Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Samankaltaiset tiedostot
Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Koneyrittäjien näkökulma energiapuun korjuuseen - Energiapuun logistiikka ja sen haasteet. Toimitusjohtaja Pertti Lehtomäki, Koneyrittäjien liitto ry

Energiapuun korjuutuet

Paikallisen bioenergian käytön hyödyt

Jyväskylän energiatase 2014

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Energian tuotanto ja käyttö

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Hakkeen kuivaaminen osana lämpöyrittäjyyttä. Forest Energy 2020 vuosiseminaari Jyväskylä, Jyrki Raitila, VTT

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Liikenteen biopolttoaineet

Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Bioenergia-alan kehittämishanketoiminta Lapissa - tavoitteet ja tulokset Lapin ilmastostrategia-seminaari

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Raakapuun käyttö 2010

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Biomassaterminaali selvitys. Uusituvan energian toimialaraportin julkistustilaisuus, Astrumkeskus,

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Päästökaupan ajankohtaiskatsaus - vaikutukset metsäenergia kysyntään

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Raasepori Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE)

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergiaa tarvitaan

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Suomessa vuonna 2005

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Metsäenergia Pohjanmaalla

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Keski-Suomen energiatase 2014

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Bioenergian tukimekanismit

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Valtuustokoulutus Oulun Energia -konserni

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Riittääkö puuta kaikille?

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Keski-Suomen energiatase 2016

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tilastossa selvitetään, paljonko kiinteää puupolttoainetta

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Transkriptio:

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1

Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat resurssit (metsävarat), kustannustehokkuus, kyky korvata fossiilisia tuontipolttoaineita sekä valtavat teknologian rakentamis ja vientimahdollisuudet Metsäenergian korjuu ja käyttö vahvistaa aluetaloutta ja on ilmastoystävällinen energiamuoto 2

Miksi kotimaista ja uusiutuvaa? Biomassoista jalostettavilla biopolttoaineilla voidaan korvata liikenteen fossiilisia polttoaineita, ja siten vähentää myös liikenteen öljyriippuvuutta ja ympäristövaikutuksia. Mikäli biopolttoaineet tehdään kotimaisista raaka aineista, lisää se samalla kotimaahan jääviä tuloja sekä energiahuoltovarmuutta ja vähentää tuontienergian tarvetta 3

Miksi kotimaista turvetta? Turve on hitaasti uusiutuvaa biomassaa. Sitä käytetään polttoaineena pienten laitosten lämmöntuotannossa sekä suuremmissa voimalaitoksissa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Turvetta syntyy kuolleiden kasvinosien maatuessa hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen puutteen ja runsaan kosteuden vuoksi kasvit eivät hajoa kunnolla, ja näin syntyy hitaasti kasvava turvekerros. Suomessa olosuhteet ovat suotuisat turpeen muodostumiselle, ja turvetta muodostuu jatkuvasti lisää. Turpeen tuotanto työllistää ja jättää runsaasti euroja aluetalouteen ja vähentää tuontienergian tarvetta 4

Lämmitysöljyn laskennallinen käyttö Kainuussa v. 2012 = 194 GWh ~100 000m 3 metsähaketta Lämmitysöljyn käytön lopettaminen ja hakkeen käytön tavoitteen saavuttaminen mahdollistaisi jopa 900 GWh:n eli 450 000-500 000 m 3 lisäämisen bioenergian tuotannossa Kainuussa. 5

Energiapuuketjun verotuotot ja työllisyys esimerkki yhden koneketjun (hakkuukone + metsätr.) osalta, kun korjataan energiapuuta 10 000 m3/v 1.Puunmyynti + 50 leimikkoa *200 m3/leimikko *5 /m3 (kantohinta * 0,30 vero => 15 000 (veroa) 2. Hakkuu+ metsäkulj. Alv ( netto alv 0,14) Polttoainevero Tulovero => 48 000 (veroa) Haketus Alv (netto alv 0,11) Polttoainevero Tulovero => 19 000 (veroa) Kuljetus Alv ( netto alv 0,11) Polttoainevero Tulovero => 22 000 (veroa) HUOM! Kerroin valtakunnan tasoon on n. 350 (= 3,5 milj.m3 ) Hakkuu Metsäkuljetus Haketus Verotuotot 104 000 (suorat) Per 10000m 3 54 000 (kerrannaisvaikutukset) Työtä 4500 5000 työtunnin edestä ( ~ 3 henkilötyövuotta) Kuljetus Energialaitos lämpö sähkö Hehtaarituki 165 ha *210,5 /ha = 34 700 Korjuutuki 7 /m3* 10 000 m3 = 70 000 Haketustuki 0 (poistui 2012) (Tuet 105 000 / 10 000 m3) 6

Mitä tämä merkitsisi puunhankinnassa? Jos kaikki lisäys tulisi harvennuksilta, tarvittaisiin n. 450.000 m3 puuta. Noin 2000 metsäkauppaa Korjuuseen n. 150 kokoaikaista työpaikkaa Haketukseen ja kuljetukseen n. 25 työpaikkaa Lisäksi kerrannaisvaikutuksina työpaikkoja toinen mokoma 7

= Rekkakuorma metsähaketta (80 kiinto-m3 metsähaketta) 80 kpl * 200 litran öljytynnyriä 320 * henkilöauton tankki täyteen 900 GWh = n. 450 000 m3 5 625 rekkakuormaa, Polttoainekustannus 20 milj. 450 000 tynnyriä öljyä, (1 800 000 henkilöauton tankkausta) Polttoainekustannus portilla n. 100 milj. 8

Paljonko säästettäisiin öljyä? Yksi rekkakuorma (125 i m3) haketta vastaa n. 10.000 litraa öljyä (n. 100 MWh) 900 GWh:n määrä energiaa vastaa n. 90 miljoonaa litraa öljyä, mikä maksaa n. 100 miljoonaa euroa. 900 GWh:n määrä haketta maksaa käyttöpaikalla n. 20 miljoonaa euroa 9

Mitä tulevaisuudessa? Kainuun metsissä energiahakkuupotentiaali on n. 1,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa Lämmitysöljyn käyttö kannattaa lopettaa Pitää pyrkiä saavuttamaan metsähakkeen käytön tavoite yhteistyössä yrittäjien, kuntien,valtion ja kaikkien toimijoiden kanssa. Kaavoituksissa ensisijaisesti suosittava bioenergiaa ja varattava käyttöpaikat Maakunnan markkinoinnissa keskityttävä kestävään energiapolitiikkaan 10

Energiatuotanto työllistää merkittävästi Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji sis. merkittäväs ti yrittäjyyttä Nivala 25.3.2011 Asko Piirainen, puheenjohtaja 11 11