Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi

1 K. Sajavaara, K. Hakkarainen, A. Henttonen, K. Niinistö, T. Pakkanen, A.-R. Piilonen & S. Moitus Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 17:2002

2 ISBN 951-37-3874-4 ISSN 1457-3121 Kansi: Edita, Suvi Lepistö Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Kustantaja: Edita Publishing Oy Edita Prima Oy Helsinki 2002

3 Esipuhe Viimeisen kahden vuoden aikana Korkeakoulujen arviointineuvosto on toteuttanut useita arviointiprojekteja, joihin on liittynyt erityisiä koulutuspoliittisia paineita ja odotuksia. Näitä ovat olleet mm. avoimen yliopisto-opetuksen ja maisteriohjelmien arviointi. Käsillä oleva arviointi jatkaa omalla tavallaan samaa sarjaa. Opetusministeriö teki loppuvuonna 2001 Korkeakoulujen arviointineuvostolle aloitteen korkeakoulujen opiskelijavalintojen arvioinnista. Arviointineuvosto otti haasteen vastaan ja päätti rajata arvioinnin koskemaan yliopistojen opiskelijavalintoja. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta on parhaillaan organisatorisessa murrosvaiheessa, joten sen arviointi on järkevää tuonnempana. Myös hankkeen koko ja moniulotteisuus vaati sen rajaamista tavalla tai toisella. Arvioinnin suunnitteluvaiheessa kuultiin myös opetusministeriön edustajia. Tällöin arvioinnin taustakysymyksiksi nousivat seuraavat: 1. Onko opiskelijavalinnoilla yhteyttä opiskelijan opintojen etenemiseen, 2. voidaanko valintaprosessia nopeuttaa niin, että opintojen keskimääräinen aloitusikä ja välivuosien määrä laskevat, 3. saadaanko nykyisillä valintajärjestelmillä riittävät valmiudet ja motivaation omaavia opiskelijoita, 4. voidaanko ylioppilastutkintoa käyttää entistä enemmän hyväksi opiskelijavalinnoissa ja 5. millaisia kokemuksia muissa maissa on valintajärjestelmien toimivuudesta. Yliopistojen opiskelijavalintojen toimintamalli ja myös ongelmat ovat pysyneet samoina jo pitkään. Keskeinen ongelma, joka on estänyt valintojen kehittämistä, on tiettyjä aloja koskeva hakijasuma. Kun ylioppilaita valmistuu vuosittain noin 36 000 ja yliopistoissa on 22 800 aloituspaikkaa, aloituspaikkojen pitäisi riittää kaikille halukkaille. Ongelma on kuitenkin se, että hakijoina on runsaasti edellisten vuosien ylioppilaita ja suuri joukko jo jonkin yliopisto-opiskelupaikan saaneita. Kun osa hakijoista on valmiita pyrkimään suosituille aloille useita kertoja, syntyy suma, jonka seurauksena hakijat joutuvat odottamaan opiskelupaikkaa keskimäärin kaksi vuotta. Eri vuosiluokkien hakijat joutuvat kilpailemaan keskenään osin erilaista lähtökohdista. Samaan aikaan osa aloista kärsii hakijapulasta, jonka voi ikäluokkien pienenemisen myötä ennakoida pahenevan. Yliopistojen valintajärjestelmän ongelmiin kuuluvat myös sen hajanaisuus, valintayhteistyön vähäisyys ja valintakoepainotteisuus. Yliopistojen opiskelijavalinnat on erittäin haasteellinen arviointikohde. Haasteellisuutta lisäsi tässä hankkeessa se, että asiasta virinneestä julkisesta keskustelusta ja osin opetusministeriöstä tuli arvioinnin kuluessa yhä uusia odotuksia: projektin toivottiin ratkaisevan mm. ne ongelmat, jotka liittyvät nopeampaan siirtymiseen koulutuksesta työelämään ja työskentelyyn jopa 40 vuotta työelämässä. Valinnan ongelmat kytkettiin myös yliopisto-opiskelijoiden naisvaltaistumiseen. Arviointiryhmä sai työnsä aikana hyvinkin arvovaltaisia julkisia ehdotuksia siitä, miten yliopistojen valinta-ongelmat tulisi ratkaista. Ehdo-

4 tukset olivat osin keskenään ristiriitaisia ja yleensä vain yhdestä näkökulmasta analysoituja. Toisaalta arvioinnin aikana ilmeni myös selvästi yliopistojen ja niiden valintayksiköiden huoli siitä, mihin suuntaan järjestelmää ollaan kehittämässä sekä tarve perustella oman valintamenettelyn toimivuutta. Koulutuspoliittisista odotuksista ja muista paineista huolimatta arvioinnissa on säilytetty Korkeakoulujen arviointineuvoston periaatteiden mukaisesti laadullinen ja kehittävä ote. Arvioinnissa on hyvin pitäydytty projektin alkuperäisessä tehtävässä, joka oli tunnistaa opiskelijavalintojen hyviä käytänteitä ja kriittisiä kohtia sekä tuottaa analysoitua materiaalia opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Opiskelijavalintoja päätettiin arvioida kolmesta näkökulmasta: (1) yliopistojen valintayksiköiden, (2) hakijan ja (3) koko valintajärjestelmän kannalta. Jokaista näkökulmaa varten kerättiin omaa arviointiaineistoa. Valintayksiköiden näkökulmaa edustavat 46 arviointiin ilmoittautuneen, eri yliopistoja ja aloja edustavien valintayksiköiden itsearviointiraportit. Hakijan näkökulmaa edustaa lähes 10 000 hakijalle tehty hakijakysely ja sen tulokset. Valintajärjestelmän kehittämiskysymyksiin keskityttiin erityisissä valituille asiantuntijaryhmille järjestetyissä teemakeskustelutilaisuuksissa. Kaiken tämän erittäin runsaan aineiston pohjalta arviointiryhmä on pyrkinyt tekemään kaikkien osapuolten ääntä kuullen sellaisia objektiivisia johtopäätöksiä ja suosituksia, joilla sen mielestä on realistiset mahdollisuudet toteutua. Valintajärjestelmän kehityksen ei tule jäädä jälkeen muusta korkeakoulutuksen kehittämisestä. Siksi on tärkeää, että tämän arvioinnin pohjalta yliopistot ja opetusministeriö ryhtyvät toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on arviointiryhmän suositusten mukaisesti hakijasuman purku ja hakijoiden nopea sijoittuminen opintoihin, valintojen sisällöllinen kehittäminen sekä valintamenettelyn kustannustehokkuuden parantaminen. Yliopistojen opiskelijavalinnan arviointia valmisteltiin Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämässä johtoryhmässä, jolle kiitokset hyvästä suunnittelutyöstä. Vaativan arviointityön on riippumattomasti ja asiantuntevasti tehnyt professori Kari Sajavaaran johdolla toiminut arviointiryhmä, jolle kuuluvat mitä parhaimmat kiitokset sitoutuneesta ja laadukkaasta työstä. Opiskelijavalintojen tilaa kartoittava raportti muodosti erinomaisen pohjan varsinaiselle arviointityölle. Hankkeen käytännön suunnittelijana ja monien aineistojen kokoajana ja analysoijana on toiminut projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Ilman Sirpan poikkeuksellista tarmoa, aktiivisuutta sekä asioiden jäsentely- ja järjestelykykyä tämä laaja ja vaativa arviointihanke ei olisi voinut toteutua määräajassa ja näin onnistuneella tavalla. Lopuksi on syytä vielä muistuttaa, että ilman yliopistojen ja erityisesti mukaan lähteneiden 46 valintayksikön panosta ja myötävaikutusta arviointi ei olisi voinut toteutua. Mauri Panhelainen Johtoryhmän puheenjohtaja

