Nro 2 MARRASkuu 2012 SITA FINLANDIN ASIAKASLEHTI rakentamisen teemanumero Jätelaki ohjaa rakentamisen materiaalitehokkuutta Työmailta jätteet Orivon laitokselle Pekka Kaven, SRV Rakennusjätteen lajittelu kannattaa
Päätoimittaja Jorma Kangas, SITA Finland Oy Ab Koordinointi Jasmin Ellik Toimitus OS/G Viestintä Taitto OS/G Viestintä Kansikuva Timo Jakonen Photocredit Timo Jakonen, Markku Ojala, Esko Keski-Vähälä Paino Finepress Oy Painosmäärä 2 200 kpl SITA Finland Oy Ab Linjatie 6, 01260 Vantaa puh 010 5400 asiakaspalvelu@sita.fi www.sita.fi Painettu Cocoon-uusiopaperille, joka on 100 % kierrätyskuidusta valmistettu uuden sukupolven hienopaperi. Paperi on CO 2 -korvattu. Ympäristömerkitty painotuote, 441 678 / Finepress Oy 2010 Nro 2 MARRASkuu 2012 Rakennusjätteitä tulee meille niin lajiteltuina kuin lajittelemattominakin kuormina. Markku Tuomainen (vas.) ja Mauno Matinlassi, Suomen Hyötykeskus SIVUa l SIVU 8 Sitaatteja... 2 pääkirjoitus... 3 Soijajalostamo nousee SRV:n urakoimana Lajittelu tuo kustannussäästöjä... 4 Palvelemalla Paras: Tarkkaa toimintaa Orivon laitoksella... 8 Askeleen edellä: Uusi jätelainsäädäntö ohjaa rakentamisen materiaalitehokkuutta... 9 roskainnovaatio: Kaunista kahvipusseista... 9 Opas auttaa järjestämään SITAsiistit bileet... 10 Suomi kierrättää laiskasti... 12 Loppusitaatit: Maarit Leppänen vahvistaa vuoropuhelua... 13 Skanssi sai toisen LEED-luokituksen... 14 Jäte-esitteen suosio yllätti... 14 SITA maailmalla: SITA UK tukee vihreää muotia... 14 SITAlainen: Jani Nuutinen juoksee omaksi ilokseen... 15 SITAATTEJA SITA nollaa yritysten kaatopaikkajätteen pääkaupunkiseudulla SITAn pääkaupunkiseudun yritysasiakkaiden kaatopaikkajätettä ei enää ohjata kaatopaikalle vaan se viedään polttoon. Keräysastiat on tarroitettu kesän aikana uudelleen ja sekajäteastian nimitys on muuttunut poltettavaksi sekajätteeksi. Sekajäte voidaan näin hyödyntää lämmön ja sähkön tuotannossa, ja vain jäljellejäävä tuhka loppusijoitetaan kaatopaikalle. Noudatamme jätteiden keräilyssä ja hyödyntämisessä jätteiden etusijajärjestystä. Sekajätteestä ei kuitenkaan täysin päästä eroon, joten sen käsittelemiseksi halusimme tarjota parhaan mahdollisen vaihtoehdon ja tuottaa siitä energiaa, kertoo SITAn aluejohtaja Kimmo Käenmäki. Muutos sekajätteen käsittelytavasta tehtiin samanaikaisesti kaikille SITAn pääkaupunkiseudun yritysasiakkaille. Muutos ei maksa asiakkaillemme mitään. Pääosa astioista on jo uudelleentarroitettu poltettavaksi sekajätteeksi. Muutos näkyy myös jäteraportissa, toteaa Käenmäki. Muutos ei poista energiajakeen keräystä, sillä energiajakeen hyötykäyttöprosentti on suurempi, minkä lisäksi se on asiakkaille edullisempi vaihtoehto. Jätemäärät laskussa Ruukissa SITA ja teräsratkaisuja toimittava Ruukki ovat tehneet jätehuollossa yhteistyötä vuoden alusta lähtien kymmenessä Ruukin toimipisteessä. SITA hoitaa Ruukin Ylivieskan, Vimpelin, Alajärven, Mustasaaren, Seinäjoen, Peräseinäjoen, Kurikan ja Uudenkaupungin yksikköjen jätehuollon kokonaisuudessaan. Vain vaarallisten jätteiden käsittely on sopimuksen ulkopuolella. SITA tarjoaa yksiköille myös esimerkiksi kaivontyhjennyspalveluja. SITAn aluemyyntipäällikkö Timo Antila kertoo, että jätemääriä ja varsinkin kaatopaikalle ohjautuvien jätteiden määrää on saatu jo vähennettyä. Tämä näkyy heti myös jätehuollon kustannuksissa. Ruukin yksiköt käydään toimipaikkakohtaisesti läpi, ja niissä kartoitetaan jätehuollon mahdolliset kehittämistarpeet. Yritykset saavat valita jätehuoltokumppaninsa Yritykset saavat edelleen valita itse jätehuoltokumppaninsa ja tehdä sopimuksen valitsemansa yrityksen kanssa. Jätehuoltopalveluja tarjoavien yritysten tulee lain mukaan rekisteröityä jätehuoltorekisteriin, jotta ne saavat kuljettaa tai välittää jätteitä. Jätettä käsittelevillä yrityksillä tulee olla ympäristölupa. Jätteitä saa luovuttaa vain vaatimukset täyttäville yrityksille. Ammattimaisesti toimiva yritys esittää viimeistään sopimusta tehtäessä vaadittavat luvat ja dokumentit. Jätelain mukaan jätettä tuottavien yritysten on pidettävä kirjaa jätteistään. Jätehuoltopalveluja tarjoava yritys auttaa yrityksiä myös jätehuollon valvontaa varten vaadittavassa jätekirjanpidossa. 2 2 12
PÄÄKIRJOITUS Rakennustyömailla puhaltavat uudet tuulet Uuden jätelain mukaisesti jätteet tulee hyödyntää ensisijaisesti materiaalina. Tähän ohjaa myös valtakunnallinen jätesuunnitelma ja EU-direktiivi. Edellä mainitun tavoitteena on vähintään 70 prosentin rakennusjätteiden hyödyntäminen joko materiaalina ja energiana. Direktiivi puolestaan asettaa rakennusjätteen materiaalihyödyntämistavoitteeksi 70 prosenttia. Pian astuu voimaan myös orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Aikaa rakennustyömaiden jätehuollon sopeuttamiseen vaatimusten mukaiseksi on muutama vuosi. Rakentamisen jätteitä tuotetaan Suomessa vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia, noin 1/3 kaikista jätteistä. Tästä hyödynnetään noin kolmannes ja loput viedään kaatopaikoille joko loppusijoitukseen tai niiden rakenteisiin. Oikea rakennusjätteen materiaalihyödyntäminen muuttaa jätteen uusioraaka-aineiksi rakennusteollisuudessa tai maarakennuksessa. Kaatopaikkojen usein ylimitoitettu rakentaminen rakennusjätteellä ei ole aitoa hyödyntämistä. Kyseessä ei ole mitätön asia: valtavan tuotetun jätemäärän lisäksi rakentaminen kuluttaa noin puolet Euroopan vuosittain käyttöön otetuista luonnonvaroista. Testasimme Helsingin Viikin laitoksellamme rakennusjätteen talteenottoa nykytekniikalla. Esikäsittelimme rakennusjätekuorman kaivinkoneella, seuloimme sen ja lopuksi materiaali lajiteltiin robotilla. Hyödyntämisaste nousi lähes 90 prosenttiin. On siis täysin mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet jo tänään. SITAlla on valmius ja työkalut, joita rakentajan kanssa yhdessä käyttämällä