AIMO MIKKONEN: BIOLOGIAN AINEREAALI, OHJEITA YO-KOKEESEEN VALMISTAUTUVILLE 1. Valmistautuminen biologian yo-kokeeseen 2. Ohjeita koetilaisuuteen 3. Biologian tehtävät 4. Vastaustekniikka 5. Hyvässä vastauksessa 1. VALMISTAUTUMINEN BIOLOGIAN YO-KOKEESEEN Saavuttaaksesi hyvän valmiuden koetta varten ota huomioon mm. seuraavat seikat! Perustietojen hankkiminen: Biologian opiskelussa on tavoitteena hankkia perustiedot elämän ja luonnon ilmiöiden toiminnasta, merkityksestä ja vuorovaikutuksista. Opiskelijan tulisi ymmärtää ilmiöiden kokonaisuuksia ja ihmisen vaikutuksia ympäristöön. Omaehtoinen ja monipuolinen tiedonhankinta on erittäin tärkeää. Hyviin tuloksiin pääseminen edellyttää kykyä arvioida kriittisesti omia suorituksia, ymmärtää ilmiöiden rakenteita, niiden syitä ja seurauksia sekä valmiuksia tehdä johtopäätöksiä. Tietojen syventäminen: Oppikirjojen ja biologian kurssien lisäksi on hyvin tarpeellista syventää tietojaan seuraamalla esim. tiedotusvälineissä käytäviä keskusteluja ja uutisia. Biologiaa käsittelevä kirjallisuus, alan lehdet ja mahdolliset tietoverkot laajentavat tehokkaasti omaa näkemystä. Kurssien opiskeleminen: Läksyjen lukeminen kurssien aikana luo pohjan selviytyä myös tulevasta ainereaalin kokeesta. Hyvin tehty työ siinä vaiheessa helpottaa huomattavasti kirjoitusten aikaisen kiireen keskellä. Jos asiat on jo kerran omaksuttu, niiden palauttaminen mieleen ja syventely on huomattavasti helpompaa. Kurssikokeisiin valmistautuminen on samalla valmistautumista yo-kirjoituksiin! Kokonaisuuksien hallinta: Yleiskuvan hahmottaminen auttaa sijoittamaan opiskeltavat asiat oikeille paikoille. Samalla se mahdollistaa monien käsitteiden oikean ymmärtämisen. Oppikirjojen sisällysluetteloiden ja otsikoiden silmäily ja muu esilukeminen auttaa kokonaisuuksien opiskelua. Kokonaisvaltainen asioiden hallinta antaa eväät ratkaista kokeen tehtävät hyvin. Vanhojen yo-kysymysten tarkastelu on hyödyllistä tutustumista erilaisiin kysymystyyppeihin. Niiden ratkaiseminen harjoittaa selviytymään myös omasta kokeesta. Omat muistiinpanot, yhteenvedot, käsitekartat yms. ovat arvokkaita perusasioiden, kokonaisuuksien ja kertauksen kannalta. Jos ymmärtää asiat oikein, ne useimmiten myös muistaa oikein. Monet opiskeltavat faktat edellyttävät ehkä myös ulkolukua, vaikka se yleismenetelmänä on melko tehoton. Opiskelupäiväkirja: Aikataulun ja lukujärjestyksen laatiminen auttaa ajankäytön ongelmissa. Lukusuunnitelmaa ei kannata laatia liian kireäksikään. Suunnitelmallinen tilanteen hallinta estää paniikkireaktion syntymisen ja auttaa tekemään harkittuja valintoja. Laadi hyvissä ajoin (muutamaa kuukautta aikaisemmin) henkilökohtainen lukusuunnitelma, mikä sisältää aikataulun ja päivittäisen lukujärjestyksen koepäivään asti. Merkitse lukujärjestykseen miten aiot käyttää aikasi. Jos sinulla on useita aineita kirjoitettavana laadi sopiva vuorottelu eri aineiden välille. Samana päivänä kannattaa opiskella ehkä kahta eri ainetta. Pidä opiskelustasi esim. ruutuvihkoon lukupäiväkirjaa, johon merkkaat ajankäytön ja opiskelemasi alueet/ kappaleet / kirjan sivut yms. Pyri pitämään kiinni tavoitteista niin sinulle jää aikaa myös kerrata asioita ennen koetta.
