VASKILUODON VOIMA OY Turpeen käyttk yttö voimalaitoksessa Pk- yrittäjätilaisuus 14.11.2006 Seinäjoen voimalaitos polttoainetilanne ja -huomioita A.Rinnasto 24..8.2006 ARI 1/14
Voimalaitos Kyrkösj sjärven (tekojärven) rannalla n. 4km kaupungista 2/14
Yhtiön n toimintaympärist ristö Vaskiluodon Voima Oy Yhtiön omistajina ja taustavoimina ovat 50/50 osuuksin Etelä- Pohjanmaan Voima Oy ja Pohjolan Voima Oy. Vaasan Vaskiluodossa kivihiilivoimalaitos VL2 tekee sähköä 230 MW ja kaukolämpöä 175 MW teholla Vaasan kaupungin tarvitseman määrän. Seinäjoen turvevoimalaitoksen (Sevo) sähköteho on 125 MW ja kaukolämpöteho 100MW. Kaukolämpö toimitetaan Seinäjoen kaupungin kulutukseen. Omistaja käyttävät voimalaitosten tuottaman sähkön. Tuotannon osuus on noin 3% maan sähkönkulutuksesta. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksina (CHP) kilpailuetua saavutetaan lauhdesähkötuotantoon verrattuna, mikä merkitsee vuosittain laitosten korkeaa käyntiastetta, myös v. 2006 käyntitasot ovat korkeat. Sähkön kysynnästä ja hintatilanteesta johtuen käyntiaste voi vaihdella huomattavasti touko- elokuun aikana. Seinäjoen voimalaitoksen käytön laaja säätöalue 60 MW- 125 MW vaikuttaa nopeasti polttoaineen vuorokausittaiseen toimitusmäärään vaatien turvetoimittajilta nopeaa ja isoakin joustoa. Laitosvarastot riittävät < 8 tuntia, siksi polttoainetoimitus jatkuu ympärivuorokautisesti tuotantoprosessin osana. 3/14
Laitoksen käyttk yttämät t polttoainemää äärät t ja turvevarat Kaaviossa on esitetty laitoksen käyttämä polttoainemäärä sekä eri toimitusten hankintaosuudet. Polttoainehankinta on perustunut koko toiminta-aikana useaan pitkäaikaiseen toimitussopimukseen. Turpeen km. kuljetusetäisyys on noin 50 km. Yhtiöllä on myös omaa turvetuotantoa ja osallistumme hankintaan noin 15-20 % osuudella. Puu- ja peltobiomassan ( ruokohelpi ) käytön osuutta pyrimme lisäämään noin 10% tasolle. SEVO, POLTTOAINEEN HANKINTA 1990-2006 N. 32 Milj.mwh Milj. MWH 2,750 2,500 2,250 2,000 1,750 1,500 1,250 1,000 0,750 0,500 0,250 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Arvio 2006 KÄYNTIVUODET Puuaineet Palaturve Jyrsinturve Käytetyn turpeen markkina-arvo 229 miljoonaa Turvevaroja kulutettu pinta-alalta 4601 ha 2978 735 653 4/14
Turpeen laadun merkitys ja avainlukuja pa-käyt ytöstä Tasaisen turvelaadun merkitys korostuu täyden tehon ajotapauksessa sekä toisaalta käytön minimiteholla. Maksimi polttoainesyöttö on 325 MW ja Q-10 laatuna se vastaa 117 tn/h, mutta Q-8 laatuna määrä kasvaa 25%, 146 tn/h ja kuljettimien kapasiteetti alkaa rajoittaa. Tuotannon alarajalla polttoaineteho on n. 170 MW, mikä vastaa n 61 tn/h, tällöin laitoksen säätö ei jousta nopeaan polttoainelaadun muutokseen ja tuotanto kärsii. Vuonna 2004 laitos kävi 7900 tuntia ja tuotti sähköä 860 GWh sekä kaukolämpöä 325 GWh. Sähkön tuotanto on 1% Suomen kulutuksesta ja turpeen käyttö 10% kokonaiskulutuksesta. 