Bioenergiatutkimuksen näkymät MTT:ssä



Samankaltaiset tiedostot
Liikenteen biopolttoaineet

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Energian tuotanto ja käyttö

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Maatalouden biokaasulaitos

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Biovakan yritysesittely

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana. Bioenergia-alan toimialapäivät Unto Väkeväinen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Ympäristönäkökohdat - maatalous

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Hajautettu energiantuotanto

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Kainuun bioenergiaohjelma

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4.

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Energiapoliittisia linjauksia

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Gasum Jussi Vainikka 1

Bioenergiantuotanto tarjoaa uutta yrittäjyyttä maatiloille

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Maatalouden energiapotentiaali

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM Ilpo Mattila MTK

Odotukset ja mahdollisuudet

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Fortumin Energiakatsaus

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiatuki Kati Veijonen

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Transkriptio:

Bioenergiatutkimuksen näkymät MTT:ssä Markku Järvenpää Ohjelmajohtaja Teknologiatutkimus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Markku.Jarvenpaa@mtt.fi Biotekniikan neuvottelukunta 5.6.2007

Teknologiaohjelma MTT:n organisaatiossa

Teknologiaohjelma MTT:n strategiassa 1) Maatalouden tuotantojärjestelmien ja niiden hallinnan kehittäminen 2) Bioenergian ja biomateriaalien tuotannon kehittäminen

Teknologiaohjelma MTT:n strategiassa Pääpaino maatalouden tuotantoprosessien hallinnan kehittämisessä tuotantoprosessien uudistamisen ja informaatioteknologian kehittämisen avulla. Painoalueita mm. Maatilojen johtaminen ja riskien hallinta, johtamisen apuvälineet (IT ja mobiili); työturvallisuustutkimus Peltoviljelyn ympäristömyötäisyyden ja kannattavuuden parantaminen uuden teknologian avulla, Kotieläintuotannon ympäristömyötäisyyden ja kannattavuuden kehittäminen Ympäristö-, energia- ja jätekysymykset Eläinten hyvinvointi, terveys ja ruokinta Kasvihuoneteknologiat Erityisenä kehityskohteena tuotannon energiatehokkuuden parantaminen ja bioenergian sekä biomateriaalien tuotannon kehittäminen. Energian hinnan nousu alentaa maatalouselinkeinojen kannattavuutta tuotantopanosten, kuten energian, koneiden ja laitteiden sekä rakennusten hinnan nousun kautta. Energian käytön tehostaminen Uudet ja uusiutuvat energianlähteet Uudet biomateriaalit tarjoavat lisäarvoa ja markkinoita myös raaka-ainetuottajalle.

Megatrendit (SCAR Foresight Report 2007)

Megatrendit ajureina SCAR (EU maataloustutkimuksen pysyvä komitea) Foresight Report 2007 HAASTEET Ilmaston muutos vaatii sopeutumista ja vastatoimia Ympäristökysymykset, tuotannon kestävyyttä parannettava Kilpailu maailman energiavaroista lisääntyy Maaseudun elinkeinotoiminta, aluetalous vaarassa kuihtua globaalissa kilpailussa VASTAUS Osaamiseen perustuva biotalous Knowledge Based Bio-Economy KBBE

Tuotantokustannusten nousu Maataloustuotannon kustannusten kasvu jyrkässä nousussa 4%/vuosi Päätekijänä energian hinta, joka heijastuu Energia- ja lannoitekustannuksiin Konekustannuksiin Rakennuskustannuksiin Vastauksena Omien energialähteiden hyödyntäminen Energiatehokkuuden parantaminen

Visio (herrain huave): Tulevaisuuden maatila Taloudellisesti kannattava Bioenerginen Energiatehokas Vähäpäästöinen (KHK-päästöt, vesistökuormitus) Eettisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävä tuotanto Konseptin kehittäminen hyödyntää laajasti MTT:n nykyosaamista

Pelastaako bioenergia maaseudun? Uusi hallitusohjelma lupaa Maatalous - Maatalouteen perustuvaa energiantuotantoa lisätään - Maatalous siirretään samaan sähköveroluokkaan teollisuuden kanssa - Omalla tilalla tuotetun ja käytetyn biodieselin valmistevero poistetaan vaalikauden alussa - Hallitus selvittää maatilakokoluokkaa suurempien keskitettyjen lantaa ja biomassaa käsittelevien biokaasulaitosten tarpeen ja investointimahdollisuudet ja pyrkii edistämään niiden perustamista syöttötariffien ja investointiavustuksien avulla.

