Ympäristökertomus vuodelta 2012

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus vuodelta 2012 Arto Kaasinen käyttöpäällikkö Kaija Lipponen ympäristörakennusmestari

Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 Energiat... 4 JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET... 5 SEKAJÄTE... 6 SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO... 7 BIOJÄTE... 8 HYÖTYJÄTE... 8 METALLI... 8 TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI... 9 TERVEYDENHUOLLON JÄTE... 9 VAARALLISET JÄTTEET...10 LÄÄKEJÄTTEET...10 SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT ATK- JA KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET...11 Tulosten arviointi...12 ENERGIAT...13 Öljy...16 KAUKOLÄMPÖ...16 SÄHKÖ...17 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012...19

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 3 (19) YMPÄRISTÖKERTOMUS 2012 JOHDANTO Ympäristökertomuksessa tarkastellaan kuntayhtymän jäte- ja energiakustannuksia ja määriä aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin. Jätehuolto Ympäristökertomus käsittää keskussairaalan, ja Honkalampikeskuksen jätehuollon kustannukset vuoden ajalta sekä jätemäärät. vuodelta. Jätemäärät on koottu keskussairaalan, osasto 15, Honkalampikeskuksen sekä Paiholan sairaalatoimintojen osalta. Myös vapaa-ajan tilojen tiedot ovat seka- ja biojätteen osalta mukana. Sairaalan jätehuolto perustuu jätelakiin 646/2011 ja jätelain nojalla annettuihin päätöksiin ja määräyksiin ja jätelautakunnan vahvistamiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Vaarallisten jätteiden, terveydenhuollon jätteiden, SE-romun, metallin kuljetukset ja käsittely hoidettiin 1.4.2011 tehtyjen sopimusten mukaisesti. Muiden kierrätysmateriaalien osalta 1.4.2010 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sopimukset on hajautettu kahdelle yritykselle tarjouskilpailun perusteella. Terveydenhuollon jätteet ja erityisjätteet lajitellaan ja käsitellään STTV:n jäteoppaan mukaisesti. PKSSK:n jäteohjeet on päivitetty v. 2008 STTV:n lajitteluohjeiden mukaiseksi. Ohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. Seka- ja biojätteen kuljettaminen ja käsittely siirtyi vuoden 2012 alusta kunnallisen jätehuollon hoidettavaksi 1.5.2012 voimaan astuneen uuden jätelain 32 :n perusteella. Kunnallista jätehuoltoa hallinnoi Puhas Oy, ent. Joensuun Seudun Jätehuolto Oy. Jätteiden käsittelytilat Erityisjätteet ja terveydenhuollon jätteet varastoidaan jäähdytyksellä ja ionisoinnilla varustetussa lukittava kontissa. Jätteet loppusijoitettaan Kontiosuolle erityisjätealueelle ja peitetään välittömästi. Kontin tyhjennys ja pesu tapahtuu viikon välein. Muut vaaralliset jätteet, tartuntavaaralliset jätteet, laboratoriojäte, eettinen biologinen jäte sekä sytostaateilla kontaminoituneet jätteet varastoideaan E-siiven lukitussa jätekylmiössä. Lääkejätteet varastoidaan sairaala-apteekin jätetiloissa.