Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto
Rikos Keskeiset käsitteet - Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) - Rikos toiminta-, seuraus- ja tekijävääryytenä (aineellinen määritelmä) - Kriminologiset määritelmät Rangaistus - Oikeudellinen seuraamus, jonka viranomainen määrää lain nojalla - Tuomitaan tekijälle seurauksena lain rikkomisesta - Sisältää moitteen - Kielteisen kokemuksen tai kärsimyksen aiheuttaminen
Preventioteoriat Rangaistusteoriat - Utilitaristiset tai konsekventalistiset teoriat - Miten rankaisemisella voidaan vaikuttaa rikoksentekijän ja muiden tulevaan käyttäytymiseen Sovitusteoriat - Retributiiviset teoriat - Rangaistuksen oikeutus perustuu siihen, että tekijän katsotaan ansainneen rangaistuksen Voidaanko rankaiseminen oikeuttaa moraalifilosofisesti?
Rangaistusjärjestelmä Kommunikatiivinen rangaistusteoria (R.A. Duff 2001) 1) Moite (rangaistus) 2) Katumus 3) Uudistuminen 4) Integraatio Tässä ei mitata todellista katumusta Moitteen pitää olla niin ankara, että se on omiaan synnyttämään katumuksen tunnetta Mitä vakavampi rikos, sitä ankarampi moite tarvitaan, jotta ajatus katumuksesta olisi uskottava
Rangaistusjärjestelmä Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksella osoitetaan rangaistusuhka todeksi Normien ylläpitäminen Sosiaalisen konfliktin ratkaiseminen Erityisestävyys: rangaistuksen täytäntöönpano Keskeistä järjestelmän legitimiteetti
Rangaistuksen määrääminen Käsitteet 1. Rangaistuksen mittaaminen Rangaistuksen määrän vahvistaminen tietyn valitun tai käytössä olevan rangaistuslajin sisällä Valinta eri rangaistuslajien välillä, kun ne edustavat ankaruudeltaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja 2. Mittaamisperiaatteet 3. Mittaamisperusteet
Rangaistuksen määrääminen Osaratkaisut (heuristiikka) Asteikon vahvistaminen Lajinvalinta Rangaistuksen mittaaminen Vähennykset Muut rangaistusta koskevat lausumat
Rangaistusasteikot Sakko (RL 2a:1: 1 120 päiväsakkoa) Yhteinen sakkorangaistus (RL 7:3: 240 päiväsakkoa; RL 7:3a: sakko + rikesakko, 20 eurolla korotettuna) Vankeus (RL 2c:2: 14 päivää - 12 vuotta tai elinkautinen) Yhteinen vankeusrangaistus (RL 2c:2 ja RL 7 luku: enintään 15 vuotta) Aikayksiköt vuosia, kuukausia ja päiviä: alle kolmen kuukauden vankeusrangaistus päivinä Täytäntöönpanossa määräaikaiset vankeusrangaistukset lasketaan yhteen (maksimi 20 vuotta) Elinkautinen vankeusrangaistus kattaa muut rangaistuslajit
Rangaistusasteikon lieventäminen 1. Nuoruus - Rikokset, jotka on tehty alle 18-vuotiaana 2. Yritys (RL 5:1) 3. Avunanto (RL 5:6) 4. Rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat vastuuvapausperusteita - Esimerkiksi hätävarjelu ja pakkotila 5. Rikos on tehty olosuhteissa, jossa on käsillä lieventämis- tai kohtuullistamisperuste, ja on erityisiä syitä lieventää rangaistusasteikkoa 6. Alentuneesti syyntakeiset (ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen)
Rangaistusasteikon lieventäminen Asteikon muuttaminen ¾ enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärä Esim. tapon yritys (tapossa rangaistusasteikko vankeutta vähintään 8 vuotta) Vankeutta vähintään 14 päivää, enintään 9 vuotta Elinkautinen: 2 12 vuotta vankeutta
Rangaistuksen mittaamisperiaatteet Oikeudenmukaisuus I. Suhteellisuusperiaate Relatiivinen näkökulma: rangaistusten on heijastettava oikeasuhteisesti rikosten moitittavuuden eroja Absoluuttinen näkökulma: miten ankara rangaistuskäytännön on oltava