Sopiva opiskelun, liikunnan, levon ym. vuorottelu päivittäisessä ajankäytössä tehostaa myös oppimista. Vältä liiallista puurtamista. Väsyneenä ei kannata opiskella. Yritä järjestää opiskelun ajaksi rauhallinen tilanne ajatuksesi keskittyvät opiskeltavaan asiaan. Älä sorru vain muutamaa päivää ennen kirjoituksia paniikinomaisesti opiskelemaan uutta, itsellesi outoa asiaa, vaan keskity rauhallisesti kertailemaan jo aikaisemmin oppimaasi. Tietojen tarkistaminen on tietenkin oikein, mutta tuuriin ei kannata luottaa. Todennäköisesti tehtävissä ei kysytä juuri niitä asioita joita olet päntännyt kokeen alla. Koeaamuna opiskelut on opiskeltu. Ota rauhallisesti. Tarkista onko välineet kunnossa ja ole paikalla hyvissä ajoin. TÄRPIT EI!, JÄRJESTELMÄLLISYYS - KYLLÄ! 2. OHJEITA KOETILAISUUTEEN Kokeessa mitataan sitä onko kokelas omaksunut opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut riittävän kypsyyden aineen hallinnassa. Reaaliaineissa on kaksi koepäivää. Biologian koe on reaalin 1. koepäivänä yhdessä psykologian, filosofian, historian ja fysiikan kanssa. Näiden aineiden koetta ei siten voi suorittaa samalla tutkintokerralla. Hajauttamalla tutkinnon esim. kolmelle peräkkäiselle kerralle voi suorittaa yhteensä kuusi reaaliaineiden koetta. Yotutkintoa voi myöhemmin täydentää ja suorittaa vaikka kaikkien aineiden kokeet. Koetilaan saa viedä ainoastaan kirjoitus- ja piirustusvälineet sekä eväät. Eväätkin tulisi olla lautasella, pussissa tai pullossa ilman käärepapereita. Kokeesta ei myöskään saa viedä pois mitään papereita vaan kaikki jätetään kokeen valvojalle. Koeaikaa on klo 9-15 (erikoisluvalla sitä on voitu pitkittää kahdella tunnilla) eikä kokeesta saa poistua ennen klo kahtatoista. Koetilaisuudessa on sinulle varattu paikka, jossa on ilmoitettu koulun (Oulun aikuislukio numero 1500) ja oma kokelasnumerosi. Merkitse myös kokelasnumerosi kaikkiin vastauspapereihin. Vastaukset kirjoitetaan lyijykynällä suoraan virallisille vastausarkeille! Vastaus kirjoitetaan paperin joka riville, myös kääntöpuolelle. Jos vastaus jatkuu toiselle tai useammalle paperiarkille, ne on syytä numeroida ja käyttää merkintöjä: jatkuu ja jatkoa. Jokainen vastaus kirjoitetaan eri paperille. Saman tehtävän osatehtävien (a, b, c, ) vastaukset toki samalle vastausparille samassa järjestyksessä kuin itse tehtävässäkin. Yksi vastaus tulisi olla kaksiosaisella vastausarkilla (kokoarkki), jonka sisälle tulee laittaa kaikki vastauspaperit. Biologian tehtäviä on 12, joista tulee ratkaista enintään 8. Jos vastauksia on enemmän, kaikki arvostellaan, mutta pistelaskuun hyväksytään vain 8 huonointa. Joka tapauksessa ehdottomasti kannattaa vastata KAHDEKSAAN tehtävään, vaikka aika loppuisikin kesken. Hyvän vastauksen pistearvon nostaminen korkeammaksi on paljon vaikeampaa kuin 1-2 pisteen vastauksen laatiminen vielä puuttuvaan tehtävään. Vastausaikaa on siis 6 tuntia. Se on laskennallisesti kysymystä kohden 45 min. Käytännössä itse vastauksen kirjoittamiseen jää aikaa n. puoli tuntia. Vaikka kokeesta voi poistua jo klo 12:n jälkeen, käytä koeaika tehokkaasti hyväksesi. Älä pidä tarpeetonta kiirettä aikaa ei ole myöskään