Suomen ja Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki, Johanna Ärje pekka.neittaanmaki@jyu.fi, johanna.arje@jyu.fi Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan laitos PL 35, 40014 Jyväskylä Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Suomen ja vertailutietona Keski-Suomen korkeakoulututkinnon (yliopisto, ammattikorkeakoulu tai ammatillinen korkea-aste) suorittaneiden työttömyyttä vuosina 2005 2010. Yliopistolla viitataan yliopistoihin ja teknillisiin yliopistoihin. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Aineisto käsittää korkeakoulutetut työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukauden lopussa koko Suomen osalta tammi-toukokuussa 2005 2010 ja Keski-Suomen osalta tammi-huhtikuussa 2005 2010. Näin yksittäisten kuukausien vaihtelut on tasattu. Luvut ovat siis keskiarvoja kuukauden viimeisen päivän työttömien työnhakijoiden määrästä. Aineisto pohjautuu raportteihin Suomen korkeakoulutetuista työttömistä [1] ja Keski-Suomen korkeakoulutetuista työttömistä [2]. Koko maan ja Keski-Suomen korkeakoulutettujen työttömien tilanteissa on eroja. Keski- Suomessa talouden taantuman vaikutukset eivät näy yhtä selkeästi kuin koko Suomen korkeakoulutettujen työttömyyden kehityksessä. Koulutusaloista humanistisen ja taidealan työttömyys on Keski-Suomessa korkeampaa kuin koko maan tasolla. Lisäksi tekniikan alan työttömyys on kasvanut huomattavasti enemmän Keski-Suomessa kuin koko maassa. Sen sijaan koko Suomen tasolla muun tai tuntemattoman koulutusalan työttömyys on lähtenyt jyrkkään kasvuun, mikä ei näy yhtä selkeästi Keski-Suomessa. Yksittäisistä oppiaineista koko Suomessa suurimmat työttömyyden aiheuttajat ovat tradenomit sekä kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Keski-Suomessa näiden lisäksi joukosta erottuvat myös yhteiskunta- ja kielitieteet. Tieto- ja tietoliikennetekniikan työttömyyden kasvu on ollut jyrkkää niin Keski-Suomen kuin koko maankin tasolla. KORKEAKOULUTETUT TYÖTTÖMÄT KOULUTUSTAUSTOITTAIN JA -ASTEITTAIN Taulukossa 1 on esitetty Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain vuosina 2005 2010. Luvut ovat keskiarvoja kuukauden viimeisenä päivänä tammi-toukokuussa. Suurin osa (n. 60 %) korkeakoulutetuista työttömistä on yliopistotutkinnon suorittaneita.
Vuosi Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen korkea-aste Kaikki yhteensä 2005 12931 60 % 5155 24 % 3358 16 % 21445 100 % 2006 12829 61 % 5215 25 % 3127 15 % 21171 100 % 2007 11954 62 % 4799 25 % 2621 14 % 19374 100 % 2008 11683 63 % 4381 24 % 2417 13 % 18480 100 % 2009 13552 61 % 5892 27 % 2690 12 % 22134 100 % 2010 15888 59 % 7501 28 % 3361 13 % 26750 100 % Taulukko 1 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain 2005 2010 Kuviosta 1 ilmenee työttömien kokonaismäärä sekä vastaavat luvut koulutustaustan osalta; yliopistollinen, ammatillinen tai opistotason tutkinto. Kuvio 1 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 26750 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 25 % vuodesta 2005. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys laski vuoteen 2008 asti ja on sen jälkeen lähtenyt jyrkkään kasvuun. Tähän ovat vaikuttaneet talouden taantuma ja yliopistojen tapauksessa tutkintouudistus. Vanhan tutkintomallin mukaiset tutkinnot oli suoritettava viimeistään vuonna 2008. Tutkintojen määrä kasvoi noin 16.000:lla normaalivuoteen verrattuna (ks. taulukko 3). Yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys nousi seuraavana keväänä kuitenkin vain n. 2.000:lla. Laman vaikutukset näkyvät vuosina 2009 ja 2010. Taulukossa 2 on esitetty Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain vuosina 2005 2010. Luvut ovat keskiarvoja kuukauden viimeisenä päivänä tammi-huhtikuussa. Keski-Suomessa vuonna 2010 tapahtunut muutos yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työttömien osuuksissa on selkeämpi kuin koko maan tilanteessa. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus
korkeakoulutetuista työttömistä laski 56 %:iin ja vastaavasti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kasvoi 31 %:iin. Vuosi Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen korkea-aste Kaikki yhteensä 2005 772 60 % 352 27 % 164 13 % 1287 100 % 2006 795 60 % 375 28 % 157 12 % 1327 100 % 2007 776 62 % 345 27 % 138 11 % 1258 100 % 2008 827 63 % 349 27 % 137 10 % 1312 100 % 2009 906 62 % 392 27 % 152 11 % 1450 100 % 2010 909 56 % 509 31 % 215 13 % 1633 100 % Taulukko 2 Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain 2005 2010 Kuviosta 2 ilmenee Keski-Suomen korkeakoulutettujen työttömien kokonaismäärä sekä vastaavat luvut koulutustaustan osalta; yliopistollinen, ammatillinen tai opistotason tutkinto. Kuvio 2 Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustaustoittain Keski-Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 1633 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 27 % vuodesta 2005, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan työttömyyden kasvu. Taulukossa 3 on esitetty korkeakouluista valmistuneet vuosina 2005 2009. Viimeiset ammatillisen korkea-asteen tutkinnot suoritettiin vuonna 2003, joten valmistuneet jakautuvat yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Luvut ovat valmistuneiden kokonaismääriä vuosittain 2005 2009 (vrt. työttömien lukumäärät ovat keskiarvoja tammi-toukokuun lopussa 2005 2010). Taulukosta 3 ja 1 nähdään, että yliopistojen osuus valmistuneiden määrästä on kasvanut tarkastelujakson aikana, mutta yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus korkeakoulutetuista työttömistä on laskenut vuodesta 2008.
Vastaavasti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työttömistä on noussut. Samat tiedot on esitetty kuviossa 3. Vuosi Yliopisto Ammattikorkeakoulu Kaikki yhteensä 2005 17788 46 % 21143 54 % 38931 100 % 2006 18840 48 % 20767 52 % 39607 100 % 2007 21749 51 % 20564 49 % 42313 100 % 2008 37655 64 % 21089 36 % 58744 100 % 2009 23259 54 % 20044 46 % 43303 100 % Taulukko 3 Suomen korkeakouluista valmistuneet 2005 2009 Kuvio 3 Suomen korkeakouluista valmistuneet 2005 2009 Taulukossa 4 on esitetty Keski-Suomen korkeakouluista valmistuneet 2005 2009. Myös Keski-Suomessa yliopiston osuus valmistuneista korkeakoulutetuista on kasvanut tarkastelujakson aikana ja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus korkeakoulutetuista työttömistä sen sijaan on laskenut. Taulukon 4 tiedot on esitetty myös kuviossa 4. Verrattaessa koko maan korkeakouluista valmistuneisiin Keski-Suomessa yliopiston osuus on huomattavasti suurempi. Vuosi Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kaikki yhteensä 2005 1882 65 % 1018 35 % 2900 100 % 2006 1931 63 % 1110 37 % 3041 100 % 2007 2182 66 % 1104 34 % 3286 100 % 2008 3595 77 % 1057 23 % 4652 100 % 2009 2372 70 % 1027 30 % 3399 100 % Taulukko 4 Keski-Suomen korkeakouluista valmistuneet 2005 2009
Kuvio 4 Keski-Suomen korkeakouluista valmistuneet 2005 2009 Kuviossa 5 on Suomen korkeakoulutettujen työttömien erittely koulutustason mukaan: Yliopistotutkinto: tutkijan koulutus, ylempi tutkinto, alempi tutkinto, ammatillinen koulutus: ylempi ammattikorkeakoulututkinto, alempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammatillinen korkea-asteen tutkinto. Kuvio 5 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä 41 % oli ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneita ja 26 % alemman korkeakouluasteen ammattikorkeakoulussa suorittaneita. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pientä työttömien määrää selittää se, ettei kyseistä tutkintoa voi suorittaa ilman kolmen vuoden työkokemusta alalta alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Kyseisen ryhmän työttömien määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti vuodesta 2005. Seuraavaksi eniten työttömien työnhakijoiden määrä vuosien 2005 2010 välillä kasvoi