Rangaistuksen mittaamisperiaatteet Oikeudenmukaisuus II. Yhdenvertaisuus Perustuslain 6 : Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä Rikoslain 6 luvun 3 : Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys Periaate vaatii samanlaisten tapausten samanlaista kohtelua ja erilaisten tapausten erilaista kohtelua
Rangaistuksen mittaamisperiaatteet Oikeudenmukaisuus II. Yhdenvertaisuus (jatkuu) Normaali- tai tyyppirangaistusajattelu: Tuomioistuin vertaa tuomittavana olevaa tapausta rikoksen tavallisiin ilmenemismuotoihin ja tuomitsee sen jälkeen rangaistuksen, joka vastaa teosta tyypillisesti tuomittavia rangaistuksia tai poikkeaa näistä sen mukaan, miten tapaus poikkeaa keskimääräisrikoksesta törkeämpään tai lievempään suuntaan
Rangaistuksen mittaamisperusteet Vahinko ja vaara Tunnusmerkistön mukaisen seurauksen arvottaminen Vahinko: kuinka syvälle rikos on kajonnut säännöksellä suojattuihin intresseihin (rikokset, joiden täyttyminen edellyttää konkreettista vahinkoseurausta Vaara: seurauksen todennäköisyys ja niiden laatu (vaarantamisrikokset eli konkreettinen ja abstraktinen vaarantaminen sekä tekorikokset)
Rangaistuksen mittaamisperusteet Huumausainerikokset (vaarallisuus) Huumausainerikoksissa vaarallisuus asteikollistuu huumausaineen lajin, pitoisuuden, määrän, kerta-annoksen ja käyttötavan perusteella Ks. KKO 2006:82 (amfetamiini), KKO 2006:60, (Subutex), KKO 2006:59 (Subutex), KKO 2006:58 (Subutex), KKO 2005:56 (ään.) (ekstaasi), KKO 2004:73 (heroiini), KKO 2004:6 (hasis, kannabiskasvit), KKO 2003:62 (hasis), KKO 2002:5 (amfetamiini)
Rangaistuksen mittaamisperusteet Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (esimerkkinä pahoinpitely) Aiheutetut vahingot, tekotapa, tekoväline, uhrin ominaisuudet, mihin kohtaan kehoa lyönnit tai potkut (vahingollisuus ja vaarallisuus) KKO 2004:109 (yllätyshyökkäys kadulla, 30 päivää ehdollista) KKO 2002:2 (7-vuotiaan lapsen pahoinpitely, 3 kuukautta ehdollista vankeutta) KKO 2008:85 (ään.): törkeä pahoinpitely, erittäin vakavat vammat, 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta KKO 2010:36: pahoinpitely ravintolatuolilla päähänlyömällä, yhteinen vankeusrangaistus 1 vuotta vankeutta
Rangaistuksen mittaamisperusteet Liikennerikokset (syyllisyys) KKO 2003:134 (ään.) (törkeä kuolemantuottamus yms., ehdollista vankeutta 1 vuosi ja 4 kuukautta sekä yhdyskuntapalvelua 60 tuntia (RL 6:10) lievemmän lain periaate KKO 1998:67 (ään.) (kaksi törkeää kuolemantuottamusta yms., 3 vuotta ehdotonta vankeutta) KKO 1993:26 (törkeä kuolemantuottamus, 1 vuoden 2 kuukauden ehdollinen vankeus)
Rangaistuksen koventamisperusteet Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus; Rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä; Rikoksen tekeminen palkkiota vastaan; Rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; Tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä
Rangaistuksen koventamisperusteet Uusiminen Piittaamattomuus on pääteltävä uuden ja aikaisemman rikoksen välisestä suhteesta Samankaltaisuus ei sellaisenaan riitä, jos rikosten toistaminen liittyy lähinnä elämäntapaan (ks. KKO 2003:100 (ään.): huumausainerikos) Satunnaisuus ei riitä: arvioinnissa kiinnitettävä huomiota rikosten välillä kuluneeseen aikaan (ks. KKO 1983 II 37: (törkeä rattijuopumus yms.)