Julkaisija KUVAILULEHTI Korkeakoulujen arviointineuvosto Julkaisun päivämäärä 19.12.2002 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, Julkaisun laji sihteeri) arviointiraportti Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointiryhmä Puheenjohtaja: Kari Sajavaara Toimeksiantaja Jäsenet: Kati Hakkarainen, Aleksi Henttonen, Kari Korkeakoulujen arviointineuvosto Niinistö, Tapani Pakkanen & Anna-Riitta Piilonen Sihteeri: Sirpa Moitus Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Yliopistojen opiskeljavalintojen arviointi Julkaisun osat raportti + liitteet Tiivistelmä Toimielimen asettamispvm Dnro Korkeakoulujen arviointineuvosto käynnisti 14.3.2001 yliopistojen opiskelijavalintojen arviointiprojektin, jonka tavoitteena oli tunnistaa opiskelijavalintojen hyviä käytänteitä ja kriittisiä kohtia sekä tuottaa analysoitua materiaalia opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Arvioinnin taustalla oli seuraavia kysymyksiä: 1. Onko opiskelijavalinnoilla yhteyttä opiskelijan opintojen etenemiseen, 2. voidaanko valintaprosessia nopeuttaa niin, että opintojen keskimääräinen aloitusikä ja välivuosien määrä laskevat, 3. saadaanko nykyisillä valintajärjestelmillä riittävät valmiudet ja motivaation omaavia opiskelijoita, 4. voidaanko ylioppilastutkintoa käyttää entistä enemmän hyväksi opiskelijavalinnoissa ja 5. millaisia kokemuksia muissa maissa on valintajärjestelmien toimivuudesta. Opiskelijavalintoja arvioitiin ja arviointiaineistoa kerättiin kolmesta näkökulmasta: yliopistojen valintayksiköiden, hakijan ja koko valintajärjestelmän kannalta. Valintayksiköiden näkökulmaa edustavat 46 arviointiin ilmoittautuneen, 14 yliopistoa ja 12 alaa edustavien valintayksiköiden itsearviointiraportit. Hakijan näkökulmaa edustaa hakijakysely, johon osallistui lähes 10 000 hakijaa. Valintajärjestelmän kehittämiskysymyksiä käsiteltiin asiantuntijoille järjestetyissä teemakeskustelutilaisuuksissa. Arviointiryhmä on laatinut itsearviointiraporttien pohjalta koulutusalakohtaiset yhteenvedot, joihin se on koonnut valintojen kriittisiä kohtia ja hyviä käytänteitä. Arviointiryhmä on laatinut itsearviointiraporttien, hakijakyselyn ja teemakeskusteluiden perusteella yliopistojen opiskelijavalintojen valtakunnalliset suositukset, jotka koskevat kaikkia arviointiin osallistuneita valintayksiköitä. Lisäksi arviointiryhmä on tehnyt suosituksia opetusministeriölle. Valtakunnalliset suositukset, jotka ovat samalla vastauksia arvioinnin taustakysymyksiin valintaprosessin nopeuttamisesta, hyvien opiskelijoiden valinnasta ja ylioppilastutkinnon hyödyntämisestä valinnoissa, ovat seuraavat: 1. Yliopistojen opiskelijavalinnoissa tulee parantaa sellaisten hakijoiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä kertaa yliopistoon tai jotka eivät vielä ole vastaanottaneet yliopistotasoista koulutuspaikkaa. 2. Eri koulutustaustalla korkeakoulukelpoisuuden hankkineiden hakijoiden tasavertaisuutta valinnoissa tulee lisätä. 3. Ylioppilastutkintoa tulee painottaa valinnoissa enemmän siten, että nykyistä suurempi osa opiskelijoista valitaan tulevaisuudessa todistusten perusteella ja ylioppilastutkinnosta saatavaa tietoa käytetään tähänastista enemmän hyväksi valinnassa. 4. Valintakoe tulee säilyttää opiskelijavalinnoissa vaihtoehtona, jota voidaan käyttää silloin kun motivaation mittaaminen tai samantasoisten hakijoiden erottelu on tärkeää. 5. Valintaperusteiden kehittämisessä tulee tähdätä valintajärjestelmän keventämiseen ja valintojen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Ylioppilastutkinnon ja valintakokeen päällekkäisyyksiä tulee poistaa, valintakokeiden soveltavaa luonnetta tulee lisätä ja valintakoekirjallisuuden mekanistisesta luettamisesta tulee luopua. Hakijalla tulee olla oikeus saada palautetta valintakoemenestyksestään. 6. Valintayhteistyön määrää tulee lisätä. 7. Yliopistojen opiskelijavalintojen kokonaisaikataulu ja siihen vaikuttavien toimijoiden aikataulujen tulee olla tarkistettavissa. 8. Yliopistojen tulee tehostaa yhteistä lukiolaisille ja opiskelupaikkaa hakeville suunnattua tiedottamista. Tiedottamisen lähtökohdaksi tulee asettaa hakijan näkökulma ja tavoitteeksi valveutunut ja tavoitetietoinen hakija. 9. Valintayksiköiden tulee määritellä nykyistä selvemmin, mitkä ovat valintojen tavoitteet, mikä on tavoitteiden suhde opintojen sisältöön ja tutkinnolla tavoiteltaviin tietoihin ja taitoihin sekä miten tämä näkyy valintaperusteissa. 10. Yliopistojen tulee liittää valintojen kehittäminen osaksi yleisten strategioidensa laatimista siten, että opiskelijavalintojen, opetussuunnitelmien ja koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämistä tarkastellaan aina rinnakkain. 11. Opetusministeriön tulisi ottaa opiskelijavalintojen laatu yhdeksi yliopistojen tulosrahoituksen kriteeriksi. Keskeisin kannustuksen kohde on opiskelijan nopea sijoittuminen lopulliseen koulutuspaikkaansa. Avainsanat (asiasanat) Opiskelijavalinnat, yliopistot, arviointi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 17:2002 951-37-3874-4 1457-3121 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 153 suomi Jakaja Kustantaja Edita Oyj Edita Publishing Oy 5

