1. Missä on bisneksen paikka?

1. Missä on bisneksen paikka? Yhteiskuntaoppi ja historia Integraatio: äidinkieli, psykologia, matematiikka Tässä jaksossa n Työsopimus n Freelancer n Liikeidea n Yritysmuoto n Verot

Osio 1/1 Yhteiskuntaoppi Historia Missä on bisneksen paikka? Integraatio: äidinkieli, psykologia, matematiikka Työnantaja ja työntekijä samassa veneessä Ville Lehtinen on juuri päättänyt peruskoulun. Ysiluokan jälkeen hän suuntaa lukioon. Villen haaveena on valokuvaajan ammatti tai ainakin jotakin siihen liittyvää. Kesätöiden suhteen hänellä kävi todella hyvä tuuri, sillä paikallinen mainostoimisto Delfiini pestasi hänet kesäapulaiseksi. Kuuden hengen tiimi saa Villestä innokkaan kesäduunarin, jonka tehtäviin kuuluvat kaikenlaiset avustavat työt polkupyörälähetin hommista valokuvien käsittelyyn. Tiedon työpaikasta Ville löysi sattumalta selaamalla yritysten nettisivuja. Mainostoimisto Delfiinin etusivulla oli jo tammikuussa ilmoitus kesäharjoittelijan paikasta. Ville kirjoitti oitis lyhyen hakemuksen, jonka hän lähetti sähköpostitse yritykseen. Ilmoituksessa oli mukana myös puhelinnumero lisätietoja varten. Ville soitti vielä seuraavana päivänä ja varmisti, että työhakemus oli mennyt perille. Ilokseen hän sai pian kutsun työhaastatteluun. Mukaan haastatteluun Ville varasi kopion viimeisestä todistuksestaan ja työtodistuksen, jonka hän oli saanut edelliskesänä kahden viikon työstään puutarhalla. Mukaan hän otti myös tietokoneensa, jonne hän oli koonnut kymmenen kuvan sarjan ottamistaan valokuvista. Haastattelussa kaikki meni nappiin. Toimistolta lähtiessään hän oli entistä innostuneempi työpaikasta. Kunpa nyt onnistaisi. Kahden viikon kuluttua sähköpostiin putkahti mieluisa viesti, Ville oli tullut valituksi peräti 45 hakijan joukosta. Hänelle on nyt luvassa töitä kuudeksi viikoksi kuusi tuntia päivässä. Tämä sopii mainiosti Villen kesäsuunnitelmiin. Työt on tarkoitus aloittaa heti kesäkuun alussa ensimmäisenä arkipäivänä, mutta yrityksen toimitusjohtaja on kutsunut Villen tekemään työsopimusta jo toukokuun lopussa. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena Työsuhde on kahden kauppa. Työntekijä saa haluamansa työpaikan ja siitä maksettavan palkan, työnantaja saa tarvitsemansa työntekijän tekemään hänelle varattuja tehtäviä. Molemmilla osapuolilla on työsuhteessa oikeuksia ja velvollisuuksia. Työsopimuksella työntekijä ja työnantaja sopivat työehdoista, kuten työajasta ja palkasta. Työsuhde syntyy, kun työntekijä aloittaa työn. Useimmiten työntekijä ja työnantaja tekevät työsopimuksen kuitenkin jo hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti, mutta suositeltavaa on, että työsopimus tehtäisiin aina kirjallisesti, sillä silloin kaikki työsuhteeseen liittyvät asiat ovat selkeästi paperilla. Vaikka suullinen sopimus onkin sitova, sen sisältö voi jäädä epäselväksi. Mainostoimisto Delfiinissä Ville tapaa yrityksen toimitusjohtajan Lasse Nymanin, joka esittelee Villelle ensiksi toimiston tiimin. Villellä on mahdollisuus myös kysyä vielä toistamiseen siitä, mitä hänen tuleva työnsä pitää sisällään. Työsopimus on asiapaperi, jolla työntekijä ja työnantaja sopivat työehdoista, kuten työajasta ja palkasta. Työsopimukset solmitaan Delfiinissä kirjallisesti. Villeä varten on jo valmiiksi kirjoitettu työsopimus, joka sitten käydään läpi kohta kohdalta. Lasse kehottaa Villeä vielä lukemaan paperin huolellisesti läpi ja kysymään, jos hän ei ymmärrä kaikkea. Kun Ville on perehtynyt paperiin, molemmat allekirjoittavat sen. Työsopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Määräaikaisuuteen tarvitaan aina perusteltu syy. Esimerkiksi kesälomasijaisuus on tällainen peruste. Määräaikaisuus sitoo molempia osapuolia, ja määräaikainen työsopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista määräajan päättyessä. Villen työsopimus on määräaikainen ajalle 1.6. 12.7.

