti talonsa avaimet käteen -periaatteella ja osa osallistui itse aktiivisesti talon rakennusurakkaan. Miltei kaikilla oli yhteistyökumppaninaan talotehdas tai rakennusliike. 13

14 MESSUTEEMAT JA -KOHTEET

VIISAITA VINKKEJÄ SEKÄ EDULLISIA KAUPPOJA Pientalokohteiden ja yhden remonttikohteen ohella asuntomessutarjontaan kuuluivat rakentaja- ja sisustushallit, Bauhausin myymälä sekä messuraittien varrella olevat myynti- ja esittelypisteet. Erilaisilla neuvontaklinikoilla messuvieraat saivat neuvoja rakentamisen, sisustamisen ja pihasuunnittelun ammattilaisilta. Rakennusklinikalla Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n rakennusasiantuntijat antoivat vinkkejä pientalohankkeen pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan kanssa tehtävien sopimusten laadintaan, tietopalveluihin sekä kaikkiin omakotitalon rakentamiseen liittyviin asioihin. Motivan energiaklinikka palveli sekä tulevia rakentajia ja rakennuttajia että muita rakentamisen ja asumisen energiansäästöstä kiinnostuneita. Energianeuvontaklinikka oli rakentajahallissa talotekniikan osaston yhteydestä. Motiva järjesti päivittäin myös opastetun kierroksen, jossa esiteltiin havainnollisesti, miten asukkaat itse voivat tarkistaa talonsa energiatehokkuuden. Pihaklinikalla oli tarjolla ideoita sekä uuden että vanhan pihan suunnitteluun ja rakentamiseen. Pihaneuvonnasta vastasivat Pikon Taimisto oy sekä Viherympäristöliitto ry:n, Viheraluerakentajat ry:n ja Viheraluesuunnittelijat ry:n asiantuntijat. Sisustussuunnitteluklinikalta sai ideoita muun muassa kalusteiden sijoitteluun, väreihin, pintamateriaalien valintaan ja valaistukseen. Sisustusvinkkejä antoivat Suunnittelutoimisto Innanin sisustajat. OHEISKOHTEENA VISAVUORI Valkeakosken asuntomessujen maksullisena oheiskohteena oli Sääksmäen Visavuoressa museona toimiva kuvanveistäjä Emil Wikströmin (1864 1942) ainutlaatuinen taiteilijakoti ja ateljee. Museon yhteydessä on Emil Wikströmin tyttärenpojan, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen (1920 1999) Karipaviljonki, jossa voi tutustua Karin elämäntyöhön pilapiirroksista maalauksiin. Visavuoressa järjestettiin yleisöopastukset kahdesti päivässä koko asuntomessujen ajan. Puutarhuri Piia Viitanen kertoi sunnuntaisin Visavuoren puutarhasta ja perinneperennojen nykykäytöstä. Visavuoren messutarjontaan kuuluivat myös arkkitehti Jorma Lehtisen esitykset korjausrakentamisesta ja restaurointimenetelmistä. Kari-paviljongissa oli perinteisestä rakentamisesta ja restauroinnista kertonut näyttely Riitmotti ja sapluuna asuminen isomummin aikaan. Asuntomessujen aikana Visavuoressa vieraili runsaat 6 500 kävijää. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 1500. 15

1 Kodikas Suomen Kodikas-Talot Oy 2 3As. Oy Valkeakosken Lintukoto Riihirakenne Oy 4 Kaustinen 161 Pohjolan Design-Talo Oy 5 Kotihelmi 103 Helmitalo Oy 6 KO-TI Oy Lounatuuli Rakennustyö KO-TI Oy 7 VAAO-talo Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto 8 Kotitalo 156 Rautakesko Oy/Rautia-ketju 9 Onnenhelmi Helmitalo Oy 10 Valokaari 119 Kastelli-talot Oy 11 Onninkoto Rakennus ja Puutyö Tähtinen Oy 12 Perhehelmi 119 Helmitalo Oy 14 Lapilli Jämerä-kivitalot, H+H Finland Oy 15 Jouhisorsa Pirkanmaan Kivitalot Oy 16 Maxit Ålesund Pirkanmaan Kivitalot Oy/ Basso Building Systems Oy 17 ENSI-omakotitalo Valkeakosken Osuuspankki/ Finndomo Säynätsalo Oy, Vaajatalot 18 Aurinkotuuli Puutalokymppi Oy 20 Villa Aurora Rakennus ja Puutyö Tähtinen Oy 21 Passiivitalo Paroc Lupaus Paroc Oy 22 Lähiturvatalo Teijo-Talot Oy / Lähivakuutus 23 Onni Omatalo Finndomo Oy / K-Rauta 24 Tuffi Jämerä-kivitalot, H+H Finland Oy 25 Mustarastas Lappli-talot Oy 26 ValmisVeera Finndomo Säynätsalo Oy, Vaajatalot 27 Ilves Seve Ehituse 28 Sinitaivas Rakennusalfa Oy / Myresjötalot 29 RTV-Pintamateriaalitalo RTV-Yhtymä Oy 30 Kahi-Kivitalot Suomen Tiilielementti Oy 31 Villa Sunny Hill Älvsbytalo Oy 32 Seijantalo Tiimi-Talot 33 KO-TI Rantanen Rakennustyö KO-TI Oy 34 Talo Valo Koskisen Oy/ Taloteollisuus, Herrala-talot 35 TV-Talo Wienerberger Oy 36 Andromeda VaBe Talot Oy 37 Onska Akaan Muuraus ja Laatoitus Oy 38 Hailuoto 153 Pohjolan Design-Talo Oy 39 Katajatar Älvsbytalo Oy 40 Helppo Remontti Rustholli Remontit Oy Oheiskohde Visavuori 16 Messutalot ja -rakentajat

