Ramboll Finland Oy Salon kaupunki Rannikon OYK Salo Ympäristömeluselvitys 20.10.2008
Salon kaupunki Rannikon osayleiskaava Salo Meluselvitys 20.10.2008 Viite 82118078 Pvm 20.10.2008 Hyväksynyt Markus Hytönen Tarkistanut Janne Ristolainen Kirjoittanut Tiina Kumpula Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere Finland Puhelin: 020 755 6800 www.ramboll.fi
Sisällys 1. Yleistä 1 2. Lähtötiedot 2 2.1 Laskentaohjelma 2 2.2 Maastomalli 2 2.3 Liikennetiedot 2 3. Sovellettavat ohjearvot 3 4. Melulaskennat 3 5. Tulokset ja suositukset 4
1. Yleistä Tämä meluselvitys liittyy Salon kaupungin eteläosassa, noin 5 kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen sijaitsevan Rannikon alueen osayleiskaavatyöhön. Osayleiskaavatyön tarkoituksena on osoittaa alueelta asuinrakentamiseen soveltuvia alueita siten, että ne eivät ole ristiriidassa olemassa olevien ympäristöarvojen kanssa. Voimassa olevassa Salon seutukaavassa suunnittelualueen pohjoisosaan on merkitty varauksia asutukselle sekä laajempia varauksia virkistyskäyttöön. Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää tie- ja raideliikenteen aiheuttamat melutasot suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä, kartoittaa alueen meluntorjuntatarpeet ja tarvittaessa antaa ohjeita alueen jatkosuunnittelua varten meluntorjunnan näkökulmasta. Työssä on tarkasteltu kahta eri kaavavaihtoehtoa. Meluselvitys on tehty Salon kaupungin toimeksiannosta. Yhteyshenkilönä tilaajan puolella on toiminut Elise Lehikoinen. Ramboll Finland Oy:ssä kaavasuunnittelijana on ollut Markus Hytönen ja meluselvityksen osalta työstä on vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melulaskennat on tehnyt ja raportointiin osallistunut ins.(amk) Tiina Kumpula. Kuva 1.1 Selvitysalueen sijainti
2. Lähtötiedot 2.1 Laskentaohjelma Melulaskennat on tehty 3d maastomallin huomioivalla SoundPlan - laskentaohjelmalla, versio 6.4, joka perustuu yhteispohjoismaiseen tie-, raideliikenne ja teollisuusmelun laskentamalliin. Lisätietoja ohjelmasta saa esimerkiksi internetistä osoitteesta www.soundplan.com. 2.2 Maastomalli Kaava-alueen maastomalli on tehty Salon kaupungin asemakaavan pohjakartan numeerisesta maastoaineistosta. Kaava-alueen ulkopuolella maastomallia on täydennetty Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistolla. Laskennoissa otettiin huomioon nykyinen rakennuskanta. Maanpinta mallinnettiin vaimentavaksi ja rakennukset ja vesialueet heijastaviksi pinnoiksi. 2.3 Liikennetiedot Melumalli sisältää tie- ja raideliikenteen melutiedot. Tieliikenteen määrä- ja ominaisuustiedot perustuvat osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun liikenneselvitykseen Rannikon osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset (Ramboll Finland Oy 3.3.2008). Tiedot on esitetty taulukossa 2.3.1 Taulukko 2.3.1. Tieliikennetiedot 2007 sekä 2030 VE1 ja VE2 Tie / Katu Ajoneuvoja Raskaita Nopeus Merikulmantie Kirjolankatu-Fulkila Merikulmatie Fulkila-Hämeenkyläntie Merikumantie Hämeenkyläntiestä etelään Hämeenkyläntie kpl /vrk ajoneuvoja, % km/h 2007 VE1 VE2 2007 2030 2000 6700 6200 3 5 60 1000 1500 1500 3 5 60 985 146 146 3 5 60 70 190 190 6 5 50 Työssä on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan klo 07 22. Raideliikenteen määrä- ja ominaisuustiedot ovat VR Cargon toimittamat (K. Malmisalo 12.5.2008). Raideliikenteen tiedot on esitetty taulukossa 2.3.2 Taulukko 2.3.2 Raideliikennetiedot 2007 Junatyyppi Nopeus km/h Määrä kpl Päivä (7-22) Yö (22-07) Yhteispituus, m Määrä kpl Yhteispituus, m P 160 8 1532 0 0 IC2 180 13 1918 3 428 S 200 9 1431 1 159 MV* 120 0 0 1 159 *Mallinnettu tavarajunana F-Taju Vuoteen 2030 mennessä raideliikenteen on arvioitu kasvavan 17 % (Rautatieliikenteen 2030 suunnitelman liikenne-ennusteet, Ratahallintokeskuksen julkaisuja A10/2007).