Osio 1/2 Nämä asiat kirjataan työsopimukseen: Työntekijän nimi ja yhteystiedot Työnantajan nimi ja yhteystiedot Tiedot työn suorituspaikasta (työ voi edellyttää työskentelyä useassa paikassa) Työsopimuksen voimassaoloaika (toistaiseksi tai määräajaksi) Koeaika Työsopimusta solmittaessa voidaan sopia, että työsuhteen alussa on ns. koeaika. Koeajan kuluessa sekä työntekijällä että työnantajalla on oikeus päättää työsuhde ilman irtisanomisaikaa ja irtisanomisperustetta. Koeaika on enintään neljä kuukautta. Pääasialliset työtehtävät Tehtävät, jotka mainitaan ovat niitä, joita työntekijä on velvollinen tekemään. Yleensä työsopimuksessa luetellaan pääasialliset tehtävät ja mainitaan myös muut työnantajan osoittamat tehtävät. Työaika Työsopimuksessa määritellään esimerkiksi, kuinka monta tuntia päivässä ja viikossa työntekijä työskentelee. Vähintään puolen tunnin ruokatuntia ei lasketa työaikaan. Työaika voidaan määritellä myös keskimääräiseksi, jolloin se tasoittuu tasoittumisjakson aikana määrättyyn viikkotyöaikaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietyllä viikolla voidaan tehdä vähän pidempää päivää ja kertyneet tunnit voi pitää vapaata esimerkiksi seuraavalla viikolla. Palkkaus Palkka voi olla kuukausipalkka tai tuntipalkka. Palkkaan voi kuulua myös erilaisia lisiä, esimerkiksi vuorotyöstä tai urakkatyöstä. Ne mainitaan yleensä erikseen. Työ sopimuksessa on maininta myös palkanmaksun ajankohdasta. Erikseen työsopimuksessa mainitaan myös sairausajan palkka, irtisanomisaika ja vuosiloma. Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa palkan sairastumispäivältä ja yhdeksältä seuraavalta arkipäivältä. Jos sairaus jatkuu, saa työntekijä korvausta Kelalta. Työsuhteen ensimmäisen kuukauden aikana alkaneen sairauden osalta maksetaan lain mukaan puolet palkasta. Työnantajalla on oikeus vaatia työntekijältä lääkärintodistus sairauspäiviin oikeuttavasta sairaudesta. Jokaiselle työntekijälle kertyy vuosilomalain mukaan työsuhteen aikana vuosilomapäiviä. Pääsääntöisesti niitä kertyy kaksi jokaiselta kalenterikuukaudelta, sen mukaan, miten pitkä työsuhde on. Myös kesätyön ajalta kertyy vuosilomapäiviä. Kirjallisen työsopimuksen malli, lomakepohja ja ohjeet löytyvät julkisten palvelujen yhteisestä nettipalvelusta www.suomi.fi. Täytettävä työsopimuslomake on osoitteessa: http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ stm_6_02/index.html

Osio 1/3 Jatka kertomusta Villen ensimmäinen työpäivä miten unelmatyö alkaa sujua? Testaa tietosi, rasti mielestäsi oikean vaihtoehto: Työsopimus suositellaan solmittavaksi suullisesti kirjallisesti Määräaikaisen työsopimuksen solmimiseksi työnantajalla pitää olla perusteltu syy. Kyllä Ei Koeaikana työntekijä voi purkaa työsuhteen ilman mitään erityistä syytä. Kyllä Ei

Osio 1/4 Yhteiskuntaoppi Historia Missä on bisneksen paikka? Integraatio: äidinkieli, psykologia, matematiikka Freelancer toimii kuin yrittäjä Kun päätös yrittäjän uran valinnasta on kypsynyt, on aika miettiä, miten yritystoimintaa aikoo pyörittää. Jatko riippuu siitä, mikä on liikeidea ja mitkä ovat omat tavoitteet. Ryhtymällä freelanceriksi, itsenäiseksi ammattilaiseksi, voi ottaa ensiaskeleen yrittäjyyteen ilman isoja riskejä. Freelancer voi toimia hyvinkin kuin yrittäjä, mutta virallisesti hän ei ole yrittäjä. Freelancer on itsenäinen ammattilainen, joka työskentelee usealle työnantajalle ilman kiinteää työsuhdetta. Hän hankkii omat asiakkaansa, vastaa omasta työstään ja hinnoittelee työnsä itse. Yrittäminen on itsenäistä kaupallista toimintaa, jossa tuotteita tai palveluita myydään korvausta vastaan omalla riskillä. Yrittäjä vastaa itse omista kustannuksistaan, sosiaaliturvastaan ja liiketoiminnan kannattavuudesta. Yrittäjällä on vastuu verottajan ennakkoperintärekisteriin rekisteröidystä elinkeinotoiminnasta. Rekisteröidyillä yrityksillä on Y-tunnus. Freelancer on vapaa ammattilainen Monille luovien alojen ammattilaisille, kuten toimittajille, graafikoille, WEB-suunnittelijoille, valokuvaajille tai piirtäjille, ensimmäinen askel yrittäjyyden polulla on freelanceriksi ryhtyminen. Freelancer tarkoittaa vapaata ammattilaista, joka tekee töitä usealle työnantajalle. Freelancer toimii yrittäjämäisesti ja on verrattavissa yrittäjään, sillä hän tekee työtä omasta aloitteestaan, hankkii omat asiakkaansa ja vastaa omasta työstään. Mutta virallisesti freelance-toiminta ei ole yritystoimintaa vaan ns. itsenäistä tulonhankkimista. Itsenäistä ja vastuullista Freelancerin työ on vapaata mutta vaatii paljon oma-aloitteisuutta ja vastuullista asennetta. Käytännössä ero työsuhteen ja freelancer-työn välillä näkyy muun muassa siinä, että freelancer vastaa oikeastaan kaikesta työhön liittyvästä itse, palkkatyössähän puitteet tarjoaa työnantaja. Freelancer vastaa omista kuluistaan itse, hankkii omat työtilansa ja työvälineensä, kuten tietokoneen ja ohjelmat, ja huolehtii pakollisista eläkemaksuista. Hän myös hinnoittelee ja laskuttaa työnsä itse. Asiakkaansa kanssa hän tekee toimeksiantosopimuksen. Freelanceria verotetaan oman verokortin kautta kuten tavallisessa palkkatyössä olevaakin. Mutta ns. freelancer-verokortti poikkeaa palkansaajan verokortista siinä, että kortissa on vain yksi ennakonpidätysprosentti, jonka mukaan tulovero pidätetään kaikista ansiotuloista. Pidätysprosentti määräytyy verotettavan tulon perusteella. Korttia hakeva freelancer arvioi etukäteen omat bruttotulonsa eli miten paljon hän arvelee ansaitsevansa. Lisäksi hän arvioi, miten paljon hänelle kertyy työstä sellaisia kustannuksia, jotka voi vähentää verotuksessa. Esimerkiksi työtilojen vuokrat ja omat eläkemaksut ovat vähennyskelpoisia. Työsuhteessa työnantaja maksaa työntekijälle palkan sovittuna palkkapäivänä. Freelancer lähettää työstään laskun, jonka työn tilaaja maksaa. Palkkiosta työn tilaaja pidättää freelancer-verokortin osoittaman määrän veroa.

