Tutkimuslupa koepumppauksen tekemiseksi Forssan seudun vesihuollon turvaamiseksi Räyskälän pohjavesialueella, Loppi

PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 3/2014/2 Dnro ESAVI/77/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 9.1.2014 ASIA Tutkimuslupa koepumppauksen tekemiseksi Forssan seudun vesihuollon turvaamiseksi Räyskälän pohjavesialueella, Loppi HAKIJA Forssan vesihuoltoliikelaitos HAKEMUKSEN VIREILLETULO Forssan vesihuoltoliikelaitos on 16.5.2013 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt tutkimuslupaa koepumppauksen tekemiseksi Räyskälän pohjavesialueella Lopen kunnassa sekä lupaa koepumppaukseen liittyvään pohjaveden korkeuden seurantaan, vesistöjen pinnan seurantaan ja kaivojen pinnankorkeuden seurantaan. Koepumppauspaikan kiinteistön omistaja ei ole antanut lupaa tutkimuksen suorittamiselle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 18 luvun 7 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti TUTKIMUSPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Räyskälän koepumppauspiste HP 80 sijaitsee Räyskälän II-luokan pohjavesialueella 0443317. Alue sijaitsee luode-kaakko-suuntaisella pitkittäisharjulla, joka kulkee Forssan ja Tammelan keskustaajamien kautta kaakkoon kohti Räyskälää ja laajenee siellä Pernunnummen deltamuodostumaksi. Osa kaivokartoitusalueesta sijaitsee Maakylän-Räyskälän Natura 2000 alueella (FI0327003). Maakylän-Räyskälän alue on valtakunnallisesti erittäin merkittävä ja monimuotoinen luontotyyppien kokonaisuus Tammelan ylängöllä. Alueella on edustavaa harjuluontoa, luonnontilaisia keidassoita, karuja ja kirkasvetisiä harjujärviä ja suppalampia sekä humuspitoisia järviä. Harjujakso on osa III Salpausselkää ja se on Hämeen kylmänkukan läntisimpiä esiintymisalueita. Puolustusvoimat käyttää aluetta harjoitustoimintaansa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (12) HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Tutkimussuunnitelma Hankkeen tavoitteena on veden hankinnan varmuuden parantaminen Forssan seudulla. Forssan kaupungin veden kulutus on noin 5 000 m 3 /d ja tulevaisuudessa varaudutaan noin 6 000 m 3 /d veden tarpeeseen. Forssan vesihuoltoliikelaitoksen nykyinen vedenottokapasiteetti sijaitsee yhdessä pohjavesimuodostumassa ja on siten altis toimintahäiriöille. Koepumppaus toteutetaan osana EAKR -rahoitteista Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi -hanketta. Räyskälän koepumppaus on yksi osa pohjavesitutkimuksia, joita on tehty Forssan seudun vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseksi. Uusien vedenottopaikkojen selvittämiseksi Forssan seudulla on tehty useita tutkimuksia eri vaiheissa vuodesta 1993 alkaen. Forssan vesihuoltoliikelaitos toimittaa vettä Forssan seudun asukkaille ja yrityksille. Vesilaitoksen toiminnan varmuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että laitoksella on riittävät vesivarannot. Koepumppaus toteutetaan havaintopisteen HP80 lähiympäristöstä. Alueelle asennetaan pumppaukseen tarvittava määrä imuputkia ja pumppuja. Pumpattava vesi johdetaan poistoputkella Parkuvan lammen pohjoispuolelta Kaartjärveen. Poistoputki rakennetaan maan päälle. Tien ali putki johdetaan Parkuvan laskupuron rumpuputkessa. Koepumppauspiste sijaitsee Lopen kunnassa kiinteistöllä 433-409-3-62. Koepumpattava vesi johdetaan Kaartjärveen kiinteistöjen 433-409-3-62, 433-409-4-56 ja 433-874-1-0 kautta. Kaartjärven valuma-alue (vesistöalue 35.887) on pinta-alaltaan 66,56 km 2. Koepumppaus ei tule vaikuttamaan Kaartjärven vesitalouteen merkittävällä tavalla, joten Kaartjärvi on riittävän etäinen kohta koepumppausvesien johtamispaikaksi. Koepumppaus aloitetaan teholla 1 000 m 3 /d ja pumppaustehoa varaudutaan nostamaan asteittain maksimissaan tehoon 5 000 m 3 /d. Pumppuihin tarvittava sähkö tuotetaan Forssan vesihuoltoliikelaitoksen aggregaatilla. Koepumppaus alku- ja jälkiseurantoineen on tarkoitus toteuttaa 1.6.2013-31.12.2014 välisenä aikana. Varsinainen pumppausaika on 2-5 kuukautta. Koepumppausrakenteet ovat väliaikaisia ja ne puretaan koepumppauksen jälkeen pois. Alueelle jäävät pohjaveden korkeuden tarkkailuun käytettävät havaintoputket ja lampien pinnan korkeuksien seurantapisteet.