hyödyntäminen ja seuranta onnistuvat! Jätelaki vaatii muutoksia toimintatapoihin. Vastuulliset rakentajat ovat tarttuneet työhön ennakoivasti. Raha on vahva kannustin. SITAlla on Tiedostava työmaa -konseptia varten tehdyissä laskelmissa arvioitu keskikokoisen rakennustyömaan säästävän merkittävästi jätteiden käsittelykustannuksissa lajittelua tehostamalla. Lajittelun lisäämiseen innostaa myös tieto siitä, että tammikuun alussa kaatopaikkavero nousee 10 euroa/tonni. Kustannusajattelun lisäksi tarvitaan halu tehdä asiat uudella tavalla. Onkin havaittavissa, että rakennustyömailla asenteet ovat muuttumassa ja uudet tuulet Otetaan paremmin talteen! JORMA KANGAS Toimitusjohtaja, SITA Finland puhaltavat. Isot valtakunnalliset rakentajat ovat jo omaksuneet uuden tavan toimia ja tottumukset siirtyvät pieniin yrityksiin. Esimerkiksi tarjouskilpailussa vaaditaan rakennusliikkeeltä tietyntasoista jätehuoltokonseptia, joka täyttää ympäristösertifikaattien tavoitteet ja viranomaismääräykset. SITAn asiakasraportointijärjestelmä on tarkka ja nopea: näin rakentaja pystyy helposti seuraamaan käsiteltyjä jätevolyymeja suhteessa kierrätystavoitteisiin per rakennustyömaa. Myös kustannusseuranta on vaivatonta järjestelmän avulla. Kokosimme Sitaattiin rakentamiseen liittyviä juttuja kertoaksemme, miten jätteiden talteenotto voidaan toteuttaa toimivasti ja taloudellisesti ja uuden jätelain hengen mukaisesti. Tärkeää on saada jätteet pois kaatopaikoilta! Suomalaisuus näkyy nimessämme SITA on vahvasti kotimaiseen ympäristöliiketoimintaan keskittynyt toimija Suomessa, vaikka kuuluukin kansainväliseen konserniin. Olemme jo pitkään halunneet suomalaisuuden näkyvän nimessämme, sillä palvelutoimintamme on aina paikallista ja lisäksi olemme kotimaiselle teollisuudelle vahva materiaalitoimittaja. Siksi otamme 1.1.2013 alkaen käyttöön nimen SITA Suomi Oy, kertoo toimitusjohtaja Jorma Kangas. Päivittäiseen toimintaamme nimenmuutos ei vaikuta palvelemme asiakkaitamme jatkossakin joustavalla asenteella ja asiantuntijuudella SITA Suomena. SITEERATTUA: Viime aikoina jotkut kuntaomisteiset jäteyhtiöt ovat lähettäneet yrityksille tiedotteita, joissa harhaanjohtavasti viestitään, että yritysten tulee tehdä jatkossa sopimus nimenomaan kuntayhtiön kanssa jätehuollon järjestämisestä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan valinnanvapaus on yrittäjillä. Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, www.talouselama.fi 26.9.2012 Kaikki bioperäinen jäte pitäisi muuttaa maanparannusaineeksi ja energiaksi, joka korvaisi fossiilisia polttoaineita. Kaatopaikat pitäisi periaatteessa kieltää kokonaan. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, Uusiouutisten Verkkoviesti 14/2012 Suurimpien ruokahävikkien talouksissa ajateltiin hävikkien pienevän, jos kaupoissa olisi saatavilla pienempiä pakkauksia. MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, Turun Sanomat 6.8.2012. 3 2 12
Kun jätehuolto on suunniteltu ja lajittelu toimii, saadaan siitä myös säästöä. Soijajalostamon työmaa on kooltaan kymmenisen hehtaaria. Alueelle nousee kaikkiaan 18 eri rakennuskokonaisuutta, joista muun muassa siilot ovat jo pystyssä. SRV:n Pekka Kaven johtaa isoa orkesteria työmaalla. 4 2 12
Soijajalostamo nousee SRV:n urakoimana Lajittelu tuo kustannussäästöjä SRV rakentaa Uuteenkaupunkiin Euroopan suurinta soijajalostamoa. Yli kymmenen hehtaarin tontille nousee 140 miljoonaa euroa maksava teollisuuslaitos. Emme ole rakentaneet näin isoa teollisuuskohdetta aikaisemmin, mutta kaikki on sujunut suunnitelmien ja aikataulun mukaan. Toimivalla jätehuollolla on tärkeä merkitys lopputuloksessa, toteaa työmaapäällikkö Pekka Kaven. 5 2 12
Pekka Kaven (oik.) ja Kimmo Mäki ovat samaa mieltä siitä, että lajittelua tehostamalla tulee tuntuvia kustannussäästöjä rakennustyömaan jätehuoltoon, kun sekajätteen määrä saadaan minimoitua. Hyvä kyltitys auttaa lajittelun toteuttamisessa. SRV:n Jani Vaitiniemi opastaa aliurakoitsijoita jätehuollon toteutuksessa. Harjateräs on tyypillistä rakennustyömaan metallijätettä, jota voidaan hyödyntää uudelleen terästeollisuudessa. Lokakuun alussa työmaalla on järjestelmällisen kiireistä, kun 200 työntekijää uurastaa tahoillaan. Mittavalla työmaalla tulee työturvallisuuden olla kunnossa ja siihen onkin selvästi panostettu. Työmaan tapaturmatilastotkin kertovat vastuullisesta toiminnasta. Työmaalla saavat liikkua vain työturvallisuusperehdytykseen osallistuneet ja muut lupaehdot täyttävät henkilöt. Työmaalla on myös 0-toleranssi alkoholissa. On hienoa huomata, kuinka moni asia kehittyy vuosien aikana. Esimerkiksi työturvallisuuteen ei parikymmentä vuotta sitten osattu suhtautua tarpeeksi tosissaan. Nyt on toisin, miettii Pekka Kaven. Työmaan jätehuolto liittyy kiinteästi työturvallisuuteen. Kun jätteet saadaan heti oikeisiin lajitteluastioihin, pysyy työskentelytila siistinä. Tämä lisää merkittävästi työturvallisuutta. Kun jätehuolto on suunniteltu ja lajittelu toimii, saadaan siitä myös rahallista säästöä. Soijajalostamon työmaalla on tavoitteena saada sekajätteen määrä mahdollisimman pieneksi. Lajittelu sopii myös SRV:n yhteiskuntavastuulliseen toimintaan, summaa Kaven. SITAn rakennusliiketoiminnan asiakkuuspäällikkö Kimmo Mäki toteaa, että SITAlla on laskettu, että rakennustyömailla voidaan lajittelun kautta säästää jätehuoltokustan- nuksissa 20 30 prosenttia, koska 60 prosenttia jätehuollon kustannuksista on käsittelymaksuja. SRV ja kymmeniä urakoitsijoita Finnprotein Oy:n Uuteenkaupunkiin nouseva soijajalostamo on Euroopan suurin. Rakennuksella työskentelee eri vaiheissa useita satoja ammattilaisia, joista valtaosa on suomalaisia. Myös paikallisia rakentajia on mukana. Laitoksessa jalostetaan soijapavuista soijaproteiinia rouheeksi eläinrehuteollisuudelle ja soijaöljyä biopolttoaineeksi. Jatkossa on tarkoitus