Yleiset lieventämisperusteet Rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen seikka; Rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia; Tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä Rikoslain 8 :n 1 ja 3 momentissa mainitut perusteet
Yleiset lieventämisperusteet Vaikutusten poistaminen yms. I-SHO 2004:3 (surma ja törkeä tuhotyö, palosta kertominen) KKO 2003:63 (huumausainerikos, esitutkinta) KKO 2003:53 (tuhotyö ja murhan yritys, esitutkinta), ks. myös KKO 2005:56 (ään.) (törkeä huumausainerikos) KKO 2000:63 (oma-aloitteinen ilmoittautuminen) KKO 2012:9 (laiton uhkaus) HUOM! Koskee vain oman rikoksen selvittämistä (KKO 1998:162: törkeä huumausainerikos) Vahingonkorvausvelvollisuus ja vahingon korvaaminen
Yleiset lieventämisperusteet Syytteestä sopiminen plea bargaining? Tausta Oikeudenkäynnin kesto Voimavarojen rajallisuus Rikosvastuun huojennukselle puuttuu riittävä kannustin Rajoittamista tehdään nykyisin ilman selkeää normiston tukea Rikos- ja prosessioikeus muodostavat erottamattoman kokonaisuuden Asianosaisten yhteispeli: epäilty/vastaaja, avustaja, poliisi, syyttäjä, tuomioistuin
Yleiset lieventämisperusteet Syytteestä sopiminen (jatkuu) Työryhmän ehdotus (OMML 26/2012) Rangaistuksen lieventäminen Alennettu asteikko (RL 6:8) Kevennetty oikeudenkäyntimenettely Tunnustamisoikeudenkäynti
Kohtuullistamisperusteet Seuraamukset Vahingonkorvaus KKO 2005:5 (törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) KKO 2001:24 ja KKO 2001:25 (talousrikokset) KKO 2012:56 (terveysrikos) Epäviralliset seuraamukset (työpaikan menetys, julkisuus) KKO 1999:114 (ään.) (törkeä petoksen yritys, törkeä virkaaseman väärinkäyttäminen) KKO 2006:44 (törkeä veropetos: julkisuus)
Kohtuullistamisperusteet Seuraamukset Kohtuuton lopputulos KKO 1999:87 (törkeä rattijuopumus: taksiluvan menetys) KKO 2005:137 (ään.) (kunnianloukkaus: kilpailukielto) Ikä ja terveys Rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika KKO 2005:73 (ään.) (talousrikokset)
Yhteisen rangaistuksen määrääminen Lievennyksen sisältö Jokainen lisärikos tuo mukanaan alenevan moitelisän Taustalla on sovitusajatus ja oikeudenmukaisen rangaistuksen tavoite Kohtuus: esimerkkinä tilanne, jossa kahdesta eri rikoksesta lasketaan rangaistukset yhteen ja tilanne, jossa 60 käyttövarkaudesta laskettaisiin rangaistuksen yhteen
Yhteisen rangaistuksen määrääminen Vaihtoehdot a) Yhteinen vankeus (kaksi törkeää petosta) b) Yhteinen sakko (kolme lievää petosta) c) Vankeus ja sakko (kolmesta rikosta kahdessa asteikko vankeutta ja yhdessä asteikkona sakkoa) tai vankeus ja rikesakko (RL 7:1.2) d) Elinkautinen vankeus
Yhteisen rangaistuksen määrääminen Rangaistusasteikot a) Yhteinen rangaistus ei saa ylittää eri rikoksista seuraavien enimmäisrangaistusten yhteismäärää b) Ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää: enintään yhdellä vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeusrangaistusta vähemmän kuin yksi vuosi kuusi kuukautta enintään kahdella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeutta vähintään yksi vuosi kuusi kuukautta mutta vähemmän kuin neljä vuotta enintään kolmella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata määräaikainen vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus
Yhteisen rangaistuksen määrääminen Rangaistusasteikot (jatkuu) HUOM! Yleiset rangaistuksen vähentämisperusteet (esim. yritys) otetaan huomioon enimmäismäärää arvioitaessa Jos rangaistusasteikossa on vain sakko mahdollinen, se vastaa yhtä kuukautta vankeutta enimmäismäärää laskettaessa c) Yhteinen sakkorangaistus saa olla suuruudeltaan enintään 240 päiväsakkoa (jos sakko + rikesakko yhteinen sakkorangaistus 20 eurolla korotettuna, RL 7:3a) HUOM! Yleiset vähentämisperusteet