3 (12) Koepumppauksen tarkkailu Vesimäärät Pohjaveden korkeus Koepumppauksen aikana seurataan koepumpattavan veden määrää ja laatua sekä koepumppauksen ympäristövaikutuksia. Koepumppauspaikalta pumpattavaa vesimäärää seurataan vesimittarilla. Lukemat kirjataan kokeen ensimmäisellä viikolla päivittäin, kokeen jatkuessa vähintään kerran viikossa. Pohjaveden korkeuden tarkkailua tehdään alueen pohjaveden havaintoputkista ja yksityiskaivoista. Yksityiskaivojen kartoituksessa kirjataan kaivojen kannen korkeus, kaivon pohjan taso, veden pinnan taso ja pumpun vedenottotaso, jota alemmas vesi ei saa kaivossa laskea ilman että veden saanti estyy. Lisäksi kiinteistöltä selvitetään kaivon käyttö. Alustava tarkkailusuunnitelma on esitetty alla olevassa taulukossa: Pohjaveden korkeus Kokeen aikana: Koepumppauspaikka HP 80, HP77A, HP77B, HP76 Räyskälän vedenottamo Muut havaintoputket Yksityiskaivot Alku- ja jälkiseuranta: Alueen pohjaveden havaintoputket, kaivot ja Räyskälän vedenottamo Tarkkailutiheys Ensimmäisellä viikolla päivittäin ja sen jälkeen kerran viikossa. Ensimmäisellä viikolla päivittäin ja sen jälkeen kerran viikossa. Ensimmäisellä viikolla joka toinen päivä sen jälkeen viikottain tai 2* kuukaudessa. 1.kuukauden ajan viikottain, sen jälkeen 1*kuukaudessa Kerran kuukaudessa vähintään kuukausi ennen kokeen alkua ja vähintään kaksi kuukautta kokeen päättymisen jälkeen Pintaveden korkeus Pintavesien korkeuden tarkkailua tehdään lähivesistöistä. Korkeuden mittapiste perustetaan Kaartjärveen, Ali-Myllyyn, Taipaleenjärveen, Alimmaiseen, Siltastenlammiin, Parkuvaan, Avauslammiin ja Tourijärveen. Mittaukset tehdään kokeen aikana noin kerran viikossa. Lisäksi koepumppausaikana tarkkaillaan Kaartjärvestä lähtevän Kaartjoen virtaamaa noin kahden viikon välein. Pintaveden korkeuden seuranta aloitetaan alueen vesistöistä vähintään kuukautta ennen kokeen alkua ja seurantaa jatketaan vähintään kaksi

4 (12) kuukautta kokeen päättymisen jälkeen. Alku- ja jälkiseurantaa tehdään kerran kuukaudessa. Hämeen ELY-keskus määrittää tarkkailupisteiden sijainnin ja perustaa alueelle pintaveden korkeuden seurantaverkoston. Veden laatu Veden laatua seurataan kokeen aikana pumpattavasta pohjavedestä. Lisäksi varmistetaan veden laatu Räyskälän vedenottamolta. Alustava tarkkailusuunnitelma on esitetty alla olevassa taulukossa: Pohjaveden laatu Tarkkailutiheys Analyysit Koepumppauspaikka Viikottain Aistinvarainen arviointi (haju, maku, väri) HP80 2*kuukaudessa Happi, rauta, mangaani, sameus Kokeen keski- tai STM 461/2000 mukainen laaja vesianalyysi loppuvaiheilla Räyskälän Viikottain Aistinvarainen arviointi (haju, maku, väri) vedenottamo 1 * kuukaudessa, Ulkonäkö, haju, maku, sameus, väriluku, ph, ensimmäinen näyte ennen koepumppauksen käynnistämistä sähkönjohtavuus, happi, permanganaattiluku, kovuus, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, fluoridi, kloridi, kolimuotoiset bakteerit, enterokokit, e.coli. Koejärjestelyjä ja tarkkailua voidaan muuttaa kokeen tulosten mukaan siten, että alueilla, jossa olosuhteet vakiintuvat nopeasti, tarkkailua voidaan harventaa ja kohteissa, joissa tapahtuu muutoksia, tarkkailua tehdään tihennetysti. Koepumppauksesta tiedottaminen ja toiminta ongelmatilanteissa Koepumppauksesta tiedotetaan kaivokartoitusalueen maanomistajille kirjeitse. Lisäksi koepumppauksen aikataulusta ilmoitetaan Lopen lehdessä sekä hankkeen internet-sivulla. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös kyläkaupan ilmoitustaululla ja kyläyhdistyksen yhteyshenkilön kautta. Räyskälässä pidetään yleisötilaisuus sekä koepumppaussuunnitelmien valmistuttua että koepumppauksen jälkeen. Pohjaveden koepumppauksessa tavallisin toimenpiteitä vaativa vaikutus on veden saannin estyminen tai vaikeutuminen koepumppauksen lähellä olevissa kaivoissa pohjaveden pinnan alenemisen seurauksena. Tällöin koepumppauksen järjestäjä toimittaa korvaavan talousveden kaivon omistajille kokeen ajaksi. Koepumppauksesta ei ennakoida aiheutuvan muita mahdollisesti korvattavia haittoja. Koepumppauksen ympäristössä ei ole sellaisia luontokohteita (lähdeympäristöjä ym.), jotka voisivat häiriintyä koepumppauksesta.

5 (12) HAKEMUKSEN TÄYDENNYS HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Hakemuksen täydennyksessä, joka on toimitettu 1.7.2013 aluehallintovirastoon, hakija on todennut, että kaivokartoitusalueen maanomistajia on pyydetty ilmoittamaan onko kiinteistöillä kaivoja ja esittämään niiden sijainti kartalla. Alueella on ainakin 38 kaivoa (kartoitustyö vielä osin kesken). Näistä vain yhden omistaja ei ole antanut lupaa tutkimuksille. Tämän kaivon läheisyydessä on myös muita kaivoja, eikä ao. kaivoa ole tarvetta ottaa mukaan kaivotarkkailuun. Näin ollen kaivotarkkailua varten ei ole tarvetta Etelä-Suomen aluehallintoviraston tutkimusluvalle. Tutkimuksista ei luvanhakijan näkemyksen mukaan ole pysyvää haittaa kiinteistöille. Näin ollen ei ole korvattavaakaan. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 10 :ssä säädetyllä tavalla varannut kiinteistöjen 433-409-3-62, 433-409-4-56 ja 433-409-874-1-0 omistajille tilaisuuden muistutusten tekemiseen hakemuksen johdosta viimeistään 19.9.2013. 1) Lopen kunta (433-409-4-56) on pyytänyt, että Forssan vesiliikelaitos kiinnittäisi erityistä huomiota ympäristönäkökulmiin ja pohjaveden riittävyyteen. 2) Lopen kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on siirtänyt sille toimitetun Kaartjärven suojeluyhdistys ry:n ja Vojakkalan osakaskunnan kirjeen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Kirjeessä on vastustettu koepumppausluvan myöntämistä, mikäli hankkeella on vaikutusta Kaartjärven ja Kaartjoen vedenpinnan ala-, ylä- ja keskiveden korkeuden muutoksiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, luontaisen ja lisääntyvän taimenkannan elinolojen häiriintymiseen Kaartjoella tai vuollejokisimpukan elinolojen heikkenemiseen Kaartjoella. Lisäksi haettu vedenpumppauksen koepumppauslupa ei vastaa lopullisia vesimääriä. Koska vesi pumpataan takaisin samaan vesistöön, koepumppaus ei vastaa todellista tilannetta, jossa vesi johdetaan Forssaan ja se poistuu kokonaan vesistöstä. Testaustapa osoittaa vain pumppauksen antotehon, ei sen vaikutusta vesistöön. Kirjeessä viitataan aluehallintovirastolle ja Lopen kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnalle osoitettuun AAn ja BBn kirjelmään (kohdassa 3). 3) AA (433-414-7-94 ja 433-414-7-113) ja BB (433-414-7-95 ja 433-414-7-113) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Perusteluina he ovat viitanneet aluehallintovirastolle osoitettuun kirjelmään. He ovat korostaneet Räyskälän-Maakylän alueen Natura-alueen koskemattomuutta. Lisäksi he ovat pitäneet koepumppauksen esteenä pohjaveden suolaantumisriskiä alueella.