Utgivare PRESENTATIONSBLAD Rådet för utvärdering av högskolorna Utgivningsdatum 19.12.2002 Författare (uppgifter om organet: organets namn, Typ av publikation ordförande, sekreterare): Gruppen för utvärdering av utvärderingsrapport universitetens antagning av studerande Ordförande: Kari Sajavaara Uppdragsgivare Medlemmar: Kati Hakkarainen, Aleksi Henttonen, Kari Rådet för utvärdering av högskolorna Niinistö, Tapani Pakkanen och Anna-Riitta Piilonen Datum för tillsättandet av Dnr Sekreterare: Sirpa Moitus organet Publikation (även den finska titeln) Utvärdering av universitetens antagning av studerande (Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi) Publikationens delar rapport + bilagor Sammandrag Den 14 mars 2001 satte rådet för utvärdering av högskolorna i gång ett utvärderingsprojekt avseende universitetens antagning av studerande. Syftet var att identifiera god praxis och kritiska punkter i antagningarna samt att producera analyserat material i syfte att utveckla antagningarna. Utvärderingen tog fasta på följande frågor: 1) Finns det något samband mellan antagning och studieframgång, 2) kan antagningsprocessen påskyndas så att genomsnittsåldern för när studierna inleds samt antalet mellanår sjunker, 3) ger de nuvarande antagningssystemen universiteten studerande med tillräcklig studieberedskap och motivation, 4) kan studentexamen utnyttjas mer än tidigare i antagningen och 5) vilka erfarenheter har andra länder av fungerande antagningssystem. Bedömningarna gjordes och materialet insamlades ur tre perspektiv: universitetens antagningsenheter, den sökande och hela antagningssystemet. Antagningsenheternas perspektiv förs fram i självutvärderingsrapporterna från 46 antagningsenheter företrädande 14 universitet och 12 områden, vilka anmälde sig till utvärderingen. Sökandens perspektiv kommer fram genom en enkät till inemot 10 000 sökande. Frågor om hur antagningssystemet kunde utveclas behandlades under temadiskussioner för sakkunniga. Utvärderingsgruppen har sammanfattat självutvärderingsrapporterna och samlat kritiska punkter och god praxis för de enskilda utbildningsområdena. Utifrån självutvärderingsrapporterna, enkäten till sökande och temadiskussionerna har utvärderingsgruppen utarbetat riksomfattande rekommendationer för universitetens antagning av studerande gällande alla antagningsenheter som medverkade i utvärderingen. Vidare utformade utvärderingsgruppen rekommendationer till undervisningsministeriet. De riksomfattande rekommendationerna, som samtidigt utgör svar på tre av de frågor som utvärderingen utgick ifrån möjligheterna att påskynda antagningsprocessen, anta goda studerande, utnyttja studentexamen i antagningarna är: 1. De studerande som söker in till universitetet för första gången eller som inte ännu har tagit emot en studieplats på universitetsnivå bör ges en bättre ställning i universitetens antagningar. 2. Sökande som fått högskolebehörighet med olika utbildningsbakgrund bör ges större jämlikhet i antagningarna. 3. Studentexamen bör ges ökad tyngd i antagningarna så att en större del av de studerande än för närvarande i framtiden antas utifrån betyg, och den information som studentexamen ger utnyttjas mer än för närvarande i antagningen. 4. Urvalsproven bör kvarstå i antagningen som ett sådant alternativ som kan användas när det är viktigt att mäta motivationen eller skilja mellan sökande på samma nivå. 5. När antagningsgrunderna utvecklas bör siktet vara inställt på ett lättare antagningssystem och ökad genomskinlighet i antagningen. Överlappningar mellan studentexamen och urvalsproven bör undanröjas, urvalsprovens karaktär bör vara mer tillämpande och en mekanisk inläsning av inträdeslitteraturen frångås. Sökandena skall ha rätt att få veta hur de klarat sig i inträdesproven. 6. Antagningssamarbetet bör utökas. 7. Tidtabellen för universitetens antagningar i sin helhet, liksom de inverkande aktörernas tidtabeller bör kunna justeras. 8. Universiteten bör effektivera den gemensamma informationen till gymnasister och andra som skall söka studieplats. Informationen skall utgå från den sökande och vända sig till en medveten och målinriktad sökande. 9. Antagningsenheterna skall tydligare än för närvarande definiera målen i antagningarna, vilket förhållande målen har till studiernas innehåll och de kunskaper och färdigheter som eftersträvas i examen samt hur detta syns i antagningsgrunderna. 10. Universiteten bör ta in arbetet med att utveckla antagningen som en del av det allmänna strategiarbetet så att utvecklingen av antagningen av studerande, undervisningsplanerna och utbildningens kontakter med arbetslivet alltid granskas parallellt. 11. Undervisningsministeriet bör använda kvaliteten på antagningen som ett kriterium för resultatbaserad finansiering till universiteten. Den viktigaste stödmotiveringen är att studeranden snabbt placeras på sin slutliga utbildningsplats. 6 Övriga uppgifter Seriens namn och nummer ISBN ISSN Publikationer av RUH 17:2002 951-37-3874-4 1457-3121 Sidoantal Språk Pris Sekretessgrad 153 finska Distribution Förlag Edita Abp Edita Publishing Oy

Publisher DESCRIPTION Finnish Higher Education Evaluation Council Date of publication 19.12.2002 Authors (If a committee: name of organ, chair, secretary) Type of publication Evaluation team of student admissions in universities evaluation report Chair: Kari Sajavaara Members: Kati Hakkarainen, Aleksi Henttonen, Kari Contracted by Niinistö, Tapani Pakkanen & Anna-Riitta Piilonen Finnish Higher Education Evaluation Council Secretary: Sirpa Moitus Committee appointed on Dno 7 Name of publication (also in English) Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi (Evaluation of Student Admissions in Universities) Parts report + appendices Abstract On 14 March 2001, the Higher Education Evaluation Council launched a project for identifying good practices and critical points in student admissions in universities and for producing analysed material for the development of admissions. The questions to be answered included: (1) Is there a link between student selection and progress in studies? (2) Can the selection process be speeded up to lower the average age of university entrants and to shorten the time from matriculation to entry to university? (3) Do the present selection systems admit students with sufficient abilities, knowledge and motivation? (4) Could the matriculation examination be used more extensively in student selection? and (5) What experiences do other countries have of the their admissions systems? Student selection was looked at and material collected from three points of view: university admissions units, the applicant, and the selection system as a whole. The first comprised the self-evaluations of the 46 participating admissions units, which represented 14 universities and 12 study fields; the second a questionnaire to applicants, with nearly 10,000 responses; and the third thematic discussions at various events arranged for admissions experts. Based on the self-evaluations, the evaluation team identified the critical points and good practices in each study field. The team further put forward national recommendations based on the self-evaluations, the applicant survey and theme discussions regarding all the participating admissions units. In addition, the team submitted recommendations for the Ministry of Education. The national recommendations, i.e. answers to the questions concerning the selection process, good student material and the use of the matriculation examination, were the following: 1. The status of first-time applicants and those who have not enrolled in any university yet should be improved in student selection. 2. Equality between students who have gained eligibility for university studies through different educational tracks should be improved. 3. The matriculation examination should be given more weight in admissions, so that more students are selected on the basis of their matriculation certificates, and information available in the certificate should be used more in admissions. 4. The entrance examination should be retained as an alternative to be used when it is important to gauge motivation or to distinguish between equally qualified applicants. 5. The development of selection criteria should aim at streamlining the selection process and to enhance transparency. Any overlapping between the matriculation examination and the entrance examination should be removed, the applied nature of the entrance examination should be stressed, and mechanistic setting of required reading should be renounced. The applicant must have the right to get feedback on his/her success in the entrance examination. 6. Cooperation in admissions should be increased. 7. It should be possible to alter the overall timetable for university admissions and the timetables of the parties concerned which influence it. 8. Universities should increase their joint dissemination of information to upper secondary pupils and other prospective applicants. Questions relating to admissions should be examined from the prospective applicants point of view and the aim should be goal-oriented and informed applicants. 9. The admissions units should determine more precisely what the aims of the selection are, how these aims relate to the content of studies and the graduates projected knowledge and skills, and how the latter should be reflected in the selection criteria. 10. Universities should include the development of admissions in their overall strategies with a view to always developing student admissions, curricula and university-industry relations parallelly. 11. The Ministry of Education should adopt student selection quality as a criterion in performance-based financing. The aspect particularly to be encouraged is rapid placement of applicants in their ultimate study programmes. Other information Name and number of series ISBN ISSN Publications of FINHEEC 17:2002 951-37-3874-4 1457-3121 Number of pages Language Price Degree of confidentiality 153 Finnish Distributed by Published by Edita Oyj Edita Publishing Oy