alemman ammattikorkeakoulututkinnon (38 %) ja tutkijankoulutuksen (33 %) suorittaneiden joukossa. Kuviossa 6 on esitetty Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutustason mukaan eriteltynä. Vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä 40 % oli ylemmän yliopistotutkinnon ja 30 % alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Eniten työttömyys kasvoi tarkastelujakson 2005 2010 aikana alemman ammattikorkeakoulututkinnon (40 %) ja ammatillisen korkea-asteen (32 %) suorittaneiden keskuudessa. Kuvio 6 Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain KORKEAKOULUTETUT TYÖTTÖMÄT KOULUTUSALOITTAIN Kuviossa 7 on esitetty Suomen korkeakoulutettujen työttömyyden kehitys koulutusaloittain. Suurimman ryhmän muodostavat kauppa- ja yhteiskuntatieteellinen, tekniikan ala sekä humanistinen ja taideala. Alat kattavat vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista yhteensä 69 %. Näiden alojen työttömistä vuonna 2010 kaupalliselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta 65 % on suorittanut yliopistotutkinnon ja 35 % ammatillisen koulutuksen. Tekniikan alan vuoden 2010 työttömistä työnhakijoista 72 % on suorittanut ammatillisen koulutuksen ja 28 % yliopistotutkinnon. Humanistiselta ja taidealalta vastaavasti 77 % on suorittanut yliopistotutkinnon ja 23 % ammatillisen koulutuksen.
Kuvio 7 Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusaloittain Kuviossa 8 on esitetty Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusaloittain. Keski-Suomessa humanistisen ja taidealan työttömyys on samalla tasolla kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen sekä tekniikan alan kanssa. Alat kattavat vuoden 2010 korkeakoulutetuista työttömistä 66 %. Verrattuna koko maan tilanteeseen Keski-Suomessa tekniikan alan työttömyys on kääntynyt kasvuun jo vuonna 2007. Työttömyyden kasvu alalla on ollut Keski-Suomessa suurinta viimeisen vuoden aikana, kun koko maassa alan työttömien määrä lähti jyrkkään kasvuun jo vuonna 2009. Kuvio 8 Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusaloittain
Seuraavaksi tarkastellaan työttömyyden jakautumista yksityiskohtaisemmin eri koulutusaloilla. Suurimmat yksittäiset oppiaineet, joissa on koko tarkastelujakson muihin aloihin verrattuna varsin korkea työttömyys, ovat tradenomit, kone-, energia- ja kuljetustekniikka sekä Keski-Suomessa kielitieteet ja yhteiskuntatieteet. Tarkemmat oppiainekohtaiset erittelyt ovat nähtävissä raporteissa [1] ja [2]. KAUPALLINEN JA YHTEISKUNTATIETEELLINEN ALA Koko Suomi Kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 6417 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 11 % vuodesta 2005. Kuviossa 9 on esitetty kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 9 havaitaan, että suurimman osan alan työttömistä vuonna 2010 muodostivat ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa ja alemman korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa suorittaneet. Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet myös vastasivat lähes yksinään työttömyyden noususta alalla kuusivuotisjakson 2005 2010 aikana. Kuvio 9 Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 10 on esitetty kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimmat työttömien ryhmät muodostivat tradenomit, ekonomit, yhteiskuntatieteet ja kauppatieteet. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 73 % kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömistä.