TOIMIVA MESSUKOKONAISUUS SOPIVASTI OIKEITA ASIAKKAITA Asuntomessualueella oli yhteensä 39 näyttelykohdetta. Niistä 36 oli omakotitaloja, kaksi oli rivitaloyhtiössä ja yhdessä esiteltiin remonttikonseptia. Asuntomessujen rakentaja- ja sisustushallissa oli yhteensä 37 sekä ulkonäyttelypaikoilla ja autotalleissa yhteensä 58 näytteilleasettajaa. Näytteilleasettajien päätavoitteena oli tunnettuuden ja profiilin nostaminen. Tärkeitä päämääriä olivat myös uusien tuotteiden lanseeraus, henkilökohtainen neuvonta ja tuotetiedon jakaminen. Monilla yrityksillä oli myös selkeä pyrkimys kaupan tekemiseen. Omakotitalon rakentajia tavoitteli lähes 80 prosenttia näytteilleasettajista. Hieman yli puolella näytteilleasettajista kohderyhminä olivat omakotitalon kunnostajat sekä loma-asuntojen rakentajat ja remontoijat. Sisustajat olivat tähtäimessä neljällä yrityksellä kymmenestä. Asuntomessujen näytteilleasettajatutkimuksen mukaan 89 prosenttia näytteilleasettajista tavoitti kohderyhmänsä hyvin tai erinomaisesti. Messukontaktien laatu määrää tärkeämpi Näytteilleasettajatutkimuksen mukaan riittävä kävijämäärä näyttelyasunnoissa on noin 5 000 kävijää päivässä. Valkeakosken asuntomessuilla päivittäinen kävijämäärä oli noin 4 600 eli hyvin lähellä ideaalista tasoa. Kohtuuttomilta ruuhkilta vältyttiin vilkkaimpinakin päivinä. Myös kontaktien laatuun oltiin erittäin tyytyväisiä. Kaksi kolmannesta näytteilleasettajista oli melko tyytyväinen kävijämäärään osastolla. Joka neljäs oli erittäin tyytyväinen. Yli 80 prosenttia näytteilleasettajatutkimukseen vastanneista oli vähintäänkin melko tyytyväinen messujen kokonaisantiin sekä messuille asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Messualue, -organisaatio ja -mainonta saivat myös erittäin hyvän palautteen. Eniten arvostelua herättivät pysäköinti sekä pääsylippujen ja asiakaskutsukorttien hinnat. Työnäytöksiä ja seminaareja olisi monien mielestä voinut olla selvästi enemmän. Valkeakosken asuntomessujen näytteilleasettajilla on vankka luottamus asuntomessuihin markkinointivälineenä. Kolmannes ennusti asuntomessujen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa ja kaksi kolmannesta uskoi merkityksen pysyvän ennallaan. Lähes neljä viidestä näytteilleasettajasta aikoo osallistua myös Kuopion asuntomessuille 2010. 17

