Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota

Samankaltaiset tiedostot
Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

DNA:n informaation kulku, koostumus

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

Biomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN

Biomolekyylit ja biomeerit

2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA > RNA > Proteiinit

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

NON-CODING RNA (ncrna)

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

KEMIA lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1

Mitä elämä on? Astrobiologian luento Kirsi

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

ELEC-C2210 Molekyylibiologia Proteiinisynteesi, muokkaus ja kohdentuminen

Perinnöllisyyden perusteita

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Genomin ilmentyminen

1p - Yksi puuttuu tai väärin, -1/3 p b) Ioniyhdisteitä: B, C, F

Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit ovat, miten ne toimivat ja miten ne tuottavat meille tuttuja elämänilmiöitä

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

VASTAUS 1: Yhdistä oikein


Kuinka geenin emäsjärjestys muunnetaan proteiinin avaruusrakenteeksi ribosomaalisen proteiinisynteesin vaiheet

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

13. Biomolekyylit. 1. Hiilihydraatit

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Biomolekyylit kemian opetuksessa sekä lukion kemian, biologian ja terveystiedon oppikirjoissa

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan?

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

Ribosomit ja valkuaisainesynteesi. Geenien tehokkuudessa eroja. RNA:n synteesi. DNA:sta proteiiniksi Geneettisen informaation kulku.

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Nimi sosiaaliturvatunnus

Terveyden biotieteiden valintakoe / kemia 1 (10) Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet. Allekirjoitus KEMIAN KYSYMYKSET

Veden ja glukoosin mallinnus

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

CS284A Representations & Algorithms for Molecular Biology. Xiaohui S. Xie University of California, Irvine

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

ELAHEH MORADI ARABINOOSIPROMOOTTORIN TRANSKRIPTIODYNAMIIKKA KOLIBAKTEERISSA. Kandidaatintyö

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

VIIKKI BIOCENTER University of Helsinki

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

Elämän synty. Matti Leisola

Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

Saana-Mari Jänkälä CDNA-KIRJASTON VALMISTUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ GEENITEKNIIKAN MENETELMIÄ

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla

Johdatus biofysiikkaan

KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu , asetuksen (EY) N:o 847/2000 muuttamisesta vastaavanlaisen lääkkeen käsitteen määritelmän osalta

Perinnöllisyyden perusteita

LUENTO Kyösti Ryynänen

Avaruus eli stereoisomeria

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

HELSINGIN SEUDUN BIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA VALINTAKOE C-osa Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Biologia (20 p)

Bioteknologian perustyökaluja

V GEENITEORIA, NUKLEIINIHAPPOTUTKIMUS, GENEETTINEN KOODI

Proteiinit eli valkuaisaineet. Makromolekyylit. Valkuaisaineet 2

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Matematiikan tukikurssi

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi.

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Transkriptio:

Nukleiinihapot varastoivat ja välittävät perinnöllistä informaatiota Polypeptidin aminohappojärjestyksen määrää perinnöllisyyden yksikkö, jota kutsutaan geeniksi Geenit muodostuvat DNA:sta, joka on polymeerinen nukleiinihappo Nukleiinihapot koostuvat monomeereista, joita kutsutaan nukleotideiksi Nukleiinihappoja on kahdenlaisia Deoksiribonukleiinihappo (DNA) Ribonukleiinihappo (RNA)

Nukleiinihappojen tehtävät DNA- ja RNA-molekyylit mahdollistavat eliöiden rakenteen ja toiminnan periaatteiden siirtymisen sukupolvelta toiselle Eliöt perivät DNA:n vanhemmiltaan Ennen kuin solu jakautuu, sen DNA kahdentuu kopioitumalla Jakautuvat solut saavat siten oman, identtisen kopion DNA:n monistuminen (replikaatio) on itseohjautuvaa ja perustuu sen kaksijuosteiseen rakenteeseen

Nukleiinihappojen tehtävät DNA:n geenit ohjaavat lähetti-rna:n (mrna) synteesiä ja sen välityksellä proteiinisynteesiä Geneettisen informaation suunta on siten DNA RNA proteiini Tätä kutsutaan molekyylibiologian keskeiseksi opinkappaleeksi (Central Dogma, Francis Crick 1958, 1970) proteiinien sisältämää informaatiota ei voida käyttää nukleiinihappojen tuottamiseen, vaan prosessi on yksisuuntainen