Osio 1/5 Jos freelancerilla ei ole riittävästi töitä toimeentuloa varten, hänellä on oikeus osa-aikatyöttömyyteen ja siitä saatavaan työttömyyskorvaukseen. Freelancerin tekemä työ voi kuulua myös arvonlisäveron piiriin eli hänen on laskutettava arvonlisävero asiakkaalta ja tilitettävä se edelleen valtiolle, kuten yrityksetkin tekevät. Esimerkiksi lehtijutun kirjoittaminen, jossa syntyy tekijänoikeuksia, ei ole arvonlisäverollista, mutta esimerkiksi kokonaisen lehden taittotyö tai valokuvat ovat arvonlisäverollisia. Arvonlisäverovelvolliseksi freelancer voi ilmoittautua täyttämällä verottajalta saatavan lomakkeen. Arvonlisäverovelvolliseksi on tarvittaessa helppo rekisteröityä ja arvonlisäverojen maksamisesta on selkeät ohjeet. Toimiminen freelancerina antaa hyvän tuntuman yrittäjyyteen ja yrittäjänä toimimiseen. Usein freelancer ottaa myös seuraavan askeleen ja perustaa oman yrityksen. Lähteet, lisätietoja: www.freet.fi www.freelanceri.info 1. Keitä freelancerina toimivia henkilöitä tiedät? Millä alalla he toimivat? 2. Minkälaiselle ihmiselle mielestäsi sopii työskenteleminen freelancerina? 3. Mitä etuja/haittoja freelancerina toimimisesta on verrattuna perinteiseen palkkatyöhön? 4. Mitä etuja/haittoja freelancerina toimimisesta on verrattuna oman yrityksen perustamiseen?

Osio 1/6 Yhteiskuntaoppi Historia Missä on bisneksen paikka? Integraatio: äidinkieli, psykologia, matematiikka Liikeidean kehittelyä Mistä menestyvä yritys on tehty? Osaavasta yrittäjästä, hyvästä liikeideasta, selkeästä toiminta-ajatuksesta. Kun joukkoon vielä lisätään aimo annos yrittämisen halua ja rohkeutta, luovuutta ja sitkeyttä, ovat ensimmäiset yrityksen tulevaisuuden eväät koossa. Moni uusi yritys saa alkunsa yrittäjän omasta ideasta, oivalluksesta, havainnosta tai unelmasta. Joskus yritysidea kypsyy pitkään, joskus jopa sattuma voi siivittää yritysidean alkuun. Paikkakunnalta voi puuttua esimerkiksi kahvila tai sieltä ei voi ostaa kenkiä. Toinen tekee keksinnön tai kehittää uuden teknologian, valmistusmenetelmän tai vaikka uuden tavan myydä. Yritysidea voi kummuta myös yrittäjän omasta osaamisesta tai harrastuksesta. Idea vaatii kehittelyä kypsyäkseen toimivaksi liikeideaksi, josta oman yrityksen perustaminen alkaa. Liikeidea on yrityksen perusta, jolle yrityksen koko toiminta rakentuu. Yritysidea on kuin siemen, jonka yrittäjä kasvattaa liikeideaksi. Kasvun voimaksi tarvitaan yrittäjän osaamista. Liikeidea Liikeidea kertoo, mitä tuotetta tai palvelua yritys tuottaa, ketkä ovat sen asiakkaita ja mitä tarvetta se tyydyttää. Liikeidean pohjalta laaditaan liiketoimintasuunnitelma. Mitä sellaista osaat tai harrastat, jonka pohjalta voisit perustaa yrityksen? Millä voisit luoda itsellesi kesätyöpaikan ja ansaita rahaa? Luo itsellesi työpaikka tyhjästä Erottuminen kannattaa Kuka tahansa voi keksiä hyvän idean, mutta ideaa ei voi omia vain itselleen. Koska ideaan ei voi saada yksinoikeutta, on varmistettava, että oma yritys erottuu kilpailijoista. Oman idean kriittinen arvioiminen on vaikeaa. Yritysidean arvioinnissa kannattaa kysyä asiantuntijoilta apua. Arviointiin apua saa muun muassa kuntien yritysasiamiehiltä. Millä ominaisuuksilla haluaisit itsesi tai oman yrityksesi erottuvan edukseen?

