OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2013

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2013 Helsinki 2014

ISSN 0357-1564 Tammerprint Oy, HELSINKI 2014

SISÄLLYS 1 Johdon katsaus... 1 2 Tehtävät, organisaatio ja toimitilat... 3 2.1 Tehtävät... 3 2.2 Organisaatio vuonna 2013... 3 2.2.1 Neuvottelukunta... 4 2.2.2 Tutkimusyksiköt... 4 2.2.3 Henkilöstökokous, yhteistoiminta... 5 2.3 Toimitilat... 5 3 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 3.1 Toiminnan vaikuttavuus... 6 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus... 7 3.2.1 Toiminnan määrällistä tarkastelua... 7 3.2.2 Tuotokset... 9 3.2.3 Talous sekä toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys... 17 3.2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 22 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 27 5 Allekirjoitukset... 28 LIITTEET Liite I: Julkaisut 2013... 29 I.1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia... 29 I.2 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja... 30 I.3 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia... 30 I.4 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen muut julkaisut... 32 I.5 Muut kirjoitukset... 32 Liite II: Henkilökunnan muu toiminta... 37 II.1 Luottamustoimet ja asiantuntijatehtävät... 37 II.2 Esitelmät kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa... 41 II.3 Esitelmät ja luennot kotimaisissa tilaisuuksissa... 43 II.4 Yliopistoyhteistyö... 49 Liite III: Kirjasto... 50 Liite IV: Henkilöstö... 51 Sammandrag... 52

1 1 JOHDON KATSAUS Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vastaa oikeusministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksesta. Sen perustehtävänä on tuottaa rikollisuutta ja oikeusoloja koskevaa tutkimustietoa alan oikeuspoliittisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Tutkimustehtävän ohella lakiin kirjattuihin tehtäviin kuuluu kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ylläpito oikeuspoliittisen tutkimuksen alalla sekä osallistuminen oikeuspoliittiseen tutkijakoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Laitoksen pääasialliset yhteistyökumppanit ovat oikeusministeriö ja sen alaisista laitoksista erityisesti rikosseuraamuslaitos sekä tuomioistuinlaitos, samoin kuin erilaiset oikeudellisten palvelujen tuottajat. Hallinnonalat ylittävää yhteistyötä harjoitetaan eritoten sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen kanssa. Tutkimusyhteistyötä laitoksella on suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen sekä kotimaisista tutkimuslaitoksista erityisesti Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikön kanssa. * Rikollisuustilanteen perusseuranta on ollut tutkimuslaitoksen päätehtäviä laitoksen perustamisesta alkaen. Poliisitilastojen ohella kokonaisrikollisuutta on seurattu haastattelututkimuksin vuodesta 1980 lukien. Rikosuhritutkimuksen rakenne ja metodi uudistettiin vuonna 2012 tavalla joka mahdollistaa mittausvälin lyhentämisen aiemmasta 3 5 vuodesta yhteen vuoteen. Vuonna 2013 raportoitiin ensimmäiset uudistetun rakenteen mukaisen kyselyn tulokset. Kertomusvuonna toteutettiin myös kansainväliseen nuorisorikollisuuskyselyn (ISRD) kolmas kierros sekä raportoitiin vastaavan kansallisen kyselyn uusimmat tulokset. Rikollisuustilanteen ja kontrollijärjestelmän toiminnan kokonaiskartoitus julkaistiin tavan mukaan erillisessä Rikollisuustilannevuosikirjassa. Laitoksen piirissä julkaistiin myös rekisteriaineistoihin perustuva väitöskirjatutkimus sosiodemografisten riskitekijöiden yhteyksistä rikoskäyttäytymiseen. Vankeuslain uudistuksen seurantaprojektia on jatkettu käynnistämällä aiheesta mittava kyselytutkimus sekä kartoittamalla laitosjärjestystä maan vankiloissa. Vuoden aikana on jatkettu Henkilövahinkoasian neuvottelukunnan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvaa laajaa selvitystä henkilövahinkojen korvauskäytännöstä. Tuomioistuin- ja oikeuslaitostutkimuksen puolelta julkaistiin kaksi tutkimusta oikeudenmukaisuuskokemuksista siviili- ja hallintoprosessissa. Julkisen oikeusavun kohdentumista selvitettiin niin ikään kahdessa erillisselvityksessä. Nuorten velkaongelmia käsiteltiin kahdessa artikkelissa. Lainsäädännön vaikutusten arvioinnista julkaistiin niin ikään kaksi tutkimusta. *