Suurin osa alan työttömyyden kasvusta aiheutui työttömien tradenomien määrän noususta. Vuosina 2005 2010 tradenomien työttömyys nousi 40 %. Suurin osa (82 %) tästä aiheutui alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista tradenomeista. Ekonomien työttömyys laski tarkastelujakson 2005 2010 aikana 11 %. Suurimman osan (70 %) työttömyyden laskusta aiheutti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien ekonomien määrän väheneminen. Yhteiskuntatieteilijöiden keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä tammitoukokuussa kasvoi kuusivuotisjakson aikana 6 %. Kasvu aiheutui ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista, joiden työttömyys kasvoi 10 %. Kauppatieteilijöiden keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa kasvoi kuusivuotisjakson aikana 43 %. Suurin osa (85 %) kasvusta aiheutui kauppatieteiden ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista, joiden työttömyys kasvoi tarkasteluvälillä 43 %. Kuvio 10 Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain
Keski-Suomi Kaupallisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla oli Keski-Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 341 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 18 % vuodesta 2005. Tämä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömyyden kasvu. Kuviossa 11 on esitetty Keski-Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 11 havaitaan, että suurimman osan alan työttömistä vuonna 2010 muodostivat ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa ja alemman korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa suorittaneet. Kyseiset ryhmät myös vastasivat lähes yksinään työttömyyden noususta alalla kuusivuotisjakson 2005 2010 aikana. Keski-Suomessa ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 21 % ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 23 %. Koko maassa vastaavat luvut olivat kuusi ja 33 %. Kuvio 11 Keski-Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 12 on esitetty Keski-Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömät oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimmat työttömien ryhmät muodostivat tradenomit ja yhteiskuntatieteilijät. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 63 % Keski-Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan työttömistä. Koko maan tilanteeseen verrattuna Keski-Suomessa yhteiskuntatieteilijät muodostavat huomattavasti suuremman osan kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetuista työttömistä. Sen sijaan työttömiä ekonomeja on Keski-Suomessa suhteellisesti vähemmän kuin koko maassa.
Suurin osa alan työttömyyden kasvusta Keski-Suomessa aiheutui työttömien tradenomien määrän noususta. Vuosina 2005 2010 Keski-Suomen tradenomien työttömyys nousi 26 %, mikä on 14 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko Suomessa. Lähes kaikki Keski-Suomen työttömät tradenomit ovat alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Yhteiskuntatieteilijöiden keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä tammihuhtikuussa kasvoi kuusivuotisjakson aikana 22 %. Kasvu aiheutui ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista, joiden työttömyys kasvoi 25 %. Koko Suomessa yhteiskuntatieteilijöiden työttömyys kasvoi 16 prosenttiyksikköä vähemmän. Kuvio 12 Keski-Suomen kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain TEKNIIKAN ALA Koko Suomi Tekniikan alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammitoukokuussa 7342 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 27 % vuodesta 2005. Kuviossa 13 on esitetty tekniikan alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 13 havaitaan, että suurimmat työttömien ryhmät tekniikan alalla ovat ammatillisen korkea-asteen (insinööri), ylemmän yliopistotutkinnon (diplomi-insinööri)
ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon (AMK-insinööri) suorittaneet. Alemman ammatillisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosina, vaikka ammatillisen korkea-asteen tutkintoa ei ole voinut suorittaa enää vuoden 2003 jälkeen. Suurin osa (80 %) tekniikan alan työttömyyden kasvusta tarkastelujakson aikana aiheutui AMK-insinööreistä ja diplomi-insinööreistä. AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 75 % ja diplomi-insinöörien 26 % vuodesta 2005. Myös tutkijakoulutusasteen (tekniikan tohtori) ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (ylempi AMK-insinööri) suorittaneiden työttömyys on kasvanut huomattavasti tarkastelujakson aikana. Tutkijankoulutusasteen (tekniikan lisensiaatti, tekniikan tohtori) suorittaneiden työttömien määrä kasvoi 61 % ja ylemmän AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneiden keskimääräinen työttömien määrä kuukauden lopussa tammi-toukokuussa nousi nollasta 155:een. Myös alemman yliopistotutkinnon (tekniikan kandidaatti) suorittaneiden työttömyys kasvoi 51 % vuodesta 2005. Kuvio 13 Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 14 on esitetty tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista työttömien määrään selkeästi eniten vaikutti kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Lisäksi työttömyys on kasvanut jyrkästi tieto- ja tietoliikennetekniikan alalla. Kone-, energia ja kuljetustekniikan oppiaineen työttömyys kasvoi kuusivuotisjakson 2005 2010 aikana 22 %. Suurin osa (59 %) oppiaineen työttömyyden kasvusta aiheutui AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvusta. Kyseisen ryhmän työttömyys kasvoi tarkastelujakson aikana 108 %. Tieto- ja tietoliikennetekniikan oppiaineen työttömyys kasvoi vuosien 2005 2010 aikana 75 %. Suurimman osan tästä aiheuttivat AMK-insinöörit, joiden työttömyys kasvoi 102 % ja insinöörit, joiden työttömyys kasvoi 38 % vuodesta 2005. Myös ylemmän diplomi-insinöörien työttömyys kasvoi jyrkästi (76 %) tarkastelujakson aikana.