Osio 1/7 Kokeile käytännössä Yksin tai ryhmässä Listaa kolme mielestäsi hyvää yritysideaa n Ideoi esimerkiksi sellaisia yrityksiä, joita omalla paikkakunnallamme tarvitaan mutta joita täällä ei toimi tai joita on liian vähän. n Voit ideoida myös sellaisia yrityksiä, jotka etsivät asiakkaansa muualta kuin omalta paikkakunnalta, vaikkapa omasta maakunnasta tai koko Suomesta. Jos ideoita syntyy runsaasti, äänestäkää ryhmässä, mitkä kolme ideaa otetaan mukaan. Lyhyt esittely, piirroskin sopii mukaan. 1. Mikä yritys? Tuote tai palvelu, jota yritys tuottaa asiakkailleen Mikä yritykselle nimeksi? Miten yritys erottuu muista edukseen? 2. Mikä yritys? Tuote tai palvelu, jota yritys tuottaa asiakkailleen Mikä yritykselle nimeksi? Miten yritys erottuu muista edukseen? 3. Mikä yritys? Tuote tai palvelu, jota yritys tuottaa asiakkailleen Mikä yritykselle nimeksi? Miten yritys erottuu muista edukseen? Näin jatketaan: n Kirjoitetaan yritysideat taululle. n Äänestetään, mitä ideoita aletaan kehittää ryhmissä eteenpäin. n Arvotaan yritykset ryhmien työstettäväksi.

Osio 1/8 Yhteiskuntaoppi Historia Missä on bisneksen paikka? Integraatio: äidinkieli, psykologia, matematiikka Liikeidea ohjaa yrityksen toimintaa Liikeidea on menestyvän yrityksen toiminnan lähtökohta, perustus, jolle yrityksen toimintaa aletaan rakentaa. Asiakkaan näkökulma on liikeidean kehittelyssä tärkeä lähtökohta. Yksinkertaisimmillaan kysymys kuuluu, kuka tuotetta tai palvelua tarvitsee ja kuka siitä haluaa maksaa. Liikeidea rakentuu neljän peruspilarin varaan. Liikeidea (kenelle, mitä, miten) 1. Asiakkaat n Kuka tuotteita tai palveluita tarvitsee, kenelle niitä markkinoidaan? 2. Tuotteet n Minkälaisia tuotteita tai palveluita yritys tarjoaa? n Mikä erottaa ne kilpailijoiden tuotteista? n Mitä hyötyä niistä on asiakkaalle? n Miksi niitä kannattaa ostaa? 3. Imago eli mielikuva n Mitä yritys haluaa asiakkaan ajattelevan yrityksestä ja sen tuotteista? (haluttu imago) n Mikä mielikuva asiakkaalla on yrityksen tuotteista? (todellinen imago) 4. Toimintatavat n Missä yritys toimii? Minkälaisia ihmisiä siellä työskentelee? n Miten tuotteet valmistetaan? n Mistä tuotteita voi ostaa? n Mistä tuotteista saa tietoa? Miten niitä markkinoidaan? n Miten tuotteet erottuvat kilpailijoiden tuotteista? Kehittele liikeideaa! 1. Ketkä kaikki voivat olla yrityksen asiakkaita? Ovatko asiakkaat yksityisiä ihmisiä (nuoria, aikuisia, naisia, miehiä jne.) vai toisia yrityksiä? 2. Miksi asiakkaan kannattaa ostaa juuri tämän yrityksen tuotteita? Mitä hyötyä yrityksen tuotteista tai palveluista on asiakkaille? 3. Minkälainen mielikuva asiakkaalla on yrityksestä? 4. Miten yritys toimii? Miten yritys aikoo tuotteensa tai palvelunsa tuottaa? Minkälaisia voimavaroja tarvitaan?

Osio 1/9 Kokeile käytännössä Arvioi omaa liikeideaasi Ideasta liikeideaksi Hyöty asiakkaalle - Mitä asiakas saa yritykseltä? - Millaista hyötyä asiakas saa yrityksen tuotteesta tai palvelusta? - Mihin asiakas tuotetta tai palvelua käyttää? - Miksi asiakas sen hankkii? IMAGO - Miksi asiakas ostaa juuri tältä yritykseltä? - Minkalaisia mielikuvia yrityksen tuotteisiin tai palveluihin liitetään? Asiakkaat/ Asiakasryhmät - Ketkä ovat yrityksen asiakkaita? - Missä asiakkaat ovat? - Miten paljon asiakkailla on rahaa tuotteen tai palvelun ostamiseen (ostokyky)? - Miten asiakkaat tavoitetaan? - Paljonko asiakkaat ovat valmiita maksamaan? - Miten asiakkaat maksavat? tuotteet/palvelut - Mitä yritys tuottaa tai tarjoaa? - Miten yritys eroaa kilpailijoista? - Mikä on hinta? - Miten asiakas saa tuotteen? - Miten tuotteet toimitetaan asiakkaalle? - Millaisia pakkauksia tarvitaan? - Tarvitaanko käyttöohjeita tai neuvontaa esim. netin kautta? - Mistä asiakkaat nyt hankkivat tuotteet? Tapa toimia - Miten tuotteet tai palvelut tuotetaan? Esim. oma tuotanto vai alihankinta eli teettääkö yritys tuotteet muilla ja keskittyy itse myyntiin. - Miten markkinoidaan? Esim. omat nettisivut, messut ja tapahtumat, lehti- ja verkkomainonta. - Miten tuotetta myydään? Esim. omat liiketilat, verkkokaupan kautta, edustajien välityksellä. - Muuta? Fyysiset Yrityksen tilat, koneet, laitteet Voimavarat Taloudelliset Yritykseen sijoitettu pääoma; yrittäjän ja sijoittajan rahat Henkiset Yrittäjän ja työntekijöiden osaaminen ja kokemus