2 Laitoksen toimintaympäristö on muuttumassa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksen siirtyy vuonna 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti osaksi Helsingin yliopistoa. Neuvottelut siirron toteuttamistavasta ja yksityiskohdista ovat tätä kirjoitettaessa vielä kesken. Siirron tehtävänä on periaatepäätöksen mukaisesti vahvistaa kriminologisen ja muun oikeuspoliittisen tutkimuksen asemaa Suomessa. * Laitoksen yhteenlaskettu työmäärä, toimisto- ja avustava henkilökunta mukaan lukien, oli kertomusvuonna 20,4 henkilötyövuotta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia -sarjassa ilmestyi 2 julkaisua, Tutkimustiedonantoja - sarjassa 7 julkaisua ja Verkkokatsauksia -sarjassa 7 julkaisua. Kaikkiaan laitoksen tutkijat julkaisivat kertomusvuonna 81 tutkimusta, artikkelia ja kirjoitusta sekä pitivät 81 esitelmää tai alustusta, 53 kotimaassa ja 28 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Toiminnan kulut olivat 1 798 000 euroa. Budjettirahoituksen osuus tästä oli 76 prosenttia. Tapio Lappi-Seppälä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja

3 2 TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA TOIMITILAT 2.1 Tehtävät Laki (1139/2007) ja asetus (1241/2007) Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta tulivat voimaan vuoden 2008 alussa. Lain 1 :n mukaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tehtävänä on: harjoittaa riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta huomioon ottaen oikeusministeriön ja yhteiskunnan tietotarpeet, seurata oikeusoloja ja rikollisuutta sekä analysoida niitä ja raportoida niiden kehityspiirteistä, ylläpitää ja edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä oikeuspoliittisessa tutkimuksessa, julkaista ja välittää oikeuspoliittista tutkimustietoa sekä osallistua oikeuspoliittiseen tutkijakoulutukseen yhteistyössä yliopistojen kanssa. Laitos toimii oikeusministeriön tulosohjauksessa, ja toimintaa ohjaavat myös oikeusministeriön strategiat sekä ministeriön ja tutkimuslaitoksen vuosittaiset tulossopimukset. 2.2 Organisaatio vuonna 2013 Ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä Kriminologinen yksikkö Tutkimusjohtaja Janne Kivivuori Yleinen yksikkö Tutkimusjohtaja Kati Rantala Hallintoyksikkö Hallintopäällikkö Kaijus Ervasti Laitoksella on johtoryhmä, johon kuuluvat laitoksen ylijohtaja, tutkimusjohtajat sekä henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja (vuonna 2013 erikoistutkija Venla Salmi).

4 2.2.1 Neuvottelukunta Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun asetuksen (1241/2007) 6 :n mukaan tutkimuslaitoksella on laitoksen toimintaa tukeva neuvottelukunta, joka käsittelee tutkimuslaitoksen toiminnan kehittämissuuntia, tukee tutkimuslaitoksen strategista suunnittelua, edistää tutkimuslaitoksen ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä sekä seuraa laitoksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukuntaan kuuluvat laitoksen ylijohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä, joista yksi on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen keskuudestaan valitsema henkilö. Neuvottelukunnan nimittää oikeusministeriö. Neuvottelukunnan toimikausi päättyi 21.8.2012. Uutta neuvottelukuntaa ei ole toistaiseksi asetettu, kun laitoksen tulevaisuus on epäselvä. 2.2.2 Tutkimusyksiköt Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on kaksi tutkimusyksikköä: yleinen ja kriminologinen tutkimusyksikkö. Lisäksi laitoksella on hallintoyksikkö, joka vastaa laitoksen hallinnosta ja tietopalveluista. Tutkimuslaitoksessa oli ylijohtajan, hallintopäällikön ja tutkimusjohtajien virkojen lisäksi yleisessä yksikössä kolme, kriminologisessa yksikössä kuusi ja hallintoyksikössä neljä virkaa. Lisäksi laitoksella työskenteli budjetti- ja ulkopuolisella rahoituksella palkattuja määräaikaisia tutkijoita ja tutkimusavustajia.

