ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M1-9 muutos 1 28.3.1983 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMA-ALUKSEN KUORMAUS Tämä määräys koskee suomalaisten yhtiöiden, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden harjoittamaa lentotoimintaa. Tämä määräys on annettu ilmailuhallinnosta annetun lain (40/72) 2 :n ja ilmailuasetuksen (525/68) 143 :n nojalla viitaten ilmailulain (595/64) 24 :ään ja perustuu yhteispohjoismaiseen lentomatkustajien ja heidän matkatavaroidensa keskipainotutkimukseen 1978-1980. Tämä määräys tulee voimaan 1.5.1983 ja kumoaa ilmailumääräyksen OPS M1-9 23.1.1980. 1 YLEISTÄ 1.1 Ilmailulain (595/64) 24 :n mukaisesti ilmaaluksen päällikkö vastaa siitä, että ilma-alus on asianmukaisesti kuormattu. 1.2 Eräissä lentoyrityksissä kuormaus sekä kuormauslaskelman (massa- ja massakeskiölaskelman) laatiminen on annettu maapalveluhenkilökunnan tehtäväksi ja vastuulle, mutta ilmailulain 24 :n mukaisesti vastuu ilma-aluksen asianmukaisesta kuormauksesta on edelleen ilma-aluksen päälliköllä, jonka tulee hyväksyä kuormauslaskelma. 1.3 Ilma-aluksen kuormauksesta vastaavan henkilön on oltava tietoinen kuorman sijoitukseen vaikuttavista rakenteellisista ja massakeskiön paikan asettamista rajoituksista. Jos ilma-alusta kuormattaessa jotkin osastot, matkustajapaikat tai rahtitilat on edellytetty jätettävän tyhjiksi, ne on suljettava tai merkittävä siten, että niiden käyttö lennon aikana ei voi tulla kysymykseen. Lennon missään vaiheessa ei laskettu massa tai massakeskiön asema saa ylittää ilmaaluksen lentokäsikirjassa annettuja rajoituksia. 1.4 Ilma-aluksen punnituksesta, punnitustodistuksesta ja perusmassan tarkkailusta on määrätty AIRsarjan ilmailumääräyksissä, missä ovat myös tähän liittyvien käsitteiden määrittelyt. 2 MIEHISTÖN JA MATKUSTAJIEN ENIMMÄISMÄÄRÄ ILMA-ALUKSESSA 2.1 Jokaiselle miehistön jäsenelle ja kaksi vuotta täyttäneelle matkustajalle on oltava hyväksytty turvavyöllä varustettu istuin tai makuupaikka (esim. paarivarustus) ilma-aluksessa. 2.2 Alle kaksivuotias sylilapsi ei tarvitse omaa turvavyöllä varustettua istuinpaikkaa, vaan hän voi istua vähintään kaksitoista vuotta täyttäneen matkustajan sylissä. Sylissä olevaa ei saa kiinnittää sylissä pitävän kanssa saman turvavyön alle. ILL 3300 10/01 2.3 Kohdasta 2.1. poiketen voidaan lentoonlähtömassaltaan alle 5700 kg olevissa ilma-aluksissa kaksi enintään 12-vuotiasta lasta sijoittaa vierekkäin samalle istuimelle ja käyttää yhteistä turvavyötä. 2.4 Edellä olevien rajoitusten lisäksi voi ilma-aluksessa olevien henkilöiden enimmäismäärää rajoittaa ilma-aluksen suurin sallittu massa tai massakeskiön asema, ilma-aluksessa olevien pelastusliivien ja varauloskäytävien lukumäärä jne. 3 KUORMAUSLASKELMA JA LASKEL- MISSA KÄYTETTÄVÄT MASSAT 3.1 Kuormauslaskelman laatiminen 3.1.1 Kuormauslaskelma sisältyy yhtenä osana operatiiviseen lentosuunnitelmaan (OFP tai CFP, ks. OPS M2-3 ja OPS M3-3) tai voidaan tehdä erilliselle kutakin ilma-alustyyppiä varten laaditulle kuormauslaskelmalomakkeelle (massa- ja massakeskiölaskelmalomakkeelle, Load Sheet and Balance Chart). Erillistä kuormauslaskelmalomaketta on käytettävä säännöllisessä lentoliikenteessä ja tilauslentoliikenteessä (charter) sekä ansiolentotoiminnassa lentoonlähtömassaltaan yli 5.700 kg olevilla ilma-aluksilla. 3.1.2 Kuormauslaskelmissa on ilma-aluksen perusmassana käytettävä voimassa olevan punnitustodistuksen mukaista perusmassaa. 3.1.3 Kuormauslaskelmissa saadaan käyttää joko kohdan 3.2. mukaisia todellisia massoja tai kohdan 3.3. mukaisia standardimassoja ao. kohdissa mainituin rajoituksin ja ehdoin. Yhden lennon osalta saadaan käyttää vain yhtä valituista menetelmistä kuormauslaskelman laatimiseen. 3.2 Todelliset massat 3.2.1 Todelliset massat on määritettävä joko punnitsemalla kukin matkustaja käsimatkatavaroineen tai
