Tuulta, turvetta ja aurinkoa... Kansalaistiedon kurssi 6.8.2013 Päivölän kansanopisto Kari Vitie
Taustaa Helsingin yliopisto, kansantaloustiede Yleisradio, taloustoimittaja ja toimituspäällikkö Suomen suurlähetystö, Belgrad ja Bern, avustaja Teollisuuden keskusliitto, tiedotuspäällikkö Elinkeinoelämän valtuuskunta, EU-projekti Metsäteollisuus ry, tiedotuspäällikkö Suomen suurlähetystö, Berliini, lähetystöneuvos Patria Oyj, asiantuntija Nord Stream AG, Sveitsi, liiketoimintaympäristön analysointi Ympäristöviestintäkonsultti
Aiheet Energian tuotanto ja kulutus tilastoina Tuuli, turve ja aurinko... Energiapoliitiikkaa... Suomalaisten mielipiteet energiasta Kataisen hallituksen energiapolitiikka Kiista ydinvoimasta Syöttötariffi Turpeen ongelmat Bioenergia Viljasta ruokaa vai biopolttoaineita?
Energialähteet
Energian loppukäyttö
Energian kulutuksen kehitys 1970-2011
Uusiutuvat
Sähköntuotannon lähteet
Sähkön kokonaiskulutus
Maakaasua Suomeen Länsi-Siperiasta (metaania), Gasum Oy (Fortum, Gazprom, Suomen valtio, E.ON) Maakaasun osuus lämmön- ja sähköntuotannon polttoaineista on noin 30 % Ympäristöä vähän rasittava fossiilinen polttoaine, ei rikkidioksidia Euroopassa kaasun osuus kasvaa noin 30%:iin Kaasulla ei ole poliittista tukea niin kuin ydinvoimalla ja bioenergialla Liuskekaasu? Mereen ja ikijäähän sitoutunut metaani?
Hyvä tuuli
Ydinvoimalupien kannattajat ja vastustajat Kannattajat vanhemmat johtava asema kokoomus Vastustajat nuoret työttömät vihreät ja vasemmistoliitto
. Olkiluodon ydinvoimalat
Ongelmia kolmannen voimalan rakentamisessa Myöhästyminen Kustannusarvio 3,2 mrd 8,5 mrd euroa Betonin ja hitsauksen heikko laatu Työntekijöiden vaientaminen turvallisuusasioissa Säteilyturvakeskus STUK havainnut monia rakenneongelmia Kiistely Areva TVO Arevan tappio 2,7 mrd Greenpeacen kampanja (Lauri Myllyvirta) Sähkön hinta pysyy korkealla
Järjetön hanke Europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr) jätti 16.5.2009 Euroopan komissiolle pyynnön laatia puolueeton selvitys Olkiluodon rakenteilla olevan ydinvoimalan sotkuista. Hassin mukaan Olkiluodon aikataulu on kaksinkertaistunut ja kustannukset enemmän kuin kaksinkertaistuneet. "Kaikki lupaukset ovat osoittautuneet valheiksi." "Kuinka kukaan voi järjissään enää esittää uusia ydinvoimaloita", Hassi sanoi vihreiden puoluekokouksessa Jyväskylässä. Hassi vastusti myös Itämeren kaasuputkea
Greenpeace Olkiluodossa 2007 Nick Cobbing
Energiapolitiikkaa Saksassa Ydinvoimalat suljetaan 2022 Saksasta tulee ensimmäinen teollisuusvaltio, joka luopuu ydinvoimasta. Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa Bioenergiaa Uusia hiilikaivoksia avataan puolesta ja vastaan Venäjän kaasu, kivihiili ja öljy
Saksa leikkaa tukia aurinkoenergialle
Aurinkoenergian tukia lasketaan Saksassa Saksa, joka on maailman suurin aurinkoenergian markkina, aikoo leikata aurinkoenergian tukea hillitäkseen alan voimakasta kasvua. Ympäristöministeri Norbert Röttingen kertoi, että aurinkoenergiasta maksettavia tukia lasketaan keskimäärin 15 senttiin kilowattitunnilta. Yli kymmenen megawatin aurinkovoimalat eivät saa lainkaan tukea Saksan hallitus on pyrkinyt hillitsemään aurinkoenergian kapasiteetin voimakasta kasvua. Tuotantomuodon kasvu on jo ylittänyt tavoitteet, jotka sille asetettiin Saksan päättäessä luopua ydinenergiasta vuoteen 2022 mennessä. Tukien leikkaamisen arvioidaan vahingoittavan aurinkopaneelien valmistajia, joita ovat muun muassa Q-Cells ja Conergy. Ne kärsivät jo valmiiksi kiinalaisyhtiöiden kiristäessä kilpailua. Energiatuista vastaavat viranomaiset ovat joutuneet tänä vuonna kamppailemaan pysyäkseen aurinkopaneelien laskevien hintojen perässä. Paneelien hinnat putosivat viime vuonna noin 46 prosenttia, mikä on vauhdittanut niiden asennusta valtiontukien laskusta huolimatta