2.2.3 Henkilöstökokous, yhteistoiminta Yhteistoimintasopimuksen tarkoittamia asioita käsitellään koko henkilökunnalle tarkoitetussa henkilöstökokouksessa. Henkilöstökokouksen puheenjohtajana toimi Venla Salmi ja sihteerinä Ville Hinkkanen (22.11.2013 asti) ja Leena Mäkipää (22.11.2013). Henkilöstökokous kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Laitoksella toimi vuonna 2013 kuusi kappaletta sisäisiä työryhmiä: 1) Tietoturva- ja rekisterityöryhmä, 2) Arkistotyöryhmä, 3) Tiedotus- ja julkaisutyöryhmä, 4) Koulutustyöryhmä, 5) Ulkoilu-, huvi- ja työterveystyöryhmä ja 6) Sisäinen rekrytointityöryhmä. Lisäksi laitoksella on työsuojelutoimikunta. 5 2.3 Toimitilat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toimii Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke- Fennialta vuokratuissa toimitiloissa Pitkänsillanrannassa, Hakaniemessä. Samoihin tiloihin on sijoittunut myös YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI. Tutkimuslaitoksen käytössä oleva pinta-ala on noin 820 m 2.

6 3 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Vuodelle 2013 laaditussa valtion talousarvioesityksessä tutkimuslaitoksen toiminnan tavoitteet ja resurssitilanne kuvataan seuraavasti: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tavoitteena on tukea oikeusministeriön suunnittelua, lainvalmistelua ja päätöksentekoa sekä hallinnonalan toimijoiden ja yhteiskunnan tietotarpeita. Hallinnonalan tutkimustoiminnan kattavuuden parantamiseksi erityisesti Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toimintaedellytysten parantaminen on edelleen tärkeää. Näitä tavoitteita täsmennettiin ja tarkennettiin edelleen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeusministeriön käymissä tulosneuvotteluissa. Oikeusministeriö vahvisti päätöksellään 24.1.2013 (OM 9/013/2013) tulossopimuksen mukaiset tulostavoitteet. Seuraavassa tarkastellaan ensin koko laitoksen toiminnan vaikuttavuutta (3.1), sitten tuloksellisuutta ja yksittäisiä tuotoksia (3.2). 3.1 Toiminnan vaikuttavuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa sellaista korkeatasoista ja riippumatonta rikollisuutta ja oikeusoloja koskevaa tieteellistä tutkimustietoa, joka on omiaan hyödyttämään oikeus- ja kriminaalipoliittista suunnittelua ja päätöksentekoa sekä julkista keskustelua. Toiminnan viimekätisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on rikollisuudesta ja sen kontrollista aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä kansalaisten oikeusolojen ja oikeuksiin pääsyn edistäminen. Yksittäisen viraston tai laitoksen ja erityisesti tutkimuslaitoksen toiminnan vaikuttavuuden ja vaikutusten arvioimiseen liittyy monia teoreettisia ja metodologisia ongelmia. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on usein yksittäiseen virastoon nähden välillinen ja vaikeasti todennettavissa. Vaikuttavuus koostuu usein eri virastojen ja laitosten sekä erilaisten ohjelmien ja toimenpiteiden yhteisvaikutuksena. Esimerkiksi kriminologisen tutkimuksen vaikuttavuus voi näkyä osana tietoon perustuvan kriminaalipoliittisen linjan (valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä sekä eri viranomaisissa) vaikutuksina yhteiskunnassa (esim. rikosten väheneminen, vankimäärän väheneminen). Yksittäisen tutkimusten vaikutusta on kuitenkin vaikea todentaa. On havaittu, että valtionhallinnossa kehitetyt mittarit ylipäänsä tuottavat usein tietoa taloudesta ja tekemisestä, mutta harvoin toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan. Käytännössä toiminnan arvioinnissa joudutaankin tyytymään suurelta osin tuotosten ja tuottavuuden mittaamiseen. Vaikuttavuuttakin voidaan kyllä jossain määrin arvioida, mutta on vaikea löytää valideja kvantita-