Yhteisen rangaistuksen määrääminen Mittaaminen (RL 7:5) Lähtökohta on siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus Oikeudenmukaisessa suhteessa rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen (juopotteluun liittyvä rikoskierre tai suunnitelmallinen rikossarja) Koventamis- tai lieventämisperusteet otettava kohtuullisessa määrin huomioon, jos ne koskevat vain jotakin tai joitakin rikoksia
Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, ellei 1) rikoksen vakavuus, 2) rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai 3) tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Ongelma useiden peräkkäisten ehdollisten vankeusrangaistusten tuomitseminen
Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Rikoksen vakavuus KKO 2004:45: törkeä huumausainerikos, 1 vuotta 8 kuukautta ehdollista vankeutta ja 80 tuntia yhdyskuntapalvelua päihderiippuvuus, vapaaehtoinen hoito, työpaikka, tukiverkosto (AA-kerho ja seurakunta) KKO 1997:140 (ään.): törkeä petos, 1 vuotta ehdollista KKO 2010:18: yli 100 pääosin polkupyöriin kohdistunutta varkautta ja yhdeksän liikennetuhotyön yritystä, 1 vuotta 5 ehdollista + koeajaksi valvontaan (kehitysvammaisuuden merkitys)
Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Aikaisempi rikollisuus Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota rikosten lukumäärään, niiden suunnitelmallisuuteen ja harkintaan sekä uusimisnopeuteen KKO 1993:72 (ään.): törkeä rattijuopumus, uusija, irtisanomismenettely, 75 päivää ehdotonta vankeutta
Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita vankeutta, elleivät painavat syyt sitä vaadi Rikoksen vakavuus ja tekijän menettelyn moitittavuus KKO 1994:22: A tuomittiin ryöstöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Ehdollista vankeusrangaistusta puolsivat tekijän nuoruus (16-vuotias), uusista rikoksista pidättäytyminen, myönteinen ennuste sosiaalisesta selviytymisestä ja vähäisempi osallisuus rikokseen
Ehdollinen vankeus Rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy koeajaksi Koeaika 1-3 vuotta Ehdollinen vankeus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen Yhteinen vankeus RL 7 luvun mukaisesti
Ehdollinen vankeus Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5) 20.1. 3.3. r1 r2 t1 t2 12.2. 18.8. 14.2.
Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena voidaan tuomita sakkoa 1-120 päiväsakkoa, ns. oheissakko (esimerkiksi rattijuopumuksessa) tai jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Jos rikos on tehty alle 21-vuotiaana, tekijä voidaan ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomita valvontaan yhden vuoden kolmen kuukauden ajaksi, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi. HUOM! Yhdyskuntapalvelu voidaan muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi.
Nuorisorangaistus Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistukseen, jos: 1) sakko on rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisemmat rikokset huomioon ottaen riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista; ja 2) nuorisorangaistukseen tuomitsemista on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi. Nuorisorangaistus voidaan tuomita 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös sellaisista tuomioistuimessa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista, joista ainoastaan osa on tehty alle 18-vuotiaana.
