VII ERITYISLIIKUNNAN PÄIVIEN SUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Kari Koivumäki Opetus- ja kulttuuriministeriö Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina
1986-1. päivät, 150 osallistujaa - Nouseva fiilis, kuntien ERLI-ohjaajat saatu juuri käyntiin - Ministeri Suonio vahvasti mukana, Hans Lindström - Hyvät teemaseminaarit 1990-2. päivät alkavan taloustaantuman varjossa, 200 osallist. - Espoon päivillä peräti 11. työryhmää ja hyvä julkaisu 1994 - Jyväskylässä n. 250 osallistujaa - Claudine Sherrill erityisen tärkeä vieras - Jyväskylässä tehty hyvää työtä 1998-4. päivät Messukeskuksessa nostivat päivien tasoa, 300 osallistujaa, IPC:n presidentti Bob Steadward 2002-5. päivät Messukeskuksessa lisäsivät osallistujamäärän 350 tasolle, hyviä demonstraatioita jne. - Gudrun Doll-Tepperin hieno esitys 2006-6. päivät Jyväskylässä vakiinnuttivat tason n. 300-350 osallistujaan - Peter Downs ja Marijke Hopman-Rock hyvinä kv-luennoitsijoina 2010-7. päivät Jyväskylässä - Uutuutena kytkeytyminen EUCAPA-kongressiin
Taustaa: Osallistujia kansallisessa osiossa n. 230 ja EUCAPAkongressissa 220, mikä oli tämän osion historian suurin Erityisliikunnan päivien 6 teemaseminaarista suositukset alan kehitystyön linjoiksi Päivillä julkistettiin mm. kuntatyön arvio, erityisliikunnan historiateos sekä Liikunta & Tiede-lehden teemanumero
Teema 1: Kuntien erityisliikunta Ministeriön ehdotetaan jatkavan koordinaatiota ja esteettömyystyötä Kuntien yleisiin liikunnan kehittämissuunnitelmiin esitetään sisällytettävän myös erityisliikunnan kehittämislinjat Resursseissa erityishuomio toisaalta pieniin alle 10.000 asukkaan kuntiin ja toisaalta suurten kaupunkien erityisliikunnan verkostoon (koulutusyhteistyö ELJ, LTS, VAU ja SoveLi jne. koetaan arvokkaana) Paikallistasolla kunnissa yhä kehitettävä kuntien liikuntatoimen yhteistyötä vammais-, kansanterveys- ja eläkeläisjärjestöjen sekä liikuntaseurojen kanssa Mahdollinen uusi kehittämisohjelma (vrt. komiteanmietintö) kuitenkin ottaen huomioon jo tekeillä oleva ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma
Teema 1: Kuntien erityisliikunta, toteutuminen Kunnat saavat valtionosuuksina liikuntatoimen kehittämiseen vuositasolla n. 19,5 milj. euroa ja tästä summasta hieman yli 2 miljoonaa euroa käytetään erityisliikuntaan. Kunnat käyttävät tähän tarkoitukseen myös omia varojaan, jolloin kokonaissummaksi muodostuu n. 5 miljoonaa euroa. Tällä summalla kuntien organisoimassa ohjatussa erityisliikuntatoiminnassa on mukana n. 80.000 eri lailla vammaista, pitkäaikaissairasta ja iäkästä liikkujaa. Suurten kaupunkien (yli 50.000 asukkaan kaupungit) erityisliikunnanohjaajilla on ollut yhteisiä tapaamisia, joissa on käsitelty mm. sitä, kuinka nämä kaupungit voivat tukea ympäristökuntiaan erityisliikunnan kehityksessä sekä erityisliikunnan asettumista yleiseen liikuntaan strategioissa jne. Kunnissa on hieman yli 90 päätoimista erityisliikunnanohjaajaa ja tavoitteena on ollut saada erityisliikuntatyöntekijä yli 10.000 asukkaan kuntiin: tällä hetkellä tällainen puuttuu vielä 14 yli 10.000 asukkaan kunnasta mahdollista hanketta pohditaan