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 4 (19) ENERGIAT Ympäristökertomuksessa on esitetty vuosien 2009-2012 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin energiakustannuksia, ominaiskulutuksia sekä energioista maksettuja keskihintoja. Kertomuksessa esitetyssä 4 vuoden periodin tilastohistoriasta nähdään kustannus- ja kulutuskehitys. Kulukehityksen nousuun vaikuttaa nostavasti sairaala-alueen lisärakentaminen ja energiahintojen nousu. Kustannusten laskuun vaikutetaan eniten hyvin onnistuneilla sähköjohdannaissopimuksilla. Energiankulutustiedot on koottu omista ja energiatoimittajien vuosiraporteista. Ominaiskulutuksien vertailussa muiden sairaanhoitopiirien ja sosiaalipalvelutoimen tiloihin ovat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kulutukset lähellä muiden keskiarvoja. Lämmön ominaiskulutuksen nousu johtuu sisäilma- ja hygieniavaatimusten parantamisen vaatimasta lisääntyvästä ilmanvaihtomäärästä. Huomioina, että erikoissairaanhoidon toiminnat kuluttaa paljon energia- ja toimintasähköä verrattuna sosiaalipalvelutoimintaan. Tikkamäen sähköenergian ominaiskulutus on lähes kaksinkertainen Honkalammen ominaiskulutukseen. Suuren rakennusmassan ja teknisesti monipuolinen erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen tarvitseman energian kokonaiskustannukset ovat merkittävin osuus kiinteistöjen käyttökustannuksista. Jatkuvasta lisärakentamisesta johtuvasta kulutuksen noususta huolimatta on vuosikustannusten nousu pystytty hallitsemaan ( kts. 4-vuoden kustannusvertailutaulukko ). Vuosikustannusten nousun hallintaan vaikutetaan parhaiten hyödyntämällä energia/ympäristö-markkinoiden kilpailutukset ja alhaiset hinnat. Ympäristökertomuksen sisältö 2. Jätehuoltokustannukset 3. Sekajätemäärät sekä kokonaisjätemäärät 4. Sekajätemäärät/hoitojakso 5. Biojäte 6. Kierrätettävät jätteet 7. Tietosuojattava materiaali ja kustannukset 8. Metalli 9. Terveydenhuollon jätteet ja kustannukset 10. Vaaralliset jätteet ja kustannukset 11. Lääkejäte 12. SE-romu 13. Energiat

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 5 (19) JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET Taulukko 1. Jätehuoltokustannukset. Jätekustannukset /v 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2010 2011 2012 Ti 129 272 124 908 126 476 Pa 13 619 15 374 13 393 Hl 22 750 25 563 30 879 Yhteensä 168 605 167 742 172 974 Taulukossa 1 ovat Tikkamäen ja Paiholan sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen jätekustannukset. Jätehuollon kustannukset nousivat n. 6 % edellisestä vuodesta. Paiholan sairaalan jätekustannukset pienenivät edellisvuodesta, koska v. 2012 ovat mukana vain sairaalatoimintojen jätekustannukset. Honkalampikeskuksen jätekustannukset nousivat 21 % vuodesta 2011. Näistä yhdyskuntajätekustannusten nousu on 13 %. Tämä johtuu Puhas Oy:n käsittelymaksujen kohoamisesta. Sekajätteen käsittelymaksut ovat Liperin kunnassa korkeammat kuin Joensuussa ja Kontiolahdella. Astian käsittelymaksu (sisältää kuljetuksen ja jätteenkäsittelyn) oli v. 2012 31 % suurempi kuin v. 2011. Honkalampikeskuksen jätteet kerätään katoksissa oleviin astioihin. Jätevero oli v. 2012 sama kuin v. 2011, 40 /tn. Vaarallisen jätteen ja erityisjätteiden kokonaiskustannukset olivat v. 2012 49 607 euroa, astiaostot ja -vuokrat 11 013 euroa, pesut 5100 euroa ja kuljetuskustannukset 12 648 euroa, Kuljetuskustannukset ovat 26 % näiden jätejakeiden kokonaiskustannuksista.