Yhdyskuntapalvelu Enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeuden sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua, jos ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden (esim. törkeä seksuaalirikos) ei ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle 20-200 tuntia, yksi päivä vankeutta vastaa yhtä työtuntia Rikoksentekijän suostumus Soveltuvuus (rikosseuraamuslaitos, ks. KKO 1996:9 ja KKO 2003:11)
Yhdyskuntapalvelu Ehdoton vankeusrangaistus esteenä Aikaisemman rikoksen törkeys ja rikoksen tekemisestä kulunut aika (ks. myös KKO 2000:11 [ään.]) Rikolliskierteestä irtaantuminen (KKO 2003:77) Aiemmat yhdyskuntapalvelurangaistuksen esteenä Yksi yhdyskuntapalvelu ei estä yhdyskuntapalveluun tuomitsemista, mutta kaksi yhdyskuntapalvelua voi jo estää (vrt. KKO 2003:34, törkeä rattijuopumus, jossa kaksi aikaisempaa yhdyskuntapalvelua eivät estäneet kolmannen yhdyskuntapalvelun tuomitsemista) Arvioinnissa kiinnitettävä huomiota myös aiemmista rikoksista kuluneeseen aikaan ja rangaistusten ankaruuteen
Rikosoikeudellisista toimenpiteistä luopuminen Esitutkinnan toimittamatta jättäminen ja lopettaminen Harkinnanvarainen (seuraamusluonteinen) syyttämättä jättäminen Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen Menettelyn moitittavuus todetaan, mutta luovutaan moitteesta yksittäistapaukseen liittyvien seikkojen takia
o o o o o o o o o o Sakkorangaistus Hallinnolliset seuraamukset Pysäköintivirhemaksu Joukkoliikennemaksu Verotusseuraamukset Kilpailunrikkomismaksu Ylikuormamaksu EU-sanktiomaksut HUOM! Ne bis in idem ja EIS Rikosoikeudelliset seuraamukset Sakko (tuomioistuin) Sakko ja rikesakko (uusi sakon ja rikesakon määräämisestä annettu laki) Yhteisösakko
Sakkorangaistus Päiväsakkojärjestelmä (RL 2a luku) Rikoksen törkeys määrää päiväsakkojen lukumäärän Rikoksentekijän maksukyky määrää päiväsakon rahamäärän Nettoperiaate o o o 1-120 päiväsakkoa, yhteisen sakkorangaistuksen enimmäismäärä on 240 päiväsakkoa Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kuudeskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennettävä asetuksella määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskuluvähennys (255 euroa) Päiväsakon alin rahamäärä on 6 euroa
Sakkorangaistus Nettoperiaate Elatusvelvollisuus laskee päiväsakon rahamäärää (3 euroa) Tulon laskemisperuste (oikeudenkäynnin aikaiset tai sakkomääräyksen taikka sakko- tai rangaistusvaatimuksen antamisen aikaiset) Viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot Ongelmana tulojen olennainen muutos (20-25 % muutos nettotuloissa): voidaan selvittää oman uskottavan ilmoituksen perusteella, palkkakuiteilla, tiliotteella, työnantajan antamilla palkkatodistuksilla tai viranomaisten antamalla selvityksellä KKO 2004:9 (ään.): osakekaupoilla ansaittujen tulojen muuttuminen Ks. myös KKO 2009:2 (ään.)