tiivisia mittareita tällaiselle arvioinnille. Vaikuttavuuden osalta joudutaankin tukeutumaan pääosin muihin kuin määrällisiin kriteereihin. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen toiminta suuntautuu kolmelle keskeiselle suunnalle: 1) Lainvalmisteluun ja muuhun yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon, 2) kansalaisyhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä 3) tiedeyhteisöön ja tutkimukseen. Tutkimustoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat pääosin välillisiä. Kun tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi, vaikutukset ovat riippuvaisia siitä, millä tavoin päätöksentekijä käyttää tietoja hyväkseen. Tutkimusten vaikutukset kansalaisyhteiskuntaan ja tieteeseen ovat myös vaikeasti todennettavissa ja vaikutukset näkyvät usein vasta pitkän ajan kuluttua. Tiedon saatavuus kohentaa vaikuttavuutta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuottamaa tutkimustietoa välitetään tiedon käyttäjille monin eri tavoin. Tutkimustuloksia julkaistaan tieteellisissä julkaisusarjoissa, lehtiartikkeleissa, laitoksen www-sivuilla, erilaisissa koulutustilaisuuksissa, esitelmissä ja seminaareissa. Laitoksen tutkimuksia lähetettiin vapaakappaleina noin 150 kotimaiselle vastaanottajalle ja noin 20 ulkomaiselle kirjastolle tai tutkijalle. Research Report Summaries lähetettiin lisäksi noin 90 kohteeseen ja Rikollisuustilanne 2013 kotimaahan noin 340 vastaanottajalle ja ulkomaille noin 40 vastaanottajalle. Laitoksen kaikki julkaisut on julkaistu vuodesta 2004 lähtien laitoksen www-sivuilla. Tiedonkulkua tutkijayhteisön suuntaan on parannettu tehokkaammalla sähköpostitiedotuksella. 7 3.2 Toiminnallinen tuloksellisuus Seuraavassa toiminnallista tuloksellisuutta koskevassa jaksossa esitetään ensin määrällisiä tietoja laitoksen toiminnasta (3.2.1). Sen jälkeen esitellään yksityiskohtaiset tiedot tuotoksia koskevista tulostavoitteista ja niiden saavuttamisesta (3.2.2). Seuraavaksi (3.2.3) tarkastellaan taloutta ja toiminnallista tehokkuutta. Viimeisessä jaksossa esitellään laitoksen henkisten voimavarojen hallintaa (3.2.4). Mikäli tulossopimuksessa on asetettu määrällisiä tavoitteita vuodelle 2013, ne esitetään toteutuneiden määrien yhteydessä. 3.2.1 Toiminnan määrällistä tarkastelua Tutkimustoiminnan tuloksellisuuden kuvaamisessa käytettäviin määrällisiin mittareihin liittyy joukko rajoitteita, puutteita ja virhemahdollisuuksia. Jo yksin vuositasolla nähtävät vaihtelut voivat olla seurausta hankkeiden erilaisesta jaksottumisesta ja projektikokojen vaihteluista. Seuraavat määrälliset tarkastelut ovat siten vain suuntaa antavia.

8 140 120 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kirjoitukset yhteensä Omat julkaisut Kuvio 1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisut ja muut henkilöstön julkaistut kirjoitukset 2008 2013 Toimintakertomuksen liitteessä I luetellaan kaikki kertomusvuoden aikana ilmestyneet julkaisut sekä henkilöstön julkaisemat artikkelit ja muut tutkimuslaitoksen toimialaan liittyvät kirjoitukset. Niitä on yhteensä 81, joista 15 artikkeleina Rikollisuustilanne-katsauksessa. Ulkomaisia julkaisuja näistä oli 20. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia-sarjassa ilmestyi 2 julkaisua, Tutkimustiedonantoja-sarjassa 7 julkaisua ja Verkkokatsauksia-sarjassa 7 julkaisua. Lisäksi julkaistiin laitoksen toimintakertomus ja Research Report Summaries. Tulossopimuksessa tavoitteeksi asetettiin yhteensä 60 80 julkaisua, joista 10 12 julkaisua laitoksen omissa sarjoissa ja 5 10 ulkomaisissa julkaisuissa. Tulossopimuksen mukaiset tavoitteet ylitettiin kaikkien julkaisukategorioiden osalta. Yleisemmin voidaan kuitenkin todeta, että laitoksen julkaisutoiminnassa on kalenterivuoden tasolla paljon vaihtelua, joka johtuu pääosin laitoksen pienestä koosta ja julkaisutoiminnan luonteesta. Laitoksen koosta johtuen yksittäisten hankkeiden vaikutus julkaisujen määrään on huomattavan suuri. Laajat tutkimushankkeet ovat usein pitkäkestoisia, jolloin suuri osa hankkeen tuotoksista julkaistaan vasta hankkeen loppuvaiheessa. Tästä syystä on jossain määrin sattumanvaraista, mille kalenterivuodelle julkaisut sijoittuvat. Tällaisissa olosuhteissa kalenterivuoden tasoiset numeeriset julkaisutavoitteet eivät kuvaa toiminnan tuloksellisuutta kovin hyvin. TULOSTAVOITTEET (2013): 50 80 esitelmää ja luentosarjaa, 10 15 kansainvälistä esitelmää