6 (12) Suolaantumisriski koskee paitsi Räyskälän alueen käyttövettä myös ja erityisesti Natura-alueen pohjavettä. Muistutuksen liitteenä olevassa kirjelmässä AA ja BB ovat muun muassa todenneet, että Forssan vesihuoltoliikelaitos on hakenut ja saanut Hämeen ELY-keskukselta projektirahoituksen pohjavesitutkimukselle Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi. Tarkoituksena on löytää yhteiskunnan vedenhankintaan soveltuva alue Lopen Räyskälän alueelta siten, että vedenottamo ja tarvittavat linjaukset voidaan toteuttaa niin, että ne eivät vaikuta negatiivisesti luontoarvoihin tai pohjaveden laatuun/määrään. Vesihuoltoprojektin tiedotustilaisuudessa tuli ilmi, että tavoitteena on, jos mahdollista, täyttää koko Forssan vedentarve Räyskälästä. Vähimmäisvedenotto tulisi olemaan noin 1 500 m 3 /vrk ja käytännössä alkuvaiheessa 2 500-3 000 m 3 /vrk. Putkilinjaus mitoitettaisiin koko kulutukselle 6 miljoonaa litraa vuorokaudessa. Koepumppaus tehtäisiin välittömästi Kaartjärven vieressä hiekkaharjun erottaman Parkuvanlammen rannalla ja koepumppausvesi johdettaisiin Kaartjärveen. Yleisön taholta oli todettu, että pumppausvesi virtaa heti hiekkaharjun läpi takaisin pumppauspaikalle eikä todellista vaikutusta pohjaveden tasoon näy lainkaan. Vesi tulisi johtaa pois alueelta niin, että vaikutus näkyy, muuten se ei vastaa hankeluvan tarkoitusta. Pernunnummen valuma-alue on helposti vettä läpäisevää hiekkaa ja hietaa. Jos alueelta otetaan 5-6 miljoonaa litraa vettä vuorokaudessa, laskee pohjaveden taso huomattavasti. Pumppauksella olisi myös hyvin selvä vaikutus Kaartjärven laskujoen Kaartjoen vesimäärään kuivina kausina. Pohjaveden pinnan lasku aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä Pernunnummen alueella pohjaveden suolaantumisilmiön, koska alue sijaitsee Tammelan järviylängöllä, joka muodostaa Etelä-Suomen laajimman järvi- ja suomalmin esiintymisalueen. Maaperä on hyvin rautapitoinen ja aiheuttaa edelleen monille kaivontekijöille ongelmia. Jos lupa myönnetään, tulee edellyttää, että koepumppaus tehdään heinäelokuussa kestäen vähintään kaksi kuukautta ja vähintään 5 000 m 3 :n suuruisena vuorokaudessa. Koepumppauksen vesi tulee johtaa pois alueelta Kaartjärven eteläpuolella olevan vesijakokohdan yli kaakkoon Punelian suuntaan. Lisäksi koepumppaukseen tulee sisällyttää tarkka ajantasainen päivittäinen seuranta ja raportointi viranomaiselle alusta pitäen ja se tulee heti keskeyttää, jos alueen pohjaveden taso alkaa pumppauksen vuoksi laskea tai vesimäärä Kaartjärvessä ja Kaartjoessa vähenee. HAKIJAN SELITYS JA VALMISTELULUPAHAKEMUS Hakija on 24.10.2013 aluehallintovirastoon toimittamansa selityksen yhteydessä pyytänyt lupaa saada ryhtyä jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin. Toimenpiteet olisivat koepumppauksen poistoputken rakentaminen koepumppauspaikalta Kaartjärveen kiinteistöjen 433-409-3-62, 433-409-4-56 ja 433-874-1-0 kautta ja lisäksi koepumppauskaluston asentaminen kiinteistölle 433-409- 3-62.