Uusi sakko- ja rikesakkomenettely Sakkovaatimus ja -määräys Poliisi Enintään 20 päiväsakkoa ennen kaikkea tieliikennerikoksista (+ näpistys) Epäillyn suostumus (tunnustus + oikeuksista luopuminen) ja asianomistajan suostumus Sakkovaatimus ja rangaistusmääräys Rikesakko Vaatimus (poliisi), määräys (syyttäjä) Yli 20 päiväsakkoa ja muut rikkomukset Suostumukset Automaattinen liikenteenvalvonta + laki rikesakkorikkomuksista (luettelo)
Uusi sakko- ja rikesakkomenettely Rangaistusvaatimus Poliisi antaa, vaikka epäilty ei antaisi suostumustaan Suostumukseksi tulkitaan se, että epäilty maksaa kokonaan tai osaksi sakon tai rikesakon Rangaistusmääräys (syyttäjä) Rangaistusmääräyksen antamisen esteet Rikkomuksesta epäilty tai asianomistaja ei ole antanut suostumusta taikka on peruuttanut sen; asianomistaja on peruuttanut syyttämispyynnön rikkomuksesta, josta syyttäjä ei saa nostaa syytettä ilman sellaista pyyntöä; sakkovaatimusta tai rangaistusvaatimusta ei ole annettu tiedoksi ennen syyteoikeuden vanhentumista; asiassa ilmenee seikkoja, joiden perusteella rangaistusta ei tulisi määrätä. Asia normaaliin rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyyn (ROL)
Sakon muuntorangaistus Muuntokielto: sakon ja rikesakon määräämistä koskevassa menettelyssä määrätty sakko tai rikesakko Uhkasakko: poissaolon varalta tuomittu uhkasakko tai ulosottokaaren nojalla tuomittu Muuntorangaistuksen pituus Kolme maksamatonta päiväsakkoa 1 päivä vankeutta Uhkasakon jokaista 30 euroa 1 päivä vankeutta Pituus 4-60 päivää vankeutta Ei määrätä ilman erityistä syytä, jos päiväsakkoja alle 12 tai uhkasakko alle 120 euroa Muuntamatta jättäminen (RL 2a:6) Tärkein: rikos tehty alle 18-vuotiaana Maksuajan myöntäminen KKO 1995:11: ei varattomuus
Sakon muuntorangaistus Ehdotus (Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, OMML 12/2012) Muuntorangaistus pannaan täytäntöön joko ehdottomana vankeutena tai sakkopalveluna Rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain (692/1993) mukaisessa menettelyssä määrätty sakko voidaan muuntaa vain, jos henkilölle rangaistusmääräysmenettelyssä määrätään saman rangaistussäännöksen rikkomisesta neljäs tai useampi sakko vuoden kuluessa
Menettämisseuraamus Turvaamistoimi (RL 10 luku): preventiivinen tehtävä eli uusien rikosten ja rikoksista hyötymisen estäminen Lakiin perustuva omaisuuden korvaukseton menettäminen valtiolle Erilaisia jaotteluita Esine- ja arvokonfiskaatio Rikoksen tuottaman hyödyn, rikoksentekovälineen, rikoksen tuotteen (rikoksella aikaansaadun esineen) ja rikosesineen (rikoksen välittömän tosiasiallisen kohteen) konfiskaatio Hyöty- ja esinekonfiskaatio
Menettämisseuraamus Yleiset edellytykset (RL 10:1) Laissa rangaistavaksi säädetty teko (rikos) Menettämisseuraamuksen määrääminen on mahdollista, vaikka a) tekijä on alle 15-vuotias tai syyntakeeton b) tekijä toimii anteeksiantoperusteiden nojalla (esim. hätävarjelun liioittelu) c) rikoksentekijää ei saada selville tai muusta syystä rangaista, mutta oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon RL 9 luvun perusteella
Menettämisseuraamus Hyödyn menettäminen (RL 10:2) Rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi Kustannussäästö Hyödyn arvonnousu tai tuotto Rikoksen valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyneitä kustannuksia ei vähennetä taloudellisesta hyödystä (ks. KKO 1999:89, hampunviljely) Nettohyötyperiaate: vain silloin, kun rikoshyödystä vähennettäväksi vaaditut kustannukset eivät ole liittyneet muuhun rikolliseen toimintaan (ks. KKO 2004:73: lääkerikos) KKO 2011:61: A oli laittomasti välittänyt alkoholiliikkeestä hankittuja alkoholijuomia taloudelliseksi hyödyksi katsottiin alkoholijuomien myynti- ja ostohintojen erotus