8 Sisällys Johtoryhmä 10 Arviointiryhmä 10 1 Arviointiprosessi 11 1.1 Projektin tausta ja rajaus 11 1.2 Arvioinnin tavoitteet 13 1.3 Projektiin osallistuneet valintayksiköt 14 1.4 Arviointimenetelmät 16 1.5 Raportointi ja tämän raportin rakenne 19 2 Arvioinnin kohde 20 2.1 Yliopistojen opiskelijavalintojen nykytila 20 2.2 Ajankohtaisia muutostekijöitä 23 2.3 Muissa maissa käytettyjä valintamenettelyitä 26 3 Koulutusalakohtaiset johtopäätökset 30 3.1 Humanistinen koulutusala 30 3.2 Kasvatustieteellinen koulutusala 39 3.3 Kuvataide 47 3.4. Liikuntatieteellinen koulutusala 50 3.5 Luonnontieteellinen koulutusala 53 3.6 Lääketieteelliset koulutusalat 61 3.7 Maatalous-metsätieteellinen koulutusala 66 3.8 Oikeustieteellinen koulutusala 70 3.9 Psykologia 73 3.10 Taideteollinen koulutusala 77 3.11 Teknillistieteellinen koulutusala 81 4 Hakijakyselyn tulokset 86 4.1 Hakijakyselyn suunnittelu ja toteutus 86 4.2 Hakijakyselyn tulosten analysointi 91 4.3 Vastaajien taustatietoja 91 4.4 Yliopistoon hakeminen 91 4.5 Saman alan aiemmat opinnot 95 4.6 Saman alan työkokemus ja harrastuneisuus 95 4.7 Välivuosien pitäminen 95 4.8 Muun alan opinto-oikeus: peräkkäisen hakemisen ilmiö 97 4.9 Valintaan liittyvä neuvonta, ohjaus ja tiedottaminen 98 4.10 Valintakokeeseen valmistautuminen 98 4.11 Valintojen ajoitus 100 4.12 Opiskelijavalintojen kehittäminen 100 4.13 Yhteenveto tuloksista 103

9 5 Valtakunnalliset johtopäätökset 105 5.1 Valintojen tavoitteet 105 5.2 Valintaperusteet 106 5.3 Valintojen organisointi 112 5.4 Valintojen ajoitus 115 5.5 Hakijat 117 5.6 Valintojen ja opintojen etenemisen yhteydet 118 5.7 Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus 119 5.8 Valintojen resursointi ja kustannukset 120 5.9 Valintojen arviointi ja kehittäminen 122 5.10 Yhteenveto valintojen vahvuuksista 126 5.11 Yhteenveto valintojen kriittisistä kohdista 126 6 Suositukset valintayksiköille 130 6.1 Ensimmäistä kertaa hakevan asemaa parannettava asteittain 131 6.2 Hakijoiden tasavertaisuutta lisättävä 132 6.3 Uudistettua ylioppilastutkintoa painotettava nykyistä enemmän 132 6.4 Valintakoetta kehitettävä sisällöllisesti ja alakohtaisesti 133 6.5 Valintayhteistyötä on lisättävä 134 6.6 Valintojen aikataulu tulee tarkistaa 136 6.7 Tiedottamista on kehitettävä hakijalähtöisemmäksi 137 6.8 Valintojen tavoitteita tulee kehittää 138 6.9 Valinnat sisällytettävä osaksi yliopistojen kokonaisstrategiaa 138 7 Suositukset opetusministeriölle 139 8 Kehittämistoimenpiteiden aikataulu 140 Lähteet 141 Liitteet 1: Itsearviointiohjeet 142 2: Itsearviointiraportin rakenne 145 3: Hakijakysely vastausjakaumineen 148

10 Johtoryhmä Puheenjohtaja Rehtori Mauri Panhelainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvoston varapuheenjohtaja Jäsenet Osastopäällikkö Matti Jussila, Tampereen yliopisto Toiminnanjohtaja Jouni Lounasmaa, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Koulutuspoliittinen sihteeri Ida Mielityinen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry Opintoasiain johtaja Anna-Riitta Piilonen, Helsingin yliopisto Johtaja Jouni Välijärvi, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Arviointiryhmä Puheenjohtaja Professori Kari Sajavaara, Jyväskylän yliopisto Jäsenet Apulaisopettaja Kati Hakkarainen, Tampereen yliopisto Koulutuspoliittinen sihteeri Aleksi Henttonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry Professori Kari Niinistö, Turun yliopisto Professori Tapani Pakkanen, Joensuun yliopisto Opintoasiain johtaja Anna-Riitta Piilonen, Helsingin yliopisto Johtoryhmän ja arviointiryhmän sihteeri Projektisuunnittelija Sirpa Moitus, Korkeakoulujen arviointineuvosto