vitkasteluun. Opettaja arvostelee suoritukset alustavasti viikon kuluessa. Lopullisen arvioinnin suorittaa YTL:n määräämä arvostelija, sensori. Tietoa yo-kokeista ja tehtävistä olisi myös netissä, jos niihin on mahdollista tutustua: www.ylioppilastutkinto.fi www.oph.fi/etalukio www.yle.fi/abitreenit www.internetix.fi 3. BIOLOGIAN TEHTÄVÄT Tulevat opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aiheista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tehtävät tulevat lukion oppimäärän kahdesta pakollisesta
ja kolmesta syventävästä valtakunnallisesta kurssista: BI 1 eliömaailma BI 2 solu ja perinnöllisyys BI 3 ympäristöekologia BI 4 ihminen BI 5 bioteknologia Ei ole varsinaisesti ns. kurssikohtaisia tehtäviä, vaan ne voivat sisältää aineksia monista kursseista. Tehtävät eivät ole myöskään suoraan mistään tietystä oppikirjasta vaan. Tehtävien aiheet vaihtelevat perusbiologiasta (solu, eliö, eliökunta, ekologia, evoluutio ) ihmisen biologiaan ja erilaisiin ajankohtaisaiheisiin. Biologian tehtävät vaikeutuvat kysymyssarjan loppua kohden. Perustehtävät ovat kysymyssarjan alussa ja vaativimmat tehtävät ovat lopussa. Vaikeustaso vaihtelee enemmän kuin yleisreaalin aikana. Pakollisten kurssien (BI1, BI2) asioista saa peruspisteet, joilla voi läpäistä kokeen. Useampiosaisen (kohdat a, b, ) tehtävän kaikkiin osiin tulee vastata. Kaksi jokeritehtävää (9p), molempiin voi vastata. Voi olla vaihtoehtotehtävä, niistä vain toiseen. Oppiainerajat ylittävät tehtävät integroituvat esim. kemiaan, maantieteeseen ja terveystietoon. Kysymyksenasettelulla kokelasta ohjataan vastaamaan tällaisissa tapauksissa oikein. Biologian tehtäviin tulee siis vastata biologisesti, vaikka aihepiiri liittyisikin muihin aineisiin. Aihekokonaisuuksia voisi olla esim. kestävä kehitys. Tällaiset aiheet tulevat yleensä jokerikysymyksiin. Kokelaalta edellytetään tietoja, taitoja ja niiden sovellus- ja yhdistelykykyä. Kiitettävässä vastauksessa tulee olla myös hyvä jäsentely ja sujuva esitystyyli. Tehtävien erilaisia kysymystyyppejä ovat: 1 ESSEETEHTÄVÄT tiettyyn asiakokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä sisältyvät yl. myös aineistopohjaisiin tehtäviin myös vertailutehtävät edellyttävät esseevastausta vaativat usein asioiden yhdistelemistä, tietojen soveltamista tai näkemystä muistakin aineista (terveystieto ) vastaukseen voi harkitusti sisällyttää kaavakuvia tekstin rakenne voi olla tapauksesta riippuen: kronologinen järjestys l. aikajärjestyksessä etenevä analyyttinen järjestys l. osakokonaisuuksittain etenevä ilmiöiden asettaminen vastakohtaiseen järjestykseen vertaileminen 2 MÄÄRITTELYTEHTÄVÄT koostuvat yleensä useammasta osasta tai ovat vain osa laajempaa tehtävää muutaman lauseen pituinen täsmällinen selvitys jokaisesta ovat pistearvoltaan esim. 1 tai 2p käsitteen suomennos tai synonyymi ei riitä, vaan selityksen täytyy erottaa kysyttävä seikka myös sen rinnakkaiskäsitteistä 3 AINEISTOTEHTÄVÄT vastauksen tueksi annettu aineisto voi olla lehtiartikkeli, tilasto, diagrammi, kuvia joista