1 MWh sähköntuotantoon kuluu n. 1 tn turvetta,samalla syntyy CO2 päästöjä n. 1 tn. Turvetta poltettiin 2375 GWh ja puuta 146 GWh, yhteensä 24750 kuormaa ja 918000 tn, missä kuiva-ainetta 500800 tn. Vettä haihdutettiin kattilassa 417200 tn (11250 kuormaa). Vastaavan tuotannon tekeminen Q-9 laadulla, vaatisi polttoainetta n. 1000000 tn ja 2250 lisäkuormaa turvetta (vettä vai heikompaa turvelaatua?) Räjähdysriskistä johtuen jyrsinturpeella toimituserän kosteus tulee olla 40 % tai yli ja palaturpeella 38 %. Seula- ja murskalaitteissa on vesisumutusmahdollisuus ylikuivan kuorman tilanteessa. Toimitusten tavoitekosteudeksi on asetettu 44%. 5/14
Turpeen kosteus. MWH SEVO POLTTOAINEET KOSTEUSJAKAUMA KAUSI 2005/2006 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 <3 6JA 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 MW H KOSTEUS-% SEVO POLTTOAINEET KOSTEUSJAKAUMA KAUSI 2006/2007 80000 60000 MWH 40000 20000 0 <3 6JA 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 MW H = > 40 % KOSTEUS-% < 60 % 6/14
Esimerkki toimituslaadun vaihtelusta Tilanne 2005+2006 0,6 0,75 0,9 40% 47,5 % 55,5% 7,3 9,4 10,5 7/14
AURINKOENERGIAN KERÄILY, VARASTOINTI JA SIIRTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ (väliaine jyrsinpolttoturve) Turvetuotannon AURINKOENERGIAN hyödyntämisnäkökulma jäänyt selvittämättä, kun turpeen CO2 päästökerroin on määritelty. Lyhyt kertaus ajateltavaksi: 1 ha alalta on hyödynnettävissä n. 7000 MWh turve-energiaa. Kun kosteus on n. 45% saadaan polttoainetta (10 Mj/tn) 2.78 mwh/tn kaikkiaan 2520 tonnia/ ha, vastaavan kuiva-ainemäärän ollessa n. 1400 tn/ha. Ojitetussa suossa kosteus on > 87%, mikä tarkoittaa että tuotantovaiheessa vettä haihdutetaan kaikkiaan n. 8140 tn/ha ja siihen hyödynnetään AURINKOENERGIAA ainakin 7500 mwh/ha yhteensä.(huom. tuotantoajan lisäsadevettä ei tässä ole huomioitu, mikä sekin on haihdutettava) Kun saanto vuosittain on km. 350 mwh/ha, tarkoittaa se suon kestoa 20 vuotta ja vastaavasti vuosittain hyödynnetään aurinkoenergiaa 375 mwh/ha = 37.5 kwh/ m:2. On huomioitava lisäksi, että kerätty energia voidaan kätevästi varastoida ja käyttää esim. tammikuulla. Voidaankin kysyä, mikä on muu vastaava aurinkoenergian hyödyntämiskeino laajassa teollisessa mittakaavassa = 24 TWh/vuosittain??? 8/14
AURINKOENERGIAN KERÄILY, VARASTOINTI JA SIIRTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ (väliaine jyrsinpolttoturve) KERÄILYPINTA 44 444 ha - 444 Milj. m:2 - keräilyaika n. 4 kk vuodessa AURINKO- ENERGIAN MÄÄRÄ 51,6 kwh/ m:2 KERÄYSTEHO 48 W/ m:2 VARASTOINTI, AKKUMULOINTI - varastointiaika 0 3 vuotta - häviöt pienet VARASTON PURKU JA SIIRTO - purkuaika 0 3 vuotta POLTTOTURVEMÄÄRÄ - 20 000 GWh HYÖDYNNETTY AURINKOENERGIA - 22 950 GWh määrä - KUSTANNUKSET - keräily ja varastointi 1,3-1,5 p/kwh - purku ja siirto 1,3-1,5 p/kwh - investoinnit 1,3-1,5 p/kwh 9/14