Osio 1/10 Yhteiskuntaoppi Historia Missä on bisneksen paikka? Integraatio: äidinkieli, psykologia, matematiikka Mikä ihmeen yritysmuoto? Kun päätös oman yrityksen perustamisesta ja yrittäjän uran valinnasta on kypsynyt ja liikeidea kiteytynyt, on aloittavan yrittäjän aika valita yritystoiminnalleen sopiva yritysmuoto. Yrittäjä voi valita yritysmuodon vapaasti omien tavoitteidensa, liikeidean ja yritystä koskevien suunnitelmien kannalta. Yritys on erillinen oikeushenkilö, jolla on eri laeissa määriteltyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Yritys saa oman Y-tunnuksen, joka toimii virallisena tunnuksena samalla tavalla kuin yksityisen ihmisen oma sosiaaliturvatunnus. Y-tunnus Yritys- ja yhteisötunnus on viranomaisten yritykselle ja yhteisölle antama tunnus. Yritys- ja yhteisötunnuksessa on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki eli se on muotoa 1234567-8. Yrittäjä valitsee yritysmuodon Y-tunnus yksilöi yrityksen, mutta tunnuksesta sinänsä ei voi päätellä, onko yritystä rekisteröity. Tiedon voi varmistaa Yritystietojärjestelmästä (www.ytj.fi). Yritysmuotoja ovat - yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi (Tmi) - avoin yhtiö - kommandiittiyhtiö (Ky) - osakeyhtiö (Oy) - osuuskunta Uusi yritys saa Y-tunnuksen heti, kun yrityksen jättämä perustamisilmoitus kirjataan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Myös aatteellisella yhdistyksellä voi olla Y-tunnus, mikäli se on ilmoitettu lomakkeella kaupparekisteriin tai johonkin verohallinnon rekisteriin. Yritysmuodon valintaa kannattaa harkita muun muassa sen perusteella, montako perustajaa yrityksessä on, tarvitseeko yritys toimintansa pyörittämiseen paljon pääomaa esimerkiksi koneiden ja laitteiden hankintaan ja aikooko yritys laajentua nopeasti. Pohdinta eri näkökulmista kannattaa, sillä yritysmuodon valinta vaikuttaa myöhemmin moniin seikkoihin, kuten kirjanpitoon, yrittäjän vastuuseen, verotukseen ja voitonjakoon. Mainitse kolme omalla paikkakunnallasi toimivaa yritystä ja selvitä, mitkä ovat niiden yhtiömuodot. Yrityksen nimi Yhtiömuoto Mitä yritys tekee, mitä tuotteita tai palveluja se tarjoaa? Tietoja Suomessa toimivista yrityksistä löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteisestä yritystietojärjestelmästä (www.ytj.fi). Se on julkinen rekisteri, johon merkitään elinkeinonharjoittajia eli yrityksiä koskevat tiedot. Katso netissä, mitä tietoja yritystietojärjestelmä YTJ kertoo yrityksestä. www.prh.fi Mainitse niistä kolme. 1. 2. 3.

Osio 1/11 Henkilöyhtiöt Toiminimi (Tmi) Nopeimmin yritystoiminnan voi aloittaa ryhtymällä yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ja perustamalla toiminimen. Sen perustamiseen riittää ilmoitus kaupparekisteriin, joka on julkinen yritystietorekisteri. Toiminimellä yritystoimintaa pyörittävä yrittäjä vastaa itsenäisesti yrityksestä ja on henkilökohtaisesti vastuussa kaikista yrityksen velvoitteista. Yrittäjä vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan myös yrityksen veloista ja muista sitoumuksista. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö (Ky) Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat henkilöyhtiöitä. Avoimen yhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä, jotka kirjoittavat yhtiön perustamisesta yhtiösopimuksen. Yhtiö rekisteröidään kaupparekisteriin. Yhtiömiehet ovat keskenään tasaveroisia ja he vastaavat yhtiön veloista myös henkilökohtaisella omaisuudellaan. Kommandiittiyhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalainen yhtiömies hoitaa yhtiön asioita itsenäisesti. Äänetön yhtiömies sijoittaa yhtiöön rahaa, mutta ei osallistu päätöksentekoon eikä vastaa yhtiön velvoitteista. Äänetön yhtiömies saa sijoittamalleen pääomalle koron, jos voittoa syntyy. Hänen asemansa määritellään yhtiösopimuksessa. Franchising tarjoaa valmiin liikeidean Franchising-yrittäjyys tarjoaa tavan ruveta yrittäjäksi, vaikka yrittäjällä itsellään ei olisikaan omaa liikeideaa. Franchising on kahden itsenäisen yrityksen sopimukseen pohjautuvaa pitkäaikaista yhteistyötä. Sopimuksen toisena osapuolena on franchising-antaja, joka on kehittänyt liikeidean ja luonut sen pohjalta toimintamallin, esimerkiksi McDonalds, Kotipizza ja Subway. Toisena osapuolena on franchising-ottaja eli yrittäjä, joka haluaa yrittäjäksi mutta jolla ei ole omaa liikeideaa. Franchising-yritys toimii ketjussa Yritysten yhteistoiminnan tuloksena asiakas saa samanlaisen tuotteen ja palvelun kaikista saman ketjun yrityksistä. Franchising-antaja kehittää liikeideaa sekä markkinointia ja valvoo, että suunnitelmia ja toimintaohjeita noudatetaan koko ketjussa. Yrittäjäksi aikova henkilö, jolla ei ole omaa liikeideaa, perustaa oman yrityksen ja saa liikeidean franchising-sopimuksella käyttöönsä maksua vastaan. Franchising-yrittäjä toimii ketjun ohjeiden mukaan, kuten muutkin samassa ketjussa toimivat yrittäjät. - Mitä yrityksiä tiedät, jotka toimivat franchising-periaatteella? Lisätietoja osoitteesta: www.franchising.fi