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 6 (19) Toteutuneet kustannukset v. 2012 ja arvio vuodelle 2013 (euroa) Arvio 2012 2012 toteutunut + / - Arvio 2013 Tikkamäki 150 000 126 476 23 524 150 000 Paihola 14 000 13 393 607 20 000 Honkalampi 25 000 30 879-5 30 000 Vapaa-ajan tilat 3 000 2 226 879 7 74 4 000 Yhteensä 192 000 172 974 19 026 204 000 Taulukko 2 Toteutuneet 2012 ja arvioidut jätekustannukset 2013 Taulukossa 2 ovat lisäksi vuodesta 2012 arvioidut ja toteutuneet kustannukset kaikkien kolmen laitoksen osalta sekä Noljakantie 17:n ja vapaa-ajan tilojen jätekustannukset. Noljakantie 17 B:n jätehuolto siirtyi vuokralaisen hoidettavaksi v. 2012 lopussa. SEKAJÄTE Sekajäte kg/v Keskussairaala, Paihola, Honkalampikeskus 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2010 2011 2012 Ti 375 601 389 980 437 038 Pa 80 305 86 325 100 110 Hl 137 870 122 593 179 056 Taulukko 3. Sekajätteet. Sekajätemäärä keskussairaalassa on yhteensä 437 038 kg/v. Sekajätettä kertyi 1197 kg päivässä. Kokonaisjätemäärä keskussairaalassa 739 986 kg/v. Kokonaisjätemäärään sisältyy lajiteltu polttokelpoinen jäte.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 7 (19) Sekajätteen määrä on lisääntynyt keskussairaalassa 12 % edellisvuodesta. Lisäys johtuu osittain G2-rakennuksen käyttöönotosta. Osittain jätemäärän lisääntymiseen on syynä kunnallisen jäteyhtiön määrittämä astioiden sovelletun painon muutos. (660 l astiapaino Puhas Oy:n raportin mukaan 66 kg, ennen 50 kg.) kpl. Myös Honkalampikeskuksen ja Paiholan sairaalan sekajätemäärät ovat kasvaneet samasta syystä eivätkä ole vertailukelpoisia edellisvuoteen verrattuna. Honkalampikeskuksen ja Paiholan sairaalan sekajäte kerätään 660 l astioihin ja 6 8 m³ pikakontteihin, joiden jätepainoina sovelletaan jäteyhtiön määrittämiä astiapainoja. Keskussairaalan sekajätteestä ainoastaan E-laiturin puristimen sekajäte (70 % keskussairaalan sekajätteestä) perustuu todelliseen, jäteaseman vaa alla punnittuun painoon. Ravintokeskuksen ja jätekatosten sekajätteet kerätään astioihin, joihin sovelletaan jäteyhtiön määrittämiä astiapainoja. Yhteensä sekajätettä kaikissa laitoksissa syntyi 716 204 kg. Huvilat, asunnot ja vuokratut tilat mukaan lukien sekajätteen määrä oli 744 066 kg. SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO Keskussairaala Sekajäte kg / hoitojakso / vuosi 2009 2010 2011 2012 Hoitojaksot 31009 28359 28153 27715 Kg 12,7 13,2 13,9 15,8 Taulukko 4. Sekajätemäärät: kg/hoitojakso/vuosi.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 8 (19) BIOJÄTE Biojäte kg / vuosi 2009 2010 2011 2012 Kg 106618 99 742 101478 106200 Taulukko 5. Biojätteet. Taulukossa on mukana keskussairaalan, Paiholan sairaalan, Siihtalanpussi 1:n ja Honkalampi-keskuksen biojätteet. Biojätteen lajittelu kattaa kaikki keskussairaalan rakennukset. V. 2012 biojätemäärät eivät ole vertailukelpoisia edellisiin vuosiin verrattuna, koska Paiholan sairaalan biojätteet punnittiin aikaisempina vuosina Kontiosuon jäteasemalla. V. 2012 biojätepainot ovat Puhas Oy:n määrittelemiä sovellettuja keskiarvopainoja. HYÖTYJÄTE Hyötyjätteitä ovat toimistopaperit, keräyspaperit, pahvit, metalli, lasi sekä käsitelty ja käsittelemätön puu. Hyötyjätteisiin lajiteltiin 188 324 kg. Luvussa on mukana Honkalammin ja Paiholan keräyspaperi, tietosuojapaperi, pahvit ja nestepakkauskartongit sekä apuvälineyksikön pahvit. METALLI Metalliromua kerättiin 21 470 kg vuoden aikana. Keräyspisteitä on kaikissa laitoksissa. Romumetallista hyvitettiin 1 069 euroa.