1 Arviointiprosessi 11 1.1 Projektin tausta ja rajaus Opetusministeriö teki 30.11.2000 Korkeakoulujen arviointineuvostolle aloitteen opiskelijavalintojen arvioinnista. Opetusministeriön aloitteen taustalla oli seuraavia kysymyksiä: 1. Onko opiskelijavalinnoilla yhteyttä opiskelijan opintojen etenemiseen, 2. voidaanko valintaprosessia nopeuttaa niin, että opintojen keskimääräinen aloitusikä ja välivuosien määrä laskevat, 3. saadaanko nykyisillä valintajärjestelmillä riittävät valmiudet ja motivaation omaavia opiskelijoita, 4. voidaanko ylioppilastutkintoa käyttää entistä enemmän hyväksi opiskelijavalinnoissa ja 5. millaisia kokemuksia muissa maissa on valintajärjestelmien toimivuudesta. Arviointineuvosto hyväksyi arvioinnin toimintasuunnitelmaansa 4.12.2000. Koska arviointikohde oli poikkeuksellisen laaja, arviointineuvosto asetti projektille ensin 14.3.2001 suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli 30.9.2001 mennessä tehdä neuvostolle ehdotus arvioinnin tavoitteista, kohteesta, näkökulmasta ja rajauksesta perusteluineen. Suunnitteluryhmän puheenjohtajana toimi Korkeakoulujen arviointineuvoston varapuheenjohtaja, rehtori Mauri Panhelainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja jäseninä opintosihteeri Matti Isokallio Satakunnan ammattikorkeakoulusta; professori, vararehtori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta (henkilökohtaisena varajäsenä osastopäällikkö Matti Jussila Tampereen yliopistosta); koulutuspoliittinen vastaava, varapuheenjohtaja Jouni Kantola Suomen ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto SAMOK ry:stä; johtaja Paula Kinnunen Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulusta; professori, Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Aatos Lahtinen Helsingin yliopistosta; professori Hannu Perho Joensuun yliopistosta; koulutuspoliittinen sihteeri Ida Mielityinen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:stä ja suunnittelija Petri Lempinen Helsingin ammattikorkeakoulusta. Suunnitteluryhmän työskentelyyn osallistuivat myös opetusneuvos Anita Lehikoinen, ylitarkastaja Iiris Patosalmi ja opetusneuvos Tapio Huttula opetusministeriöstä, tutkijat Minna Heikka ja Markus Kinkku Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:stä ja pääsihteeri Kauko Hämäläinen ja suunnittelija Anna- Maija Liuhanen Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Suunnitteluryhmän sihteerinä ja projektisuunnittelijana toimi Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Suunnitteluryhmän ehdotuksesta arviointineuvosto rajasi arvioinnin koskemaan yliopistojen perustutkinto-opiskelijoiden päävalintoja. Suunnitteluryhmä esitti, että ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja arvioitaisiin myöhemmin omana kokonaisuutenaan.

12 Yksittäiset erillisvalintalajit 1 rajattiin arvioinnin ulkopuolelle (lukuun ottamatta todistusvalintaa, jonka voidaan katsoa kuuluvan päävalintoihin). Arvioinnissa päätettiin kuitenkin selvittää erillisvalintojen merkitystä osana valintajärjestelmän kokonaisuutta. Kun projektin rajauksesta oli päätetty, Korkeakoulujen arviointineuvosto kutsui arvioinnille johtoryhmän tarkentamaan projektin tavoitteet, menetelmän ja aikataulun. Johtoryhmä aloitti työnsä lokakuussa 2001 ja sen puheenjohtajana toimi rehtori Mauri Panhelainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja jäseninä osastopäällikkö Matti Jussila Tampereen yliopistosta, toiminnanjohtaja Jouni Lounasmaa Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:stä, koulutuspoliittinen sihteeri Ida Mielityinen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:stä, opintoasiain johtaja Anna-Riitta Piilonen Helsingin yliopistosta, johtaja Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitoksesta Jyväskylän yliopistosta ja sihteerinä projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Projektin käytännön toteutusta varten Korkeakoulujen arviointineuvosto kutsui huhtikuussa 2002 arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli teemakeskusteluiden toteutus ja arviointiraportin laadinta. Arviointiryhmän puheenjohtajana 1 ERILLISVALINTALAJIT Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteri HAREKin mukaan Mikäli valinta toteutetaan ns. päävalintojen ulkopuolella, on kyse erillisvalinnasta (käytetään myös nimitystä erityis- tai erikoistapausvalintalaji), jolloin valintalajeja voivat olla seuraavat: 1 Todistusten perusteella: Hakijoille ei järjestetä valintakokeita, vaan valinta toteutetaan hakijan todistusten (mm. lukion päättötodistus, ylioppilastutkintotodistus) perusteella. 2 Maisteriohjelmat: Ylempään korkeakoulututkintoon johtavia 2 3-vuotisia monitieteisiä maisteriohjelmia, joihin voivat hakea aikaisempia yliopisto-opintoja (yleensä alemman tutkinnon taso tai noin 100 opintoviikkoa tai ammattikorkeakoulututkinto) suorittaneet ja joihin on erillishaku. 3 Siirto-opiskelijat: Valinnassa on kyse opiskelijan siirtymisestä esim. tiedekunnasta tai yliopistosta toiseen, jolloin hän saa uuden opinto-oikeuden. Saman tutkinnon sisällä pääainetta vaihtavaa ei käsitellä siirto-opiskelijana. 4 Avoimen yliopiston väylä: Tarkoitetaan valintaa, joka toteutetaan avoimen yliopisto-opetuksen suoritusten perusteella. 5 Ulkomaalaisvalinta: Tarkoitetaan valintaa, jossa hakijoina ovat kansalaisuudeltaan muut kuin suomalaiset. 6 SAT-testi: Tarkoitetaan valintaa, joka toteutetaan Scholastic Assessment Testin perusteella. 7 Muuntokoulutusohjelmat: Ylempään korkeakoulututkintoon johtavia 2 3-vuotisia ohjelmia, joita järjestetään tietoteollisuusohjelman kautta teknillistieteellisellä, luonnontieteellisellä ja kauppatieteellisellä alalla. Muuntokoulutukseen voivat hakea ne, jotka ovat suorittaneet aikaisempia yliopisto-opintoja tai muita opintoja. Muuntokoulutuksena järjestetään samalla alalla opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta myös tietoteollisuusohjelman ulkopuolella. Alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa muuntokoulutusta järjestetään farmasian alalla ja opettajankoulutuksessa. Muuntokoulutukseen on erillishaku. 8 Muu erillisvalinta: Jollain muulla kuin em. tavoilla toteutettu päävalintojen ulkopuolella tapahtuva valinta.