Teema 2: Vammaisliikunnan kehitystyö Kolmikanta (Paral. komitea, lajiliitot, VAU) selkeäksi eli lisää lajikohtaista yhteistyötä Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksessa avuksi VAU-kokemus sekä kaikille avoimen liikunnan kokemus Ketju Sporttiklubeista seuratoiminnan ja lajileirien kautta nuorten Paralympiaryhmän kautta maajoukkuetoimintaan vielä paremmin toimivaksi
Teema 2: Vammaisliikunnan kehitystyö, toteutuminen Kolmikantayhteistyö tehostunut: vuosittaiset tapaamiset säännöllisesti, vammaisurheilun kehittäminen lajin omasta näkökulmasta tavoitteena toiminnan laajentaminen kokonaisuudessaan Vammaisliikunnan ja urheilun parissa toimivien valmentajien ja ohjaajien osaamistarvekartoitus tehtiin 2011. Kartoitus lähtökohtana koulutuksen kehittämiselle Nuorten kaksi liikunnan ja urheilun polkua vahvistunut: Treeni-hanke (harjoittelukulttuurin kehittäminen) on tuonut lisää nuoria lajeihin, paralympiakomitean nuorten ryhmän toiminta on tehostunut yhteistyö VAU - Para toimii Nuori toimija koulutus tuo lisää ohjaamisesta ja valmentamisesta kiinnostuneita nuoria mukaan toimintaan.
Teema 3: Tasa-arvon kehitystyö erityisliikunnassa 1. Toimintakyvyn mukainen tasa-arvo: Vaikeavammaisten liikunnan työryhmämuistion ehdotusten toteutus kunnolla käyntiin: ohjeita kunnille koulutuksesta, välineistä ja avustajista 2. Alueellinen tasa-arvo: Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen loppuraportin suositukset toteutukseen ja konsultoiva työote paremmin käyttöön myös selvittämällä kuntaliitosten vaikutuksia 3. Lajien välinen tasa-arvo: Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen mentorointiohjelma, jotta lajien välinen tasa-arvo toteutuu paremmin 4. Etninen ja kulttuurinen tasa-arvo: Kulttuurien välisiä kohtaamisia myös erityisliikunnassa lisää ja tähän liittyvää koulutusta
Teema 3: Tasa-arvon kehitystyö erityisliikunnassa, toteutuminen SLU alueet uutena toimijana erityisliikunnassa (kysyntää koulujen, päiväkotien, urheiluseurojen suunnasta) Paikalliset vammaisliikunnan toimikunnat kehittyneet = - Yhteistyöverkostojen kehittämisellä eri kansalaistoimijat (VAU:n ja SoveLin paikallistaso, urheiluseurat, muut toimijat, kunnat) koottu saman pöytien ääreen, - vaikuttamistyö aiempaa laajempaa kuntien erityisliikunnan ohjaajat tulleet mukaan Liikunta-avustajat vaikeavammaisille sosiaalitoimesta www.välineet.fi
Teema 4: Lasten ja nuorten soveltava liikunta Yleissuositukset: - Vaaditaan hyvä yhteistyö linjalla: lapsi perhe opettajat ohjaajat - Esteettömyyttä ja välinelainaamoja kuntiin / kouluihin lisää Harrasteliikunta: - Lisää ohjaajakoulutusta ja konsultoivaa työotetta kunnissa ja järjestöissä - Paikallistasolla turvataan lapsen tai nuoren mahdollisuus valita joko inklusiivinen tai erillinen liikunnan harrastusmahdollisuus: tukipalvelut & koulutus kuntoon Koululiikunta: - Soveltavan liikunnan perustiedot keskeisten opettajaryhmien yleiskoulutukseen ja opettajille riittävät mahdollisuudet täydennyskoulutukseen - Liikunnan opetussuunnitelmiin sisään myös soveltavan liikunnan sisältöjä + kaikkien oppilaiden oikeus liikunnanopetukseen
