Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen? Teijo Nikkanen Kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Seminaari Lustossa klo 12-16
Kestäviä, kotimaisia koristepuita viherrakentamiseen Enemmän ikivihreää eli havupuita ja pensaita rakennettuun ympäristöön Entistä kestävämpää ja monipuolisempaa taimimateriaalia korvaamalla tuontia kotimaisella Tavoitteena hyödyntää ja tuotteistaa Metlassa vuosikymmenten kuluessa tehty työ Kartiovalkokuusi Punkaharjulla Kuusen erikoismuotoja Haapastensyrjässä
Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike Mäntsälän Sälinkään kuusikosta valittiin 10 surukuusta kantapuiksi 1950. Kuvattu 2013 Surukuusen E479 varte Pelkolan kokoelmassa Imatralla. Pelkolan kokoelmasta 2008 vartettu klooni E479 Punkaharjun lisäystarhassa
Tuulenpesäkuusi Picea abies f. globosa Punkalatva Punkalatva on tuulenpesä- eli pallolatvakuusesta (Picea abies f. globosa) kuvattu uusi viljelylajike. Se on peräisin Lohjalla kasvaneesta kuusen tuulenpesästä kerätystä siemenestä, josta syntyneitä taimia istutettiin kokeeseen Punkaharjulle vuonna 1962. Punkalatva on kokeen puista kaikkein koristeellisin. Se on latvukseltaan tuuhea ja monilatvainen. Lohjalla kasvaneesta tuulenpesästä kerätystä siemenestä syntynyt pallolatvakuusi Punkalatva Punkaharjulla. Punkalatva lajikkeen vartteita on istutettu Punkaharjun lisäys-tarhaan vuonna 2010. Vartteet on kuvattu viisi kasvukautta varttamisen jälkeen.
Pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis Tapion Pöytä Tapion Pöytä on pöytäkuusen (Picea abies f. tabulaeformis) uusi viljelylajike. Pöytäkuusikantapuu E2165 valittiin Suomusjärveltä vuonna 1963. Tapion Pöytä kasvaa enemmän leveyttä kuin korkeutta. Se on yleensä tasalatvainen ja yksirunkoinen. Pöytäkuusen E2165 varte istutettiin Metlan Punkaharjun toimipaikan pihapiiriin 1990-luvun puolivälissä. Tapion Pöydän vartteita Punkaharjun lisäystarhassa. Vartteet on tehty vuonna 2010 ja niistä on jo kerätty oksia lisäystä varten.
Kultasurukuusi Picea abies Haapasten Kulta Haapasten Kulta on kapealatvainen kultakuusi, joka on syntynyt surukuusten risteytyksestä. Risteytyskokeesta löydettyä kultasurukuusta lisättiin pistokkaina Haapastensyrjän Rotupuistoon (E11405) 1990-luvun alussa. Haapastensyrjä Punkaharju
Kartiokuusi Picea abies f. pyramidata Pelkola Pelkola on kartiokuusen (Picea abies f. pyramidata) kloonista K359 kuvattu uusi viljelylajike. Kartiokuusi K359 valittiin Rautalammilta vuonna 1964. Se on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea, ja sopii hyvin julkiseen viherrakentamiseen ja joulukuusiviljelyyn. Kartiokuusta Pelkola on istutettu Haapastensyrjään muutaman puun ryhmä. Imatran Pelkolassa niitä kasvaa 60 vartetta. Pelkolan vartteita on Punkaharjun lisäystarhassa 45 kpl. Jo nelivuotiaissa vartteissa näkyy kloonin kasvutapa.
Punkaharjun lisäystarha I
Punkaharjun lisäystarha II
Lisäystarhan erikoismuodot ja -kloonit Muoto Klooni Lajike Alkuperä / lisäyslähde Tarha Vartteita tarhassa Mattokuusi E11434 Pukkila II 30 Pöytäkuusi E2165 Tapion Pöytä Suomusjärvi II 30 Tuulenpesä E11387 Lohja / PU I 25 E11388 Punkalatva Lohja / PU I 25 E11392 Suomusjärvi / PU I 25 E11435 Suomusjärvi / PU II 50 E11436 Lohja / PU II 50 Luutakuusi E2525 Metla Loppi / HA I 25 Mätäskuusi K1487 Tohmajärvi / PE I ja II 75 Kultakuusi E296 Nurmijärvi / PE I 20 K219 Viitasaari / PU I 20 Kultapendula E11405 Haapasten Kulta Haapastensyrjä I 25 Purppurakuusi S2080 Ruotsi / PU I 20 Surukuusi E479 Sälinkään Pilari Mäntsälä / PE I 25 E2583 Haapastensyrjä II 40 E6565 Haapastensyrjä II 30 E8020 Haapastensyrjä I 25 E8021 Haapastensyrjä II 30 Kartiokuusi K359 Pelkola Rautalampi / PE II 45
Varttaminen perinteinen lisäysmenetelmä
Havupuiden varttamiskurssi - osaamista taimituottajille
Pistokaslisäys menetelmässä vielä kehitettävää
Solukkoviljely aineistoa tuotetaan ja testataan
Kasvinjalostajan oikeudet Punahilkalle - tuulenpesä- ja purppurakuusen risteytykselle Metla hakee EU:n laajuisia kasvinjalostajanoikeuksia Yhteisön kasvilajikevirastosta (CPVO).
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa 2015-16 Kiitos