13 toimi professori Kari Sajavaara Jyväskylän yliopistosta ja jäseninä apulaisopettaja Kati Hakkarainen Tampereen yliopistosta, koulutuspoliittinen sihteeri Aleksi Henttonen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:stä, professori Kari Niinistö Turun yliopistosta, professori Tapani Pakkanen Joensuun yliopistosta ja opintoasiain johtaja Anna-Riitta Piilonen Helsingin yliopistosta. 1.2 Arvioinnin tavoitteet Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointiprojektin yleisenä tavoitteena oli tunnistaa opiskelijavalintojen hyviä käytänteitä ja kriittisiä kohtia sekä tuottaa analysoitua materiaalia opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Opiskelijavalintojen laatua, kustannuksia ja kustannustehokkuutta arvioitiin kolmesta näkökulmasta: (1) hakijan, (2) valintojen toteuttajan (yliopiston) sekä (3) valintajärjestelmän kannalta. Hakijan näkökulmasta hankkeen tavoitteena oli arvioida, miten opiskelijavalinta toimii hakijan kannalta (mm. valintamenettelyt ja -kriteerit, valintoihin valmistautuminen, valintakokeiden ajoitus ja koordinointi ja valinnoista tiedottaminen), kohteleeko opiskelijavalinta tasavertaisesti kaikkia korkeakoulukelpoisia hakijoita sekä millaisia kehittämistarpeita opiskelijavalintoihin liittyy hakijan kannalta. Valintojen toteuttajan/yliopiston näkökulmasta hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja vertailla, mitä valintamenettelyjä eri koulutusaloilla käytetään alan opintoihin motivoituneiden ja sitoutuneiden opiskelijoiden valitsemiseksi, arvioida opiskelijavalintamenetelmien ja -prosessien laatua ja toimivuutta valituilla koulutusaloilla sekä tuoda esiin hyviä käytänteitä ja opiskelijavalintojen kehittämistarpeita valintayksiköiden kannalta. Valintajärjestelmän näkökulmasta hankkeen tavoitteena oli arviointiprosessin tuottaman aineiston valossa arvioida, miten opiskelijavalinnan avulla voidaan vaikuttaa siihen, että yliopisto-opintojen aloitusikä laskee ja opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen vähenee arvioida, miten uusiutuvaa ylioppilastutkintoa ja päättötodistuksia voidaan hyödyntää nykyistä enemmän yliopistojen opiskelijavalinnassa sekä eritellä opiskelijavalinnan kehitysvaatimuksia ja -vaihtoehtoja sekä esittää johtopäätöksiä valintajärjestelmän kehittämisen suuntaviivoiksi.

14 1.3 Projektiin osallistuneet valintayksiköt Arviointiprojektin johtoryhmä järjesti 30.1.2002 yliopistojen nimeämille yhteyshenkilöille keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena oli keskustella arvioinnin toteutuksesta, tarjota osallistujille tilaisuus antaa palautetta projektisuunnitelmasta ja itsearviointisuunnitelmasta sekä motivoida yliopistojen valintayksiköitä osallistumaan arviointiin. Korkeakoulujen arviointineuvosto pyysi kirjeellään 1.2.2002 yliopistoja ilmoittautumaan arviointihankkeeseen. Määräaikaan mennessä arviointiprojektiin ilmoittautui 28 valintayksikköä 14 yliopistosta. Lisäksi projektin johtoryhmä päätti lähettää lisäkutsuja eräille muille valintayksikölle, jotta projektin osallistujat edustaisivat mahdollisimman monipuolisesti erilaisia valintayksiköitä koulutusalan, valintamenettelyiden ja alueellisen sijainnin suhteen. Kutsu tuotti 18 uutta ilmoittautumista. Näin ollen projektiin osallistui yhteensä 46 valintayksikköä 14 yliopistosta. Projektiin osallistuneet valintayksiköt olivat koulutusaloittain seuraavat: 2 Eläinlääketieteellinen Helsingin yliopisto: Eläinlääketieteellinen tiedekunta Farmasia Ei ilmoittautuneita Humanistinen Joensuun yliopisto: Historian laitos Joensuun yliopisto: Vieraiden kielten laitos Jyväskylän yliopisto: Englannin kielen laitos Jyväskylän yliopisto: Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, taidehistoria Oulun yliopisto: Suomen kieli Turun yliopisto: Englantilainen filologia Turun yliopisto: Ranskan kääntäminen ja tulkkaus Kauppatieteellinen Ei ilmoittautuneita (alalla käynnissä kaksi valtakunnallista arviointia) Kasvatustieteellinen Helsingin yliopisto: Luokanopettajankoulutus Joensuun yliopisto: Luokanopettajankoulutus Joensuun yliopisto: Opettajan pedagogiset opinnot (koskee humanistista, kasvatustieteiden, matemaattisluonnontieteellistä, teologista ja yhteiskuntatieteiden tiedekuntaa) Jyväskylän yliopisto: Luokanopettajankoulutus Lapin yliopisto: Luokanopettajankoulutus Oulun yliopisto (Oulun opettajankoulutusyksikkö): Luokanopettajankoulutus Oulun yliopisto (Kajaanin opettajankoulutusyksikkö): Luokanopettajankoulutus Tampereen yliopisto: Lastentarhanopettajankoulutus Tampereen yliopisto: Luokanopettajankoulutus Åbo Akademi (Österbottens högskola): Klasslärarutbildningen 2 Selvyyden vuoksi listaan on merkitty näkyviin myös ne koulutusalat, joilta ei tullut ilmoittautumisia arviointiprojektiin.

Kuvataide Kuvataideakatemia Liikuntatieteellinen Jyväskylän yliopisto: Liikunnan aineenopettajankoulutus Luonnontieteellinen Helsingin yliopisto: Tietojenkäsittelytiede Joensuun yliopisto: Biologian laitos Kuopion yliopisto: Soveltavan biotekniikan koulutusohjelma Kuopion yliopisto: Ympäristötieteen koulutusohjelma Tampereen yliopisto: Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Turun yliopisto: Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelma Turun yliopisto: Maantieteen koulutusohjelma Lääketieteellinen (sis. hammaslääketieteellinen) Helsingin yliopisto: Lääketieteellinen tiedekunta Kuopion yliopisto: Lääketieteen koulutusohjelma Oulun yliopisto: Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto: Lääketieteellinen tiedekunta Maatalous-metsätieteellinen Joensuun yliopisto: Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Musiikki Ei ilmoittautuneita Oikeustieteellinen Lapin yliopisto: Oikeustieteiden tiedekunta Psykologia Helsingin yliopisto: Psykologian laitos Joensuun yliopisto: Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto: Psykologian laitos Tampereen yliopisto: Psykologian laitos Turun yliopisto: Psykologian laitos Åbo Akademi: Psykologiska institutionen Taideteollinen Taideteollinen korkeakoulu: Elokuvataiteen osasto Teatteri- ja tanssiala Ei ilmoittautuneita Teknillistieteellinen Teknillinen korkeakoulu: Diplomi-insinöörin ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Tampereen teknillinen korkeakoulu: Diplomi-insinöörin ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Tampereen teknillinen korkeakoulu: Tekniikan soveltuvuusarviovalinta Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu: Diplomi-insinöörin ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta: Diplomi-insinöörin ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Åbo Akademin kemiallis-teknillinen tiedekunta: Diplomi-insinöörin ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta Teologinen Ei ilmoittautuneita Terveystieteet Ei ilmoittautuneita Yhteiskuntatieteellinen Ei ilmoittautuneita 15