Ei ydinvoimaa
Mielenosoituksia ydinvoimaa vastaan Saksassa
Saksan luopuminen ydinvoimasta tarkoittaa fossiilisempaa tulevaisuutta Saksa luopuu ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus Japanissa muutti asenteita ydinenergiaa kohtaan. Saksan hallitus on perustellut ydinvoimasta luopumista muun muassa halulla siirtyä uusiutuvan energian aikaan Saksa täyttää energiavajeen rakentamalla uusia hiili- ja kaasuvoimaloita Hiilidioksidipäästöjen talteenottoa vastustetaan, koska teknologialla voitaisiin perustella hiilen käyttöön turvautuminen.
OK ydinvoimalle Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas pitää ydinvoimalla tuotetusta energiasta
Suomen ydinvoimakeskustelun historiaa Suomen viidennen ydinvoimalan rakentaminen ja paperinvienti Saksaan 1999- Kampanja ydinvoimaa vastaan 2000-2002 Eduskunnan päätös 2002 vihreät lähtivät hallituksesta Nyt vihreät eivät vastusta ydinvoiman rakentamista Saksan kortti Kataisen hallitus ei hyväksy uusia ydinvoimalalupia
Kolme hakemusta kaksi lupaa Hallitus teki periaatepäätökset kaikista kolmesta ydinvoimahankkeesta vuonna 2009 Teollisuuden voima TVO Fortum Fennovoima Eduskunta hyväksyi TVO:n ja Fennovoiman hankehakemukset heinäkuussa 2010 Poliittinen kiista repi erityisesti Keskustaa Kokoomus ja RKP vankasti ydinvoiman kannalla Vihreät pysyivät koossa ja hallituksessa toisin kuin vuonna 2002 Miksi hallitus hylkäsi Fortumin hakemuksen? Viestintäjohtaja Anne Brunilan lausunnot suututtivat Keskustan Fennovoiman voimala tulee Pyhäjoelle, Simo hävisi kilpailun E.ON luopui osakkeistaan - Rosatom ostaa ja toimittaa voimalan?
Hallituksen energiapolitiikka Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi Hallituksen tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta Uusi kestävä kehityksen strategia Energiatehokkuuden parantaminen Pois öljyriiippuvuudesta lisää tuuli- ja vesivoimaa Turpeen käyttöä vähennetään ja puun käyttöä lisätään Hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille. (Vihreät eivät hyväksy ydinvoimaa)
Vapaavuoren teesit Suomi luopuisi ensimmäisenä maana Euroopassa kivihiilen käytöstä vuoteen 2025 mennessä Suomen vaihtotasetta parannetaan panostamalla kotimaiseen puhtaan energian tuotantoon ja vähentämällä energian tuontia kolmanneksella. Lisää puu- ja jätepohjaista bioenergiaa, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa Kivihiilen osuus on 12 prosenttia eli 10 terawattituntia sähkön tuotannosta ja 23 prosenttia eli 13 terawattituntia kaukolämmön tuotannosta. Turve on vaihtoehto, mutta samaan aikaan samassa hallituksessa ympäristöministeri Ville Niinistö on ajamassa alas koko turpeen käyttöä vuoteen 2020 mennessä. Metsäteollisuudelle puun polttaminen lämmöksi ja sähköksi on vastenmielistä, koska energiayhtiöiden hinnoitteluvoima puun ostossa on globaaleilla markkinoilla toimivia metsäyhtiöitä parempi. Tuulisähköstä puhutaan paljon, mutta villoja siitä on syntynyt vasta vähän. Aurinkosähkö vasta pilkottaa vaihtoehtona ja vain kotitalouksille. Ensimmäinen vaihe olisi se, että hallitus ratkaisisi ensin kivihiilipäätöksiä turpeen kohtelun ollaanko siitä luopumassa vai ei. Ja jos ei olla, olisi tärkeää viestiä asia selvästi energia-alan toimijoille
Tuulivoimalat merellä