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 9 (19) TIETOSUOJATTAVA MATERIAALI 45000 30000 15000 Tietosuojattavat materiaalit kg / vuosi 0 2009 2010 2011 2012 Kg 40716 23063 18223 22974 Taulukko 6. Tietosuojapaperit ja kalvot kg/vuosi. Vuonna 2012 kaikkien laitosten tietosuojamateriaalin (paperit ja muovi) määrä oli 22 974 kg/v. Kustannuksia tietosuojapaperin hävittämisestä on aiheutunut 18 327 euroa. TERVEYDENHUOLLON JÄTE Terveydenhuollon jäte kg/v Erityisjäte ja eettinen biologinen jäte 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2009 2010 2011 2012 kg 28 257 27 788 31276 33 601 Taulukko 7. Terveydenhuollon jäte Terveydenhuollolle ominaista jätettä ovat tapaturmavaarallinen jäte, tunnistamaton biologinen jäte ja eettinen biologinen jäte. Erityisjäte loppusijoitetaan Kontiosuon jäteaseman erityisjätealueelle ja tunnistettava eettinen jäte haudataan Kuopioon Heinälamminrinteen jäteaseman erityisjätealueelle.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 10 (19) VAARALLISET JÄTTEET Vaarallisia jätteitä ovat loisteputket, ksyleeni ja formaliini, lääkejätteet, sytostaateilla kontaminoituneet jätteet, laboratoriokemikaalit, maalit, liuottimet, öljyt sekä paristot ja akut. LÄÄKEJÄTTEET Loisteputket kg 578 Formaliini ja ksyleeni kg 7 463 Lääkejätteet ja sytostaateilla kontaminoitunut jäte kg 7 223 Paristot ja akut kg 349 Laboratoriokemikaalit kg 533 Muut vaaralliset jätteet 232 Yhteensä kg 16 378 Kustannukset 12 262 Taulukko 8. vaaralliset jätteet Lääke- ja sytostaattijätteet v. 2012 9000 6000 3000 0 2010 2011 2012 Kg 5086 5934 7223 Taulukko 9. Lääkejätteet. Vuoden 2012 lopussa sairaala-apteekin asiakkaina on 13 kuntaa, kaksi varuskuntaa ja Vetrea, sekä PKSSK:n yksiköt. Lääkejätteet palautetaan sairaala-apteekkiin ja edelleen poltettavaksi ongelmajätelaitokselle.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 11 (19) SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT ATK- JA KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET SE-romu 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2010 2011 2012 kg 15 830 15 861 10181 Taulukko 10. SE-romu SE-romun määrä vaihtelee vuosittain. Vaihtelut johtuvat varastoitujen laitteiden poistamisesta. SE-romun määrä johtuu enimmäkseen sairaalalaitteiden uusimisesta. SE-romusta voidaan kierrättää materiaalina n. 60 %. PKSSK:n lajittelutilanne vuonna 2012 Prosenttia kokonaisjätemäärästä Jätejae Kaikki yksiköt Keskussairaala ja os 15 Sekajäte 67,4 % 60,0 % Kierrätysmateriaalit ja lasi 16,7 % 21,3 % Vaarallinen jäte, erityisjätteet + SER 12,0 % 14,5 % Biojäte 9,0 % 10,1 % Sairaala-alueella tapahtuvan korjausrakentamisen yhteydessä syntyvästä jätteestä lajitellaan tiili- ja betonijäte, metalli, käsitelty puu sekä pahvit sekä SER-romuun kuuluvat kaapelit. E-laiturille hankittiin syksyllä 2012 G-rakennuksen saneerauksen valmistuttua jätepuristin energiajätteen lajittelua varten. Tällä hetkellä puristimeen kerätään keräysmuovia, koska PKSSK:n valitus jätelautakunnan päätöksestä on Kuopion hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Mikäli PKSSK saa päätöksen hoitaa jätehuoltonsa omana järjestelynä, voidaan energiajäte toimittaa poltettavaksi kunnallisen jäteyhtiön käsittelyhintaa edullisemmin.