16 1.4 Arviointimenetelmät Arvioinnin kohteeksi valittuja kolmea näkökulmaa varten aineisto kerättiin seuraavilla menetelmillä: Näkökulma Valintajärjestelmä Valintayksikkö/yliopisto Hakija Tiedonkeruu- ja arviointimenetelmät 1. yliopistojen opiskelijavalintojen kartoitus 2. teemakeskustelut 1. yliopistojen opiskelijavalintojen kartoitus 2. opiskelijavalintojen itsearviointi 3. teemakeskustelut 1. yliopistojen opiskelijavalintojen kartoitus 2. hakijakysely Aineiston keruu ja arviointimenetelmät limittyivät aikataulullisesti siten, että käynnissä oli samanaikaisesti monta rinnakkaista prosessia. Seuraavassa arviointimenetelmiä esitellään kronologisessa järjestyksessä. Yliopistojen opiskelijavalintojen kartoitus Arviointiprojektin suunnittelun käynnistyessä opetusministeriö myönsi Opiskelijärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:lle määrärahan yliopistojen opiskelijavalintoja koskevan taustakartoituksen laadintaa varten. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kartoituksen tavoitteena oli tuoda pohjatietoa kaikkiin arvioinnin kolmeen näkökulmaan. Kartoitus oli käytettävissä monistemuodossa pohja-aineistona yliopistojen yhteyshenkilöiden perehdytystilaisuudessa 30.1.2002. Kartoitus ilmestyi täydennettynä elokuussa 2002 opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston julkaisusarjassa (Mielityinen & Moitus (toim.) 2002). 3 Kartoituksen tuloksia esitellään lähemmin luvussa 2.1. Valintayksiköiden itsearviointi Arviointiin osallistuvat 46 valintayksikköä laativat opiskelijavalintojen itsearviointiraportin arviointiprojektin johtoryhmän laatimien ohjeiden mukaan. Itsearviointivaihe ajoittui helmi huhtikuulle 2002. Itsearvioinnin laadintaa koordinoivat valintayksiköiden nimeämät arviointiprojektin yhteyshenkilöt. Itsearvioinnin sisältönä olivat mm. valinnoille asetetut tavoitteet, valintojen organi- 3 Raportti on saatavilla myös sähköisessä muodossa osoitteesta http://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/100opiskval.pdf

17 sointi, valintaperusteet, hakijoita koskeva tiedot, valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus, valintojen resurssointi ja kustannukset sekä valintojen arviointi ja kehittäminen. Itsearviointiraportin laadintaohjeet ja itsearviointiraportin rakenne ovat liitteinä 1 ja 2. Itsearviointiraporteissa valintayksiköitä pyydettiin kuvaamaan ja arvioimaan omaa valintamenettelyään. Itsearviointiraporteista näkyi se, että suuri osa arviointiin osallistuneista valintayksiköistä oli tyytyväinen nykyiseen valintamenettelyynsä ja valintaperusteisiin eikä tuonut esiin valintamenettelyn heikkouksia tai pohtinut vaihtoehtoisia valintojen järjestämistapoja. Osa itsearviointiraporteista oli myös melko suppeita eikä nykyisiä menettelytapoja ollut kuvattu kovin seikkaperäisesti. Arviointiryhmä laati valintayksiköiden itsearviointiraporttien pohjalta koulutusalakohtaiset yhteenvedot, joissa väistämättä jouduttiin myös vertailemaan eri yksiköiden menettelytapoja. Koska arvioinnin tavoite oli kehittävä eikä arvottava, arviointiryhmä ei ottanut kantaa siihen, mikä valintayksikkö onnistuu valinnassa parhaiten. Sen sijaan arviointiryhmä teki valintojen kehittämisehdotuksia ja otti esiin esimerkkejä hyvistä käytänteistä. Valintayksiköillä oli mahdollisuus tarkistaa omaa alaansa koskeva arviointipalaute ja tehdä siihen asiakorjauksia ennen raportin julkaisemista. Tässä vaiheessa arviointiryhmä sai valintayksiköiltä palautetta tapauksissa, joissa yhden valintayksikön toimintatapa oli nostettu esiin hyvänä käytänteenä ja muut kokivat tekevänsä samanlaista työtä. Arviointiryhmän kannalta ongelmana oli se, että arviointi perustui itsearviointiraportteihin, joissa menettelytapoja ei ollut aina kuvattu kovin seikkaperäisesti. Lisäksi valintayksiköt kommentoivat kriittisesti joitakin kehittämisehdotuksia. Arviointiryhmä pyrki ottamaan kommentit huomioon mahdollimman tasapuolisesti tinkimättä arvioinnin kehittävästä tehtävästä. Teemakeskustelut Koska arvioinnin fokus oli ensisijaisesti koulutuspoliittinen, arviointimenetelmään ei sisältynyt arviointivierailuja. Sen sijaan arviointiryhmä organisoi opiskelijavalintojen teemakeskustelut, joiden tarkoituksena oli saada erilaisia näkökulmia valintojen kehittämiseen ja tuottaa aineistoa arviointiraporttia varten. Arviointiryhmä valitsi valintayksiköiden itsearviointiraporttien perusteella keskustelun kohteeksi kolme teemaa: Teema Ajankohta 1. Valintojen tavoitteet ja valintaperusteet torstai 22.8.2002 klo 10.00 16.00 2. Valintojen organisointi maanantai 26.8.2002 klo 12.00 15.30 3. Valintojen tulevaisuuden haasteet tiistai 27.8.2002 klo 12.30 16.00

18 Tilaisuuksiin kutsuttiin yhteensä 90 asiantuntijaa, jotka edustivat arviointiprojektiin osallistuneita valintayksiköitä sekä yliopistojen tiedekuntia ja opintoasiainhallintoa, potentiaalisia hakijoita ja opiskelijajärjestöjä, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostoja, ylioppilastutkintolautakuntaa, opetusministeriötä, työministeriötä, valtiovarainministeriötä, opetushallitusta ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjä. Ensimmäisessä teemakeskustelussa pohdittiin valintojen tavoitteita, valintaperusteita ja valintakoetta, soveltuvuuden ja motivaation mittaamista sekä ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen hyödyntämistä valinnoissa. Toisessa teemakeskustelussa käytiin keskustelua valintojen käytännön toteutuksesta, valintayhteistyön eduista ja haitoista, valintoihin liittyvästä tiedottamisesta ja opinto-ohjauksesta sekä valintojen ajoituksesta ja kustannuksista. Kolmannessa teemakeskustelussa keskusteltiin koko valintajärjestelmän kehittämisestä ja kehittämisvaihtoehdoista sekä muista valintoihin liittyvistä tulevaisuuden haasteista, joista keskustelun kohteeksi oli valittu kaksiportainen tutkintojärjestelmä, kansainvälistyminen ja ulkomaiset tutkinto-opiskelijat sekä uusi teknologia. Teemakeskusteluja varten kehitettiin menettely, jonka tavoitteena oli syventää itsearviointiraporteista syntyneitä johtopäätöksiä. Kukin arviointiryhmän johdatteli vuorollaan yhteen osateemaan esittämällä siitä itsearviointiraportteihin perustuvia johtopäätöksiä ja tekemällä niihin liittyviä jatkokysymyksiä. Arviointiryhmän johtopäätökset ja jatkokysymykset toimitettiin tilaisuuksiin ilmoittautuneille etukäteen. Hakijakysely Osana arviointiprojektia toteutettiin hakijakysely kevään 2002 valintojen yhteydessä niissä 46 valintayksikössä, jotka osallistuvat arviointiin. Hakijoiden näkemyksiä pyydettiin mm. seuraaviin kysymyksiin: yliopistoon hakeminen, välivuosien pitäminen, valintakokeeseen valmistautuminen, valintakokeen arviointi ja opiskelijavalintojen kehittäminen. Jaetuista 16 515 kyselylomakeesta 9 432 palautui täytettyinä. Kyselyn vastausprosentti oli 57,1 %. Hakijakyselyaineiston tilastollisesta analyysista vastasivat dosentti Erkki Komulainen ja korkeakouluharjoittelija Sanna Kiviniemi. Kuvaus hakijakyselyn toteutuksesta ja tuloksista on luvussa 4. Valintayksiköiden oli mahdollista saada omaa yksikköään koskeva hakijakyselyaineisto SPSS-muodossa omaan käyttöönsä tilastollista jatkokäsittelyä varten. Arviointiin osallistuneista 46 valintayksiköstä 35 pyysi ja sai aineiston omaan käyttöönsä.