2/5 OPS M1-9, 28.3.1983 kysymällä kultakin matkustajalta. Mikäli käsimatkatavaroita ei tässä yhteydessä punnita, on niiden massaksi otettava 5 kg/matkustaja. 3.3 Matkustajien ja miehistön jäsenten standardimassat 3.3.1 Yli 5700 kg:n ilma-aluksissa Lentotoiminnassa lentoonlähtömassaltaan yli 5700 kg olevilla ilma-aluksilla saadaan kuormauslaskelmissa käyttää kohdissa 3.3.1.1 ja 3.3.1.2 annettuja standardimassoja. Jos ilma-aluksen päällikön (tai liikennelentoyrityksessä kuormauslaskelman laatimisesta vastaavan maahenkilökunnan) mielestä standardimassojen käyttäminen johtaisi huomattavaan poikkeamiseen todellisesta tai jos matkustajajakauma ei ole normaali, on kuormaus-laskelmissa käytettävä kohdan 3.2. mukaisia todellisia massoja, jolloin tästä on tehtävä myös merkintä kuormauslaskelmaan. 3.3.1.1 Miehistön jäsenet: a) miespuolinen miehistön jäsen 85 kg b) naispuolinen miehistön jäsen 70 kg tai vaihtoehtoisesti miehistön jäsen sukupuolesta riippumatta 77 kg Huom! Standardimassaan saadaan sisällyttää käsimatkatavara. 3.3.1.2 Matkustajien standardimassoina voidaan käyttää seuraavia: a) miespuolinen matkustaja 83 kg (80 kg) b) naispuolinen matkustaja 68 kg (65 kg) c) lapsi (2-12 vuotta) 35 kg (33 kg) d) sylilapsi (alle 2 vuotta) 10 kg tai vaihtoehtoisesti: a) täysikasvuinen matkustaja sukupuolesta riippumatta 77 kg (75 kg) b) lapsi (2-12 vuotta) 35 kg (33 kg) c) sylilapsi (alle 2 vuotta) 10 kg Huom! Standardimassaan saadaan sisällyttää kohdassa 3.3.3. määritellyt henkilökohtaiset mukaankuuluvat tavarat ja käsimatkatavara. Sulkeissa olevaa arvoa saadaan käyttää, jos käsimatkatavara punnitaan erikseen ja otetaan huomioon kuormauslaskelmassa. Muu matkustajan mukana oleva matkatavara on punnittava ja otettava huomioon kuormauslaskelmassa. 3.3.2 Enintään 5700 kg:n ilma-aluksissa Lentotoiminnassa lentoonlähtömassaltaan enintään 5700 kg olevilla ilma-aluksilla saadaan kuormauslaskelmissa käyttää seuraavia standardimassoja: a) miehistön jäsen ja täysikasvuinen matkustaja sukupuolesta riippumatta 75 kg b) lapsi(2-12 vuotta) 35 kg c) lapsi (alle 2 vuotta) 10 kg Huom! Standardimassaan saadaan sisällyttää kohdassa 3.3.3. määritellyt henkilökohtaiset mukaankuuluvat tavarat. Käsimatkatavarat ja muut matkatavarat on otettava kuormaus-laskelmassa huomioon erikseen punnitsemalla tai arvioimalla niiden massa. Jos ilma-aluksen päällikön mielestä matkustajien massa poikkeaa yllämainituista standardimassoista, hänen on käytettävä kuormauslaskelmissa kohdan 3.2. mukaista todellista massaa. 3.3.3 Matkustajan henkilökohtaiset mukaankuuluvat tavarat Edellä kohdissa 3.3.1. ja 3.3.2. mainittuihin matkustajan henkilökohtaisiin mukaankuuluviin tavaroihin voidaan sisällyttää sellaiset tavarat, joita voidaan pitää tarpeellisina sääolosuhteista tai saniteetti- tai terveydellisistä syistä johtuen, kuten esim. päällysvaatteet, sateenvarjo, käsilaukku tai vastaava, saniteettivälineet, kamera ja kiikari sekä rajoitettu määrä kirjallisuutta tai lehtiä. 