01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 9 217 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Verotuloen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2013 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden verotuotosta perustuu vuosien ja verokertymätietoihin sekä eseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin vuosina ja tehdyt sekä vuodelle esitetyt muutokset. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä 123 098 2,3 125 085 1,6 127 209 1,7 palkkatulot 81 744 0,8 82 152 0,5 83 382 1,5 eläketulot 28 702 3,8 29 627 3,2 30 343 2,4 Pääomatulot, mistä 11 530 2,2 12 488 8,3 12 816 2,6 luovutusvoitot 3 700-5,1 4 028 8,9 4 149 3,0 osinkotulot 3 695 9,4 4 274 15,7 4 381 2,5 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä 450 milj. euroa, josta valtion osuus on 210 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna ansiotasoindeksin muutosta vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se nykyisin on vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitoista. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista nopeutetaan verrattuna edellisen hallituksen tekemään päätökseen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan koroista vähennyskelpoinen osuus supistuu 65 prosentista 60 prosenttiin vuonna. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ehdotetaan, että vähennysoikeus supistuisi 55 prosenttiin vuonna. Vuosina 2017 2019 vähennysoikeus supistuisi 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista olisi 25 %. Valtion tuloveroasteikon v. 2013 väliaikaisena käyttöön otetun ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) alarajaa alennetaan 90 000 eurosta 72 300 euroon vuosiksi ja 2017. Ylempää pääomatuloverokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin. Vuodeksi otetaan määräaikaisesti käyttöön ns. tehokasta katumista koskevat säännökset. Luonnollinen henkilö tai kuolinpesä välttyisi veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta, jos hän oma-aloitteisesti il- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
moittaa verotuksesta aikaisemmin puuttuneita tuloja tai varoja vuoden aikana. Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Lisäksi yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät 850 500 000 euron lahjoitukset säädetään vähennyskelpoisiksi. Yleisradioveron parametreja tarkistetaan Yleisradio Oy:lle siirrettävän määrärahan indeksijäädytyksen johdosta siten, että pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon, jolloin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee noin 7 500 eurosta noin 10 300 euroon vuodessa. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus Vaikutus vuositasolla vuonna Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -105-115 Työtulovähennyksen korotus -190-210 Ns. solidaarisuusveron alarajan alentaminen 31 34 Ylemmän pääomaverokannan korottaminen 17 34 Luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta -10-20 Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus -3-3 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös 10 11 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 10 11 Tehokas katuminen 7 10 Avainhenkilölain jatkaminen 9 10 Yle-veron tasokorjaus -18-20 Yhteensä -242-258 josta verotuottoa lisäävät 84 110 josta verotuottoa vähentävät -326-368 Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua, sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9. päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi). Verovuosina 2013 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2013 toteutuma ennakkotieto Progressiivinen tulovero 5 654 5 696 5 726 5 570 Pääomatulovero 2 211 2 417 2 542 2 662 Yleisradiovero 487 499 509 493 Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatulovero 8 374 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 350 Yleisradiovero 493 Yhteensä 9 217 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Ansio- ja pääomaverotuloeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2013. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 50 verotukea, joista 39:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 16,1 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 3,4 mrd. euroa) v.. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 8,4 mrd. euroa. Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa vuonna työtulovähennyksen kasvattaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta muodostuu uusi verotuki. Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina (milj. euroa) Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 2 615 2 760 2 815 Työtulovähennys 2 060 2 105 2 590 Kotitalousvähennys 345 345 350 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 200 200 205 Valtionverotuksen eläketulovähennys 285 280 305 Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 105 110 110 Lapsilisien verovapaus 540 500 505 Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 875 885 885 Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 280 240 230 Laskennallisen asuntotulon verovapaus 3 200 3 300 3 350 Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 300 1 300 1 300 Muut 3 280 3 440 3 494 Yhteensä 15 085 15 465 16 139 talousarvio 9 217 000 000 II lisätalousarvio 303 000 000 talousarvio 8 866 000 000 tilinpäätös 9 117 056 165 02. Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän 2 877 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Verovuodesta lähtien vero on ollut 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia olivat kunnat ja seurakunnat vuoden loppuun saakka. Vuodesta alkaen yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat, sillä seurakuntien yhteisövero-osuus korvataan indeksiin sidotulla määrärahalla. Yhteisöveroen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrää taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2013 Toimintaylijäämän muutos, % 0,0 6,1 1,1 3,4 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 640 4 319 4 120 4 232 valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 68,16 61,63 60,35 69,08 Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,4 prosenttiyksiköllä verovuosille 2012. Valtion osuutta alennettiin vastaavasti. Kuntien yhteisövero-osuuden korotuksen päättyminen vuoden lopussa ja seurakuntien yhteisövero-osuuden siirtyminen valtiolle vuoden alusta kasvattavat valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Yhteensä näiden muutosten arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja n. 305 milj. euroa. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä noin 20 milj. euroa vuositasolla. Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta 2017 336 verovuodelta 3 622 verovuodelta 198 aikaisemmilta verovuosilta 35 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Yhteensä 4 191 josta valtion osuus 2 877 Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 550 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 290 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio 2 877 000 000 II lisätalousarvio 210 000 000 talousarvio 2 467 000 000 tilinpäätös 2 432 758 665 03. Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän 91 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 78 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,4 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti: toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,4 0,4 2,3 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,42 0,32 0,25 talousarvio 91 000 000 talousarvio 120 000 000 tilinpäätös 141 651 894 04. Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän 710 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan noin 20 %. Vuodesta 2013 voimassa ollut yli 1 000 000 euron perintöjä ja lahjoja koskeva veroluokka on säädetty pysyväksi vuoden alusta lukien. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja noin 10 milj. euroa vuositasolla. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan noin 117 milj. euroa vuonna. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
talousarvio 710 000 000 III lisätalousarvio 40 000 000 II lisätalousarvio 60 000 000 talousarvio 540 000 000 tilinpäätös 499 060 109 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6