Energiasubventiot Energiamarkkinavirasto kertoi, mihin paheneviin talousvaikeuksiin ajautuvat Suomi ja Eurooppa nyt panostavat. Ne sijoittavat entistä enemmän rahaa ja valtion subventioita kohteisiin, jotka eivät pärjäisi omillaan markkinoilla Uusiutuvan energian tukemisen tarkoitus on tietysti hyvä ja kaunis, mutta onko meillä siihen oikeasti varaa? Karuin esimerkki Suomessa on tuulivoima, jota valtion talouden kannalta on vielä toistaiseksi hyvin vähän. Se ei ole saanut isoja tukisummia, mutta tilanne muuttuu. Hankkeita on paljon vireillä ja vaikka ne takkuisasti etenevätkin, kasvaa tuulivoimalayhtiöille kaadettava tukisumma lähivuosina hurjaa vauhtia Markkinoilla tuottaja saa nyt sähköstä hyvin vähän, koska vettä on yllin kyllin ja sähkön kysyntä vaisua. Megawattituntien hinnat ovat alle 30 euroa Tuulivoiman tuottajille on kuitenkin alkuvaiheessa luvattu jokaisesta megawattitunnista 105 euroa ja myöhemminkin 83 euroa. Valtio maksaa tämän syöttötariffin ja markkinahinnan erotuksen. Alkuvuonna se oli 63 euroa megawattitunnilta ja nyt enemmän, koska siis markkinahinta on laskenut Jokaisesta tuulivoimalla tuotetusta megawattitunnista valtio maksaa 2-2,5 kertaisesti sen, mitä tuulivoiman tuotantoyhtiö saa sähköstä markkinoilta. Siitä huolimatta tuulivoiman tuottajat valittavat syöttötariffin mataluutta ja esimerkiksi ulkomerelle ei kannata missään nimessä rakentaa edes 105 euron syöttötariffilla Tuulivoiman rakentamista ovat Suomessa jarruttaneet kansalaisten vastustus ja viranomaisten tiukka linja. Tuulivoimayhtiöille nämä ovat viheliäisiä hidasteita, mutta veronmaksajien rahoja vastustajat kyllä myös suojelevat
Syöttötariffi = veronmaksajien tuki uusiutuvalle energialle Energiamarkkinavirasto maksaa tänä vuonna syöttötariffitukea noin 100 miljoonaa euroa. Valtio tukee eniten tuulimyllyjä. Valtio maksaa syöttötariffin ja markkinahinnan erotuksen tuottajalle tukena. Tuulivoimalla tuotettu megawattitunti tammimaaliskuussa sain tukea 63 euroa. Se on noin puolet enemmän kuin sähkön markkinahinta samana aikana. Sähkön markkinahinnat ovat laskeneet, mikä tarkoittaa käytännössä valtion maksaman osuuden nousua. Tänä vuonna sähkö on pörssissä maksanut 30 euroa megawattitunnilta. Syöttötariffi lupaa tuulivoimalle 105 euroa megawattitunnilta. Käytännössä valtio maksaa tuulivoiman tuottajille tukea selvästi yli kaksi kertaa niin paljon, kuin tuulisähkön tuottajat saavat tuottamastaan sähköstä markkinoilta. Yksinkertaisempi voisi kysyä, onko tuulimyllyjen pyörittämisellä tukiaisten voimalla mitään järkeä. Energiapoliitikkojen mukaan siinä on
Entä jos 20-20-20 ei toteudukaan? Euroopan unioni teki vuonna 2008 päätöksen, jonka mukaan 20 prosenttia unionin energiantuotannosta pitäisi perustua uusiutuviin energianlähteisiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa uusiutuvien osuutta joudutaan nostamaan vuoden 2005 tasosta 9,5 prosenttiyksiköllä 38 prosenttiin Suomessa käytettäviä keinoja ovat esimerkiksi tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia, lämpöpumput, maalämpö ja liikennepolttonesteiden biokomponentin kasvattaminen. Ja sen lisäksi puuenergia, jonka tuottajana Suomi on jo Euroopan kärkeä. Virallinen totuus uskoo hankkeeseen. Kuitenkin esimerkiksi tuulivoiman lisääminen on vaikeaa, koska se on kallista, voimaloita ei haluta oikein minnekään ja kotimainen tuulivoimateollisuus on käytännössä huvennut vaihteistojen valmistamiseksi Puulla on suurempi merkitys ja tavoitteet kovat. Ne voidaan saavuttaa metsähakkeella, mutta erityisesti viimeisten prosenttiyksikköjen osalta se on vaikeaa ja kallista Lisäksi metsähakkeen keruu on kannattamatonta, mutta EU tyrmää tukiesityksen toisensa jälkeen. Myös kannattavimman, eli kuusikoiden päätehakkuista saatavan hakkeen eteen EU kasaa, luonnonsuojelijoiden tuella, kaiken aikaa esteitä.