3.4 Muut standardimassat ja tiheydet 3.4.1 Matkatavarat Matkatavarat (muut kuin edellä kohdassa 3.3. tarkoitetut käsimatkatavarat) on kuormauslaskelmissa otettava huomioon todellisen massan mukaan. Kuitenkin ilmailuhallitus voi erillisestä hakemuksesta ja suoritettujen koepunnitusten perusteella hyväksyä liikennelentoyrityksen käyttöön erityiset reittikohtaiset matkatavarakollien standardimassat. 3.4.2 Varusteet Pelastusvarjon standardimassana voidaan käyttää 10 kg, mikäli varjon todellinen massa ei ole tiedossa. 3.4.3 Polttoaineet ja öljy Ilma-aluksen kuormauslaskelmissa on käytettävä polttoaineen ja öljyn todellista tiheyttä. Ellei tämä ole tiedossa, on käytettävä seuraavia tiheysarvoja: a) lentobensiini 0,72 kg/l b) lentopetroli JET A-1 0,79 kg/l c) moottoriöljy 0,88 kg/l
OPS M1-9, 28.3.1983 3/5 4 RAHDIN JA MATKATAVARAN SI- JOITTAMISTA JA KIINNITTÄMISTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 4.1 Matkustajien liikennelentokoneen matkustamoon mukanaan tuomat matkatavarat 4.1.1 Matkustajat saavat ottaa mukaan matkustamoon käsimatkatavaraa (esim. henkilökohtaisia mukaankuuluvia tavaroita, lentolaukkuja, ostoskasseja, pieniä paketteja jne.) seuraavissa kohdissa 4.1.2. - 4.1.6. mainituin rajoituksin. 4.1.2 Lentopaikoilla, missä lentoyrityksen oma henkilökunta tai muu lentoyrityksen kouluttama ja hyväksymä henkilökunta ei hoida kuormausta, on ilma-aluksen päällikön valvottava, että rajoituksia noudatetaan. 4.1.3 Käsimatkatavararajoituksista yli menevä osuus on punnittava ja otettava huomioon kuormauslaskelmissa. Lentoyritys voi asettaa rajoituksia käsimatkatavaran määrälle, koolle ja enimmäismassalle. Huom! Matkustajien standardimassoja määritettäessä on käsimatkatavaran (ml. henkilökohtaiset mukaankuuluvat tavarat ja verovapaat ostokset) keskimääräisenä massana suoritettuihin tutkimuksiin perustuen käytetty 5 kg/matkustaja. 4.1.4 Matkustamohenkilökunnan tai siihen määrätyn miehistön jäsenen on valvottava, että käsimatkatavara on lentoonlähdön ja laskun aikana sijoitettuna matkustajaistuimen alapuolelle tai erityisesti tähän tarkoitukseen hyväksytylle lukittavalle hattuhyllylle. 4.1.5 Lentoyrityksen on annettava matkustajaselvityshenkilökunnalle tarvittavat ohjeet siitä, mitä saadaan hyväksyä käsimatkatavaraksi. 4.1.6 Lentoyrityksen tulee ilmoituksin, tiedotuksin matkalipuissa tai muilla sopivilla tavoilla saattaa matkustajien tietoon käsimatkatavaraa koskevat määräykset ja rajoitukset enimmäismassan, koon sekä vaarallisten aineiden osalta. 4.2 Rahdin ja matkatavaran kuljettaminen liikenneluokan sekä lentoonlähtömassaltaan yli 5.700 kg olevissa ilma-aluksissa 4.2.1 Rahdin ja matkatavaran kuljettaminen matkustamossa Kuljetettaessa rahtia tai matkatavaroita (muita kuin käsimatkatavaraa) ilma-aluksen matkustamossa on noudatettava seuraavia määräyksiä. 