Menettämisseuraamus KKO 2007:1: törkeä huumausainerikos Bruttohyötyperiaate: huumausaineen myyjä menettää rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä paitsi toiminnastaan saamansa myyntivoiton myös huumausaineen hankintaan käyttämiensä varojen eli rikolliseen toimintaan sijoittamansa panoksen arvon (ostohinta) Jos uusien huumausaineiden ostoa rahoitetaan aiemmista kaupoista saaduilla myyntituloilla, myöhemmästä kaupasta saatuun myyntihintaan sisältyy sellaista hyötyä, joka on tuomittava menetetyksi jo aiemman kaupan perusteella. Lain mukaan rikoksen tekijälleen tuottama hyöty on menetettävä vain yhteen kertaan hyödyn arviointi
Menettämisseuraamus Hyödyn menettäminen (RL 10:2) KKO 2004:105 (kavallus) o Kavalletuilla pelitositteilla saadut pelivoitot olivat rikoksen A:lle tuottaa taloudellista hyötyä, joka tuomittiin valtiolle menetetyksi KKO 2005:17 (paritus) o Vuokratulo tuomittiin rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä valtiolle menetetyksi. KKO 2005:71 (ään.) (paritus) o Vuokratuloista vähennettiin tekoajankohtaan kohdistuneet asuntojen hoitokustannukset (lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto).
Menettämisseuraamus Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10:3) Edellytykset a) Rikoksesta voidaan tuomita vähintään neljä vuotta vankeutta (myös tällaisen rikoksen yritys) (ns. liipaisinrikos) b) Kyse voi olla myös kätkemisrikoksesta, rahanpesusta, salakuljetuksesta, huumausainerikoksesta, huumausainerikoksen edistämisestä tai alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta c) Rikos on luonteeltaan sellainen, että se voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä ja on syytä olettaa omaisuuden olevan kokonaan tai osaksi peräisin rikollisesta toiminnasta, jota ei ole pidettävä vähäisenä o Ei esim. huumausaineen käyttäminen
Menettämisseuraamus Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10:3) KKO 2006:9: Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitulta oli takavarikoitu eri valuutoissa olevia varoja noin 30 000 euroa. Näistä varoista tuomittiin valtiolle menetetyksi rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä (RL 10:2) noin 18 000 euroa ja loput laajennettua hyötyä koskevan RL 10:3 perusteella. Tuomittu vedonnut siihen, että saanut tuloja eri tavoin ja hallussa myös perintörahoja KKO ei pitänyt tuomitun selitystä uskottavana seuraavilla perusteilla: a) varojen löytöhetken ajallinen yhteys syyksiluettuun tekoon, b) asunnosta löytyneen huomattavan rahamäärän poikkeuksellinen säilytystapa ja tuomittu ei esittänyt mitään selitystä tukevaa näyttöä
Menettämisseuraamus Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10:3) KKO 2006:51 (ään.): A:n syyksi oli luettu törkeä huumausainerikos, johon hän oli syyllistynyt pitämällä levittämistarkoituksessa hallussaan 98,3 grammaa pitoisuudeltaan 74 75 -prosenttista amfetamiinia sekä eräitä muita huumausaineita. Hänen asunnostaan oli takavarikoitu 4 050 euroa käteistä rahaa. A:n rikosta pidettiin luonteeltaan sellaisena, että se voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä. Vaikka rikollista toimintaa ei pidetty vähäisenä, varoja ei tuomittu valtiolle menetetyksi, kun otettiin huomioon toiminnan laatu ja laajuus. Ks. myös KKO 2012:60 (törkeä veropetos, törkeä rahanpesu)