3. Sovellettavat ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v. 1992 (VNp 993/92). Päätöksen mukaan melutaso ei saa ylittää taulukossa 3.1 esitettyjä arvoja. Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 1) 2) 55 db 50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja Ohjearvojen määrittely tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa eli keskimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylitystä, mikäli aikaväli sisältää hiljaisempia jaksoja. Mikäli melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, siihen lisätään 5 db. Kaavoitettaessa uusia alueita sovellettava yöohjearvo on 45 db. Olemassa olevan asutuksen osalta voidaan kuitenkin soveltaa yöohjearvoa 50 db. 4. Melulaskennat Melulaskennat on tehty nykytilanteen v.2007 ja ennustetilanteen v.2030 liikennemäärien mukaisina huomioiden nykyinen rakennusmassoittelu. Osayleiskaavatyössä tarkastellaan kahta eri kaavavaihtoehtoa, VE1 ja VE2, joista VE1:n liikennetuotos on hieman suurempi suunnittelualueen pohjoispäässä. Melulaskennat on tehty molempien kaavavaihtoehtojen liikennemäärille. Melu on laskettu ohjearvoihin verrattavina päiväajan klo 7-22 ja yöajan klo 22-7 mukaisina keskimelutasoina. Melulaskennat on tehty tasaväliseen laskentaverkkoon, jossa pisteiden välinen etäisyys on ollut 20 m. Laskentakorkeutena on käytetty yleisen käytännön mukaisesti 2 m maanpinnan yläpuolella.
Melulaskentojen tulokset on esitetty liitteenä olevissa kuvissa 1-12. Kuvissa päiväajan ohjearvoon verrannollinen L Aeq 07-22 55 db meluvyöhyke on merkitty oranssilla ja yöajan ohjearvoon verrannollinen L Aeq 22-07 45 db meluvyöhyke vaaleamman vihreällä värillä. Kuvassa 1 on esitetty päiväajan tie- ja raideliikenteen kokonaismeluvyöhykkeet nykytilanteessa v.2007 koko kaava-alueella. Kuvassa 2 on esitetty vastaavat melualueet Hämeenkyläntien pohjoispuoleisella kaava-alueella. Kuvassa 3 on esitetty ennustetilanteen v.2030 päiväajan tie- ja raideliikenteen kokonaismeluvyöhykkeet maankäyttövaihtoehdolla VE1. Kuvassa 4 on esitetty vastaavat melualueet Hämeenkyläntien pohjoispuoleisella kaavaalueella. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty kuvia 3 ja 4 vastaavat melualueet maankäyttövaihtoehdolla VE2. Kuvassa 7 on esitetty yöajan tie- ja raideliikenteen kokonaismeluvyöhykkeet nykytilanteessa v.2007 koko kaava-alueella. Kuvassa 8 on esitetty vastaavat melualueet Hämeenkyläntien pohjoispuoleisella kaava-alueella. Kuvassa 9 on esitetty ennustetilanteen v.2030 yöajan tie- ja raideliikenteen kokonaismeluvyöhykkeet maankäyttövaihtoehdolla VE1. Kuvassa 10 on esitetty vastaavat melualueet Hämeenkyläntien pohjoispuoleisella kaavaalueella. Kuvissa 11 ja 12 on esitetty kuvia 3 ja 4 vastaavat melualueet maankäyttövaihtoehdolla VE2. 5. Tulokset ja suositukset Nykytilanteessa liikenteen aiheuttama yli 55 db:n päivämeluvyöhyke L Aeq 7-22 leviää noin 10 50 m etäisyydelle Merikulmantiestä maastomuodoista ja tien tuntumassa olevista rakennuksista riippuen. Laskentojen mukaan yli 55 db:n meluvyöhykkeellä sijaitsee asuinrakennuksia Kiviahteen ja Rauvolan kohdilla tien molemmin puolin. Kuten yleensäkin tie- ja raideliikennemelun ollessa kyseessä, maankäyttöä rajoittavaksi muodostuu yöaikainen melu. Tämä johtuu siitä, että yöajan ohjearvoon verrannollinen