Metsä - Suurimmat mahdollisuudet uusiutuvan energian lisäkäytössä tarjoaa metsäpohjainen bioenergia. - Uudet puun käyttökohteet, kuten biojalosteet ja toisen sukupolven biopolttoaineet, lisäävät puun käyttöä. Lisäksi on ilmeistä, että puun tuonti Venäjältä alenee lähivuosina. Metsän kasvua lisättävä kestävällä tavalla. - Hiilivoimalat ja öljykäyttöiset kaukolämpökattilat korvataan vähitellen vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla, kuten biovoimaloilla ja hake- tai bioöljykattiloilla. - Metsäenergian käytön turvaamiseksi kustannustehokkaalla tavalla tarvitaan biopohjaisen energian verottomuutta. Erityisesti suositaan sähkön- ja lämmöntuotannon yleistymistä. -Sähkön hajautetun pientuotannon verkkoon pääsyä parannetaan. -Pellettien, maalämmön ja muiden uusiutuvien ja biopohjaisten energialähteiden käyttöä edistetään. -Liikenteen päästöjä vähentävien biopohjaisten polttoaineiden käyttöä edistetään ensin lakisääteisesti ja myöhemmin markkinaehtoisin toimin.

Bioenergian lähteet Suomessa (Rintekno 2007) Vuotuinen kasvu Metsä 56 Mt/a (sis. latvat, oksat, kannot, juuret) Vilja 6 Mt/a (sis. oljet) Turve 7 Mt/a Kasvu käyttö = lisäpotentiaali (TWh) Puu 300 150 = 150 TWh Suurin potentiaali! Biojäte 70 60 = 10 TWh Peltobiomassa 50 35 = 15 TWh

Peltobiomassat loppuvat kesken USA arvio by 2010 1/3 maissista etanoliksi, kattaa 8% bensiinin tarpeesta ¼ soijasta biodieseliksi, kattaa alle 2% dieselöljyn tarpeesta Näin laskien pelto loppuu Suomestakin Ruokohelpiä (tai muuta korsikasvia) riittää silti turpeen särpimeksi Biodieselillä voi silti olla tärkeä paikallinen merkitys

Biokaasutuotanto on maatilamittakaavassa suurinvestointi > 200 000 euroa. Reaktori saisi maksaa korkeintaan 50 000 euroa, jotta pääomakustannukset voitaisiin kattaa oman energian käytöstä saadulla säästöllä. Epärealistista Vai onko? Teknologian kehitys? Tällä hetkellä kannattava toiminta perustuu jätteenkäsittelymaksuista (50-100 /t) saataviin porttimaksutuloihin. Ulkopuolisen jätteen käyttöön liittyy -Lannoitelaki -Sivutuoteasetus -Edellyttää laitoshyväksyntää (Evira)

Kannattaako biokaasu? Mitä tarkoitetaan kannattavuudella? Liiketaloudelliset mahdollisuudet Markkinattomat hyödykkeet vähenemä: N ja P vesistökuormitus KHK -päästöt Haju Markkinahyödykkeet Jätteen käsittelypalvelu Sähkö ja lämpö Liikennepolttoaine Orgaaninen lannoite hiilidioksidin myynti Yhteiskunnallinen hyöty

Biokaasun kannattavuuden parantaminen Jalostetaan mädätysjäännös lannoitteeksi Lannoitelaki ja sivutuoteasetus; laitoshyväksyntä Tehostetaan biokaasun saantoa lisäaineilla, esim. peltobiomassalla 1 tn lantaa tuottaa 15 m3 biokaasua 1 tn ruohoa tuottaa 200 m3 biokaasua Alennetaan biokaasulaitoksen investointikustannusta Integroidaan biokaasulaitos navetan/sikalan rakenteisiin Ei maksimoida kaasuntuotantoa? MTT:n tavoitteena koota yritysryhmä rakentamisen ja biokaasun osaamisalueilta ratkomaan tätä asiaa Fraktiointi; kiintoainespitoisuutta ylös, jolloin reaktorikokoa voidaan pienentää MTT tutkii lannan kemiallisen ja fysikaalisen separoinnin mahdollisuuksia ja kehittänyt lietelannan hajunpoistomenetelmän.