7 (12) Selityksessään hakija on todennut, että ympäristönäkökohdat on huomioitu sekä koepumppauspaikan sijoituksessa että tutkimussuunnitelmassa. Tutkimuspaikan hyvälaatuisen pohjaveden antoisuudeksi on arvioitu 0-5 000 m 3 /vrk. Koepumppaus toteutetaan asteittain tehoa nostaen aloittaen pumppaustehosta 1 000 m 3 /vrk. Koepumppausta tarkkaillaan tutkimuslupahakemuksen liitteenä olleen tarkkailuohjelman mukaisesti. Veden pumppausmäärä on mitoitettu pohjavedenantoisuus huomioiden ja pohjaveden ottopaikka on sijoitettu pohjaveden luontaisen purkautumispaikan tuntumaan, jolloin ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Forssan kaupungilla on jo olemassa vedenottamoita. Hankkeen tarkoitus on vahvistaa olemassa olevan vesilaitoksen vedenottokapasiteettia. Tässä mielessä hanke on varavedenottohanke. Mikäli vedenottohanke toteutetaan, vedenottamosta tullaan kuitenkin ottamaan jatkuvasti vettä vähintään osa vedenottoluvan sallimasta vesimäärästä verkoston ja laitteiston kunnossa pysymisen vuoksi. Jos vesi on laadultaan hyvää, voivat nykyiset vedenottamot jäädä vähemmälle käytölle. Tässä mielessä hankkeen nimittäminen varavedenottohankkeeksi voi luoda väärän mielikuvan uuden vedenottamon luonteesta. Hankkeeseen liittyvien hakemusten ja asiakirjojen nimeämiseen kiinnitetään jatkossa tarkempaa huomiota. Hankkeelle on saatu rahoitusta EAKR-rahastosta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä. Tästä johtuen koko hankkeen nimeä ei voida vaihtaa. Koepumppauksella selvitetään käyttöön saatava pohjavesimäärä ja pohjaveden laatu, vaikutukset pohjaveden pintaan, kaivoihin ja lähilampiin. Näiden vaikutusten arviointia varten koepumppausvesien johtamispaikkana Kaartjärvi on riittävän kaukana, sillä Kaartjärvi on kyseisen alueen pohjaveden lopullinen purkautumispiste. Vaikutukset Kaartjärveen arvioidaan laskennallisesti kokeen jälkeen. Laskenta perustuu valuma-alueen tunnuslukuihin (vesistöalueen pinta-ala, sadanta ym.) sekä virtaamamittauksiin, joita tehdään Kaartjärven laskujoesta tutkimuksen aikana. Koepumppausvesien johtaminen kauemmaksi ei lisäisi olennaisesti tutkimuksen tarkkuutta. Koepumppausten aiheuttama pohjaveden alenema voidaan koepumppauksen seurannassa erottaa alueen luontaisesta vaihtelusta. Koepumppauksia toteutetaan Suomessa kaikkina vuodenaikoina. Räyskälän-Maakylän natura-alue on rajoite koepumppauksen toteuttamiselle, mikäli koepumppauksella on haitallisia vaikutuksia niihin luontoarvoihin, jonka vuoksi alue on otettu Natura 2000-verkostoon. Maakylän- Räyskälän natura-alueen itäosassa ei ole pohjavesimuutoksille herkkiä luontotyyppejä, kuten lähdeympäristöjä tai puroja. Koepumppaus sijoittuu natura-alueen ulkopuolelle. Pumppauspaikka on sijoitettu pohjaveden luontaiselle purkautumisalueelle, jolloin pumppauksen ja/tai vedenoton vaikutukset pohjaveden pintaan ja virtaussuuntiin jäävät

8 (12) mahdollisimman vähäisiksi ja suppealle alueelle. Koepumppauksen vaikutuksia seurataan seurantaohjelman mukaan. Nyt haettu lupa koskee vain koepumppausta, mikä on toimintona lyhytaikainen. Sillä ei ole vaikutuksia natura-alueen luontoarvoihin eikä pumppauksesta ole tarpeen tehdä natura-arvioinnin tarveharkintaa. Mikäli hanke etenee vedenoton lupahakemusvaiheeseen koepumppauksen jälkeen, mietitään tarkemman natura-arvioinnin tarve erikseen. Koepumppaus ja myöhemmin mahdollisesti toteutettava vedenotto jäävät vesimääriltään ja ympäristövaikutuksiltaan niin vähäisiksi, että hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa YVA-menettelyä. Vedenotto aiheuttaa alenemakartion pumppauspaikan ympärille. Aleneman laajuus selvitetään koepumppauksella. Koepumppauksen aikana on varauduttu tarvittaessa toimittamaan vettä kaivojen