Kuvio 14 Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Keski-Suomi Tekniikan alalla oli Keski-Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 423 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 54 % vuodesta 2005, mikä on 27 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko Suomessa. Kuviossa 15 on esitetty Keski-Suomen tekniikan alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 15 havaitaan, että suurimmat työttömien ryhmät tekniikan alalla ovat insinöörit ja AMK-insinöörit. Myös Keski-Suomessa alemman ammatillisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on ollut tekniikan alalla jyrkässä kasvussa viime vuosina. Suurin osa (85 %) tekniikan alan työttömyyden kasvusta tarkastelujakson aikana aiheutui insinöörien ja AMK-insinöörien työttömyyden kasvusta. Insinöörien työttömyys kasvoi 43 % ja AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneiden 78 % vuodesta 2005. Koko Suomessa insinöörien työttömyys sen sijaan on kasvanut vain kolme prosenttia. Keski-Suomessa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneiden työttömyys on pysynyt alhaisena, noin 50 tasolla huolimatta taloudellisen tilanteen muutoksista, kun taas koko maassa diplomiinsinöörien työttömyys kasvoi 26 % vuodesta 2005.
Kuvio 15 Keski-Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 16 on esitetty Keski-Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista työttömien määrään selkeästi eniten vaikutti kone-, energia- ja kuljetustekniikka. Lisäksi työttömyys on kasvanut jyrkästi tieto- ja tietoliikennetekniikan alalla. Kone-, energia ja kuljetustekniikan oppiaineen työttömyys kasvoi Keski-Suomessa kuusivuotisjakson 2005 2010 aikana 48 %, mikä on 11 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko maassa. Suurin osa (65 %) oppiaineen työttömyyden kasvusta aiheutui insinöörien työttömyyden kasvusta. Kyseisen ryhmän työttömyys kasvoi tarkastelujakson aikana 48 %. Koko Suomessa suurin osa oppiaineen työttömyyden kasvusta sen sijaan johtui AMK-insinööreistä. Tieto- ja tietoliikennetekniikan oppiaineen työttömyys kasvoi Keski-Suomessa vuosien 2005 2010 aikana 158 %. Tämä on 83 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko Suomessa. Suurimman osan tästä aiheuttivat opistotason insinöörit, joiden keskimääräinen työttömien määrä tammi-huhtikuun lopussa nousi 17:sta 37:ään ja AMK-insinöörit, joiden keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 13:sta 41:een kuusivuotisjakson aikana 2005 2010.
Kuvio 16 Keski-Suomen tekniikan alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain INFORMAATIOTEKNOLOGIAN ALA Koko Suomi Informaatioteknologian alalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 2041 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 70 % vuodesta 2005. Kuviossa 17 on esitetty informaatioteknologian alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 17 havaitaan, että suurimman osan alan työttömistä vuonna 2010 muodostivat alemman korkeakoulututkinnon ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa korkea-asteen oppilaitoksessa suorittaneet sekä ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittaneet. Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet myös aiheuttivat suurimman osan (50 %) työttömyyden noususta alalla kuusivuotisjakson 2005 2010 aikana. Kyseisen ryhmän työttömyys kasvoi tarkastelujakson aikana 75 %.