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 12 (19) TULOSTEN ARVIOINTI Sekajätteen osuus kokonaisjätteestä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Kierrätysmateriaali lajitellaan kaikissa laitoksissa. Energiakelpoinen puu- ja levyjäte lajitellaan keskussairaalassa ja Honkalampikeskuksessa. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen lajittelutavoite vuoteen 2016 mennessä: n. 50 % jätteistä kierrätetään, n. 30 % hyödynnetään energiana ja kaatopaikoille loppusijoitetaan n. 20 % yhdyskuntajätteestä. Varkauden Riikinnevaan rakennettavan jätteenpolttolaitoksen, joka on kuuden kunnallisen jäteyhtiön yhteinen hanke, suunnittelu on aloitettu. Laitoksessa hyödynnetään 56 kunnan alueen jätteitä. Laitoksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Voimalaitoksessa hyödynnettäisiin syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Pohjois-Savon ELY-keskus on toivonut, että laitoksen suunnittelussa selvitettäisiin mahdollisuus polttaa myös sairaaloiden erityisjätettä. Sairaalajätteen käsittelemiseksi laitoksen polttotekniikka tulisi ELY-keskuksen mukaan miettiä uudestaan. Ympäristöministeriön valmisteleman kaatopaikka-asetuksen mukaan vuodesta 2016 alkaen on sairaaloiden erityisjätteen loppusijoittaminen kaatopaikkojen erityisjätealueille kielletty. Ainoa sairaalajätteen polttoon tarkoitettu laitos sijaitsee Riihimäellä.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 13 (19) ENERGIAT Energiahankinnan vuosikustannukset (alv 0%) ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) Kulutukseen ( huomioitu ö-säiliö v v- erotukset ) TIKKAMÄKI 2009 2010 2011 2012 Lämpö 629 552 769 473 725 071 855 969 Sähkö 1 041 947 1 045 675 1 183 485 1 112 213 Öljy 114 709 111 722 102 195 136 346 Vesi/jätevesi 158 543 175 613 161 180 177 152 Yhteensä 1 944 751 2 102 483 2 171 931 2 281 680 PAIHOLA 2009 2010 2011 2012 Öljy/lämmitys 238 025 292 690 Sähkö 115 547 117 251 Vesi/jätevesi 76 978 66 662 Yhteensä 430 550 476 603 HONKALAMPI 2009 2010 2011 2012 Lämpö 242 680 306 483 292 288 317 039 Sähkö 124 012 123 899 151 503 136 559 Vesi/jätevesi 31 659 34 845 38 378 39 190 Yhteensä 398 351 465 227 482 169 492 788 PKSSK 2 773 652 3 044 313 2 654 100 2 774 468 YHTEENSÄ Taulukko 14. Vuoden 2009-2012 energiakustannukset (alv 0 %). Energianhinta- ja kulutusmuutokset v. 2012: Vuoden 2012 astepäiväluku (lämmitystarve) oli n.12 % suurempi kuin v. 2011. Kaukolämmön keskihinta oli 4,4 % suurempi kuin v. 2011. Vuoden 2012 Sähkön keskihinta oli n. 9% pienempi kuin 2011 (ero: -0,81 s/kwh). Sähkövero säilyi samana.1.1.2011 alkaen sähköveron tuplaantui 0,883-1,703 s/kwh. Sähköveron osuus on n. 20 % sähkökustannuksista.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 14 (19) Lämmitystarveluvut (astepäiväluvut) paikkakunnan lämmitystarveluvut kuvaavat onko vuosi ollut kylmä tai lämmin verrattuna pitkänajan (30 vuotta) keskiarvoon, ns. normaalivuoteen. vuosien 1971 2000 lämmitystarveluku, Joensuu 5117 (normaalivuosi) vuonna 2008 lämmitystarveluku, Joensuu 4409 vuonna 2009 lämmitystarveluku, Joensuu 4893 vuonna 2010 lämmitystarveluku, Joensuu 5501 vuonna 2011 lämmitystarveluku, Joensuu 4498 vuonna 2012 lämmitystarveluku, Joensuu 5042 Havaintona, että ainoastaan vuosi 2010 oli normaalivuotta kylmempi (n. 7,5%) Vuosi 2012 oli n. 12 % kylmempi kuin v. 2011. Kaukolämpö