Teema 4: Lasten ja nuorten soveltava liikunta, toteutuminen Koululiikuntaa kaikille uudistaminen, alan opetuksen verkkomateriaalit edelleen haasteena Koulujen liikunnanopetuksessa ääripäät aiempaa kauempana toisistaan, eriytymistä tapahtunut (yksilölliset- ja perhe, kouluerot suuria) Valtion erityiskoulut ottaneet aktiivisempaa roolia vammaisten liikunnanopetuksessa mm. konsultoinnissa Yleisesti ottaen enemmän lapsia urheiluseuroissa (vaikea tilastoida), yleinen tietoisuus lisääntynyt mm. perheissä (Solia, Malike, Sportti-klubi auttaneet)
Teema 5: Iäkkäiden erityisliikunnan haasteet Iäkkäiden erityisryhmissä on muistisairauksia, masentuneisuutta ja yksinäisyyttä, joita liikunnalla voi ehkäistä tai vähentää 1. Terveysseula ja alkukyselyt suositeltavia ikäihmisten liikuntaryhmissä 2. Tarvitaan laajaa yhteistyötä pyrittäessä tavoittamaan ikäihmisten erityisryhmiä Voimaa vanhuuteen-ohjelman kokemusten suuntaisesti 3. Ohjaajille koulutusta ikäihmisten erityisongelmista, liikunnan ohella myös psykososiaalisen puolen asioista 4. Ikäihmisten liikuntaryhmissä runsaasti vuorovaikutusta ja keskustelua, kannustusta ja kärsivällisyyttä 5. Resursseja ja ohjaushenkilöstöä lisää kuntiin ja ryhmäkoot kohtuullisiksi + mielellään "hitaampia" 1,5-tuntisia liikuntaryhmiä 6. Tavoitellaan myös toimintakyvyn mukaan kohtalaisen homogeenisia ryhmiä
Teema 5: Iäkkäiden erityisliikunnan haasteet, toteutuminen Ikäihmisten ryhmiin ja liikuntaan suositeltiin useita laadullisia kehittämistoimia, kuten mm. vuorovaikutteisuutta,, kohdennettua tiedotusta, erityiskoulutuksia, terveysseulaa sekä "hitaampia" liikuntaryhmiä. Näiltä osin työ on edennyt erityisesti valtakunnallisen Voimaa vanhuuteenohjelman kautta, jossa on tällä hetkellä mukana 38 uutta kuntaa. Lisäksi v. 2011 valmistettu ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma sisältää 16 suositusta, joista osaa on jo lähdetty toteuttamaan eri organisaatioissa. Ikäihmisten liikunnan ohjaajakoulutus toteutuu melko laajalla volyymilla mm. Ikäinstituutissa ja muutamassa muussa organisaatiossa. Lisäksi parhaillaan pohditaan ikäihmisten liikunnan rahoituksen pitkäjänteistä turvaamista ja kehittämistä (OKM - STM - RAY).
Teema 6: Integraation edistäminen Käynnistetään koordinoiva integraation ja inkluusion yhteishanke, joka jatkaa jo toteutettujen prosessien pohjalta. - Prosessiin mukaan lähteville starttiraha, johon liittyy 1) konsultointi/ kehityskumppani (koulutus, esteettömyys, välineet jne.) ja 2) jatkuva arviointi. Selkeytetään työnjakoa liikunnan järjestötoiminnassa: (VAU, Paralympiakomitea, lajiliitot ja toimialat, SLU, SoveLi, liikunnan aluejärjestöt jne.), jotta kaikille avoimen liikunnan ideat voivat edetä
Teema 6: Integraation edistäminen, toteutuminen Pohjafaktat lisääntyneet (mm. Saaren väitös, inkluusion esteet ja nosteet (sektoritutkimus) ja Suomi meets Norja seminaari 2011) Kaikille Avoin ohjelma päättyi SLU:ssa, mutta toimintatapa (konsultoiva työote) jatkuu VAU:ssa. Nimettyä henkilöä tähän ei ole Inkluusio kokonaisuudessaan on edennyt, mutta tavoitteisiin pääseminen vaatisi vahvemman poliittisen tahtotilan
Keskustelu jatkuu Erityis(Soveltavan)liikunnan päivillä 2014!!