Energian suurtuotanto ja maa- ja metsätalous? Suuren mittakaavan tuotanto metsä-, elintarvike-, ja energiateollisuuden prosessien yhteydessä vahvistaa näiden teollisuudenalojen kannattavuutta ja tukee siten välillisesti myös alkutuotannon edellytyksiä Suomessa Edunvalvonta hinnoittelussa! Suurtuotannossa maa- ja metsätalouden rooli raaka-aineen tuottajana korostuu mm. ruokohelpin ja hakkeen tuotannossa, liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa, jossa ns. toisen polven jäte- tai sivutuoteperäiset polttoaineet ovat joko tulossa tuotantovaiheeseen (biodiesel) tai demonstraatiovaiheeseen (polttoaine-etanoli).

Hajautettu pientuotanto ja maa- ja metsätalous? Hajautettu pientuotanto tarjoaa mahdollisuuden vahvemmin kehittää maa- ja metsätalouden ja koko maaseudun elinvoimaisuutta. Energian hinnan noustessa tuotannon energiahyötysuhteen parantaminen tilan omia energialähteitä (lanta, metsähake, biomassa ) käyttäen parantaa tilan kannattavuutta. Tuotannon energiatehokkuuden parantaminen esim. biokaasuteknologian avulla vähentää myös maatalouden aiheuttamia ympäristöhaittoja. Alkutuotannon, teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirtojen käsittely biokaasulaitoksilla mahdollistaa alkutuotannon energiaomavaraisuuden sekä ympäristöhaittojen, kuten kasvihuonekaasujen, ravinnepäästöjen ja hajuhaittojen hallinnan. Paikallisilla hajautetuilla järjestelmillä on aluetaloudellista merkitystä, koska niiden avulla voidaan paikallisista raaka-aineista tuottaa paikallisen työvoiman avulla palveluja (esim. lämpöyrittäjyys) tai tuotteita (polttoaineet, biomassatuotteet).

Näkökulmia energian tuotantoon ja jalostamiseen tilalla Raaka-ainetuottajana viljelijä kostuu raaka-aineen hinnan Korsibiomassoista tuskin tulee kummempaa liiketoimintaa Ohraetanoli ja rypsiöljy -> varmistavat raaka-aineen menekkiä, nostavat alkutuotteen hintaa Energian jatkojalostaminen tilalla lisää tuottomahdollisuuksia Lämpöyrittäjyys (haketta kaukolämmön/polttoöljyn hinnalla) Etanolin ja biodieselin tilatuotanto? Kustannukset korkeat Rypsiöljy rehun sivutuotteena joko polttoon tai esteröitynä tilan traktoreihin Biokaasu/jätteenkäsittelypalvelu Kannattavuus perustuu tällä hetkellä käsittelymaksuun Karjatalouden tuotantokonseptin uudelleen ajattelu avaa uusia näkymiä.

Bioenergian ja biomateriaalien tuotannon järjestelmien kehittäminen MTT:ssä Selvitetään sekä teollista että maatilamittakaavaista tuotantoa Peltobiomassa (uudet energiakasvit, ruokohelpin korjuutekniikka) Bioetanoli (paremmat solut) Biokaasu (yhdistettynä kotieläintuotantoon, yhdyskuntajätteisiin) Jätteiden hyödyntäminen (lanta, olki ) Erityisosaaminen MTT:ssä: - raaka-aineiden tuotantoketjut, logistiikka, käsittely - hajautettu tuotanto ja käyttö - elintarviketeollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden ominaisuudet ja käyttö - bioprosessit (pötsissä, solutasolla) - raaka-aineiden koostumus ja fraktiointi, biomolekyylit - talous- ja aluevaikutukset - maa- ja metsätalouden integrointi

Tutkimuksen tilanne 5.6.2007 Koottu 17 tutkijan sisäinen kehittämisryhmä MTT:n neljästä yksiköstä Työpaja-sarja kesäkuussa yhdessä sidosryhmien kanssa kesäkuussa Tavoitteena Tutkimuksen painopisteiden täsmentäminen Osaamisen kehittämistarpeen täsmentäminen Hyviä hakemuksia Tekes-biorefinery hakuun syyskuussa.

Pelastaako bioenergia maaseudun? Ei välttämättä pelasta, mutta bioenergian avulla maatalous ehkä: Kannattaa paremmin Energian myynti lisää tuloja Ostojen vähentyminen säästää kustannuksia Saastuttaa vähemmän (ravinnekierrot, CO2-päästöt) Haisee vähemmän (yhteiskunnallinen hyväksyttävyys) Tutkimuslaitos kehittää maltillisesti ja vastuullisesti Vastuullisuus ei estä poliittisen myötätuulen hyödyntämistä