ELEC-C2210 Molekyylibiologia Proteiinisynteesi, muokkaus ja kohdentuminen



Samankaltaiset tiedostot
Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Kuinka geenin emäsjärjestys muunnetaan proteiinin avaruusrakenteeksi ribosomaalisen proteiinisynteesin vaiheet

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

Ribosomit ja valkuaisainesynteesi. Geenien tehokkuudessa eroja. RNA:n synteesi. DNA:sta proteiiniksi Geneettisen informaation kulku.

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

NON-CODING RNA (ncrna)

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

DNA > RNA > Proteiinit

Genomin ilmentyminen

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

tgg agg Supplementary Figure S1.

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

Nimi sosiaaliturvatunnus

Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Supporting Information for

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi.

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

465 E MOLEKYYLIBIOLOGIAA

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi.

Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30

Solubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

Tuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) ) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia

Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Genomi- ilmentymisen säätely

Saana-Mari Jänkälä CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

Biomolekyylit ja biomeerit

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

CS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology. Xiaohui S. Xie University of California, Irvine

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA. Kandidaatintyö

2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta

HMM ja geenien etsintä

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45

2 c. n V. n c. m = = V. Tehtävä 1. Väkevän suolahapon massaprosenttinen HCl-pitoisuus on 37%.

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Methods S1. Sequences relevant to the constructed strains, Related to Figures 1-6.

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Manolis Kellis Piotr Indyk

Plasmid construction PCR reactions were carried out with Pfu or Pfu turbo polymerases (Stratagene) unless otherwise stated.

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

Etunimi: Henkilötunnus:

Essential Cell Biology

Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä

Molekyyligenetiikan koulutuskartoitus Etelä- Suomessa

Transkriptio:

ELEC-C2210 Molekyylibiologia Proteiinisynteesi, muokkaus ja kohdentuminen Vuento & Heino ss. 44-49; 187-201 Alberts et al., ECB, 4. p., luku 7 Dos. Tuomas Haltia

DNA RNA Proteiini Geeni mrna Proteiini Transkriptio (lyhyesti) ja lähetti-rna:n synty Siirtäjä-RNA:n ja aminohapon reaktio Ribosomi Translaatio (aloitus, pidennys ja lopetus) Syntyvän polypeptidin kohtalot [(ER, Golgi, PM, lysosomi)], sytoplasma tai muut organellit (esim. mitokondrio)

Fig. 17-3b-3 Nuclear envelope TRANSCRIPTION DNA RNA PROCESSING Pre-mRNA mrna TRANSLATION Ribosome Polypeptide (b) Eukaryotic cell

Fig. 17-4 DNA molecule Gene 1 Gene 2 Gene 3 DNA template strand TRANSCRIPTION mrna TRANSLATION Codon Protein Amino acid

Fig. 17-5 Second mrna base 64 emästriplettiä Aloituskodoni AUG (aloitusmetioniini) Stop-kodoneja kolme kpl Monilla aminohapoilla useita kodoneja Suosituin synonyymi voi olla eri eri eliöissä pitää ottaa huomioon proteiinin tuottoyrityksissä First mrna base (5 end of codon) Third mrna base (3 end of codon)

Transkriptio (DNA mrna) Templaatti-DNA -juoste (geenin toinen juoste) TATA-laatikko geenin 5 -päässä; transkription aloitustekijät (proteiineja) sitoutuvat tähän promoottoriin RNA-polymeraasi II sitoutuu aloitustekijöiden jälkeen RNA-synteesin aloitus DNA:n kaksoiskierre avataan 10-20 emäksen matkalta Transkriptio päättyy tiettyyn sekvenssiin 3 -päässä Tuote: esi-mrna Tämä prosessoidaan tumassa edelleen lähetti-rna:ksi, joka siirtyy sytoplasmaan

Fig. 17-7b Elongation Nontemplate (or coding) strand of DNA RNA polymerase RNA nucleotides 3 3 end 5 5 Newly made RNA Direction of transcription ( downstream ) Template strand of DNA

Fig. 17-3b-3 Nuclear envelope Transkriptiossa syntyy ensin pre-mrna. Se täytyy muokata mrna:ksi TRANSCRIPTION RNA PROCESSING mrna DNA Pre-mRNA TRANSLATION Ribosome Polypeptide (b) Eukaryotic cell

Fig. 17-9 Tumassa: Esi-lähetti-RNA:n prosessointi 1: 5 tulppa ja 3 poly-a häntä lisätään Protein-coding segment Polyadenylation signal 5 G P P P AAUAAA AAA AAA 3 5 Cap 5 UTR Start codon AUG Stop codon 3 UTR Poly-A tail