L Aeq 22-7 45 db meluvyöhyke on laajempi kuin päiväajan ohjearvoon verrannollinen L Aeq 7-22 55 db meluvyöhyke. Merikulmantien liikenteen aiheuttama yöajan L Aeq 22-7 45 db meluvyöhyke ulottuu maastosta riippuen noin 80 180 m etäisyydelle tien keskilinjasta. Osayleiskaava-alueen koilliskulmassa Helsinki-Turku-rautatie tulee esiin kahden tunnelin välissä. Rautatien aiheuttama yöajan L Aeq 22-7 45 db meluvyöhyke ulottuu noin 150 350 m etäisyydelle radan keskilinjasta. Merikulmantien liikenteen aiheuttama yöajan L Aeq 22-7 45 db meluvyöhyke ulottuu kaavaluonnoksessa asuinalueeksi merkityille alueille VE1:ssä mm. Kivimäen, Fulkilan ja Merikulman kohdalla ja VE2:ssa Kivimäen ja Merikulman kohdalla. Hämeenkyläntiestä etelään Merikulmantien liikenne on ennusteen mukaan niin paljon vähäisempää, ettei voida sanoa sen melun rajoittavan maankäyttöä millään tavalla. Tilanne on sama Hämeenkyläntien varressa. Molemmissa kaavavaihtoehdoissa on osoitettu asutusta rautatieliikenteen yöajan L Aeq 22-7 45 db meluvyöhykkeelle.
Riippumatta siitä, kumpi vaihtoehdoista valitaan, tulee jatkosuunnittelussa varmistua siitä, että suunnitteluperusteet melun osalta täytetään. Asemakaavassa on mahdollista ohjata muuta kuin asuinrakentamista nyt lasketuille melualueille tai edellyttää melusuojausrakenteita ennen asuntojen rakentamista. Meluvyöhykkeitä voidaan osoittaa asemakaavassa esim. suojaviheralueiksi ja rakennusten (ml. autokatokset, piha-aidat ym.) sijoittelulla voidaan rajoittaa melun leviämistä oleskelualueille. Mikäli merkittäviä muutoksia tulee, on laskennat asemakaavaa laadittaessa tai viimeistään rakennuslupavaiheessa tarkistettava. LIITTEET Kuva 1. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet päivällä LAeq 7-22 v. 2007, koko kaava-alue Kuva 2. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet päivällä LAeq 7-22 v. 2007, kaava-alue Hämeenkyläntiestä pohjoiseen Kuva 3. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet päivällä LAeq 7-22 v. 2030, maankäyttövaihtoehto VE 1, koko kaava-alue Kuva 4. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet päivällä LAeq 7-22 v. 2030, maankäyttövaihtoehto VE 1, kaava-alue Hämeenkyläntiestä pohjoiseen Kuva 5. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet päivällä LAeq 7-22 v. 2030, maankäyttövaihtoehto VE 2, koko kaava-alue Kuva 6. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet päivällä LAeq 7-22 v. 2030, maankäyttövaihtoehto VE 2, kaava-alue Hämeenkyläntiestä pohjoiseen Kuva 7. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet yöllä LAeq 22-7 v. 2007, koko kaava-alue Kuva 8. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet yöllä LAeq 22-7 v. 2007, kaava-alue Hämeenkyläntiestä pohjoiseen Kuva 9. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet yöllä LAeq 22-7 v. 2030, maankäyttövaihtoehto VE 1, koko kaava-alue Kuva 10. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet yöllä LAeq 22-7 v. 2030, maankäyttövaihtoehto VE 1, kaava-alue Hämeenkyläntiestä pohjoiseen Kuva 11. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet yöllä LAeq 22-7 v. 2030, maankäyttövaihtoehto VE 2, koko kaava-alue Kuva 12. Tie- ja raideliikenteen yhdistetyt melualueet yöllä LAeq 22-7 v. 2030, maankäyttövaihtoehto VE 2, kaava-alue Hämeenkyläntiestä pohjoiseen