Central Dogma: Nykyinen käsitys yksinkertaistettuna

Nukleiinihappojen tehtävät Proteiinisynteesi tapahtuu ribosomeissa Eukaryooteilla DNA on tumassa, mutta useimmat ribosomit sytoplasmassa Lähetti-RNA (mrna, messenger RNA) kuljettaa geneettiset ohjeet proteiinien valmistamiseksi tumasta sytoplasmaan Prokaryooteilla ei ole tumaa, mutta informaatio DNA:sta ribosomeille kulkeutuu samoin mrna:n muodossa Proteiinisynteesiin osallistuu myös kaksi muuta RNAmolekyyliä: siirtäjä-rna (trna) ja ribosomaalinen RNA (rrna)

DNA 1 Synthesis of mrna mrna NUCLEUS CYTOPLASM 2 3 Movement of mrna into cytoplasm Synthesis of protein mrna Ribosome Polypeptide Amino acids

Nukleiinihappojen rakenne Nukleiinihapot ovat polymeerejä: polynukleotideja Polynukleotidit koostuvat monomeereista: nukleotidit Nukleotidit koostuvat typpeä sisältävästä emäksestä, pentoosisokerista ja yhdestä tai useammasta fosfaattiryhmästä Nukleotidin osa, jossa ei ole fosfaattiryhmiä, on nukleosidi Nukleosidi = emäs + sokeri Nukleotidi = emäs + sokeri + fosfaattiryhmä(t), eli Nukleotidi = nukleosidi + fosfaattiryhmä(t)

5 end 5 C Sugar-phosphate backbone 3 C Nucleoside Nitrogenous base 5 C 5 C 3 C Phosphate group (b) Nucleotide 3 C Sugar (pentose) 1 C 3 end (a) Polynucleotide, or nucleic acid

Nukleiinihappojen rakenne Nukleiinihappojen emäksiä on kahdenlaisia: Pyrimidiinit (sytosiini, tymiini ja urasiili), joissa on yksi kuusijäseninen rengasrakenne Puriinit (adeniini ja guaniini), joissa on kaksi rengasrakennetta, kuusi- ja viisijäseninen Emäkseen liittynyt pentoosisokeri on DNA:ssa deoksiriboosi, RNA:ssa riboosi Ainoa ero 2-hiilestä puuttuva happiatomi deoksiriboosissa Emäksen hiilet merkitään numeroilla, sokerin numeroihin lisätään erotukseksi siis 2-hiili (emäs) tai 2 -hiili (sokeri)

Nitrogenous bases Pyrimidines Cytosine (C) Thymine (T, in DNA) Purines Uracil (U, in RNA) Sugars Adenine (A) Guanine (G) Deoxyribose (in DNA) Ribose (in RNA) (c) Nucleoside components

DNA:n ja RNA:n ero on pentoosisokerin 2 -hiilessä: Riboosissa hydroksyyli (OH), Deoksiriboosissa vetyatomi (H) Deoksi = happi puuttuu Nukleosideissa emäs kiinnittyy pentoosin 1 -hiileen

Nukleotidipolymeerien rakenne Toisiinsa liittyneet nukleotidit muodostavat polynukleotidin Polymeerin vapaat päät ovat erilaiset: Toisessa päässä on fosfaatti liittyneenä 5 -hiileen (5 -pää) Toisessa taas hydroksyyli liittyneenä 3 -hiileen (3 -pää) Vierekkäisiä nukleotideja yhdistävät kovalenttiset sidokset, jotka ovat nukleotidin 3 -hiilen hydroksyyliryhmän (-OH) ja seuraavan nukleotidin 5 -hiilen fosfaattiryhmän välillä Näiden fosfodiesterisidosten välityksellä muodostuu polynukleotidin sokerifosfaattirunko, johon emäkset liittyvät

Polynukleotidien (DNA ja RNA) sokerifosfaattirungon 5 -pää ja 3 -pää viittaavat pentoosin 5 - ja 3 -hiiliin: 3 -hiili on osa rengasrakennetta 5 -hiili on renkaasta erillään Polynukleotidissa 3 -päässä on hydroksyyli (OH), 5 -päässä fosfaatti

5 end 5 C Sugar-phosphate backbone 3 C Nucleoside Nitrogenous base 5 C 5 C 3 C Phosphate group (b) Nucleotide 3 C Sugar (pentose) 1 C 3 end (a) Polynucleotide, or nucleic acid