Tikkamäen- ja Honkalammen alueiden kiinteistöt on liitetty Fortum Power and Heat Oy:n (entinen Espoon Sähkö, entinen Joensuun Energia Oy, Entinen E.ON) kaukolämpöön. Fortumin kaukolämpölaitokset käyttää polttoaineena pääosin bioenergia. Kaukolämmön hinta: Kulutetusta energiasta energiamaksu /MWh. Perusmaksu, joka määräytyy liittymän sopimustehosta ja mahdollisesta sopimustehon ylityksestä. Sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä on oikeus kustannustason tai rakenteen muuttuessa tarkistaa hintoja tai muuttaa kaukolämpöhinnaston hinnoittelurakennetta.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 15 (19) Tarkastelujakson (v. 2008-2012) aikana tulleet hinnanmuutokset: (alv 0 %). v. 2012- hintakehitys: Heinäkuun alusta Joensuun alueella energiamaksu nousi 1,2 /MWh (3 %). Ylämylly - Honkalammen alueella 1.11.2012 alkaen energiamaksu nousi 4,13 /MWh ja perusmaksu 4%. v. 2011- hintakehitys: Syksyllä 1.10.2010 alkaen Joensuun alueella nousi energia 1 /MWh (n.2,7 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. Ylämylly - Honkalammen alueella 1.12.2011 alkaen energiamaksu nousi 4,5% ja perusmaksu 3,5%. V.2010 hintakehitys: V. 2010 alusta perusmaksu (tehomaksu) nousi 14,5 %, mutta energiamaksu säilyi entisenä. Kokonaisvaikutus keskimäärin 2,9 %. v.2007-2009 hintakehitykset: V. 2008 alussa perusmaksu nousi 3,6 % sekä perusmaksun kustannuskerroin k arvoon 1,13 ja energiamaksu 5,6 % arvoon 31,8 pysyen samana v. 2008 loppuun. V. 2008 hinnannousun perusteluna oli märästä kesästä johtuva turpeen ja biopolttoaineiden markkinahintojen 30 %, raskaan öljyn verojen ja verkon ylläpitokustannusten nousu. v.2009 alusta hinnat nousivat perusmaksujen osalta 1,5 % ja energiamaksujen 10,6 %. Hinnannousujen perusteluna oli 2007-2008 tapahtunut turve- ja biopolttoaineiden jopa 30 % nousu sekä ylläpitokustannusten jatkuva kohoaminen. Ominaiskulutus Tikkamäen lämmön ominaiskulutus on alle Kuntaliiton tilastojen muiden sairaanhoitopiirien tason. Honkalammen ominaiskulutus on Kuntaliiton keskiarvon yläpuolella. Kuntaliitoton tilastopalvelu ei enää ole toiminut v. 2010 jälkeen. Kuntaliiton v. 2010 sairaanhoitopiirien keskiarvo 68,15 kwh/rm3 Tikkamäki 63,10 Honkalampi 77,77

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 16 (19) ÖLJY Öljyä käytetään höyrynkehitykseen (kevytöljy) sekä sähkön varavoimaan. PKSSK on mukana yhteishankintarenkaassa, jossa Joensuun kaupungin hankintatoimisto kilpailuttaa vuosittain ympäristökuntien ja kuntayhtymien öljyhankinnat. Käytäntönä on ollut, että hankintasopimukset on tehty syksyisin. Sopimusöljytoimittajana jatkaa Oy Teboil Ab. Hintamuutoksia tapahtuu sopimusaikana markkinahintojen muuttuessa jatkuvasti. Hankinta-aikana öljyn markkinahintaa, Platt s Carcoe tuotenoteerauksia, ns. putkihintaa, seurataan päivittäin. Mikäli putkihinta muuttuu kolmena päivänä peräkkäin samaan suuntaan (+/-) sopimuksessa mainittua euromäärää suurempana tai pienempänä huomioidaan vaikutus öljyn hinnassa tarjous / sopimushintaa muuttavana. Öljyn hintaan vaikuttaa tunnetusti erilaiset maailmanpoliittiset tapahtumat (sodat, konfliktit yms.) sekä muut maailmantalouden ja markkinoiden reagoinnit. Öljyn hinnanmuutokset heijastuvat yleensä myös muihin energiatuotteisiin. Syyskesällä 2008 raakaöljyn maailman markkinahinnat