Osio 1/12 Pääomayhtiöt Osakeyhtiö Osakeyhtiön perustaminen ja pyörittäminen vaativat vähän enemmän paperisotaa ja pääomaa kuin henkilöyhtiössä toimiminen. Toisaalta osakeyhtiö antaa hyvät puitteet kasvavalle liiketoiminnalle. Osakeyhtiön voi perustaa yksi henkilö tai useampi henkilö yhdessä. Perustajina voivat olla yksityisten ihmisten lisäksi myös oikeushenkilöt eli esimerkiksi yritykset, yhdistykset tai kunnat. Osakeyhtiö on itsenäinen toimija, oikeushenkilö, joka maksaa muun muassa veroa tuloksesta eli siitä, miten paljon yritys tuottaa voittoa. Osakkeenomistajien, jotka ovat ostaneet yrityksen osakkeita, taloudellinen riski rajoittuu siihen rahamäärään, jonka he ovat yhtiöön sijoittaneet. Osakkeenomistaja voi myydä osakkeensa kuten minkä tahansa muunkin omaisuutensa. Jos yhtiö ajautuu konkurssiin, osakas menettää osakkeisiin sijoittamansa rahat. Ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttävät osakkeenomistajat. He valitsevat yhtiökokouksessa yhtiön hallituksen, joka puolestaan valitsee hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toiminnan laillisuudesta ja toiminnan pyörittämisestä. Monille tavallisille ihmisille tutuin osakeyhtiö on oma asunto-osakeyhtiö. Kun yhtiö toimii kannattavasti ja tuottaa voittoa, voi yhtiökokous päättää jakaa osakkeenomistajille osinkoja. Osakkeenomistajilla on äänivaltaa yhtiössä osakeomistuksen mukaisesti. Suomessa osakeyhtiöt jaetaan kahteen ryhmään: yksityiset osakeyhtiöt (Oy) ja julkiset osakeyhtiöt (Oyj). Yksityisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 2500 euroa ja julkisen osakeyhtiön osakepääoman vähintään 80 000 euroa. Mainitse kolme tunnettua yksityistä osakeyhtiötä (Oy) ja kolme julkista osakeyhtiötä (Oyj). Millä alalla yritykset toimivat? 1. 2. 3. Mainitse osakeyhtiö, jossa omistajina ovat kunnat tai valtio. Osakkeenomistajat koolla yhtiökokouksessa Valinta Hallitus Valinta Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja

Osio 1/13 Osuuskunta Osuuskunta on perinteinen ja maailmanlaajuisesti käytössä oleva yritystoiminnan muoto. Kansainvälinen Osuustoimintaliitto (ICA) on määritellyt osuuskunnan näin: Osuuskunta on jäsentensä yhteisesti omistama ja demokraattisesti hallitsema itsenäinen henkilöyhtymä, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti yhteisten taloudellisten, yhteiskunnallisten ja sivistyksellisten tarpeidensa ja odotustensa toteuttamiseksi. Osuustoiminnalla on Suomessa pitkä perinne. Nykyisin jopa yli 80 prosenttia suomalaisista kuuluu jäsenenä johonkin osuuskuntaan. Mainitse tunnettuja suomalaisia osuustoimintayrityksiä eli osuuskuntia? Lisätietoja löydät osoitteesta www.pellervo.fi Mikä yritysmuoto sopisi näille yrittäjille? Maarit, Sanna ja Johanna löysivät toisensa netin käsityöyhteisön kautta. Tytöt ovat vielä koulussa, Maarit yläkoulun viimeisellä luokalla, Sanna ja Johanna lukiossa, mutta kaikilla heillä on jo haave omasta yrityksestä, ja kaikilla kolmella haave liittyy kädentaitoihin. Pohdintojen jälkeen he päättävät tehdä haaveesta totta jo nyt ja perustaa yhteisen yrityksen, joka myy käsityötuotteita netin kautta. Minkälaisen yrityksen perustamista heidän kannattaisi mielestäsi harkita? Mitä seikkoja heidän kannattaisi ottaa huomioon suunnitelmia tehdessään?