Fig. 17-10 Tumassa: Esi-mRNA:n prosessointi 2: intronien poisto mrna siirtyy tumakalvon läpi sytoplasmaan Pre-mRNA 5 Cap 5 Exon Intron Exon 1 30 31 104 Intron 105 Exon 146 3 Poly-A tail Coding segment Introns cut out and exons spliced together mrna 5 Cap 1 146 5 UTR 3 UTR Poly-A tail 1. kodoni: AUG, koodaa metioniinia

Aloituskodoni ATG STOP-kodoni 5 TATA 3 DNA Esi-mRNA 5 5 mrna 3 AAAA 3 AAAAAA Introni Tuma Eksoni Transkriptio 3 5 3 5 Tumahuokonen Translaation aloitusvaihe Proteiinivaihto (mrna sitoutuu ribosomin pieneen alayksikköön) Solulima

Fig. 17-12 DNA Gene Exon 1 Intron Exon 2 Intron Exon 3 Transcription RNA processing Kukin eksoni koodaa usein yhtä proteiinin domeenia; proteiinien evoluution kiihtyminen? Translation Domain 3 Domain 2 Domain 1 Polypeptide

Translaation (mrna polypeptidi) komponentit Lähetti-RNA käännetään proteiiniksi siirtäjä-rna- (trna)-molekyylien ja ribosomien avulla trna:t (n. 45 500 erilaista): Jokainen sitoo spesifistä aminohappoa toisessa päässään Toisessa päässä jokaisella on antikodoni, joka tunnistaa aminohappoa vastaavan kodonin mrna:ssa Aminoasyyli-tRNA-syntetaasit (oikean aminohapon liittäminen oikeaan trna:han, ATP:tä kuluu) Ribosomi (hieman erilaiset prokaryooteilla ja eukaryooteilla) Muut proteiinit, esim. aloitus-, pidennys- ja lopetusfaktorit Energianlähde (ATP, GTP) Copyright 2008 Pearson Education Inc., publishing as Pearson Benjamin Cummings

Fig. 17-13 Polypeptide Amino acids Ribosome trna with amino acid attached trna Anticodon 5 Codons 3 mrna

Proteiinisynteesin vaiheet -video http://www.youtube.com/watch?nr=1&v=8n QH0GqFn6k&feature=endscreen

Aminoasyyli-tRNA syntetaasit lukevat geneettistä koodia Ne liittävät aminohapon oikeaan trna:han ja samalla aktivoivat aminohapon ATP:n energian avulla peptidisidoksen muodostamista vasten (ei saa sekoittaa aktivaatioenergiaan katalyysissä!) Jos trna:ssa on aminohappo, joka ei vastaa sen antikodonia, tuloksena on väärä aminohappo polypeptidissä

Fig. 17-14 Siirtäjä-RNA:n rakenne Amino acid attachment site 3 5 Hydrogen bonds (a) Two-dimensional structure Anticodon 5 3 Amino acid attachment site Hydrogen bonds Anticodon (b) Three-dimensional structure 3 5 Anticodon (c) Symbol used in this book

Fig. 17-15-4 Amino acid Aminoacyl-tRNA synthetase (enzyme) Kukin aminoasyyli-trna syntetaasi liittää aminohapon sitä vastaavaan trnamolekyyliin P P P ATP Adenosine ATP AMP + 2 Pi Aminohappo on aktivoitu muodostamaan peptidisidos. P i trna P P i P i P Adenosine trna Aminoacyl-tRNA synthetase Ribosomi käyttää aminoasyyli-trna:t polypeptidin tekemiseen. P Adenosine AMP Computer model Aminoacyl-tRNA ( charged trna )

Aminohappo-tRNA syntetaasi (treoniini-) Thr-tRNA-syntetaasin rakenne Aktivaatiokohdassa aa-amp reagoi trna:n 3 CCA:n kanssa Kun ah kiinni trna:ssa, syntetaasi tarkastaa, että ah vastaa trna:n antikodonia Aktivaatiokohta pystyy erottamaan suuremmat väärät ah:t (esim. Val) Editointikohta on hydrolyyttinen kohta, pienemmät väärät aatrna:t hajoitetaan (esim. SertRNA

Thr-tRNAsyntetaasi pystyy tarkastamaan myös trna:n antikodonin (täytyy olla Thr:n antikodoni)

Ribosomi onkin ribotsyymi: E. colin ribosomi: RNA katalysoi peptidisidoksen syntyä 30S = 21 proteiinia + 16S rrna (vihreä) 50S = 34 proteiinia + 23S rrna (keltainen) + 5S (oranssi) Proteiinisynteesi: mrna, trna, rrna, (RNAi); muisto RNAmaailmasta? Sininen ja punainen = PROTEIINIA; ribosomista noin 1/3 on proteiinia ja 2/3 rrna:ta;ribosomin ydin on RNA:ta