4.2.1.1 Rahtia saadaan kuljettaa ilma-aluksen matkustamossa matkustajien edessä, sivulla tai takana, jos se on sijoitettu hyväksyttyyn rahtikehikkoon (cargo bin), joka täyttää seuraavat vaatimukset: a) Kehikon on kestettävä istuinten, joihin se on asennettu, kuormitusmonikerta- ja pakkolaskukuormitusvaatimukset käyttäen kuormana kehikon ja siinä kuljetettavaksi hyväksytyn rahdin yhteistä enimmäismassaa kerrottuna kertoimella.1.15;. b) Kehikossa kuljetettavaksi hyväksytyn rahdin enimmäismäärä ja tarvittavat ohjeet kuorman oikeaksi jakamiseksi on merkittävä selvästi kehikkoon; c) Kehikon ilma-aluksen lattiaan tai muihin rakenteisiin kohdistama kuormitus ei saa ylittää ao. rakenteen kuormitusrajoituksia; d) Kehikko on kiinnitettävä ilma-aluksen istuinkiskoihin tai lattiarakenteisiin ja sen kiinnityksen on kestettävä ao. istuinten kuormitusmonikerta- ja pakkolaskukuormitusvaatimukset kerrottuna joko kertoimella 1.15 tai ao. ilma-alukselle tyyppihyväksymisen yhteydessä määritellyllä istuinten kiinnityskertoimella, kumpi vain on suurempi, käyttäen kuormana kehikon ja siinä kuljetettavaksi hyväksytyn rahdin yhteistä enimmäismassaa; e) Kehikkoa ei saa asentaa paikkaan, joka rajoittaisi pääsyä millekään vaadittavalle varauloskäynnille tai sen käyttöä tai vapaata kulkua matkustamon käytävällä; f) Kehikon on oltava täysin suljettu ja valmistettu itsestään sammuvasta materiaalista; g) Kehikossa on oltava tarvittavat varmistukset rahdin siirtymisen estämiseksi pakkolaskutilanteessa; h) Kehikkoa ei saa asentaa sellaiseen paikkaan, että se estäisi ketään matkustajaa näkemästä 'FASTEN SEAT BELT -, NO SMOKING - tai vaadittavan uloskäynnin EXIT -kilpeä, ellei ylimääräistä kilpeä tai muuta hyväksyttyä asianmukaista matkustajien varoitusjärjestelmää ole asennettu. 4.2.1.2 Rahtia saadaan kuljettaa ilma-aluksen matkustamossa matkustajien edessä, sivulla tai takana, jos rahti on kiinnitetty FAR PART 25.561 kohdan (b) (3) vaatimuksen mukaisesti ja seuraavat vaatimukset on täytetty: a) Rahti on kiinnitetty asianmukaisesti turvavöillä tai muuten sitomalla siten, että kiinnitys on riittävän luja estämään tavaran siirtymisen kaikissa ennakoitavissa tilanteissa lennolla ja maassa liikuttaessa; b) Se on pakattu tai peitetty siten, ettei se voi vahingoittaa matkustajia; c) Se ei aiheuta istuimiin tai lattiarakenteisiin niiden kuormitusrajoituksia ylittävää kuormitusta;
4/5 OPS M1-9, 28.3.1983 d) Sen sijoitus ei rajoita pääsyä millekään vaadittavalle normaalille tai varauloskäynnille tai niiden käyttöä eikä vapaata kulkua matkustamon käytävällä; e) Sen sijoitus ei estä ketään matkustajaa näkemästä FASTEN SEAT BELT -, NO SMO- KING - tai vaadittavan uloskäynnin EXIT - kilpeä, ellei ylimääräistä kilpeä tai muuta hyväksyttyä asianmukaista matkustajien varoitusjärjestelmää ole asennettu. 4.2.2 Rahdin kuljettaminen rahtiosastoissa Kuljetettaessa rahtia erillisissä rahtiosastoissa on rahdin sijoittamisen, tukemisen ja kiinnittämisen suhteen noudatettava ilma-aluksen valmistajan antamia ohjeita. Kun rahtia kuljetetaan rahtiosastoissa, joihin vaaditaan miehistön pääsy lennon aikana mahdollisesti syttyneen tulipalon sammuttamiseksi, on rahti kuormattava siten, että ao. rahtiosaston kaikkiin osiin on mahdollista tehokkaasti ulottua käsitulensammuttimella. 4.3 Rahdin ja matkatavaran kuljettaminen lentoonlähtömassaltaan enintään 5.700 kg olevissa ilma-aluksissa. Rahtia ja matkatavaroita saadaan kuljettaa lentoonlähtömassaltaan enintään 5.700 kg olevissa ilmaaluksissa seuraavin ehdoin. 