omistajille. Pysyvän vedenoton lupakäsittelyssä päätetään mahdollisista korvauksista mm. yksityiskaivojen omistajille. Odotettavissa oleva alenema on vähäinen, koska pumppaus toteutetaan lähellä pohjaveden luontaista purkautumispaikkaa. Koepumppaus ei vaikuta Kaartjärven pinnan tasoon eikä Kaartjoen vesimääriin, koska koepumppauksen aikana ei johdeta vettä pois alueelta. Koepumppauksen ja sen yhteydessä tehtyjen seurantojen perusteella määritetään, minkä verran vettä alueelta voidaan johtaa pois aiheuttamatta haittaa Kaartjärvelle. Koepumppaus ei aiheuta alueellisesti laajoja tai pysyviä muutoksia pohjaveden laatuun. Vedenlaatu voi muuttua väliaikaisesti koepumppauspaikalla. Pumpatun veden rauta- ja mangaanipitoisuuksia sekä happipitoisuuksia seurataan koepumppauksen aikana. Seuraamalla veden happipitoisuutta mahdollinen raudan ja mangaanin pitoisuuden kohoamisriski voidaan havaita jo ennakoivasti. Koepumppauksen tavoitteena on pumpata hyvälaatuista vettä ja jos seuranta antaa viitteitä veden laadun heikkenemisestä, on pumppauksen jatkaminen epätodennäköistä. Koepumppaus ei vaikuta Kaartjärven tai -joen vesitalouteen, koska se on lyhytaikaista, eikä vesiä johdeta pois Kaartjärven valuma-alueelta. Pysyvän vedenoton vaikutusten arviointi tehdään erillisessä vesilupahakemuksessa koepumppauksen tulosten perusteella. Vedenottomäärä mitoitetaan siten, että sillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Kaartjärven vesitalouteen. Vedenottolupaa haetaan korkeintaan sille vesimäärälle, jota koepumppauksessa on pumpattu kohteesta pitkäkestoisesti. Lisäselvitys AA on toimittanut 28.10.2013 aluehallintovirastoon kirjelmän, jossa hän on kommentoinut Räyskälässä 26.10.2013 pidettyä, Forssan vesihuoltoliikelaitoksen järjestämää yleisötilaisuutta.

9 (12) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto antaa Forssan vesihuoltoliikelaitokselle oikeuden Lopen kunnassa sijaitsevan tilan 433-409-3-62 alueella tehtäviin pohjavesitutkimuksiin ja oikeuden sijoittaa pohjaveden poistoputki tilojen 433-409-4-56 ja 433-874-1-0 alueille hakemuksen mukaisesti Lopen kunnassa. Oikeudet ovat voimassa 31.12.2014 saakka. Määräykset 1) Imu- ja poistoputkien ja muiden tutkimuksessa tarvittavien laitteiden asennukset sekä koepumppaukset on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueiden omistajille ja alueiden käytölle. 2) Koepumppauksen vedenottomäärää tulee nostaa vaiheittain ja niin, että vedenottomäärä saa olla enintään 5 000 m 3 /d. 3) Koepumppauksessa pumpattu vesi johdetaan Kaartjärveen hakemukseen liitetystä, 26.3.2013 päivätystä tutkimuskartasta (1:10 000) ilmenevässä kohdassa. 4) Luvan saajan on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä maksettava koepumppauslaitteiston ja poistoputken sijoittamisesta toisen kiinteistölle aiheutuvasta haitasta seuraavat korvaukset: Tila Ilmoitettu omistaja Korvaus 433-409-3-62 XX ja XX 000 433-409-4-56 433-874-1-0 Lopen kunta Riitalan yhteismetsä 000 000 Eräpäivän jälkeiseltä ajalta viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko. 5) Toimenpiteiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijöille. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta edunmenetyksestä. 6) Luvan saajan on tarkkailtava koepumppausten vaikutuksia pohjaveden korkeuteen, pintavesien korkeuteen ja pohjaveden laatuun hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pintaveden korkeuden seuranta tapahtuu Hämeen ELY-keskuksen kanssa sovittavissa tarkkailupisteissä. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Lopen kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle. Tarkkailutulokset on lisäksi annettava pyynnöstä nähtäväksi niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea.