NÄYTTEILLEASETTAJAT YHDET PARHAIMMISTA ASUNTOMESSUISTA Valkeakosken asuntomessut olivat yksi parhaimmista, joihin olen osallistunut, sanoo Wienerberger Oy:n myyntijohtaja Matti Saarikoski. Hän on ollut mukana työnsä puolesta kaikkiaan 26 asuntomessuilla. Valkeakoskella Wienerberger oli päänäytteilleasettajana TV- Talossa, joka on Suomen ensimmäinen tiilestä tehty passiivienergiatalo. Näyttelykohde sijaitsi messualueen pohjoisosassa, neljän muun kohteen kanssa hieman erillään muista messutaloista. Hieman etäinen sijainti askarrutti ennen messuja, kun messujunakaan ei alueelle kulkenut. Valkeakosken asuntomessujen toteuttamiseen osallistuneita yrityksiä ja yhteisöjä Ahopelto Group Oy messutekniikka ja järjestyksen valvonta Akaan Hoivapalvelu Oy ensiapu Arkkitehdit LSV Oy asemakaavan ja rakennustapaohjeiden laatiminen Casseli Catering Oy ravintolapalvelut Destia Oy liikenne- ja opastussuunnittelu Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustialan yksikkö kotieläinpiha, koiraparkki Hämeen Matkailu Oy matkailumarkkinointi ja -palvelut Ilmari Kaura Oy messuhallien ja näyttelyalueiden maanrakennustyöt Lassila & Tikanoja Oyj wc-palvelut, puhtaanapito ja jätehuolto Lemminkäinen Oyj asfalttityöt Maanrakennus S Paavola Oy kaapeloinnit ja Holmin pysäköintialueen rakentaminen Pekolan Liikenne Oy messukuljetukset Pikon Taimisto Oy viherrakentaminen Pöyry Environment Oy kunnallistekniikan ja vihersuunnittelu SEK & Grey Oy markkinointiviestintä Sonera Oy dataverkko Soraset Oy katujen ja vesihuollon rakentaminen Suomen Asuntotietokeskus markkinointiviestintä Suorakanava Oy/ Rakentaja.fi kävijä- ja näytteilleasettajatutkimukset Sääksmäen seurakunta Muksula Tiekivi Oy liikenneopasteet Valkeakosken Energia Oy sähköverkko ja valaistus Valkeakosken Haka ry liikenteenohjaus Valkeakosken kuvataidekoulu ja käsityökoulu Taikatilukset -puistoalue Veho Oy ajoneuvot Vekka Liikenne Oy messukuljetukset Yhtyneet Kuvalehdet Oy messuluettelot ja www.asuntomessuopas.fi Turhaa pelkäsimme. Käsitykseni mukaan ainakin neljä messukävijää viidestä tutustui myös meidän kohteeseemme. Väkeä oli niin paljon, että esittelijät eivät meinanneet syömään ehtiä. Heiltä kyseltiin paljon paitsi TV-Talon ja passiivienergiatalon ominaisuuksista myös ylipäätään tiilirakentamisesta. Meidän näkökulmastamme juuri oikeaa porukkaa oli siis liikkeellä, Saarikoski kiittää. Pian Valkeakosken asuntomessujen jälkeen eläkkeelle siirtynyt messukonkari korostaa yhteen hiileen puhaltavan ja aktiivisen näytteilleasettajaryhmän sekä huolellisen ennakkosuunnittelun merkitystä messumenestyksen mahdollistajana. Erittäin tärkeää on myös kerätä palautetietoa messuvierailta. Valkeakosken asuntomessuilta kertyneiden kokemusten pohjalta Wienerberger on ryhtynyt rakentamaan passiivienergiatalojen valtakunnallista markkinointi- ja yhteistyöverkostoa. Energiatehokkaasta rakentamisesta kiinnostuneet saavat meiltä juuri sellaisen toimitus- ja palvelupaketin kuin haluavat, Saarikoski lupaa. 18 Tulisija on TV-Talossa sekä tehokas lämmönlähde että näkyvä sisustuselementti.