Suomen turvevarat Metsätieteellinen suopinta-ala noin 9 miljoonaa hehtaaria Turpeen on laskettu vuosittain lisääntyvän noin 40 TWh eli laskennallisesti uutta turvetta syntyy nykyisin enemmän kuin mitä sitä käytetään Teknisesti turvetuotantoon soveltuva pinta-ala 1,2 milj. ha (12 % kokonaisalasta). Teknisesti käyttökelpoisten suoalojen energiasisältöon noin 12 800 TWh. Suomessa energiaturvetta on käytetty viimevuosina 20 30 TWh/a eli turvetta riittää12 %:n suoalalta (teknisesti käyttökelpoinen suoala) noin 500 vuodeksi, samanaikaisesti toisaalla soilla turvetta kasvaa lisää Turvetuotantoala vuonna 2009 oli noin 63 000 ha eli alle 1 % koko suopintaalasta Nyt tuotantoon tarvitaan seuraava 1 %-suoalasta, minkä turvin turvetuotanto varmistetaan 2060-luvulle saakka
Soiden käyttö Suomessa
Hyvä ja paha turve
Hyvä turve
Suoluontoamme on jo riittävästi tuhottu" - turve jakaa kansanedustajien mielipiteitä Turve on uusiumaton luonnonvara. Suoluontoamme on jo ihan riittävästi tuhottu, kommentoi vihreiden ehdokas. Vihreää pöllöilyä, sanoo perussuomalaisten edustaja bioenergiasta. 59 % ehdokkaista kannattaa suomalaista turvetuotantoa, ja 33 % on sitä vastaan. Keskusta ja vihreät eri mieltä turpeesta. 92 prosenttia keskustan ehdokkaista kannattaa turvetta, Vihreistä turvetuotantoa puolsi ainoastaan 5 prosenttia vastanneista. Keskustan lisäksi perussuomalaiset suhtautuvat positiivisimmin turpeen tuotantoon. Bioenergia kelpasi edustajille, 86 % kannattaaa
Kallistuuko sähkö? Sähkö on juuri nyt tietysti poikkeuksellisen halpaa, mutta hinnan nousu syöttötariffien tasolle voi kuitenkin viedä tosi kauan. Tai sitten sähkö ei kallistukaan. Tällaisiakin arvioita on ihan vakavissaan esitetty. Halvoilla sähkön markkinahinnoilla syöttötariffi siis tarkoittaa jatkuvaa suurta tukiaisvirtaa kohteeseen, joka ei millään eläisi ilman julkista tukea. Ei nyt eikä ehkä vielä 20 vuoden päästäkään. Koska maksettava tuki riippuu sähkön markkinahinnasta, ei valtio edes voi tarkasti budjetoida etukäteen tukisummiaan. Satoja miljoonia tukieuroja uhkaa joka tapauksessa humahtaa jatkossa joka vuosi tuulimyllyihin. Tänä vuonna Energiamarkkinavirasto arvioi koko tukisumman pysyvän vielä kohtuudessa, 66 miljoonassa eurossa. Siitäkin pääosa menee yhä metsähakevoimaloille, jotka pärjäävät pienemmällä tukisummalla megawattituntia kohti kuin tuulimyllyt. Joissain oloissa eli kalliiden päästöoikeuksien aikana biovoima voi jopa kannattaa ilman tukiaisiakin. Jos Suomi ja Eurooppa nauttisivat hyvästä suhdanteesta, isotkin tukisummat voisi ehkä vielä niellä sijoituksena maailmanpelastukseen. Pelastuksen kannalta tosin Suomen ja Euroopan tekemisillä ei ole mitään merkitystä, koska päästöt siirtyvät vauhdilla Aasiaan - samalla kun Eurooppa ulkoistaa kalliilla kustannuksilla ikävää tuotantotoimintaansa sinne, missä vielä teollisuustuotanto on arvossaan. Euroopan päästöt ovat pian niin marginaalinen osa maailman hiilidioksidin päästöistä, ettei edes niiden kokonaan lopettaminen ratkaisisi mitään. Hyvän omantunnon europoliitikot tietysti voivat saavuttaa Suomihan ei sentään ole Euroopan hulluin maa uusiutuvan tuessa. Esimerkiksi Espanja tukee uusiutuvia vielä paljon suuremilla summilla. Ilmankos maa nyt kerjääkin tukea rikkaammilta mailta pankeilleen. Saksa on siitä erikoinen tapaus, että sillä on varaa massiiviseen uusiutuvan energian tukeensa. Toistaiseksi.