Fig. 17-16 Ribosomin rakenne: trna molecules Growing polypeptide E P A Exit tunnel Large subunit Ydin rrna:ta Suuri ja pieni alayksikkö A-, P- ja E-kohta trna:n sitoutumiskohdat Polypeptidin exittunneli mrna:n sitoutumiskohta 5 mrna 3 Small subunit (a) Computer model of functioning ribosome P site (Peptidyl-tRNA binding site) E site (Exit site) mrna binding site A site (AminoacyltRNA binding site) E P A Large subunit Small subunit (b) Schematic model showing binding sites Amino end mrna E Growing polypeptide Next amino acid to be added to polypeptide chain trna 3 5 Codons (c) Schematic model with mrna and trna

Video: translaatio http://www.youtube.com/watch?v=ikq9acbcoha http://www.youtube.com/watch?v=5bledd-pstq

Fig. 17-17 Translaation aloitusvaihe: P-paikassa oleva initiaattori-trna-met tunnistaa lukuraamin alussa olevan AUG-kodonin 3 U 5 A A U C G 5 3 P site Large ribosomal subunit Initiator trna mrna 5 mrna binding site Start codon 3 GTP Small ribosomal subunit GDP E A 5 3 Translation initiation complex

Fig. 17-18-4 Amino end of polypeptide mrna Met E 3 Pidennysvaihe: aa-trna:t saapuvat A-paikan kautta Ribosome ready for next aminoacyl trna 5 P site A site GTP GDP Peptidisidos syntyy E E P A P A mrna siirtyy yhden kodonin verran eteenpäin GDP GTP E P A

Fig. 17-19-3 Translaation terminaatiovaihe: Spesifinen proteiini (Release factor) tunnistaa stop-kodonin ilmaantumisen A-paikkaan Release factor Free polypeptide 5 3 Stop codon (UAG, UAA, or UGA) 5 3 2 GTP 5 2 GDP 3

Proteiinin laskostuminen ja postranslationaalinen modifiointi Synteesin aikana tai sen jälkeen polypeptidi laskostuu kolmiulotteiseen rakenteeseensa Monille proteiineille tehdään ns. posttranslationaalisia modifikaatioita, jotka ovat sekä osoitelappuja että tärkeitä proteiinien biologiselle aktiivisuudelle Jotkut proteiinit aktivoidaan proteolyyttisesti, joihinkin liitetään sokereita, rasvahappoja yms. Kvaternäärirakenteen muodostus (alayksiköt muodostavat proteiinikompleksin) Copyright 2008 Pearson Education Inc., publishing as Pearson Benjamin Cummings

Polypeptidien kohdentaminen solun eri osastoihin Vapaat (sytosoliset) ribosomit tuottavat sytoplasmisia proteiineja (ja esim. useimmat mitokondriaaliset proteiinit) Endoplasmakalvostoon (ER) kiinnittyneet ribosomit tuottavat ER:n, Golgin, lysosomin, solukalvon ja solusta eritettävät proteiinit Kummatkin ribosomityypit ovat samanlaisia; ribosomin tyyppi riippuu sen kulloinkin tuottaman proteiinin signaalipeptidistä ER:ssä tehtävä /alkava sokerointi ja muut modifikaatiot toimivat myös osoitelappuna Copyright 2008 Pearson Education Inc., publishing as Pearson Benjamin Cummings

Fig. 17-21 Signaalipeptidi eli signaalijakso ohjaa syntetisoituvan polypeptidin ER:ään ER, ER:n kalvo, Golgi, Golgin kalvo, lysosomi, solukalvo tai eritys solun ulkopuolelle Ribosome mrna Signalrecognition particle (SRP) CYTOSOL ER LUMEN Signal peptide SRP receptor protein Translocation complex Signal peptide removed ER membrane Protein

Fig. 7-10 Modifikaatioita: N-kytketty sokerointi (ER ja Golgi) O-kytketty sokerointi (ER, Golgi, sytoplasma) Lipidylaatio (useita erilaisia) Osoitelappuja: Mannoosi-6P lysosomi N-kytketty sokeri solukalvo Tietty lipidylaatio tietty solukalvon osa KDEL proteiini pysyy ER:ssä YM Secretory protein Glycolipid Golgi apparatus Vesicle Secreted protein 2 3 ER 1 Transmembrane glycoproteins 4 Plasma membrane: Cytoplasmic face Extracellular face Transmembrane glycoprotein Membrane glycolipid Myös sytosolissa syntyvillä proteiineilla voi olla osoitelappuja, esim. mitokondriaalinen signaalipeptidi, jonka seurauksena polypeptidi kuljetetaan mitokondrioon.