Marisa Pihlaja-Sillanpää ja Marko Sillanpää rakennuttivat kaksilapsiselle perheelleen 156-neliöisen kotitalon Lintulan messualueelle. He olivat myös näkyvästi mukana kaupungin mainonnassa. MIELENKIINTOINEN KOKEMUS KANNATTI OLLA MUKANA Sillanpäät muuttivat Valkeakoskelle 2000-luvun alussa Tampereelta, jossa he käyvät edelleen töissä. Lintulasta Tampereelle onkin vain vajaan puolen tunnin ajomatka. He ovat viihtyneet Valkeakoskella erinomaisesti, koska kyseessä on lapsiperheelle sopivan kokoinen kaupunki. Palveluita ja harrastusmahdollisuuksia on paljon ja lähellä. Messurakennusprojektimme oli erittäin mielenkiintoinen ja kokemusrikas. Yhteistyö kaupungin messuorganisaation kanssa sujui mainiosti alusta lähtien. Alue on siisti ja valmis, Marisa ja Marko kiittävät. Sillanpäät suosittelevat asuntomessuille rakentamista muillekin lapsiperheille. Erityisesti muutamaan asiaan he neuvovat kuitenkin varautumaan. Kunnollisia messualennuksia on tavarantoimittajilta paljon vaikeampi saada kuin yleensä kuvitellaan. Ja ennen messujen alkamista kiire on kova, vaikka aikataulusuunnitteluun kuinka panostaisi. Yksi asia Sillanpäitä jäi kuitenkin harmittamaan: tupaantuliaislahjana saatu liittymismaksu alueelle vedettyyn kuituliittymään. TUPLAAMME TUOTANTOMME MESSUJEN ANSIOSTA Valkeakosken naapurikaupungin Akaan Viialasta käsin toimivan Helmitalo Oy:n toimitusjohtaja Heimo Hirvonen on häkeltyneen tyytyväinen mies. Yhtiö toteutti Valkeakosken asuntomessuille kolme kohdetta, jotka myytiin hyvissä ajoin ennen rakentamista. Puhelimet ja sähköpostit käyvät kuumina, kun uusia tilauksia tulee solkenaan. Tilauskantaa on puoleksitoista vuodeksi eteenpäin, mikä on tässä suhdannetilanteessa poikkeuksellisen hyvä tilanne. Olemme valmistaneet Kylmäkosken tehtaallamme parikymmentä taloa vuodessa. Asuntomessujen siivittämän kysynnän perusteella olisimme voineet moninkertaistaa tuotantomme, mutta resurssit huomioiden tuplaaminen riittää tässä vaiheessa, Hirvonen toteaa. Helmitalojen tärkein myyntivaltti on Hirvosen mukaan se, että talojen hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Asuntomessutalojen koko oli 88 ja 119 neliön haarukassa ja niiden hinnat olivat reilusti alle 200 000 euroa. Toimitussisältöön kuuluvat myös maanrakennustyöt, joten Helmitalon hankkiminen on asiakkaan kannalta paitsi edullista myös helppoa. Taloillamme on ollut ennestäänkin hyvä maine. Se on kiirinyt asiakkaalta toiselle, minkä takia meidän ei ole vuosikausiin tarvinnut panostaa lainkaan mainontaan. Asuntomessut vahvistivat hienolla tavalla yritys- ja tuotekuvaamme. Messuista on meille iloa ja hyötyä vuosiksi eteenpäin, Hirvonen hykertelee. 19

MESSUKÄVIJÄT MESSUALUE JA -TARJONTA OLIVAT KANSAN JA PÄÄTTÄJIEN MIELEEN Valkeakosken asuntomessuilla kävi 142 386 messuvierasta. Määrä on noin 1500 enemmän kuin edellisenä vuonna Vaasassa. Kävijämäärää voidaan pitää hyvänä suhdannetilanne huomioon ottaen. Se on seitsemän kertaa enemmän kuin Valkeakosken asukasmäärä. Kävijävirrat olivat koko messuajan tasaiset. Päivittäin asuntomessuihin tutustui keskimäärin noin 4 600 henkilöä. Vilkkaimpana päivänä messutarjontaan tutustui yli 6 000 kävijää. Naiset ja nuoret parit innokkaimmin liikkeellä Asuntomessuille ominaisesti kävijät tulivat pääosin lähiseudulta. Kolme kävijää neljästä lähti korkeintaan 150 kilometrin päästä. Joka toinen kävijä tuli joko Pirkanmaalta tai Uudeltamaalta. Eniten kävijöitä oli Tampereelta ja muista Valkeakosken lähikunnista. Valkeakosken noin 20 000 asukkaasta joka neljäs vieraili messualueella. Edellisenä vuonna Vaasan asuntomessuilla kävi joka kolmas kaupungin asukas. Valkeakosken asuntomessukävijöistä yli puolet oli alle 45- vuotiaita. Naisten osuus oli melkein kaksi kolmannesta. Säät suosivat Valkeakosken asuntomessuja, sillä sadepäiviä oli vain kuusi. Kävijät hakivat hyötytietoa ja ajanvietettä Messuvieraat hakivat edellisten asuntomessujen tapaan ideoita sisustamiseen sekä etenkin keittiön, kylpyhuoneen ja saunan remontointiin. Myös pihapäällysteet ja -rakennukset kiinnostivat entistä enemmän. 20 Yli 142 000 henkilöä kävi Valkeakosken asuntomessuilla.