9 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 2 Esitelmät 2008 2013 Kansainväliset Kotimaiset: alustukset/esitelmät Kotimaiset: luentokerrat Tutkimuslaitoksen tutkijat pitivät kertomusvuonna 81 esitelmää tai alustusta, 53 kotimaassa ja 28 kansainvälisissä seminaareissa ja kokouksissa. Lisäksi 16 eri luentosarjalla pidettiin yhteensä 70 luentokertaa. Tulossopimuksen tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin kansainvälisten esitelmien osalta. 3.2.2 Tuotokset Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisesti laitoksen toiminnan tuotoksia toimintasuunnitelman mukaisin ryhmittelyin.

10 KRIMINOLOGINEN YKSIKKÖ Rikollisuustilanteen seuraaminen ja rikollisuuden osoittimien kehittäminen TULOSTAVOITTEET (2013): B = budjettirahoitus, Y = yhteisrahoitus *=Yhteisrahoitettu ohjausryhmähanke (OM:n sitomattomilla varoilla) Tasot 1 = tietovarantotehtävät ja seurannat 2 = OM:n vaihtuvat tietotarpeet 3 = ulkopuolinen projektirahoitus 4 = perustutkimus TOTEUTUMINEN: a) Kokonaiskuva rikollisuustilanteesta. Laaditaan Rikollisuustilanne 2012. B (1) b) Uhritutkimukset. Syyskaudella 2013 toteutetaan toinen ns. uuden rikosuhritutkimuksen mittaus; lisäksi vuoden aikana jatkoraportoidaan vuoden 2012 mittauksen tuloksia. Syyskauden 2013 mittaus toteutuu, mikäli aineistonkeruun rahoitus varmistuu.. Y* (1) c) Nuorisorikollisuuskyselyt. Kansainvälinen nuorisorikollisuuskysely ISRD toteutetaan hankkeen aikataulun mukaisesti., aineistonkeruu vuoden 2013 alussa. Laitos on edustettuna hankkeen kansainvälisessä johtoryhmässä. Vuonna 2012 kerätyn kansallisen Nuorisorikollisuuskyselyn raportointi jatkuu 2013. Sekä ISRD:n että NRK:n aineistoja hyödynnetään hankkeen II.b yhteydessä. Y* (OM) (1) d) Henkirikosten seurantajärjestelmään perustuvaa seurantaa jatketaan. Vuoden aikana selvitetään European Homicide Monitor - hankkeen jatko mm. kansainvälisen tutkijatapaamisen avulla, mikäli tapaamisen rahoitus varmistuu. B (1) Rikollisuustilannekatsaus ilmestyi kesäkuussa 2013. Julkaisun aikataulua nopeutettiin ja sisällön kehittämistä jatkettiin. Rikollisuustilanne 2013 -julkaisu (16 artikkelia); artikkeli 38; 4 esitelmää Tiedonkeruu toteutettiin suunnitellusti syksyn 2013 aikana. Raportoitiin vuoden 2012 keräyksen perustulokset sekä parisuhdemoduulin tulokset verkkokatsauksina. Vuoden 2012 aineistoa hyödynnettiin hankkeen II.b yhteydessä. 2 verkkokatsausta; artikkeli 9; 2 esitelmää NRK 2012 -aineistojen raportointia jatkettu Rikollisuustilanne -katsauksen yhteydessä, Forum Iuris -sarjassa ilmestyneessä artikkelikokoelmassa sekä hankkeen II.b yhteydessä. ISRD 3 -aineisto kerättiin keväällä 2013. 1 verkkokatsaus; artikkelit 6, 22, 26, 27, 47, 48 ja 49; 5 esitelmää Seurantajärjestelmän toiminta jatkunut normaalisti. Henkirikoskatsaus ilmestyi alkuvuodesta, ja laitos on osallistunut järjestelmän perustutkimukselliseen hyödyntämiseen mm. Polamkin ja Tukholman Karoliinisen instituutin kanssa. EHM-kokous järjestettiin maaliskuussa 2013 onnistuneesti Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitustuella. Laitos on myös rakentanut kansainvälistä henkirikostietokantaa, jonka kuvaus ilmestyi verkkokatsauksena 2013. 3 verkkokatsausta; artikkeli 29; 3 esitelmää