kävivät yli 140 $:ssa ja niiden ennustettiin nousevan 1-2 vuodessa 200 250 $. Maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena hinnat kuitenkin putosi 40 $ tuntumaan. Vuoden 2011 loppupuolella ja öljyn hintaan on tunnetusti vaikuttamassa mm. Iran-tilanne ja vuonna 2012 Euroopan ja koko maailman taloustaantumauhkat. Lisäksi euron kurssi suhteessa dollariin on heikentynyt nostaen öljyn hintaa. Hinnan suunta on kohti syksyn 2008 tasoa. Öljyn hinnan muutokset ovat em. syistä paljon suurempia kuin turve- ja biopolttoaineisiin perustuvassa kaukolämmössä. KAUKOLÄMPÖ V. 2011 v. 2012 - Tikkamäki 41,91 / MWh 43,75 / MWh (sis. energia + perusmaksu) - Honkalampi 58,76 / MWh 61,61 / MWh (sis. energia + perusmaksu) Fortumin kaukolämpöhinta on Honkalampi - Ylämylly alueella kalliimpaa kuin joensuussa.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 17 (19) VESI/JÄTEVESI Veden toimitus: Joensuun Vesi Oy Hinnat kulutuksen mukaan vedestä ja jätevedestä /m 3. Vesi- ja jätevesituotehinnat ovat Joensuun Veden yleinen hinta. Hintamuutoksia tulee harvemmin ja ovat yleensä pienempiä kuin muissa energioissa. Käytännössä hintamuutokset ovat yleisen kustannustason noususta johtuvia eikä ns. monopoliasema ole näkynyt merkittävästi hinnannousuissa. Vuoden 2006 hintoihin ei tapahtunut hinnanmuutosta. Vuoden 2007 alusta hinnannousut: vesi + 3 %, jätevesi + 3 %. Vuoden 2008 alusta hinnannousut: vesi + 1 %, jätevesi + 1 % Vuoden 2009 alusta hinnannousut: vesi + 4,5 %, jätevesi + 3,5 %. Vuoden 2010 ja 2011 hintoihin ei tapahtunut hinnanmuutosta Vuoden 2012 alusta hinnannousut: vesi + 4,3 %, jätevesi + 4,4 %. SÄHKÖ Sähkön hinta muodostuu: - siirtohinnasta - sähkötuotehinnasta (energia) ja - myyjän marginaalista (salkunhoitopalvelu). Siirtohintaan sisältyy perusmaksu, pätötehomaksu ja sähkövero. Lisäksi siirron energiamaksu on hinnoiteltu talvipäivälle ja muulle ajalle erikseen. Sähkön hinnat: - v. 2008 keskihinta 6,26 snt / kwh - v. 2009 keskihinta 8,20 snt / kwh - v. 2010 keskihinta 7,90 snt / kwh - v. 2011 keskihinta 8,74 snt / kwh (sähköveron noususta johtuva) - v. 2012 keskihinta 7,93 snt / kwh Tikkamäen sähkön ominaiskulutukset - - - - v. 2009 sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 v. 2010 sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v. 2011 sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 v. 2012 sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 18 (19) Jatkuvasti tehostunut sairaanhoitotoiminta (sähköenergiatoimiset laitteet, varusteet, järjestelmät) lisää kulutusta. Merkittävänä lisäyksenä ovat esim. sisäilman laadun ja hygienian vaatimana ilmanvaihdon kasvavat ilmamäärät, mitkä edellyttävät isompia tehoja ilmastointipuhaltimilta. Ilmastoinnin kuluttamasta energiasta suuri osa on puhaltimien kuluttamaa sähköenergiaa ja lämmitysenergiaa tarvitaan lämmön talteenoton jälkeiseen lisälämmittämiseen. Lisääntyneen jäähdytystarpeen johdosta on hankittu lisää jäähdytysjärjestelmiä, jotka vaikuttavat sähköenergian kulutuksen kasvuun, mikä vaikuttaa myös siihen, että sähköhuipputeho on usein keskikesällä. Jäähdytystehoa tarvitaan esim. atk-laitteille myös talviaikaan ympärivuorokautisesti. Sähköenergian hankinta Sähköhankinta sopimuskaudelle 2013-2015 kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Sähköenergiaa