1.5 Raportointi ja tämän raportin rakenne 19 Arviointiryhmän laatima raportti koostuu kahdeksasta luvusta ja liitteistä: 1. Arviointiprosessia koskevassa luvussa kuvataan projektin tausta, tavoitteet, osallistujat ja menetelmät. 2. Arvioinnin kohdetta kuvataan luvussa 2, jossa luodaan ensin katsaus yliopistojen opiskelijavalintojen nykytilaan. Sitten kuvataan ajankohtaisina muutostekijöinä opiskelijavalintoihin liittyviä kehittämishankkeita ja arviointeja. Lopuksi esitellään muissa maissa käytettyjä opiskelijavalintamenettelyitä. 3. Koulutusalakohtaisissa johtopäätöksissä kuvataan ja arvioidaan alakohtaisesti opiskelijavalintoja valintayksiköiden itsearviointiraporttien perusteella. Arviointipalautteen alussa on mainittu, kuinka suurta osaa alasta arviointiin osallistuneet valintayksiköt edustavat. Kullakin valintayksiköllä oli mahdollisuus tarkistaa oman alansa arviointipalaute ja ehdottaa siihen asiakorjauksia ennen julkaisemista. Kunkin alakohtaisen palautteen loppuun on koottu valintojen kriittisiä kohtia ja esimerkkejä hyvistä käytänteistä. 4. Hakijakyselyn toteutusta ja tuloksia esitellään luvussa 4. Luvun loppuun on koottu yhteenvedonomaisesti kyselyn keskeisiä tuloksia. 5. Valtakunnallisiin johtopäätöksiin on koottu koko arviointiaineiston (46 valintayksikön itsearviointiraportit, hakijakysely ja teemakeskustelut) perusteella valintojen kehittämiseen liittyvät keskeiset johtopäätökset ja näkökulmat. 6. Luvussa 6 tehdään yhteisiä suosituksia valintayksiköille valintojen kehittämiseksi. Suosituksia ei enää perustella erikseen, vaan perustelut löytyvät edeltä luvusta 5. 7. Luvussa 7 tehdään suosituksia opetusministeriölle valintojen kehittämiseksi. 8. Luvussa 8 tehdään ehdotus kehittämistoimenpiteiden aikataulusta. Liitteinä ovat valintayksiköiden itsearviointiraportin laadintaohjeet ja itsearviointiraportin rakenne sekä hakijakyselyssä käytetty kyselylomake vastausjakaumineen. Arviointiryhmä vastaa yhteisesti arviointiraportista. Arviointiryhmä on tuottanut suositukset itsenäisesti, eikä projektin johtoryhmä, Korkeakoulujen arviointineuvosto tai opetusministeriö ole puuttunut raportin sisältöön.

20 2 Arvioinnin kohde 2.1 Yliopistojen opiskelijavalintojen nykytila 4 Hakijat Tilastokeskuksen tietojen mukaan (Tilastokeskus 2002) yliopistoihin haki vuoden 2001 päävalinnoissa yhteensä 65 000 hakijaa, joista 41 400 haki pelkästään yliopistoihin ja 23 600 sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun. Yliopistoon hakeneista ja hyväksytyistä 35 % eli 22 800 otti opiskelupaikan vastaan. Yhtä aloituspaikkaa kohden oli keskimäärin seitsemän hakemusta. Useat yliopistot järjestävät päävalintojen lisäksi erillisvalintoja, joilla hyväksytyksi voivat tulla mm. avoimessa yliopistossa opintoja suorittaneet, ulkomaalaiset opiskelijat ja siirto-opiskelijat. 3 900 opiskelijaa eli 17 % kaikista opiskelupaikan vastaanottaneista tuli hyväksytyksi erillisvalintojen kautta. Yliopistoihin hakeneista 61 % ja opiskelupaikan vastaanottaneista 56 % oli naisia. Naiset ovat enemmistönä kaikilla koulutusaloilla paitsi teknillistieteellisellä alalla, jossa opiskelupaikan vastaanottaneista 76 % oli miehiä. Vuonna 2001 eniten hakemuksia suhteessa koulutuspaikkoihin lähetettiin suosituimmuusjärjestyksessä kuvataiteisiin, teatteri- ja tanssialalle, liikuntatieteelliseen ja viestintätieteisiin. Näiden lisäksi erittäin suosittuja aloja hakemusten määrällä mitattuna ja suhteessa aloituspaikkojen lukumäärään olivat kasvatustieteellinen, taideteollinen, psykologia ja historiatieteet. Naisten suosimia aloja vuonna 2001 olivat eläinlääketiede, terveystieteet, psykologia, kasvatustieteet ja kielet. Hakukohteet ja valintaperusteet Yliopistojen opiskelijavalintojen ongelmana ovat erilaisten hakuväylien ja -kohteiden suuri määrä ja tästä aiheutuva valintajärjestelmän hajanaisuus. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yliopistoissa oli vuonna 2001 yhteensä 539 hakukohdetta, jollainen voi olla yliopisto, tiedekunta, tutkinto, koulutusohjelma, koulutusohjelmaryhmä, suuntautumisvaihtoehto tai pääaine. Yliopistot valitsevat opiskelijansa ylioppilastutkintotodistuksen tai valintakokeen tai molempien perusteella. Vuoden 2001 valintaoppaisiin perustuva kartoitus osoitti, että suurin osa hakukohteista eli 84 % käyttää valintaperustei- 4 Opiskelijavalintojen kehittämisen historiaa ja eri työryhmien ehdotuksia on kuvattu laajasti arviointiprojektin yhteydessä tehdyssä yliopistojen opiskelijavalintojen kartoituksessa (Mielityinen & Moitus 2002). Johtopäätöksenä esitettiin, että vaikka valintajärjestelmän ongelmiin ja hajanaisuuteen on kiinnitetty toistuvasti huomiota, monet ongelmat ovat pysyneet samoina vuosikymmenestä toiseen.