Nukleotidipolymeerien rakenne Polynukleotidilla on rakenteestaan johtuen suunta, mikä on olennaista monet prosessit tapahtuvat vain yhteen suuntaan, kuten DNA:n replikaatio (5 3 suuntaan) Emäkset luetellaan aina 5 3 suuntaan GCTA on eri asia kuin ATCG

DNA:n ja RNA:n rakenne RNA-molekyylit esiintyvät yleensä yksittäisinä polynukleotidiketjuina DNA-molekyyleissä on kaksi polynukleotidia (vastinjuostetta), jotka ovat kiertyneenä kuvitteellisen akselin ympärille, muodostaen kaksoiskierteen Kaksoiskierteessä vastinjuosteiden sokerifosfaattirungot ovat järjestäytyneet vastakkaisiin 5 3 -suuntiin toisiinsa nähden (antiparallel arrangement) Sokerifosfaattirungot ovat kaksoiskierteen ulkokehällä Vastinjuosteet ovat liittyneet toisiinsa kierteen sisäpuolella sijaitsevien emästen vetysidosten välityksellä

Figure 16.12 The two strands of DNA are antiparallel

Emäkset ovat tasomaisia molekyylejä, ja ovat asettuneet kohtisuoraan kaksoiskierteen pituusakseliin nähden (kuten askelmat kierreportaissa) Vastinjuosteiden väliin jää kaksoiskierteessä tietty etäisyys, mikä on juuri sopiva puriini- ja pyrimidiiniemästen yhdistelmälle Puriini-puriini liian pitkä, pyrimidiini-pyrimidiini liian lyhyt Lisäksi emästen tiettyjen atomien täytyy asettua juuri oikeaan asemaan toisiinsa nähden, jotta vetysidokset voisivat muodostua Siksi DNA:n emäkset pariutuvat vetysidosten välityksellä aina samoin (komplentaarinen pariutuminen): adeniini (A) ja tymiini (T) guaniini (G) ja sytosiini

Figure 5.x3 James Watson and Francis Crick

Figure 16.4 Rosalind Franklin and her X-ray diffraction photo of DNA Franklin had "an air of cool superiority Without Franklin's permission or knowledge, Wilkins showed Watson Franklin's famous photograph 51. (Franklin s Wikipedia entry)

Wikimedia Commons

5 3 Sugar-phosphate backbones Hydrogen bonds Base pair joined by hydrogen bonding 3 (a) DNA 5 Base pair joined by hydrogen bonding (b) Transfer RNA

Unnumbered Figure (page 292) Purine and pyridimine

Komplementaarisessa pariutumisessa emästen typpi- ja happiatomien täytyy sijaita juuri sopivissa kohdissa, jotta polynukleotidien rakenteen edellyttämät vetysidokset voivat syntyä Tämänkin vuoksi siis vain A ja T, ja toisaalta G ja C, voivat pariutua (Toinen syy oli emästen koko, ja emäsparin siten vaatima tila)

Tästä emäspariutumisen säännöstä seuraa, että jos tiedämme yhden juosteen sekvenssin, niin tiedämme myös vastinjuosteen sekvenssin: juosteet ovat komplementaarisia Ennen solunjakautumista kumpikin vastinjuoste toimii templaattina määräten muodostuvan uuden vastinjuosteen sekvenssin Alkuperäisestä kaksijuosteisesta DNA:sta saadaan siten kaksi identtistä kopiota tytärsoluihin Tällä mekanismilla varmistetaan, että koko genomin sisältämä informaatio välitetään solujen jakautuessa

Figure 5.30 The DNA double helix and its replication

Yleensä DNA on kaksoiskierre ja RNAt vaihtelevan muotoisia RNA:ssa tymiinin korvaa urasiili (U), joten A ja U pariutuvat Komplementaarista pariutumista voi tapahtua myös kahden RNAmolekyylin välillä tai saman RNA-molekyylin eri osien välillä Siirtäjä-RNA:n (trna) toiminnallinen muoto on seurausta nukleotidien emäspariutumisesta niissä paikoin molekyyliä, joissa juosteessa on vastakkaissuuntaisia komplementaarisia alueita Näin muodostuu suurin piirtein L-kirjaimen muotoinen trnamolekyyli, joka kuljettaa aminohapot ribosomeille polypeptidien synteesiä varten

5 3 Sugar-phosphate backbones Hydrogen bonds Base pair joined by hydrogen bonding 3 (a) DNA 5 Base pair joined by hydrogen bonding (b) Transfer RNA