valmistaa soijaproteiinia myös elintarviketeollisuudelle. Osa tuotteesta menee Suomen markkinoille ja osa vientiin. Soijajalostamon tilaaja on Finnprotein, joka valitsi kilpailutuksen jälkeen pääurakoitsijaksi SRV:n. Kaikkiaan työmaalla on 15 20 urakoitsijaa. Rakentaminen alkoi vuosi sitten ja valmista pitäisi olla huhtikuussa 2013. Pekka Kaven kertoo, että työmaa on pysynyt hyvin aikataulussaan. Toisinaan rakennuspuolella on jouduttu odottamaan prosessipuolen etenemistä. Jalostamolaitos muodostuu 18 eri rakennuksesta. Tontti on kooltaan 10,5 hehtaaria. Rakennuspinta-alaa valmistuu 22 000 neliötä ja 150 000 kuutiota. Suuri kuutiomäärä johtuu siitä, että rakennukset ovat korkeita, enimmillään 40 metrisiä. Vastaanottosiilot ovat noin 30 metriä korkeita ja niihin mahtuu 5 miljoonaa kiloa soijapapuja, joka on uuttamon viikon käsittelymäärä. Prosessin sivutuotteena syntyy lesitiiniä, jolla on oma reittinsä tuotannossa. Pekka Kaven miettii, että työmaan suurimpia haasteita ovat monien yhteistyökumppaneiden ja viranomaisten kanssa toimiminen sekä prosessin laitteiden ja rakennusten rakentamisen yhdistäminen. Täällä on töissä hyviä ammattilaisia ja yhteistyö on sujunut hienosti. Kyltitys ohjaa lajittelua Pekka Kaven ja Kimmo Mäki muistelevat, että työmaan jätehuoltoa alettiin suunnitella syksyllä 2011. SITAlaiset vierailivat alueella ensimmäistä kertaa, kun kohteessa oli tehty vasta maanrakennustöitä. Jätehuollon suunnittelu tehdään etupainotteisesti, jotta oikeanlaiset astiat ovat silloin paikoillaan, kun niitä tarvitaan. Työmaan edetessä tarpeet vaihtelevat. Nyt tulee eniten puujätettä, kun paikallavalumuotteja puretaan. Jatkossa taas, kun prosessipuolen laitteiden kokoaminen alkaa, tulee pakkausjätteen eli lähinnä muovikalvojen määrä kasvamaan. Työmaalla kiertäessä huomaa, että erilaisia jäteastioita on paljon. Ulkona on lavat lajitelluille jakeille, ja työpisteissä on esimer- 6 2 12
Lajittelun onnistuminen vaatii motivaation lisäksi hyvät olosuhteet. Soijajalostamon työmaalla ei ole järjestetty lajittelukoulutusta, joten jäteastioiden kyltityksen tulee olla kunnossa. SITA on toimittanut kylttejä suomen lisäksi englanniksi ja venäjäksi. Kurotin nostaa kippikontin tarvittavaan kohteeseen. Oikein ajoitettu astioiden tyhjennys on tärkeä osa kokonaisuutta. kiksi työntöastioita, joita voidaan siirrellä paikasta toiseen. Lisäksi on puristimia, kippikontteja ja multikontteja. Kippikontit voidaan kurottimilla nostaa kymmenien metrien korkeuteen. Kun astiat täyttyvät, tulee nopeasti soitto, että niitä tarvitaan lisää. Olen saanut logistiikkapuolelta kehuja siitä, että SITAn kanssa yhteistyö toimii, Pekka Kaven kertoo. Erillistä lajittelukoulutusta ei monisatapäiselle ja vaihtuvalle rakentajajoukolle voida antaa. Siksi lavojen ja astioiden kyltitys on ensiarvoisen tärkeää, jotta lajittelua voidaan tehdä mahdollisimman paljon jo syntypaikalla. SITA on toimittanut lajittelukylttejä työmaalle suomen lisäksi englanniksi ja venäjäksi. Myös oikein ajoitettu astioiden tyhjennys on tärkeä osa kokonaisuutta, Kaven muistuttaa. Jäteseuranta apuna Kimmo Mäki kertoo työmaalla olevan käytössä nettipohjaisen raportoinnin, josta on helppo seurata jätteen kokonaismäärää ja eri jätejakeiden osuutta. Seurannalla voidaan myös tarkentaa astiatilannetta. Jalostamon työmaalta tulee Suomen Hyötykeskuksen Orivon laitokselle päivittäin monta kuormallista jätettä. Suuri osa jätteestä on puuta ja metallia sekä muovia. Toimistoista tulee tietosuojamateriaalia sekä paperia. Työmaan keittiöstä erilliskerätään biojätteet. Kimmo Mäki kertoo, että koko työmaalta ja parakeista on lokakuuhun mennessä syntynyt kaatopaikkajätettä 13 tonnia, pahvia ja paperia molempia tonnin verran ja biojätettä 2 tonnia. SITA hoitaa työmaalla lisäksi neljän muun erillisen toimijan jätehuollon. Kaikkiaan lokakuuhun mennessä oli rakennusjätettä tullut 63 tonnia, puuta 138 tonnia ja metallia 3,5 tonnia. Kiviaines käytetään työmaalla maanrakennusaineena. Lajitellut rakennusjätteet ohjataan SITAn käsittelylaitoksista ensisijaisesti teollisuudelle jalostuskäyttöön tai energiana hyödynnettäväksi. TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVAT: Timo Jakonen Siirtoasiakirja pakollinen rakennus- ja purkujätteelle Toukokuussa voimaan tullut uusi jätelaki tiukensi jätteiden valvontaan liittyvää dokumentointia. Nyt jätteitä tuottavilta ja kuljettavilta yrityksiltä vaaditaan siirtoasiakirja esimerkiksi vaarallisista jätteistä, rakennus- ja purkujätteistä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä sekä pilaantuneista maista. Asiakirjan tarkoituksena on turvata jätteiden asianmukainen käsittely. Siirtoasiakirjassa on tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Esitäytetyn siirtoasiakirjan saa jätehuoltopalveluja tuottavalta yritykseltä kuten SITAlta pyydettäessä. SITAlta saa apua muuhunkin jätehuollon valvontaan liittyvään jätekirjanpitoon. 7 2 12
PALVELEMALLA PARAS Tarkkaa toimintaa Orivon laitoksella Suomen Hyötykeskuksen Orivon laitoksella on kiireistä. Läheiseltä soijajalostamon työmaalta tulee useita kuormia päivässä ennestäänkin vilkkaalle käsittelylaitokselle. Orivolla otetaan vastaan ja käsitellään Uudenkaupungin alueen yritysten, kaupan ja teollisuuden sekä kotitalouksien hyöty- ja yhdyskuntajätteitä. Iso osa materiaaleista on peräisin rakennustyömailta. Orinkujalla sijaitseva SHK:n toimipiste on yritysten lisäksi avoinna yksityisasiakkaille. Laitokselle saa tuoda myös vaarallisia jätteitä. Otamme vastaan muun muassa keräyskuituja, muovia, metallia ja lasia sekä tietosuojamateriaalia. Rakennusjätteitä meille tulee niin lajiteltuina kuormina kuin lajittelemattominakin. Sekakuormat lajitellaan meillä, kertoo laitospäällikkö Markku Tuomainen. Raaka-ainetta ja energiaa Orivon laitokselta, kuten muistakin SHK:n pisteistä, toimitetaan lajitellut ja