Rikollisuuden ajankohtaisteemoja a) Rikoskäyttäytymisen riskitekijät. Hanke päättyy vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla, kun sen tuloksiin perustuva väitöskirja ilmestyy laitoksen sarjassa. Y (1, 4) 11 Hankkeen pääraportti ilmestyi laitoksen tutkimuksia -sarjassa, sisältäen neljä alan kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistua artikkelia sekä laajan yhteenvetoosan. Hanke jatkuu laitoksen tietovarantohankkeena. Tutkimuksia -sarjan julkaisu, Artikkelit 1, 2, 3 ja 4; 6 esitelmää b) Maahanmuuttajanuoret rikosten uhreina ja tekijöinä. Hankkeessa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden joutumista rikosten uhreiksi ja rikoksiin syyllistymistä. Vuoden 2013 aikana hankkeessa raportoidaan rekisteripohjaisia tietoja sekä käynnistetään kokonaisrikollisuuspohjaiset tarkastelut (ks. kohta Ic). B (1, 2) Rekisteripohjainen tarkastelu raportoidaan yhdessä kyselypohjaisten tietojen kanssa vuoden 2014 aikana. Kontrollijärjestelmän toiminta ja kriminaalipoliittisten uudistusten seuranta a) Rikosseuraamukset ja syrjäytyminen. Hankkeessa tarkastellaan vankien integroitumista yhteiskuntaan tuomion jälkeen selvittämällä työttömyyttä, työkyvyttömyyttä ja velkaantumista ennen ja jälkeen vankeustuomion. Ongelmat RISE:n tutkimuslupien kanssa merkinnevät hankkeen toteutumista aiottua alemmalla näyttötasolla. Y RISE (2) Hankkeen aineisto saatiin vuoden 2013 aikana, tulokset on tarkoitus raportoida vuoden 2014 aikana. Artikkeli 5; 3 esitelmää b) Sovittelu. Hankkeessa selvitetään soviteltujen tapausten etenemistä rikosprosessissa. Laitos on lisäksi mukana Greifswaldin yliopiston vetämässä ka EU-komission rahoittamassa sovitteluprojektissa (Restorative Justice in Penal Matters in Europe). Y (EU) / Y* (1,3) c) Henkilövahinkojen korvauskäytäntö. Laitos toteuttaa yhteistoiminnassa Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan kanssa selvityshankkeen, jossa tarkastellaan henkilövahinkojen korvauskäytäntöä käräjäoikeuksien ratkaisuissa. Y (3) d) Rangaistuskäytäntö yleisissä rikoksissa. Edellä mainittujen erillishankkeiden lisäksi yksikkö seuraa pysyväisluontoisesti rangaistuskäytäntöä yleisissä rikoksissa. Kyseessä on tilastollisen Kotimainen sovitteluhanke viivästynyt aineiston käytettävyydessä ja saatavuudessa ilmenneiden ongelmien vuoksi sekä henkilöstövaihdoksen johdosta. 2 esitelmää Laajaan tuomioistuinaineistoon pohjautuva aineisto saatiin valmiiksi vuoden 2013 aikana. Toimeksiantajalle on raportoitu tutkimustyön etenemisestä sovitulla tavalla ja aikataulun mukaisesti. 1 esitelmä Toiminta siirtymävaiheessa henkilöstövaihdoksen vuoksi.