4.3.1 Rahdin ja matkatavaran kuljettaminen matkustamossa Rahtia saadaan kuljettaa hyväksytyissä ilma-alukseen asennetuissa rahtitelineissä (cargo rack), rahtikehikoissa (cargo bin) tai erillisissä rahtiosastoissa, jos rahti on kiinnitetty hyväksytyllä tavalla tai jos sitä kuljetetaan siten, että kaikki seuraavat määräykset täytetään samanaikaisesti: a) Rahti on kiinnitetty asianmukaisesti turvavöillä tai muuten sitomalla siten, että kiinnitys on riittävän luja estämään rahdin siirtymisen kaikissa ennakoitavissa tilanteissa lennolla ja maassa liikuttaessa (vrt. suomalaiset lentokelpoisuusvaatimukset 561); tai matkatavara on siten sijoitettuna, että sen liikkuminen turbulenssissa on estetty; b) Se on pakattu tai peitetty siten, ettei se voi vahingoittaa matkustajia; c) Se ei aiheuta istuimiin tai lattiarakenteisiin niiden kuormitusrajoituksia ylittävää kuormitusta; d) Sen sijoitus ei rajoita pääsyä millekään vaadittavalle normaalille tai varauloskäynnille tai niiden käyttöä eikä kulkua miehistö- ja matkustajaosaston välisellä käytävällä; e) Sen sijoitus ei estä ketään matkustajaa näkemästä FASTEN SEAT BELT -, NO SMO- KING - tai vaadittavan uloskäynnin EXIT - kilpeä, ellei ylimääräistä kilpeä tai muuta hyväksyttyä asianmukaista matkustajien varoitusjärjestelmää ole asennettu; f) Sitä ei kuljeteta suoraan istuvien matkustajien yläpuolella; g) Se on sijoitettu lentoonlähdön ja laskun ajaksi edellä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. 4.3.2 Matkatavaran sijoittaminen matkustajan istuimen alle Jos matkatavaraa sijoitetaan matkustajaistuinten alle, on kukin tällainen istuin varustettava sellaisilla tukirakenteilla, jotka estävät istuimen alle sijoitettua matkatavaraa mahdollisessa törmäystilanteessa liukumasta niin vaarallisesti, että siitä aiheutuisi ao. ilma-aluksen tyyppihyväksymisvaatimuksissa annetut pakkolaskuvaatimukset ylittäviä rajahitausvoimia (vrt. suomalaiset lentokelpoisuusvaatimukset 561). 4.3.3 Pelkän rahdin kuljettaminen matkustamossa Kuljetettaessa ilma-aluksen matkustamossa pelkästään rahtia voidaan edellä mainituista kohdan 4.3.1. vaatimuksista poiketa kohtien d) ja e) vaatimusten osalta, jos rahti on kuormattu siten, että kaikilla ilma-aluksen miehistön jäsenillä on hätätilanteen sattuessa esteetön uloskäyntimahdollisuus ainakin yhden normaalin tai varauloskäynnin kautta. Jos rahdin ns. pysäytysverkko on asennettu siten, ettei miehistön jäsenillä ole esteetöntä pääsyä verkkoa avaamatta tai rahdin yli kiipeämättä edellämainitulle normaalille tai varauloskäynnille, on ohjaamosta järjestettävä 1.1.1984 mennessä varauloskäynti suomalaisten lentokelpoisuusvaatimusten 807 mukaisesti. 4.3.4 Rahdin kuljettaminen rahtiosastoissa Kuljetettaessa rahtia erillisissä rahtiosastoissa on rahdin sijoittamisen, tukemisen ja kiinnittämisen suhteen noudatettava ilma-aluksen lentokäsikirjassa ja ao. rahtitilan ohjekilvissä annettuja ohjeita. Jos ilma-aluksen koko matkustamo tai osa siitä muutetaan rahtitilaksi eikä ilma-aluksen valmistaja ole hankkinut sille hyväksymistä tyyppihyväksymisen yhteydessä, on tällaisen ilma-aluksen rahtiversion hyväksymistä haettava ilmailuhallitukselta siten, että hyväksyminen on hoidettavissa 1.1.1984 mennessä. Rahtitilojen hyväksymiselle asetetut vaatimukset on julkaistu suomalaisissa lentokelpoisuusvaatimuksissa 787. Kun rahtia kuljetetaan rahtiosastoissa, joihin vaaditaan miehistön pääsy lennon aikana mahdollisesti
OPS M1-9, 28.3.1983 5/5 syttyneen tulipalon sammuttamiseksi, on rahti kuormattava siten, että ao. rahtiosaston kaikkiin osiin on mahdollista tehokkaasti ulottua käsitulensammuttimella.