käsitellyt jakeet teollisuudelle materiaalina hyödynnettäviksi tai energiakäyttöön. Orivon monipuolisen laitoksen kapasiteetti on 8 850 tonnia vuodessa. Markku Tuomainen kertoo, että laitoksella käsitellään tarkoin sinne tuodut kuormat. Vaikka kuormat olisi syntypaikkalajiteltu, käydään ne silti vielä läpi laitoksella. Epäpuhtauksia otetaan pois niin keräyskuitukuormista, energiajakeesta kuin rakennusjätekuormistakin. Rakennustyömailta tulevista sekajätekuormista erotellaan puuta, metallia, kiviainesta ja energiakäyttöön sopivaa materiaalia. Yritämme käsitellä jätteet niin, ettei kaatopaikalle joutuvaa jätettä jäisi jäljelle lainkaan. Oikeastaan vain siivousjäte on sellaista, jota on vaikea enää lajitella, miettii Tuomainen. Rakennusjätteestä energiajae suunnataan tarkastuslajittelun ja murskauksen jälkeen teollisuusvoimaloihin rinnakkaispolttoon. Orivon laitoksen läheisyydessä, alle sadan kilometrin säteellä, on monia teolli- Markku Tuomainen kertoo Uudenkaupungin isojen hankkeiden lisänneen rakentamista alueella. Rakennusjätteiden määrä onkin näin kasvanut kuluneen vuoden aikana. suuslaitoksia, joissa käytetään kierrätyspolttoainetta. Näin myös kuljetusvälimatkat jäävät lyhyiksi. Valtaosa rakennuksilta tulevasta muovijätteestä, kuten kalvomuoveista, saadaan ohjatuiksi uusiokäyttöön. Metallit saadaan kiertoon terästeollisuudelle. Tyhjennämme alueella myös pientaloasukkaiden kierrätyspisteitä, ja esimerkiksi niistä saatu lasi voidaan toimittaa hyödynnettäväksi lasipakkausten ja eristeiden valmistuksessa. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen loppukäsittelyyn. Hiilineutraali kunta Orivon laitoksella on kaikkiaan kymmenkunta työntekijää, kun määrässä ovat mukana SITAn kuljettajat. Toimihenkilöitä on kaksi. Taloudelliset näkymät Uudessakaupungissa ovat piristyneet, ja alueella rakennetaan paljon. Tämä näkyy myös Orivon laitoksen vastaanottomäärissä. Uusikaupunki on mukana hiilijalanjälkeä pienentävässä hiilineutraali kunta -hankkeessa, jossa painotetaan myös jätteiden synnyn ehkäisyä, lajittelua ja asianmukaista käsittelyä. SITA ja SHK haluavat osaltaan olla mukana pienentämässä hiilijalanjälkeä helpottamalla kotitalouksien ja yritysten lajittelua. Nelilokeroinen QuattroSelect-astia onkin otettu Uudessakaupungissa hyvin vastaan. TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVA: Timo Jakonen Orivon laitos: Orinkuja 1, Uusikaupunki Avoinna arkisin kello 8 16 laitos ottaa vastaan: kuitumateriaaleja (paperi, pahvi ja kartonki) sähkö- ja elektroniikkaromua romuajoneuvoja keräysmetallia keräyslasia (pakkauslasi, tasolasi ja tuulilasit) keräysmuovia (kalvomuovit ja kovat muovit) puujätettä (puhdas puu, pintakäsitelty puu ja painekyllästetty puu) vaarallisia jätteitä. Kapasiteetti on 8 850 tonnia vuodessa. 8 2 12
KUVA: Markkinointiviestintä Dialogi Oy/Antti Vettenranta Uudistuvan jätelainsäädännön keskeisenä tavoitteena on vähentää ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja terveysriskejä. Osana resurssitehokkuuden yleistä parantamista koko Eurooppaa koskeva jätelainsäädäntö on hyvin kattava ja vaatimuksiltaan yksityiskohtainen. Sen sisältö on määritelty jätedirektiivissä (2006/12/EY), jonka Suomi on implementoinut lainsäädäntöönsä jätelailla (646/2011) ja erillisillä asetuksilla. Näistä on toistaiseksi valmistunut jätelain kanssa samanaikaisesti 1.5.2012 voimaan astunut jäteasetus (Vna 179/2012). Uusi jätelainsäädäntö kohdistaa selkeitä vaatimuksia myös rakentamiseen ja sen jätteisiin. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että talteen otetaan ja uudelleen käytetään käyttökelpoiset esineet ja aineet ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä. Lisäksi rakennus- ja purkujätteen haltijan on huolehdittava rakennus- ja purkujätteen erilliskeräyksen järjestämisestä siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön, ASKELEEN EDELLÄ Uusi jätelainsäädäntö ohjaa rakentamisen materiaalitehokkuutta kierrättää tai muutoin hyödyntää. Ainakin seuraavat jätelajit pidetään erillään tai lajitellaan erilleen toisistaan ja muista rakennus- ja purkujätteistä: betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet, kipsipohjaiset jätteet, kyllästämättömät puujätteet, metallijätteet, lasijätteet, muovijätteet, maaaines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet, eristevilla, pakkausjätteet. Tavoitteena on, että erilliskeräyksen voimin vuonna 2020 hyödynnetään muutoin kuin energiana tai polttoaineeksi valmistamisessa vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteitä sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta. Rakentamisen jätteitä on arvioitu syntyvän vuositasolla noin 2 miljoonaa tonnia, joka ei siis sisällä irrotettuja maa- ja kiviaineksia. Aineena kierrätettävän määrän tulisi vuonna 2020 näin ollen olla noin 1,4 miljoonaa tonnia. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista on parhaillaan viimeisteltävänä ja sen on määrä astua voimaan vuoden 2013 alusta. Lausuntokierroksella olleen luonnoksen mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle saa sijoittaa vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) tai hehkutushäviönä (LOI) on enintään 10 prosenttia. Sijoittamiskiellon tavoitteena on ohjata vielä hyötyarvoa sisältävät jätteet hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana. Lisäksi kaatopaikkaveroa suunnitellaan korotettavaksi vuoden 2013 alusta alkaen. Asetusten pykäliin on enemmän tai vähemmän kirjoitettu velvoite rakentamisen koko elinkaaren kattavasta materiaalitehokkuuden parantamisesta. Lisäksi eri toimijoille asetetaan velvoitteita jätteen määrän, sen laadun ja seurattavuuden osalta. Useita käytännön ongelmia toimijoille aiheuttavista kohdista huolimatta asetusten vaatimukset ovat loogisia juuri materiaalitehokkuuden näkökulmasta. Osittainen tulkinnanvaraisuus vaatii viranomaisten ja eri toimijoiden välistä keskustelua, myös kovien kierrätettävyystavoitteiden saavuttaminen. Ympäristöministeriö asettikin kesäkuussa 2012 rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelmaa valmistelevan työryhmän. Yhteinen tavoite sen työssä on selkeiden pelisääntöjen luominen ja toimintaedellytysten luominen tehokkaalle kierrätystoiminnalle. Ensimmäisiä konkreettisia tuloksia odotetaan jo tämän vuoden lopulla. Ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry ROSKAINNOVAATIO Kaunista kahvipusseista Oletko ihastellut museokaupassa tai design-torilla iltalaukkua, kassia tai korua, joka näyttää kierrätysmateriaalista punotulta? Minäkin olen. Seija Saarinen opastaa vasta ilmestyneessä kirjassaan Kahvipussin uusi ulottuvuus (Paasilinna 2012), miten sellaisia tehdään. Kahvipusseista, karkkipapereista, sipsipusseista ja vaikka koiranruokapusseista voi valmistaa taittelemalla laukkujen ja korujen lisäksi sisustustavaraa, kuten kaitaliinoja, tabletteja ja tuikkulyhdyn suojuksia. Punontatekniikoita on useita: vinopunonta, ruutupunonta, hakaketju... Kirjassa selostetaan tekniikat perusteellisesti kuvien kanssa. Kauniit kuvat valmiista käyttötavaroista innostavat kokeilemaan. Yhteen kassiin voi kulua jopa 200 kahvipussia, joten avuksi kierrätykseen voi olla syytä pyytää niin työpaikan kahvirinki kuin ystävätkin. Kahvipussien lisäksi tarvitaan mattopuukko, vanha leikkuulauta ja metallinen viivain. TEKSTI: Maija Rauha KUVA: Henrik Schütt Kassi on tehty Presidentti-kahvipusseista hakaketjutekniikalla. 9 2 12
JÄTEHUOLTO-OPAS AUTTAA JÄRJESTÄMÄÄN SITASIISTIT BILEET SITA FINLANDIN JA SEINÄJOEN TANGOMARKKINOIDEN PILOTTIHANKKEESSA KERTYNEIDEN KOKEMUSTEN POHJALTA KOOTTU SITASIISTI tapahtuman jätehuolto-opas ON VALMISTUNUT. Kun yleisötapahtuman järjestäjä haluaa ylläpitää tahratonta mainetta, ei ole yhdentekevää, miten jätehuolto pelaa. SITA Finland on kehittänyt SITAsiisti tapahtuma -palvelukonseptiaan kolmivuotisessa hankkeessa yhdessä Seinäjoen Tangomarkkinoiden kanssa. Hankkeen aikana saatiin Tangomarkkinoiden jätemäärä kävijää kohti pienenemään 250 grammasta 110 grammaan ja sekajätteen määrä laskemaan 90 prosentista 22 prosenttiin. SITA Finland on nyt koonnut pilotin kokemusten perusteella SITAsiistien yleisötapahtumien jätehuolto-oppaan. Valmiina ja testattuna on myös SITAsiistin tapahtuman jätehuoltosuunnitelman pohja, jonka tapahtuman järjestäjä ja SITA Finlandin edustaja voivat tarvittaessa täyttää yhdessä. Suunnitelmassa käydään kohta kohdalta läpi jätteen syntypaikat, lajittelu ja jatkokäsittely. Lomakkeen voi toimittaa täytettynä suoraan viranomaiselle. SUUNNITTELUSTA SE LÄHTEE Tapahtuman luonne, pituus, paikka ja kävijämäärä vaikuttavat tietenkin ratkaisevasti syntyvän jätteen määrään ja jätehuollon toteuttamiseen. SITAsiistin tapahtuman jätevirrat selvitetään etukäteen, ja niihin varaudutaan lajitteluohjeilla ja -astioilla. Samalla suunnitellaan jäteastioiden tyhjennykset ja jätteiden kuljetukset osana kokonaisratkaisua. Tangomarkkinoilla havaittiin, miten suuri merkitys jätepisteiden näyttävällä merkitsemisellä on, kun halutaan lisätä jätteiden lajittelua. Oppaassa annetaankin hyödyllisiä vinkkejä muun muassa juuri jäteastioiden valitsemiseen, sijoitteluun ja merkitsemiseen. Lajittelun lisäämisen ohella toinen tärkeä keino kehittää tapahtumien jätehuoltoa ovat ympäristöystävälliset materiaalivalinnat. Esimerkiksi ruokatarjoiluun voi valita biohajoavat kertakäyttöastiat ja ruokailuvälineet ja juomat voi laskea uudelleenkäytettäviin polykarbonaattituoppeihin. Hankinnat vaikuttavat suoraan jäteastioiden sisältöön. SEURANTA NÄYTTÄÄ TULOKSET Aikaansa seuraava tapahtumanjärjestäjä ottaa ekologisuuden ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisen tosissaan tapahtumaa suunnitellessaan. SITAsiisti tapahtuma -palveluratkaisu tarjoaa tähän menetelmät ja tuen. Kun ympäristövaikutukset halutaan minimoida, on järkevää seurata materiaalivirtojen kehittymistä kierrätysasteen ja muiden tunnuslukujen avulla. Jätemäärät voidaan lisäksi suhteuttaa kävijämäärään, kuten Seinäjoella tehtiin. SITAsiististä tapahtumasta toimitetaan aina jätemäärä- ja kustannusraportti. SITAsiistin tapahtuman jätehuolto-oppaassa neuvotaan myös tekemään tapahtuman aikana muistiinpanoja jätehuollon toimivuudesta ja uusista ideoista. Muistiinpanojen ja seurantatietojen avulla jätehuoltoa on helppo kehittää seuraavan vuoden tapahtumaa varten. Selvät näytöt ympäristöhaittojen vähentämisestä ovat tapahtuman järjestäjälle valttikortti neuvotteluissa yhteistyökumppaneiden ja viranomaisten kanssa. TEKSTI: Maija Rauha KUVAT: Esko Keski-Vähälä 10 2 12
PROVINSSIROCK WC-palvelut ovat tärkeä osa tapahtumien jätehuoltoa. Siirettävät vessat voi yhdistää joko viemäriverkkoon tai ne tyhjennetään imuautolla. Seinäjoella järjestettävän Provinssirockin jätehuolto järjestettiin viime kesänä toista kertaa SITAsiisti tapahtuma -palvelukonseptin mukaisesti. SITA Finlandin aluemyyntipäällikön Timo Antilan mukaan jätteiden lajittelua tehostettiin jo edellisvuonna muun muassa kolmen ekopisteen avulla ja tänä vuonna SITA toimitti festivaalialueelle myös wc-palvelut: kaikkiaan noin 350 vessaa. Veimme alueelle myös kaksi Luxus WC -konttia, joissa on vesivessat ja lämmin käyttövesi. Mietimme, missä kunnossa ne mahtavat tulla takaisin, mutta epäilymme osoittautui aiheettomaksi. Niille ei tehty mitään vahinkoa. Festariyleisö onkin nykyään valtaosin siistiä ja hyväkäytöksistä, Antila kehuu. Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu raportoi, että jäte- ja wc-palveluja koskevan kielteisen palautteen määrä vähentyi viime kesänä neljännekseen entisestä. SITAsiisti-kokonaispalvelu osoitti siis toimivuutensa. Tapahtumasta kertyvän kaatopaikkajätteen määrä on saatu varsin vähäiseksi. Esimerkiksi kaikki kertakäyttöastiat ja aterimet ovat biohajoavia ja lajitellaan biojätteeseen. Jätteen lajittelu alkaa jo tapahtuman rakentamisen aikana, Antila toteaa. PAAVO NURMI -TAPAHTUMAT Esimerkiksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla on runsaasti jäteastioita ja lajittelupisteitä. Kun astioita on tarpeeksi, se helpottaa lajittelua. SITA Finland on ollut jo pitkään Turun Urheiluliiton yhteistyökumppani Paavo Nurmi -tapahtumissa eli Paavo Nurmen kisoissa, Paavo Nurmi Marathonilla ja Ruissalojuoksuissa. Kokemuksesta on apua tapahtumien jätehuollon suunnittelussa. Teemme aina yhdessä SITAsiisti tapahtuma -palvelukonseptin mukaisen jätehuoltosuunnitelman, jonka järjestäjä tarvitsee lupahakemuksensa liitteeksi. Mietimme joka kerta myös, miten tapahtuman ympäristöhaittoja pystytään jätehuollon keinoin vähentämään entisestään, kertoo aluepäällikkö Juha-Pekka Mäkilä SITA Finlandilta. Liikuntatapahtumissa jäte syntyy lyhyen ajanjakson kuluessa ja se pitää myös kerätä nopeasti pois. Eniten kertyy polttokelpoista jätettä, jollaista ovat esimerkiksi maratonjuoksun juomapisteiden kertakäyttömukit. Tällaisissa tapahtumissa on tärkeää, että jäteastioita on riittävästi eikä ihmisten tarvitse kantaa roskiaan kauas, Mäkilä toteaa. SITAn vastuulla on tapahtumien koko jätehuoltopalvelu eli jätteen keräys ja lajittelu sekä saniteettipalvelut. JUKOLAN VIESTI Huumorilla höystetyt keräysastiat sopivat yleisötapahtumiin. Vantaalla Hakunilan urheilupuistossa viime kesäkuussa järjestetyn Valio-Jukolan suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota jätteen synnyn ennaltaehkäisyyn ja kierrätykseen. Jätelain tai Helsingin seudun jätehuollon minimivaatimuksiin ei tyydytty. Varsinkin metallijätteet pyrittiin saamaan mahdollisimman tarkoin kierrätykseen. Valio-Jukolalla oli vahva tahto toteuttaa ympäristöystävällinen tapahtuma, sen pohjalta myös jätehuoltoa suunniteltiin, toteaa SITA Finlandin myyntijohtaja Mikko Jousi. Kierrätyksestä tehtiin helppoa tarjoamalla suunnistajille ja yleisölle keskeisellä paikalla sijaitseva, kattava jätteiden lajittelupiste sekä leirintäalueiden lähellä bio-, lasi-, metalli- ja energiajaesäiliöt. Hyvät opasteet ja koulutetut vapaaehtoiset jäteneuvojat varmistivat osaltaan lajittelun toimivuutta. SITA on ollut mukana aikaisempien Jukolan viestien jätehuollossa. Tällaisessa tapahtumassa jäte- ja wc-huollon on sujuttava kitkatta, taustalla ja asiakasta häiritsemättä, Jousi sanoo. 11 2 12
TEKSTI: Pirkko Soininen KUVAT: SITA Finland Suomi kierrättää laiskasti Yhdyskuntajätteiden polttaminen on vienyt jalansijaa niin kierrätykseltä kuin kaatopaikkasijoitukseltakin. Vuonna 2010 yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin materiaalina tai polttamalla 55 prosenttia. Kaatopaikalle meni siis vielä 45 prosenttia. Suomi kierrättää yhtä laiskasti kuin Puola ja Unkari. Olemme Euroopan kierrätystilastossa vasta sijalla 14. Kaatopaikoille vietiin Suomessa vuonna 2010 yhdyskuntajätettä 1,1 miljoonaa tonnia eli 45 % jätteen kokonaismäärästä. Esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä kaatopaikalle ei päädy lainkaan yhdyskuntajätettä. EU-27-maissa yhdyskuntajätettä syntyi vuonna 2010 keskimäärin 502 kiloa asukasta kohden. 470 kiloa Yhdyskuntajätettä kertyi 2010 Suomessa noin 470 kiloa asukasta kohden. Suurimmat jäte-erät ovat elintarvikejätettä, keräyspaperia, pahvia ja kartonkia. 1 519 020 Sekajätettä syntyi Suomessa 1 519 020 tonnia vuonna 2010. Tästä kierrätykseen meni 42 889 tonnia ja energiakäyttöön 373 436 tonnia. Kaatopaikoille päätyi 1 102 695 tonnia. Erilliskeräykseen meni 1 000 984 tonnia jätettä, näistä kierrätettiin 779 263 tonnia ja energiakäyttöön meni 183 695 tonnia. Kaatopaikalle päätyi erilliskerätystä yhdyskuntajätteestä 38 026 tonnia. Ahkerimpia kierrättäjämaita olivat Euroopassa vuonna 2010 Saksa (45 % kierrätykseen), Belgia ( 40 % ), Slovenia (39 %), Ruotsi (36 %), Irlanti ( 35 % ) ja Alankomaat (33 %). Suomen vastaava luku on 20 %. EU-27-maiden yhdyskuntajätteestä 38 % päätyi kaatopaikoille, 22 % poltettiin, 25 % kierrätettiin ja 15 % kompostoitiin. 557 000 tonnia Vähiten jätettä, eli alle 400 kiloa per asukas, syntyi EU-27-maissa Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Romaniassa, Sloveniassa, Tsekin tasavallassa ja Virossa. Jätevoimaloissa ja rinnakkaispolttokattiloissa käsiteltiin vuonna 2010 Suomessa jo 557 000 tonnia yhdyskuntajätettä. Kasvua edellisestä vuodesta oli liki 20 % ja polton osuus kohosi 22 % in. Poltettavaksi ei vaikuta siirtyneen erityisesti kaatopaikkajäte, vaan polttomäärää näyttäisi lisänneen viime aikoina kierrätyksen väheneminen. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Jätetilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3339. 2010. Eurostat.VTT 12 2 12
KOONNUT: Johanna Pelto-Timperi KUVAT: SITA Finland LOPPUSITAATIT Maarit Leppänen vahvistaa vuoropuhelua Maarit Leppänen aloitti syyskuussa markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen johtajana SITAssa. Leppänen haluaa lisätä vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. NIMITYKSET Vantaa: Maarit Leppänen on nimitetty markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen johtajaksi 24.9.2012 alkaen. Jyrki Keituri on nimitetty rakennusliiketoiminnan aluemyyntipäälliköksi 13.8.2012 alkaen. Maarit Leppänen tuli SITAlle Relacom Finland Oy:stä keskitettyjen tukitoimintojen johtajan paikalta, jonne hän siirtyi kolme vuotta sitten SITAlta. Moni asia tuntuu tutulta, mutta Leppäsen mielestä on myös paljon uutta nähtävissä. Viimeksi SITAlla uudistettiin voimakkaasti toimintaa ja uudelle strategialle luotiin suuntaviivoja. Oli todella hienoa huomata, että kolmessa vuodessa SITAlla on tehty johdonmukaisesti töitä ja silloin asetettuja tavoitteita on saavutettu. Laitoksiin on panostettu, järjestelmien ja liiketoimintakonseptien kehittäminen on edennyt