DNA:n ja RNA:n rakenne DNA- ja mrna-polymeerien emäsjärjestys on kullekin geenille ominainen Koska geenit ovat sadoista tuhansiin emästä pitkiä, mahdollisten emäsjärjestysten (sekvenssien) määrä on käytännössä rajaton, vaikka emäksiä on vain neljä DNA:n emästen sekvenssi määrää proteiinien aminohapposekvenssin (primäärirakenteen), joka puolestaan määrää proteiinien kolmiulotteisen rakenteen ja sen toiminnan solussa Useimmissa DNA-molekyyleissä on tuhansista miljooniin emäsparia, mikä puolestaan tarkoittaa useita geenejä, satoja tai enemmän

DNA ja proteiinit evoluution mittanauhana Geenit (DNA) ja niiden tuotteet (proteiinit) ovat eliöiden perinnöllisen taustan ilmentymä ja dokumentoivat sen Koska DNA-molekyylit periytyvät vanhemmilta jälkeläisille, sisarusten DNA ja proteiinit ovat samankaltaisempia kuin niiden saman lajin yksilöiden, jotka eivät ole toisilleen läheisempää sukua Tämä mahdollistaa molekulaarisen sukututkimuksen, jota voidaan käyttää myös lajien välisten sukulaisuussuhteiden tutkimukseen

Molekyylit lajien välisten sukulaisuussuhteiden mittana Kahden toisilleen sukua olevan lajin (esim. fossiiliaineiston perusteella) pitäisi muistuttaa toisiaan myös DNA- ja proteiinisekvenssien suhteen Molekyylibiologian menetelmiä voidaan siten käyttää myös evolutiivisten suhteiden määrittämiseen Verrataan esim. ihmisen hemoglobiinin 146:n aminohapon sekvenssiä muiden selkärankaisten hemoglobiineihin: Ihmiset ja gorillat eroavat vain yhden aminohapon suhteen Ihmisten ja sammakoiden välillä on 67:n aminohapon ero Kaikilla selkärankaisilla on kuitenkin samalla periaatteella toimiva hemoglobiini

Lego-DNA: huomaatteko jotain, joka ei sovi juuri opittuun? Wikimedia Commons

Unnumbered Figure (page 292) Purine and pyridimine

Lego-DNA: emäkset samankokoisia? Ratkaisu: kaksi palikkaa puriini-, yksi pyrimidiiniemäksiin Wikimedia Commons

The large, plastic and metallic sculpture parked outside UC Berkeley s Lawrence Hall of Science, is stoking the angry fires of parents of children who attend nearby Claremont Park Elementary School. My daughter suggested that it was funny, said John Copeland, whose 7-year-old daughter attends summer camp there. She shouldn t be talking to me about this. Now I m forced to explain genetics to her, and why the Bible doesn t say anything about it. Although DNA Sculpture has been on display in various public parks and playgrounds, Jenny Garrotte, Claremont Park PTA president, said she found it distasteful and verging on obscene, and e-mailed parents Wednesday morning, asking them to file complaints with Pegro and with Alameda County Code Enforcement. http://scienceblogs.com/corpuscallosum/2009/08/13/dna-sculpture-is-vile-and-offe/

Kertaukseksi makromolekyylien vertailua:

Kumpi on DNA?

Ylemmän molekyylin pentoosin 2 -hiilessä ei ole happea: deoksi-

Myös ATP on nukleotidi

Muita nukleotideja Pyridiininukleotidit NAD (nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi) NADP (nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti) NAD + lähinnä reaktioissa, joiden tarkoitus tuottaa solulle energiaa eli orgaanisten yhdisteiden hapetuksessa NADP + lähinnä synteettisissä reaktioissa toimivat elektronien siirtäjinä hapetus-pelkistysreaktioissa kun substraattia hapetetaan poistamalla siitä elektroneja tai kun sitä pelkistetään luovuttamalla sille elektroneja

NAD+ pelkistyy itse NADH:ksi hapettaessaan muita yhdisteitä

NAD+ pelkistyy itse NADH:ksi hapettaessaan muita yhdisteitä Huomaa rakenne: dinukleotidi

NAD+ pelkistyy itse NADH:ksi hapettaessaan muita yhdisteitä NADP(H):ssa on vielä kolmas fosfaatti adenosiinin riboosin 2-hiilessä

Flaviinikoentsyymit ovat nukleotideja FAD (flaviiniadeniinidinukleotidi) FMN (flaviinimononukleotidi) B2-vitamiini (riboflaviini) = FMN fosfaatti