EU:n energiapolitiikkaa EU:n energia- ja ilmastopaketti Lisää uusiutuvia, päästöjä vähennettävä 20% vuoteen 2020 mennessä Suomessa uusiutuvien osuus 28% ->38% Juhlapuheissa ovat uusiutuvat energialähteet mutta rakennetaan hiili- ja kaasuvoimaloita
Uusiutuvaa energiaa EU:ssa
Kantoja kuivataan
Bioenergiaa mutta saako puita kaataa?
Bioenergian tulevaisuus Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy Voimalaitokset vai pienpoltto Ilmanlaadun muutos pienhiukkaset? Pienhiukkasten koostumus muuttuu Kivihiili, raskas polttoöljy ja turve biomassa Liikenteen biopolttoaineet Ilmastovaikutukset?
Ruokaa polttoaineeksi? Haitilaiset polttivat autonrenkaita vuonna 2008 vastalauseena ruoan hinnannousulle Les Cayesin kaupungissa. Ruoan raaka-aineiden hintojen nousu lietsoi monessa maassa mielenosoituksia ja väkivaltaisuuksia. Levottomuuksiia on ollut Egyptissä, Haitissa ja Filippiineillä. Raivon syy oli maissa yhteinen: mielenosoittajat vaativat hallituksilta toimia ruoan hinnannousun hillitsemiseksi.
Tortillamellakat Meksikossa 2008 Öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila mainitsi tortillamellakat yhtenä esimerkkinä, mihin biopolttoaineiden kasvava tarve voi johtaa. Ei voi olla niin, että rikkaissa maissa mietitään kolmannen auton ostoa perheeseen. Se on eettisesti väärin, koska miljardi ihmistä ei saa riittävästi ruokaa, Ollila sanoi toimihenkilöjärjestö STTK:n seminaarissa.
Biopolttoaineet nostavat ruoan hintaa Ruoka on kallistunut jo kriisivuoden 2008 tasolle ja yhtenä syynä hinnan nousulle pidetään biopolttoaineita. Samaan aikaan kun nälkää näkevien määrä on kasvanut miljardiin, arvostelu biopolttoaineille maksettavia tukia ja maatalouden raaka-aineiden keinottelua kohtaan kiihtyy
Biodieseliä rypsistä Biopolttoaineiden kysyntä kasvaa - maissin, rypsin ja viljan hinta nousussa Sokeriruoosta valmistettua etanolia tuodaan Brasiliasta Eurooppaan Autoilijat saavat veroetuja
Hiilivoimaa
Saksalainen metsä Saako tätä metsää kaataa bioenergiaksi?
Pyhät metsät Kansallinen identiteetti metsäluonnossa Saksa ja Suomi taiteilijat ja säveltäjät Tammi on pyhä puu Teutoburgin taistelu vuonna 9. Napoleonin sotien jälkeen kansallisvaltion rakentaminen Kansallissosialismin pitkä ympäristövarjo Laittomat hakkuut ja puukauppa Trooppinen puu Suomen metsien suojelu tavoitteena Greenpeacen aktiivi toiminta yhteistyössä suomalaisten järjestöjen kanssa Metsäteollisuus vaikeuksissa nyt myös Saksassa