10 (12) 7) Töiden aloittamisesta on etukäteen hyvissä ajoin ilmoitettava kirjallisesti kiinteistöjen 433-409-3-62, 433-409-4-56 ja 433-874-1-0 omistajille, Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Lopen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Vesilain 18 luvun 7 :n mukaan jos asiasta ei sovita, lupaviranomainen voi hakemuksesta antaa oikeuden toisen alueella tehtäviin maaperä-, vesimäärä- tai muihin tutkimuksiin, jotka ovat tarpeen sanotussa laissa tarkoitetun hankkeen vaikutusten tai toteuttamismahdollisuuksien taikka pohjavesivarojen selvittämiseksi (tutkimuslupa). Tutkimus on tehtävä niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen omistajalle ja alueen käytölle. Lupa annetaan määräajaksi ja siihen on otettava tarpeelliset määräykset haittojen välttämisestä. Tutkimuksesta aiheutuva edunmenetys on korvattava. Sovellettu säännös Hakemuksen mukaisen koepumppauksen tarkoituksena on selvittää pohjavesivarojen määrää ja laatua Räyskälän pohjavesialueen antoisuuden ja pohjavesialueen soveltuvuuden tutkimiseksi yhdyskunnan vesihuoltoon. Koepumppausten perusteella voidaan arvioida pohjavedenoton vaikutukset ja vedenottohankkeen toteuttamismahdollisuudet myöhemmin mahdollisesti tehtävää lupahakemusta varten. Koepumppaus on näin ollen tarpeen. Koepumppauslaitteiston ja poistoputken sijoittamisesta toisen kiinteistölle aiheutuvasta haitasta määrätään korvaukset kiinteistöjen omistajille lupamääräyksessä 4. Muuta ennalta arvioitavaa edunmenetystä ei hankkeesta aiheudu. Hankkeen vaikutuksia pohjaveden korkeuteen tarkkaillaan pohjaveden havaintoputkista ja alueen yksityiskaivoista. Vaikutuksia pintaveden korkeuteen tarkkaillaan lähivesistöissä. Mikäli vedensaanti estyy tai vaikeutuu koepumppauksen johdosta, luvan saaja toimittaa korvaavan talousveden kaivon omistajille kokeen ajaksi. 18 luvun 7 Muistutuksiin ja mielipiteisiin vastaaminen Lopen kunnan, AAn, BBn, Kaartjärven suojeluyhdistys ry:n ja Vojakkalan osakaskunnan vaatimusten johdosta viitataan ratkaisun perusteluihin. Asiassa on kysymys vesilain 18 luvun 7 :n mukaisesta tutkimusluvasta, joka vaikuttaa muistuttajista ainoastaan Lopen kunnan oikeuteen tai etuun. Edellytykset tutkimusluvan myöntämiselle ovat olemassa. Kun luvan saaja toimii lupamääräysten mukaisesti, hankkeesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen omistajille ja niiden käytölle.

11 (12) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KÄSITTELYMAKSU Päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi määrätä tutkimuksen keskeytettäväksi tai rajoitettavaksi. 2 900 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vesilain mukaisen asian käsittelystä perittävän maksun suuruus on 50 euroa/h. Asian käsittelyyn on kulunut 58 tuntia, joten maksun suuruus on 2 900 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Forssan vesihuoltoliikelaitos Jäljennös päätöksestä Lopen kunta Lopen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-77-04-09-2013 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lopen kunnan virallisella ilmoitustaululla.

12 (12) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Jukka Leinonen Sinikka Laitakari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Sinikka Laitakari. SL/tv

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.2.2014. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.