myös hyvin, Leppänen toteaa tyytyväisenä. Leppänen kertoo, että SITAn toiminnassa panostetaan vahvasti siihen, että yrityksissä ja kotitalouksissa voidaan tehostaa ja kehittää jätteiden lajittelua ja sitä kautta materiaalien hyötykäyttöä. Haluamme korostaa materiaalihyötykäyttöä. Polttaminen ei nykylain mukaan ole kierrätystä eikä ole sen vuoksi meillekään ensisijainen jätteiden käsittelymuoto. Meillä on Suomessa ja ulkomailla paljon kanavia, joiden kautta materiaali saadaan uudelleen kiertoon, Leppänen painottaa. SITAlla on kehitetty monia konsepteja, joilla lajittelutyötä voidaan helpottaa. Yksi hyvä käytännön esimerkki on QuattroSelectpalvelu, jossa tiivistyy lajittelun helppous nelilokeroastiaan ja SITAn tarjoama kuljetus ja käsittely. Yrityspuolella monipuolinen nettiraportointi ja jätemäärien seuranta ovat meillä jätehuollon arkipäivää, joiden avulla voimme tukea ja kehittää asiakkaidemme ympäris- Maarit Leppäsen mielestä SITA voi palvella nykyistäkin paremmin vahvistamalla olemassa olevia liiketoimintakonsepteja ja luomalla uusia toimintatapoja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. tötoiminnan suunnittelua ja toteutusta. Asiakkaamme voivat asettaa korkeita ja konkreettisia tavoitteita esimerkiksi kaatopaikkajätteen vähentämiseen, me autamme tavoitteen saavuttamisessa. Leppänen korostaa, että hänelle markkinointi ei ole vain liiketoiminnan tukitoiminto vaan kiinteä osa yrityksen palvelukonseptin kokonaisuutta. Haluan työssäni lisätä vuoropuhelua asiakkaisiin päin, toteaa Maarit Leppänen ja kertoo odotusten olevan korkealla uuden työn alkaessa. On paljon kanavia, joiden kautta materiaali saadaan uudelleen kiertoon. Turku: Sini Rantanen on aloittanut määräaikaisena markkinoinnin työntekijänä 15.8.2012 alkaen. Vaasa: Iro Kaukonen on aloittanut määräaikaisena asiakaspalvelun työntekijänä 17.9.2012 alkaen. Kirsi Virtanen on aloittanut määräaikaisena tuotannon toimihenkilönä 13.9.2012 alkaen. Lahti: Pasi Halttunen on nimitetty työnjohtajaksi 27.4.2012 alkaen. Ylivieska: Timo Salo on nimitetty yksikön päälliköksi 14.6.2012 alkaen. LYHYET SITA tukee suomalaisen squashinpelaajan Olli Tuomisen uran kehitystä. Tuominen voitti Euroopan mestaruuden tänä vuonna ja sai pronssia vuonna 2010. Tuominen on ensimmäinen suomalainen squashinpelaaja, joka on voittanut henkilökohtaisen EM-kullan. Tuominen on syntynyt vuonna 1979. SITA tukee vuosittain Luonto-Liiton toimintaa yrityslahjoituksen kautta. Luonto- Liitto on lasten ja nuorten luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, joka tarjoaa tietoa, elämyksiä ja toimintaa. Se järjestää koulutuksia, kerhoja, lasten- ja nuortenleirejä, kampanjoita ja osallistuu ympäristöpoliittiseen keskusteluun. 13 2 12
LOPPUSITAATIT Skanssi sai toisen LEED-luokituksen Turkulainen Kauppakeskus Skanssi jättää nyt 65 prosenttia aikaisempaa pienemmän hiilijalanjäljen. Skanssi sai syyskuussa toisen ja nyt kultaisen kiinteistön ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta arvioivan LEED-luokituksen. Ensimmäinen myönnettiin vuonna 2010. Skanssi on ainoa kauppakeskus Euroopassa, jolla on kaksi LEED-luokitusta. Skanssissa ympäristönsuojelu ja energian säästäminen ovat kaikkien yhteisiä asioita. Kauppakeskus on onnistunut vähentämään 17 prosenttia energiankulutuksestaan ja leikkaamaan 65 prosenttia jättämästään hiilijalanjäljestä. Myös jätteiden kierrätysaste on noussut Jäte-esitteen suosio yllätti ja kaatopaikkajätteen määrä on puolittunut. Nyt yli 90 prosenttia jätteistä menee kierrätykseen tai poltettavaksi. Käytännön työssä auttaa Skanssin Vihreä käsikirja, jossa ovat toimintaohjeet muun muassa energiankulutuksen hallinnalle, jätteiden lajittelulle, siivoukselle, ulkoalueiden hoidolle sekä liiketilojen remonteille. SITA on hoitanut kauppakeskuksen rakentamisesta lähtien kiinteistön jätehuollon. LEEDhanketta varten SITA teki selvityksiä jätteen laadusta, määristä sekä jätehuollon kehittämisestä. Skanssissa on käytössä myös SITAn nettiraportointi, jolla on helppo seurata jätemäärien kehitystä. SITA Finland jatkaa kaksi vuotta sitten aloitettua yhteistyötä SubjectAidin kanssa. Yhteistyön tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten ympäristötietoisuutta tarjoamalla opettajille ajankohtaista aineistoa. SITA Finland tuottaa organisaatiolle tietoa jätteen kiertokulusta. Jätteen matka jatkuu -esitteemme on ollut toiseksi tilatuin materiaali SubjectAidin palvelussa. Aihe on siis tärkeä ja ajankohtainen ja paketiksi koottua tietoa tarvitaan. Yllätys meille oli se, että ajattelimme esitteen soveltuvan alakoulun ylimmille luokille ja yläkouluun, mutta sitä on tilattu korkeakoulu- ja yliopistotasolle asti, kertoo SITAn markkinointipäällikkö Jasmin Ellik tyytyväisenä. SubjectAid kerää opetusaineistoa esimerkiksi yrityksistä, virastoista sekä liitoista ja tarjoaa materiaalin ilmaiseksi oppilaitoksille. SITA on tuottanut jätteenkiertokulusta 14-sivuisen esitteen, joka kertoo, mitä jätteelle tapahtuu roskikseen päätymisen jälkeen. SITAn esite tarjoaa poikkeuksellisen yksityiskohtaista tietoa jätteiden kierrätysprosesseista. Esite sopii mainiosti vaikkapa oppilaitosten kierrätysaiheisiin teemapäiviin, toteaa Jasmin Ellik. SubjectAidin aineistot ovat saatavilla Subjectaid.fi-verkkopalvelussa, josta voi tilata ilmaista oppimateriaalia. SITAn Jätteen matka jatkuu -esitteen materiaaliin voi tutustua myös SITAn internet-sivuilla: http://www.sita. fi/materiaalivirrat. SITA otti käyttöön e-laskun SITAn laskut on voinut heinäkuusta lähtien vastaanottaa verkkopankissa e-laskuina. Lisätietoja ympäristöystävällisen verkkolaskun käyttöönotosta saa omasta verkkopankista. E-laskun on arvioitu olevan kolme kertaa ympäristöystävällisempi kuin paperilasku. E-laskun käyttöönotto on vaivatonta. Kuka piittaa kierrätyksestä? Kierrätys ja ympäristön kuormittamista vähentävät toimenpiteet kiinnostavat enemmän pienempi- kuin suurempituloisia todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Eli alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevista rivi- ja omakotiasujista 60 prosenttia kierrättää jätteet aina, kun se on mahdollista. Yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevista vain 46 prosenttia toimii vastaavalla tavalla. Tulokset perustuvat Biolanin TNS Gallupilla teettämään tutkimukseen, johon vastasi yli 1 000 suomalaista pientaloasujaa. 