ilmenevät mm. tehtävässä vaadittavat erityistiedot aineiston sisältämät pienetkin vinkit saattavat olla arvokkaita, joten siihen kannattaa tutustua huolellisesti, myös sivuasioilta vaikuttaviin tietoihin tehtävät liittyvät AINA biologian oppimäärän tiettyyn/tiettyihin tietoihin niissä kysytään kursseilla esitettyjen tietojen soveltamista ko. tapaukseen itse vastaus on yl. essee-tyyppinen 4 AJANKOHTAISTEHTÄVÄT tiedotusvälineissä esillä olleet aiheet vastaus tulee rakentaa aiheen taustalla oleviin, kursseilla käsiteltyjen, tietojen varaan 5 RISTEYTYSTEHTÄVÄT risteytyskaavion lisäksi sanallinen selitys, kaavio osoittaa vain sen mihin päätelmä perustuu tehtävään voi liittyä pienimuotoinen esseevastausta edellyttävä pohdinta risteytystehtävä voi olla vain osa laajempaa tehtävää kirjainkaaviot on laadittava loogisesti saman geenin eri alleelit on merkittävä aina samalla kirjaimella kirjainsymbolit on aina selitettävä fenotyypit on aina ilmoitettava ellei muuta ole ilmoitettu genotyyppi on diploidinen (kaksi samaa geeniä) ja sukusolut haploidisia (tiettyä geeniä vain yksi) vastaus on kerrottava myös sanallisesti jos kysytään erikseen jotakin, siihen on myös erikseen vastattava 6 TUNNISTAMISTEHTÄVÄT kohteiden nimeäminen kuvasta tai kaaviosta voi olla myös kuvan täydentämistä tai siihen piirtämistä ovat yl. vain osa laajempaa tehtävää yhden kohteen pistearvo on pieni/ väärä vastaus vähentää suhteellisen paljon tehtävän pistearvoa TEHTÄVIEN AIHEET vaihtelevat laajasti niin, että ne kattavat koko biologian oppimäärän kirjon. Niiden veikkaaminen luotettavasti on mahdotonta. Kannattaa kuitenkin miettiä esim. seuraavia aiheita: solun kemialliset yhdisteet elämän rajat entsyymit käyminen ja hapellinen hengitys Itämeren ekologinen tila eliökunnan luokittelu alkeiseliöt sienet ja niiden asema kasvien rytmit toisenvaraiset kasvit eläinten ravinnonotto selkäjänteiset kuonaneritys perus- ja jatkotuotanto ravintoverkot ihmistoiminta ja luonnon energiatalous eloton ympäristö sietoisuus ja optimi hapen ja hiilen kierto rehevöityminen hajottajat saalistus ihminen ja muut lajit Suomen luonnon erityispiirteet populaation kasvu eliöiden leviäminen uhanalaiset lajit invaasiot ja ihminen teknosysteemi kierrätys perinnöllisen aineksen muuttuminen partenogeneesi umpirauhaset ja hormonit radioaktiivinen säteily yksilönkehityksen säätely letaalitekijät yhteisvallitseva periytyminen takaisinristeytys geenien kytkentä geenien vaihdunta rekombinaatio autosomit sukupuolikromosomit mutageenit perinnöllisyysneuvonta tekijäinvaihdunta isotooppikello muuntelu arkit ja bakteerit elämän synty biologinen monimuotoisuus
kasvien kehityshistoria ensimmäiset ihmiset ihmisen ominaisuudet lämpötilan säätely elintasosairaudet lisääntyminen kemialliset aistit hengityselimistö syövän syntyminen mikrobit ihmisen palveluksessa kloonaus geenihoito siirtogeeniset kasvit suomalainen tautiperintö uuselintarvikkeet geeni- ja biotekniikan mahdollisuudet geenitekniikan etiikka 4. VASTAUSTEKNIIKKA 1. Lue ensin kaikki tehtävät läpi huolellisesti. 2. Valitse niistä sopivimmat mieluimmin vaikka kaikki vastattavat tehtävät. 3. Aloita helpoimmasta. 4. Lue kysymys uudestaan oletko ymmärtänyt sen oikein, mitä kysytään? 