Kuvio 17 Suomen informaatioteknologian alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 18 on esitetty informaatioteknologian alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimmat työttömien ryhmät muodostivat tietotekniikka ja tietojenkäsittely. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 80 % informaatioteknologian alan työttömistä. Suurin osa (57 %) alan työttömyyden kasvusta aiheutui tietotekniikan oppiaineen työttömien määrän noususta. Vuosina 2005 2010 oppiaineen työttömyys nousi 105 %. Suurin osa (73 %) tästä aiheutui alemman ammattikorkeakoulututkinnon ja ammatillisen korkea-asteen suorittaneista. Tietojenkäsittelyn korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi tarkastelujakson 2005 2010 aikana 65 %. Suurimman osan (56 %) työttömyyden kasvusta aiheutti alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän nousu. Kyseisen ryhmän työttömyys kasvoi 51 % vuodesta 2005. Kuvio 18 Suomen informaatioteknologian alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain
Keski-Suomi Informaatioteknologian alalla Keski-Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 145 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi 104 % vuodesta 2005. Tämä on 34 prosenttiyksikköä enemmän kuin alan työttömyyden kasvu koko Suomessa. Kuviossa 19 on esitetty Keski-Suomen informaatioteknologian alan työttömät koulutusasteittain. Kuviosta 19 havaitaan, että suurin osan alan työttömistä muodostavat alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 44 % Keski-Suomen informaatioteknologian alan työttömistä. Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrän kasvu myös aiheutti suurimman osan (46 %) alan työttömyyden kasvusta vuosina 2005 2010. Ryhmän työttömyys kasvoi 111 % tarkastelujakson aikana, mikä on 36 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Kuvio 19 Keski-Suomen informaatioteknologian alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 20 on esitetty Keski-Suomen informaatioteknologian alan työttömät oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimmat työttömien ryhmät muodostivat tietotekniikka ja tietojenkäsittely. Vuonna 2010 kyseiset oppiaineet käsittivät 77 % Keski-Suomen informaatioteknologian alan korkeakoulutetuista työttömistä. Suurin osa (63 %) alan työttömyyden kasvusta aiheutui tietotekniikan oppiaineen työttömien määrän noususta. Oppiaineen työttömyys kasvoi 226 % tarkastelujakson aikana. Tämä on 121 prosenttiyksikköä enemmän kuin oppiaineen työttömyyden kasvu koko maassa. Tietotekniikan oppiaineen työttömät koostuivat lähinnä alemman ammattikorkeakoulututkinnon ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneista.
Tietojenkäsittelyn oppiaineen työttömyys kasvoi 61 % vuodesta 2005, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko Suomessa. Suurimmat työttömien ryhmät kyseisen oppiaineen sisällä muodostivat alemman ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneet. Kuvio 170 Keski-Suomen informaatioteknologian alan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain HUMANISTINEN JA TAIDEALA Koko Suomi Humanistisella ja taidealalla oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-toukokuussa 4783 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 18 % vuodesta 2005. Kuviossa 21 on esitetty humanistisen ja taidealan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuviosta 21 havaitaan, että suurin osa humanistisen ja taidealan työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 55 % alan työttömistä. Ylemmän yliopistotutkinnon ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet aiheuttivat suurimman osan koko alan työttömyyden kasvusta kuusivuotisjakson 2005 2010 aikana. Ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneiden työttömyys kasvoi 16 % ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 56 % tarkastelujakson aikana.
Kuvio 21 Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 22 on esitetty Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimman työttömien ryhmän muodostavat kielitieteilijät. Vuonna 2010 kielitieteilijät käsittivät 18 % humanistisen ja taidealan korkeakoulutetuista työttömistä. Oppiaineen työttömyys on kasvanut 7 % vuodesta 2005. Suurin osa työttömistä korkeakoulutetuista kielitieteilijöistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä muodosti 75 % oppiaineen työttömistä työnhakijoista.
Kuvio 18 Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain Keski-Suomi Humanistisella ja taidealalla oli Keski-Suomessa vuonna 2010 keskimäärin kuukauden lopussa tammi-huhtikuussa 303 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Alan työttömyys kasvoi 21 % vuodesta 2005, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa. Kuviossa 23 on esitetty Keski-Suomen humanistisen ja taidealan työttömät työnhakijat koulutusasteittain. Kuviosta 23 havaitaan, että suurin osa Keski-Suomen humanistisen ja taidealan työttömistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä käsitti 58 % alan työttömistä. Ylemmän yliopistotutkinnon ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet aiheuttivat lähes yksinään koko alan työttömyyden kasvun kuusivuotisjakson 2005 2010 aikana. Ylemmän korkeakouluasteen yliopistossa suorittaneiden työttömyys kasvoi 19 % ja alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 92 % tarkastelujakson aikana. Koko Suomessa alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi 36 prosenttiyksikköä vähemmän.