Osio 1/14 Jude Tykkyläinen on juuri valmistunut ammattikorkeakoulusta graafiseksi suunnittelijaksi. Hän on koko opiskeluaikansa tehnyt sivutoimisesti muun muassa nettisivujen suunnittelua ja erilaisia valokuvausprojekteja muun muassa tutuille kavereille ja heidän perheilleen sekä muutamalle yhdistykselle. Valmistuttuaan hän on saanut osa-aikatyön paikallisessa lehdessä verkkopalvelujen kehittäjänä. Aikaa jää runsaasti myös omien projektien tekemiseen, joten Jude on päättänyt aloittaa oman yritystoiminnan. Ensi vaiheessa kuitenkin vain sivutoimisesti. Mutta jo nyt hän on varma, että myöhemmin hän haluaa toimia yrittäjänä. Mitä yritysmuotoja Juden kannattaisi harkita ja miksi? Mieti etuja ja huonoja puolia. Vinkkejä: Toimiiko Jude yksin? Miten vakavasti hän suunnittelee yrittäjän uraa? Mikä on hänen yrityksensä liikeidea ja mihin se perustuu? Miten laajaa yritystoiminta ensi vaiheessa on? Ammattiopistosta juuri valmistuneet Kimi, Jesse ja Sami ovat päättäneet perustaa moottoripyörä- ja mopokorjaamon. Suunnitelmat ovat valmiina, markkinat ja asiakkaat kartoitettu. Kiikarissa on myös sopiva verstastila ja tiedossa, minkälaisia koneita ja laitteita yrityksessä tarvitaan. Yrityksen suunnittelu on edennyt yrityksen perustamisvaiheeseen. Kaikkien tarkoituksena on työskennellä yrityksessä kokopäiväisesti. Mikä voisi olla hyvä yritysmuoto poikien yritykselle? Vinkkejä: Miten vastuut jaetaan yrityksessä? Sijoittavatko kaikki yritykseen rahaa? Mihin yritys tähtää? Miten laajaa yritystoiminta ensi vaiheessa on? Mieti erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia yritysmuodon valintaan.

Osio 1/15 Yhteiskuntaoppi Historia Missä on bisneksen paikka? Integraatio: äidinkieli, psykologia, matematiikka Yrittäjä ja yritys veronmaksajana Mikko Nikkinen perusti peltitöitä tekevän pajan heti ammattiopistosta päästyään viisi vuotta sitten. Harkinnan jälkeen hän valitsi yritysmuodoksi osakeyhtiön. Vaikka liiketoiminta aluksi onkin suhteellisen pientä, tuntui osakeyhtiö sopivalta yritysmuodolta kasvun ja laajentumisen kannalta. Ensin Mikko työskenteli verstaalla yksin, mutta kun aika ei enää riittänyt kaikkien asiakastöiden hoitamiseen, Mikko päätti palkata työntekijän. Mikkoa onnisti, kun hän löysi pätevän apulaisen Riinan. Yritys on toiminut koko ajan kannattavasti eli tuottanut voittoa. Riina on yrityksen työntekijä. Myös Mikko saa yrityksestä palkkaa. Yrityksen osakkeenomistajana Mikolla on mahdollisuus saada yrityksestä myös osinkoa. Yrityksestä saamastaan palkasta eli ansiotulosta Riina ja Mikko maksavat tuloveroa. Myös Mikon yritys Nopsat Oy maksaa tuloveroa voitosta. Veroja maksavat sekä yksityiset ihmiset että yritykset. Veroista kertyneillä varoilla pidetään suomalaisen yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Verorahoilla valtio ja kunnat kustantavat erilaisia palveluja, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja kansalaisten turvallisuuteen liittyvät palvelut. Myös hallinnon kulut maksetaan veroilla. Välittömiä veroja ovat mm. valtiolle maksettava tulovero, kunnalle maksettava kunnallisvero ja kirkolle maksettava kirkollisvero. Välillisiä veroja on mm. arvonlisävero, joka sisältyy tuotteen tai palvelun hintaan. Se ei ole yrityksen maksamaa veroa, vaan kulutusvero, jonka yritys kerää asiakkailtaan ja tilittää valtiolle. Yksityiset ihmiset maksavat veroja Palkasta eli palkkatuloista Jokainen työssäkäyvä maksaa ansiotuloistaan eli omasta palkastaan veroa sekä kunnalle että valtiolle. Kunnallisvero on ns. suhteellinen vero eli veroa maksetaan tulojen määrästä riippumatta saman prosentin mukaan. Kunnat määrittelevät tuloveroprosentin, joka vaihtelee kunnittain. 2000-luvulla kunnallisvero on vaihdellut 16,5 prosentista 21 prosenttiin. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet maksavat omalle seurakunnalleen kirkollisveroa. Työnantaja perii verot suoraan palkasta henkilön verokortin ennakonpidätysprosentin mukaan. Valtion verotuksessa noudatetaan progressiota eli suurituloiset maksavat tuloistaan veroina suhteellisesti enemmän kuin pienituloiset. Työnantaja tilittää verot kuukausittain valtiolle. Pääomatuloista Esimerkiksi korkeakorkoisten pankkitalletusten koroista ja yrityksistä saaduista osinkotuloista maksetaan pääomaveroa, joka on 28 prosenttia. Ajoneuvoista Kaikista rekisterissä olevista autoista ja moottoripyöristä maksetaan veroa. Kiinteistöistä Kiinteistönomistaja maksaa kiinteistöveroa. Lahjasta tai perinnöstä Veron määrä riippuu saadun lahjan tai perinnön arvosta ja siitä, kuinka läheistä sukua antaja on saajalle.