35 45-vuotiaista vain 14 prosenttia haluaa vähentää ympäristön kuormittamista omilla valinnoillaan. Tässä ikäluokassa myöskään kierrättäminen ei ole suosiossa. Vanhemmissa ikäluokissa kierrättäminen ja halu vähentää ympäristön kuormittamista kasvavat. Joka neljäs 56 69-vuotias haluaa vähentää ympäristön kuormittamista omilla valinnoillaan. Yli puolet kierrättää aina kun se on mahdollista. Naisista 56 prosenttia kierrättää jätteet, miehistä vain 41 prosenttia. SITA maailmalla SITA UK tukee vihreää muotia SITA Finland on osa kansainvälistä SUEZ ENVIRONNEMENT -yritystä, jolla on toimintaa viidellä eri mantereella. Lisää SITAn muiden maiden yksiköistä voi lukea esimerkiksi www.sita.fr. SITA UK oli mukana järjestämässä ympäristöystävällisiä muotimarkkinoita Britanniassa, Thornburyssä. Toista kertaa pidetyssä tilaisuudessa haluttiin kertoa ihmisille, että voi olla muodikas ilman luonnonvarojen tuhlaamista. Koko perheen mukava tapahtuma pidettiin yhdessä paikallisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Ohjelmassa oli käytettyjen vaatteiden muotinäytöksen lisäksi työpajoja joissa tehtiin esimerkiksi vahoista farkuista laukku tai uudistettiin vanhoja t-paitoja. Tapahtumassa oli myös myynnissä käytettyjä vaatteita. Lue lisää: http://www.sita.co.uk. 14 2 12
SITALAINEN Jani Nuutinen juoksee omaksi ilokseen SITAn kuljettaja Jani Nuutinen on harrastanut juoksemista lähes yhtä kauan kun on ollut SITAlla töissä eli noin 15 vuotta. Viime kesän Tukholman maratonissa matka taittui jo 3 tunnissa ja 55 sekunnissa. Juokseminen on mukavaa. Teen sitä ihan omaksi iloksi ja kuntoilumielessä. Tietysti minulla on omia tavoitteita, mutta kilpailen vain itseni kanssa. Nyt oli tarkoituksena alittaa kolmen tunnin raja, mutta sää oli niin haastava, että tulos parani vain kahdeksan minuuttia. Tosin olen siihenkin tyytyväinen, Jani Nuutinen miettii. Jani Nuutinen ja viisi muuta sitalaista juoksivat kesäkuussa Tukholmassa 42 kilometriä ja 195 metriä. Kisapäivä oli kylmä ja sateinen, mutta Nuutinen aikoo osallistua maratoniin myös ensi kesänä. SITA on perinteisesti kustantanut juoksijoiden matkan Tukholmaan. Nuutisen mielestä työnantajan tuki on tärkeä kannustin. Nuutinen kertoo, ettei hänellä ole varsinaista harjoitusohjelmaa, mutta tavoitteena on juosta viikossa kaksi tai kolme kertaa tunnin lenkki. Maratonia varten pitää harjoitustahtia tiivistää. Tukholman maratonin lisäksi Nuutinen juoksi elokuussa Helsinki City Maratonin. Lokakuussa hän juoksi Vantaan maratonin aikaan 2.53.26, jolla irtosi 37 sija. Juoksulenkkien ohessa pyöräilen aktiivisesti ja käyn uimassa kerran viikossa. Aloitin kuntoilun, kun esikoinen syntyi vuonna 1996. Se oli oikeastaan ihan päähänpisto, mutta nyt en osaa olla enää liikkumatta. Jani Nuutisella tuli marraskuussa täyteen 15 vuotta SITAlla. Hän on aina tehnyt kuljettajan hommia ja SITAlle hänet houkutteli töihin kaveri, joka on myös edelleen talossa töissä. Viime talvesta lähtien Jani Nuutinen on työparinsa kanssa ajanut Kauniaisten reittiä aamuvuorossa. Olen viihtynyt hyvin. Työ on sopivan vaihtelevaa. Minulle on tärkeää myös kuljettajan työn vapaus ja itsenäisyys. Talvella työ on rankempaa varsinkin, jos on paljon lunta tai on liukasta. Työkavereiden kanssa ei ehdi paljon olla tekemisissä, mutta mukavaa porukkaa täällä on töissä. Osaa työkavereista tulee nähtyä myös vapaa-aikana. Jani Nuutinen asuu Helsingissä Vesalassa avovaimon ja kahden lapsensa kanssa. TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi KUVA: Markku Ojala Juokseminen on vienyt Jani Nuutisen mennessään. Hän kertoo, että juostessa kaikki muu jää takaalalle. Juuri tämä on harrastuksessa parasta. 15 2 12
RAKENNETAAN YHDESSÄ Rakennustyömaalla syntyy monenlaisia jätteitä, mutta onneksi lähes kaikki materiaalit voidaan hyödyntää raaka-aineena tai energiana. Hyötykäyttö tuo myös säästöjä. Tehokas syntypaikkalajittelu ja jätteiden oikeanlainen käsittely tuovat tuntuvia säästöjä työmaan jätehuoltokuluihin. TEHOKKAAN JÄTEHUOLLON SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN TARVITSET OSAAVAN KUMPPANIN: joka seuraa lainsäädännön ja asetusten muutoksia joka etsii juuri sinulle oikean ratkaisun jolla on kokemusta rakennusjätteiden käsittelystä jolla on toimintaasi tukevat rutiinit ja asianmukaiset keräilyvälineet joka auttaa sinua jätehuoltosuunnitelman laatimisessa joka ottaa vastuun jätehuollostasi. SITA Finlandin ammattilaiset auttavat sinua kierrättämään rakennusjätteet parhaalla mahdollisella tavalla ja minimoimaan kaatopaikkajätteen määrän. Työmaakohtainen jäteraportointi auttaa kulujen ja jätemäärien seurannassa. SITA Finlandin Tiedostava työmaa -palvelu paketoi rakennusjätteiden jätehuollon kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Otetaan yhdessä jätteet haltuun ja ohjataan ne kiertoon! Rakennusliiketoiminnan yksikkömme asiantuntijat tavoitat keskitetysti asiakaspalvelumme kautta numerosta 010 5400. Ota yhteyttä! Rakennustyömaan jätehuollon kustannuksista yli 60 % kertyy jätteiden käsittelymaksuista. Keskikokoisella työmaalla voi hyvällä suunnittelulla ja lajittelulla säästää jopa 20 % jätteiden käsittelykustannuksista. Tiedostava työmaa SITA FINLAND ON PAIKALLINEN JA PALVELEVA Vantaa Porvoo Riihimäki Lahti Heinola Kotka Lappeenranta Tampere Turku Uusikaupunki Seinäjoki Vaasa Ylivieska Vihanti