5. Muista: jos on erikseen osakysymyksiä, kaikkiin niihin tulee vastata jos on vaihtoehtotehtäviä, niistä vastataan vain yhteen 6. Suunnittele vastaus laatimalla siitä eräänlainen luonnos konseptipaperille. a) palauta mieleesi KAIKKI mitä muistat tai tiedät ko. aiheesta b) kirjaa ne konseptiarkille ( suttupaperille ) lyhyesti käyttäen esim. ranskalaisia viivoja käyttäen, laatimalla miellekartan, kuvan tms. c) jäsentele vastaukseen tulevat asiat ja rajaa se ( voit tarkistaa vielä tehtävän kysymykset ) d) hahmottele vastauksen runko esim. numeroimalla asialuettelosi tai käsitekartan avulla, älä kuitenkaan vastaa luettelomaisesti vaan rakenna asioista kokonaisuus 7. Kirjoita lopullinen vastaus lyijykynällä suoraan vastausarkille suunnittelemallasi tavalla. Jatka vastausta arkin toiselle puolelle ja tarvittaessa toiselle arkille. Merkitse tällöin; jatkuu ja seuraavan paperiarkin alkuun; jatkoa tehtävään x. Jos arvelet vastauksesi ylittävän 2 A4 kokoista sivua, aloita vastauksesi kaksiosaiselle paperille (näin vältytään irtopapereilta). Aloita aina uusi vastaus uudelle paperille, mutta kirjoita aina samaan tehtävään kuuluvat alakohdat (a, b, c, ) peräkkäin. Hyvä vastaus on selkeä, hyvin jäsennelty kokonaisuus kysyttävästä asiasta. Vastaukseen useimmiten kuuluu: - aloitus = mistä on kysymys, määrittely, rajaaminen tms. - varsinainen asia, mikä voi edetä esim. aika tai tapahtumajärjestyksessä, asioita eri näkökulmista tarkastellen tai ilmiöitä eritellen (syyt, taustat, ominaisuudet, seuraukset, ) - lopetus = mihin laajempaan kokonaisuuteen asia kuuluu, ilmiön merkitys tai tulevaisuus, ihmisen vaikutus tms. Osoita kappalejako selvästi mieluummin enemmän kuin vähemmän. Vältä pitkiä, yhtenäisiä, vaihtelevan sekavia esityksiä. Vastausta voit täydentää piirroksella, kaaviolla tai taulukollakin. Täydentävän kuvan tulee liittyä oleellisesti kysyttävään aiheeseen. Kiinnitä huomiota erityisesti vierasperäisten sanojen oikeinkirjoitukseen. Muista oikeinkirjoitussäännöt: vaikkapa erisnimien kirjoittaminen isolla alkukirjaimella. Tarkkaile ajankäyttöä. Koeajasta kuluu osa myös muuhun kuin vastaamiseen.
5. HYVÄSSÄ BIOLOGIAN VASTAUKSESSA on selkeä kappalejako asiat on esitetty hyvässä järjestyksessä käsitteet on määritelty oikein ja mahdollisimman tarkasti ilmenee selvästi tehtävässä kysyttyjen seikkojen syyt ja seuraukset kysymystä on käsitelty monipuolisesti (asian hallinta) aineistoja on käytetty järkevästi tiedot on asetettu laajempiin yhteyksiin mielipiteet ja kannanotot on erotettu selkeästi tosiasioista Yleisimpiä virheitä on peruskäsitteiden sekoittaminen keskenään esim. geeni kromosomi, tuma solu, eläin eliö, vastauksen painottuminen vain pieneen osaan kysymystä epäselvät ilmaukset tehtävän käsittäminen väärin vastauksen rakentuminen mielipiteiden tai kokemusten varaan Tällaiset ovat suuria virheitä, koska ne viestittävät sitä, ettei kirjoittaja tunne ko. asiaa. Tutkimustuloksia ja koejärjestelyjä koskevissa kysymyksissä yleisin puute on se, että vastauksesta eivät ilmene ne syyt miksi asiat ovat esitetyllä tavalla. Perusasioiden hallinta antaa eväitä selittää useimpia kysymyksiä, joten niiden opiskelu on avain hyvän biologian vastauksen laatimiseen.