hankitaan Nord Poolin (Pohjoismainen sähköpörssi) sähkömarkkinoilta kuluvalle ja tuleville vuosille ns. johdannaissopimuksilla. Hankintojen tavoitteena on hintariskien hallinta ja edullinen hinta. Kesästä 2011 lähtien sähköenergian tuotehinnat ovat laskeneet vuoden 2013 alkuun saakka antaen hyviä hinnankiinnitysmahdollisuuksia. Vaikuttavimpina syinä pörssihintojen laskuun ovat olleet Pohjoismaiden v. 2012 hyvä vesivarantotilanne, Euroopan ja maailman taloustaantumauhka, alhaiset päästöoikeushinnat sekä hiilen ja kaasun hinnan laskeminen. Sähkö on Pohjoismaissa edelleen Saksan hintaa halvempaa, mutta hinnat lähestyvät Saksan hintatasoa sitä mukaa kun siirtoyhteydet Pohjolasta Keski-Eurooppaan vahvistuvat. Näitä investointeja EU sekä vaatii, että avustaa verkkoyhtiöitä rahalla. Tämä on tärkeänä asiana huomioitava ja hyödynnettävä edulliset markkinahinnat tulevien vuosien johdannaiskiinnityksissä.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 19 (19) Energiansäästötoimenpiteet Uudisrakennus- ja saneeraushankkeissa tarkastellaan kokonaistaloudellisuutta suorittamalla järjestelmien energiataloudellisuusvertailut ja elinkaarilaskelmat, joissa huomioidaan investointikustannukset, takaisinmaksuajat ja muut kokonaiskustannuksiin ja käyttökustannuksiin vaikuttavat tekijät. PKSSK kiinteistöissä on suoritettu energiakatselmuksen lyhyen takaisinmaksuajan ja pienen investointikustannukset toimenpiteet. Vuosittaisiin rakennusprojektiohjelmiin on pyritty saamaan energiasäästö-toimenpiteiden suorittamiseen investointirahaa. Vuoden 2012 aikana energiansäästötoimet huomioitiin erillisprojekteissa. Käyttö- ja ylläpitotehtävissä on tehty lämmitysten energiankulutuksen optimointitoimenpiteitä: IV-kojeiden käyttöajat, lämmityksen- ja jäähdytyksen säätötarkistukset, sulatusohjausten viritystä yms., joilla on vaikutusta energiankulutukseen. Vedenkulutusta on saatu vähentymään uusimalla kalusteita vähemmän vettä kuluttaviin. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 - Energiajätteen lajittelu aloitetaan keskussairaalassa mikäli Kuopion hallinto-oikeudelta saadaan myönteinen päätös PKSSK:n hakemukseen poiketa kunnallisesta jätehuollosta ja kilpailuttaa yhdyskuntajätteen kuljetus omana järjestelynä osana muuta jätehuoltoa. Muussa tapauksessa jatketaan ja tehostetaan keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelua hyötykäyttöön. - Uusien rakennusten ja peruskorjattavien yksiköiden asianmukaisten jätetilojen tarve on huomioitava tilojen suunnittelussa. Jätejakeiden lajittelutarve ja pitkät siirtomatkat edellyttävät riittävän kokoiset jätehuoneet jokaiseen yksikköön ja sisäisen kuljetuksen resurssien huomioiminen on tärkeää. - SSTY:n ympäristöjaoston jäsenten sähköisen foorumin välityksellä keskustellaan kaikkia koskettavista asioista ja ongelmista ja kehitellään yhteisiä ideoita. Ympäristökatsauksen runkoa rakennetaan yhteiseksi malliksi kaikille sairaanhoitopiireille. Sairaaloiden jäteohjeistusta kehitetään ja pyritään yhdenmukaistamaan keskeisiltä osin. - Jätekoulutusta jatketaan laitoshuoltajille ja terveydenhoito-oppilaitoksen opiskelijoille sekä mahdollisuuksien mukaan myös muille henkilöstöryhmille, asiakkaille ja potilaille. - Rakennusjätteen lajittelun koulutusta järjestetään laskutyöurakoitsijoille.