Kuvio 23 Keski-Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat koulutusasteittain Kuviossa 24 on esitetty Keski-Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain. Yksittäisistä oppiaineista suurimman työttömien ryhmän muodostavat kielitieteilijät. Vuonna 2010 kielitieteilijät käsittivät 26 % humanistisen ja taidealan korkeakoulutetuista työttömistä. Tämä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan tapauksessa. Oppiaineen työttömyys ei ole kasvanut Keski-Suomessa tarkastelujakson 2005 2010 aikana. Suurin osa työttömistä korkeakoulutetuista kielitieteilijöistä on ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita. Vuonna 2010 kyseinen ryhmä muodosti 75 % oppiaineen työttömistä työnhakijoista. Kuvio 19 Keski-Suomen humanistisen ja taidealan korkeakoulutetut työttömät työnhakijat oppiaineittain
TYÖLLISTYMINEN YHDEKSI TULOKSELLISUUSKRITEERIKSI Tiedepolitiikkalehden artikkelissa Yliopistojen tutkintokoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja tulokset vuosina 2000 2004 ja 2005 2009 [3] tarkasteltiin yliopistojen tuloksellisuutta kriteereinä perustutkinnot, jatkotutkinnot ja kansainväliset tieteelliset julkaisut suhteutettuna käytettävissä oleviin resursseihin. Artikkeli pohjautui raporttiin [4]. Yhtenä kriteerinä voisi olla myös koulutettujen työllistyminen. Koulutusyksiköt saisivat osan (esim. 10 %) tuloksellisuusrahasta vasta, kun koulutettu on työllistynyt. Tämä ohjaisi resursseja urasuunnitteluun ja ohjaukseen, ja karsisi aloja, joilla on pysyvästi ylikoulutusta. OPK:N JA TEM:N YHTEISTYÖTÄ TIIVISTETTÄVÄ Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyydestä aiheutuu yhteiskunnalle merkittävät kulut. Jos yhden työttömän kulut (työttömyyskorvaus, asumistuki ym. kulut) yhteiskunnalle olisivat keskimäärin 10.000 euroa/vuosi/työtön, olisivat 26.000 työttömän kulut 260 miljoonaa euroa. Vertailutietona mainittakoon, että vuonna 2009 Suomen Akatemian budjetti oli 304 miljoonaa euroa [5] ja Tekesin julkisten tutkimusohjelmien rahoitus 242 miljoonaa euroa [6]. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OPK) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) olisi tehtävä nykyistä huomattavasti tiiviimpää ja systemaattisempaa yhteistyötä koulutustarpeen ennakoimiseksi. Miten lähivuosina tapahtuva suurten ikäluokkien eläköityminen pitäisi huomioida koulutuksessa? Miten työelämän muutokset? Miten työelämän ja koulutuslaitosten yhteistyötä tulisi tiivistää? Hyvät vastaukset näihin kysymyksiin ja koulutusyksikköjen nopea reagointi muutoksiin säästäisivät yhteiskunnalta satoja miljoonia euroja. Koulutettujen henkilöiden turhautuminen ja syrjäytyminen tulee myös huomioida ja etsiä keinoja ulos passiivisesta työttömänä olosta. Yksi mahdollisuus on työllistämisvoucher, joka kattaisi esim. kuuden kuukauden ajalta 50 % harjoittelu- tai työllistämiskuluista.
Viitteet: [1] Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010, Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2010. www.jyu.fi/hallintokeskus/tilastot/muut/suomen-korkeakoulutetuttyoettoemaet-koulutusaloittain-ja-2013asteittain-200520132010 [2] Keski-Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010, Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, 2010. www.jyu.fi/hallintokeskus/tilastot/muut/keskisuomen_korkeakoulutettujen _tyottomyysraportti_230610.pdf [3] Yliopistojen tutkintokoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja tulokset vuosina 2000 2004 ja 2005 2009, Pekka Neittaanmäki, Reeta Neittaanmäki, Timo Tiihonen ja Johanna Ärje, Tiedepolitiikkalehti 2/2010. [4] Yliopistojen tutkintokoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja tulokset vuosina 2000 2004 ja 2005 2009, Pekka Neittaanmäki, Reeta Neittaanmäki, Timo Tiihonen ja Johanna Ärje, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimusselosteita 40, 2010. [5] Suomen Akatemian vuosikertomus 2009 www.aka.fi/tiedostot/tiedostot/netra-asiakirjat/tilinpaatos_2009.pdf [6] Tekesin vuosikertomus 2009 www.tekes.fi/u/tekesvuosikertomus09_print.pdf