Menettämisseuraamus Rikoksentekovälineen menettäminen (RL 10:4) Valtiolle menetetyksi on tuomittava 1) Ampuma- ja teräase sekä muu niihin rinnastettava hengenvaarallinen väline 2) Muu esine tai omaisuus, jonka hallussapito on rangaistavaa Valtiolle menetetyksi voidaan tuomita myös 1) Esine tai omaisuus, jota on käytetty tahallisen rikoksen tekemiseen 2) Tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen Tarpeellisuusarviointi rikoksen ehkäisemisnäkökulmasta
Menettämisseuraamus Rikoksentekoväline KKO 2005:75 (ään.) ja 2005:76 (ään.) (henkilöauto rattijuopumuksessa) KKO 2010:32 (kovalevy: sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito ei tuomittu menetettäväksi) KKO 2007:84 (veropetos, hopeaketjut piilotettu henkilöautoon) KKO 1997:170 (moottorikelkka metsästysrikoksessa, ahma) KKO 1995:193 (henkilöauto varkausrikoksessa, perämoottorit, ei tuomittu menetetyksi) KKO 1990:65 (henkilöauto huumausainerikoksessa, salakuljetus)
Menettämisseuraamus Muun omaisuuden menettäminen (RL 10:5) Rikoksella tuotettu, valmistettu, aikaansaatu tai rikoksen kohteena ollut esine, jos hallussapito on rangaistavaa Voidaan tuomita menetettäväksi, vaikka ei hallussapito ei olisi rangaistavaa, mutta tarpeellista a) esineellä tai omaisuudella on terveydelle tai ympäristölle haitallisia ominaisuuksia b) esine on erityisen sovelias rikoksen kohteeksi tai rikolliseen käyttöön (rikosten ehkäisemisnäkökulma) c) säännöstelymääräysten tarkoituksen toteuttaminen (väestön toimeentulo, hintasäännöstely) d) ympäristönsuojelun tarkoituksen toteuttaminen
Menettämisseuraamus Menettämisen rajoitukset (RL 10:6) Esinettä tai omaisuutta ei tuomita menetetyksi, jos se kuuluu sivulliselle Poikkeus: Jos sivullinen on vastaanottaessaan tiennyt esineen tai omaisuuden liittyvän rikokseen, hänellä on ollut perusteltu syy epäillä sitä tai hän on saanut sen lahjana tai muuten vastikkeetta Arvon menettäminen (RL 10:8) Pääasiassa toissijainen menettämisseuraamusmuoto Edellytykset 1) Esinettä tai omaisuutta ei voida tuomita menetetyksi, koska se kuuluu sivulliselle: KKO 2010:10 (vuokra-autoa käytetty törkeässä huumausainerikoksessa; auton arvo 19 000 euroa tuomittiin menetettäväksi 2) Esine tai omaisuus on kätketty tai sitä ei muutoin tavoiteta
Menettämisseuraamus Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10:10) Edellytykset 1) Hyöty tai esineen tai omaisuuden arvo on vähäinen (tulkintaapua näpistyksen, lievän kavalluksen ja lievän petoksen oikeuskäytännöstä) 2) tekijä jätetään rangaistukseen tuomitsematta kohtuus- tai konkurrenssiperusteen nojalla o KKO 2002:31: A oli jätetty rangaistukseen tuomitsematta alkoholipitoisen aineen välittämisestä. Hän oli erehtynyt luulemaan, että alkoholin anniskelulupa koski hänen ravintolaansa. Myös menettämisseuraamus jätettiin tuomitsematta
Menettämisseuraamus Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10:10 jatkuu) Edellytykset 3) menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai omaisuuden laatu, vastaajan taloudellinen asema ja muut olosuhteet
Menettämisseuraamus Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (jatkuu) Ajoneuvo (rattijuopumus ja kulkuneuvon kuljettaminen ajooikeudetta) a) Kohtuullisuus (auton arvo ja käyttötarve) b) Yhdenvertaisuus c) Auto voi olla jonkun muun hallussa, jolloin sitä ei voida tuomita menetettäväksi 6 :n nojalla, eikä arvokonfiskaatiolla ole normaalisti ennaltaehkäisevää merkitystä d) KKO 2007:85 (auton arvo 19 000, menettäminen ei kohtuutonta) e) KKO 2009:26 (ään.): avolavapakettiauto (menettäminen ei kohtuutonta)