12 analyysin resurssi, jonka tuloksia voidaan käyttää esim. Rikollisuustilannekatsauksen seuraamusosiossa, tuomarikoulutuksessa sekä tarvittavissa ajankohtaisselvityksissä. B (1) YLEINEN YKSIKKÖ Oikeuslaitos ja oikeusolot yleensä a) Oikeusolo -raportti. Oikeusolotkatsaus pyritään julkaisemaan vuoden 2013 lopulla. Katsauksen kehittämistä jatketaan. Raportin yhteydessä julkaistaan ESS-aineistoon perustuva analyysi luottamuksesta oikeuslaitokseen. B (1) Oikeusolot-hankkeeseen ei ole ollut käytettävissä työvoimaa vuonna 2013. ESSaineistoon perustuva analyysi julkaistaan vuoden 2014 aikana. b) Julkisen oikeusavun kohdentuminen. Hankkeessa selvitetään julkisen oikeusavun toimivuutta tarkastelemalla tilastollisin aineistoin 1) oikeusavun kohdentumista, 2) oikeusavun asiakkailta perittäviä palkkioita, kuluja ja maksuja sekä 3) asiakkaiden ohjautumista oikeusaputoimistoihin ja yksityisille avustajille. Selvitys on kaksiosainen. Ensimmäinen vaihe raportoidaan vuoden 2013 helmikuussa. Hankkeen jatko koskien mm. asiakkaiden ja asioiden valikoitumista eri avustajien kesken raportoidaan keväällä 2014. B ja Y. (2) *c) Koettu oikeudenmukaisuus tuomioistuimissa. Tutkimuksessa tarkastellaan oikeudenmukaisuuden toteutumista siviiliprosessissa ja hallinto-oikeusprosessissa. Tuomioistuinten asiakkaille suunnataan kysely koetusta menettelyllisestä oikeudenmukaisuudesta kolmessa käräjäoikeudessa ja kolmessa hallinto-oikeudessa. Aineiston keruu on päättynyt käräjäoikeuksien osalta 30.6.2012, ja hallinto-oikeuksien osalta se päättyy 31.12.2012. Aineisto analysoidaan vuoden 2013 aikana. Tutkimus on valmis vuoden 2014 alussa. B ja Y. (4) d) Asumiseen ja naapuruussuhteisiin liittyvät oikeusriidat. Hankkeessa selvitetään, kuinka asumiseen ja naapuruussuhteisiin liittyvät konfliktit mobilisoituvat ja muuntu- Hankkeesta julkaistiin kaksi tutkimustiedonantoa vuonna 2013. Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. 2 tutkimustiedonantoa; 2 esitelmää Hankkeen päätulokset raportoitiin kahdessa tutkimustiedonannossa vuonna 2013. Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. 2 tutkimustiedonantoa; 1 esitelmä Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. 2 esitelmää

13 vat oikeusriidoiksi ja kuinka niitä käsitellään oikeudellisissa instituutioissa. Hanke kuuluu osaksi Suomen Akatemian ns. naapuruushanketta. Kaikista Suomen alioikeuksista kerätään oikeudenkäyntiasiakirjat neljän kuukauden ajalta asumiseen ja naapuruussuhteisiin liittyvistä konflikteista riippumatta siitä, missä prosessissa asiaa on käsitelty. Määrällisen osion lisäksi tutkimukseen sisältyy asianajajien ja oikeusavustajien haastattelujen analyysien. Aineistoa kerätään vuosien 2012 ja 2013 aikana, ja sitä analysoidaan vuosina 2013 2014. Tutkimusraportti julkaistaan vuoden 2014 lopussa. Y. Perhe-elämän oikeusolot a) Lapsen etu huostaanottoasioita koskevissa hallinto-oikeuksien päätöksissä. Suomi on saanut mm. YK:n Lapsen oikeuksien komitealta moitteita lapsen edun toteutumisesta lastensuojelussa ja tuomioistuiminen toiminnassa. Myös hallintooikeuksien toimintaan kohdistuvissa selvityksissä on todettu perustelujen olevan yksi hallinto-oikeuskäsittelyn ongelmakohdista. Selvityksessä arvioidaan, miten lastensuojeluasioiden keskeisen ratkaisuperuste eli lapsen etu ilmenee hallinto-oikeuksien perusteluista. Aineistona hyödynnytetään keväällä 2012 valmistuneen huostaanottoasioiden hallinto-oikeuskäsittelyä koskevan tutkimuksen asiakirjoja. Ne käsittävät vuodelta 2010 huostaanottoasioiden ratkaisut kaikista hallinto-oikeuksista 3 kuukauden ajalta. Tutkimus alkaa joulukuun alussa 2012, ja se raportoidaan toukokuun lopussa 2013. B. (4) b) Tutkimus edunvalvontajärjestelmän toimivuudesta. Tutkimuksessa arvioidaan edunvalvontajärjestelmän toimivuutta. Pääpaino on yleisessä edunvalvonnassa ja sen täysiikäisissä asiakkaissa. Kartoitus kohdistuu edunvalvojien toimintaan ja näiden kokemuksiin nykyjärjestelmästä, asiakkaiden omiin kokemuksiin sekä edunvalvontatoiminnan oikeudellisesti kriittisiin kohtiin Hanketta on laajennettu ja sen tulokset julkaistaan tutkimuksia-sarjassa vuonna 2014. Artikkeli 10 ja 11; 3 esitelmää Hanketta ei käynnistetty vuonna 2013. Sen sijaan on lähtökohtaisesti priorisoitu oikeusapututkimusta. Hanke on sittemmin poistettu tutkimusohjelmasta.