Osio 1/16 Mainitse kymmenen palvelua tai muuta asiaa, jotka kotikuntasi tai valtio kustantaa verorahoilla. Mitkä ovat mielestäsi kolme tärkeintä asiaa, joita omassa kunnassasi maksetaan verorahoilla? Kunnassa kunnanvaltuusto päättää sekä veroprosentin suuruuden että kunnan budjetin, johon sisältyvät menot maksetaan verorahoilla. Yrittäjä maksaa tuloistaan veroja kuten työntekijäkin. Esimerkiksi osakeyhtiön omistava yrittäjä maksaa yrityksestä saamastaan palkasta tuloveroa kuten palkansaajakin. Jos yritys toimii kannattavasti ja yhtiö voi maksaa osinkoja, osakkeenomistaja maksaa veroa erikseen osinkojen verotusta koskevien sääntöjen mukaan. Yritykset maksavat tulostaan veroa Toiminimi Toiminimellä toimiva yksityinen elinkeinonharjoittaja ei nosta varsinaista palkkaa, vaan kaikki yrityksen tulot, joita ei käytetä yritystoiminnan pyörittämiseen, katsotaan verotuksessa yrittäjän verotettavaksi palkaksi. Toiminimen kokonaistulos verotetaan yrittäjän omana tulona. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Henkilöyhtiöt eli avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niissä tulos eli voitto on yhtiömiesten verotettavaa tuloa. Tulo jaetaan yhtiömiesten kesken sen mukaan, miten he ovat sopineet tulo-osuudet yhtiösopimuksessa. Kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies maksaa veroa siitä korosta, jonka hän saa yhtiöön sijoittamalleen pääomalle. Osakeyhtiö ja osuuskunta Osakeyhtiöt ja osuuskunnat ovat tuloverotuksessa itsenäisiä verovelvollisia. Ne maksavat yhteisöveroa valtiolle, kunnalle ja kirkolle. Verotettavaa tuloa syntyy, jos yritys toimii kannattavasti ja tuottaa voittoa. Yrityksen maksama vero on suhteellinen eli veroa maksetaan tuloksen määrästä riippumatta saman prosentin mukaan. Yhteisöveron suuruus on 26 prosenttia.

Osio 1/17 Näin osakeyhtiö maksaa veroa: Mikko Nikkisen omistama peltikorjaamo Nopsat Oy Liikevaihto... 122 000 e (arvonlisäveroa maksettu 22 000 e) Liikevaihto ilman arvonlisäveroa... 100 000 e Ostetut materiaalit ja palvelut... - 10 000 e (esimerkiksi metalli, varaosat, maalit, tarvikkeet, kuljetuspalvelut) Henkilöstökulut ja niistä maksettavat sosiaalikulut... - 65 000 e (yrittäjän oma palkka ja yhden työntekijän palkka) Liiketoiminnan muut kulut... - 20 000 e (esimerkiksi vuokrat, sähköt, kirjanpito, atk-kulut, markkinointi) Liikevoitto... Rahoitustuotot ja -kulut kuten korkokulut tai korkotuotot... Tilikauden voitto ennen tuloveroja... Tulovero 26 % (v. 2009)... Tilikauden voitto verojen jälkeen... 5 000 e - 500 e 4 500 e 1 170 e 3 330 e Arvonlisävero Arvonlisävero on ns. kulutusvero, joka sisältyy tuotteen tai palvelun hintaan. Asiakas maksaa sen tuotteen tai palvelun hinnassa ja yritys tilittää sen valtiolle. Arvonlisäveron suuruus vaihtelee tuotteen tai palvelun mukaan. Periaatteessa kaikista yritysten myymistä tuotteista tai palveluista maksetaan arvonlisävero. Arvonlisäverotuksesta on vapautettu ns. vähäisen liiketoiminnan harjoittajat, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa. Elinkeinon harjoittaja voi kuitenkin vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi silloinkin, kun hän ei lain mukaan ole verovelvollinen. Lisätietoja verotuksesta www.vero.fi

Osio 1/18 Laske paljonko seuraavien tuotteiden hinnoissa on arvonlisäveroa eli kulutusveroa: Arvonlisäveron (ALV) osuuden saat selville seuraavasti: Tuotteen hinta 12,30 e, veron osuus 23 %, veroton hinta: 12,30 jaettuna 1,23:lla, veroton hinta on 10 euroa (ALV heinäkuu 2010 alkaen) Maitotölkki, ALV 13 % Hinta e siitä veroa e Ruoka-annos ravintolassa, ALV 13 % Hinta 12 e siitä veroa e Kengät, ALV 23 % Hinta 85 e siitä veroa e Konserttilippu, ALV 9 % Hinta 22 e siitä veroa e Mopon huolto, ALV 23 % Hinta 100 e siitä veroa e Laulutunti yksityisopettajalla, ALV 0 % Hinta 45 e/h siitä veroa e

Liikeidea