14 (esim. edunvalvonnan lakkautukset, toimintakelpoisuuden rajoitusten rikkomukset). Huomiota kiinnitetään taloudellisten asioiden ohella siihen, miten edunvalvonnassa huolehditaan valvottavan hoidon ja huolenpidon kysymyksistä. Aineistoina käytetään tilasto- ja viranomaistietoja, kyselyjä ja haastatteluja, laillisuusvalvojien tapausaineistoa sekä internetin keskustelupalstaaineistoja. Hanke pyritään käynnistämään vuoden 2013 keväällä, jolloin raportin on määrä valmistua syksyllä 2014. B ja Y. (2) Velka- ja perintäasiat a) Nuorten velkaongelmat eri ikäryhmissä: velkojen tyypit, muodostumisen mekanismit, selviytymiskeinot ja eri toimijatahojen roolit. Kyseessä on kahden vuoden hanke post doc -tutkijalle. Hanke on osa isompaa velkatutkimuksen kokonaisuutta, jolle on haettu ulkopuolista rahoitusta Suomen Akatemialta. Jos rahoitus saadaan, hanke alkaa lokakuun alussa 2013. Y. (3) Lainsäädäntötutkimus a) Vankeuslain toimeenpanon arviointitutkimus. Tutkimuksessa tarkastellaan vankeuslain uudistuksen toimeenpanoa. Tutkimuksella pyritään selvittämään, mitkä tekijät ovat oikeusturvan, yhdenvertaisuuden ja ennakoitavuuden kannalta keskeisiä ongelmakohtia vankeusrangaistusta suorittaville ja miltä osin käytännöissä on saavutettu hyviä tuloksia edellä mainittujen tavoitteiden suhteen. Samoin pyrkimys on selvittää niitä edellytyksiä ja mekanismeja, jotka tuottavat toivottuja tai ei-toivottuja tuloksia. Tarkastelun kohteena on vankien kokema oikeudenmukaisuus ja suhde oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä henkilökunnan toimintaedellytykset. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota rangaistusajan suunnitelman merkitykseen vangeille, muutoksenhakumenettelyyn ja kurinpitojärjestelmään. Aineistona on asiakirjoja, määräyskokoelmia, kyselyt vangeille ja henkilökunnalle sekä täydentäviä haastatteluja. Tut- Hankkeeseen saatiin rahoitus Suomen Akatemialta. Hanke käynnistettiin suunnitelman mukaisesti syksyllä 2013. Artikkelit 44 ja 46; 3 esitelmää Hankkeesta julkaistiin vuonna 2013 yksi tutkimustiedonanto. Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. 1 tutkimustiedonanto

15 kimus on alkanut vuoden 2012 lokakuussa. Eri aineistotyyppien analyyseistä tuotetaan niiden valmistuttua erilliset raportit. Aineistokohtaisista yksittäisanalyyseistä rakennetaan vaikutusketjuja erittelevä synteesi tutkimuksen lopuksi. Siitä koostuva koppuraportti valmistuu kesällä 2015. B ja Y. (2) *b) Vaikutusten arviointi vuoden 2012 hallituksen esityksissä. Seurantatutkimuksessa arvioidaan vaikutusten arvioinnin dokumentointia vuonna 2012 eduskunnalle annetuissa hallituksen esityksissä. Tuloksia on tarkoitus käyttää hallitusohjelman toteutumisen arvioinnissa. Tutkimuksen pohjana käytetään vuoden 2009 hallituksen esityksiä koskevan tutkimuksen muuttujaluetteloa, mutta analyysit laaditaan aiempaa erittelevimmiksi. Lisäksi tehdään laadullisia analyysejä, joissa avataan vaikutusarviointien sisällöllisiä ulottuvuuksia. Tutkimus alkaa loka-marraskuussa aineiston koodaamisella. Tutkimuksesta tuotetaan valtioneuvoston tarpeisiin suorat jakaumat heti vuoden 2013 alussa. Siitä eteenpäin tutkimus jatkuu tuottaen tarkempaa kvantitatiivista ja laadullista erittelyä. Loppuraportti on julkaistu lokakuun loppuun mennessä 2013. B ja Y. (1) c) Tutkimus päätöksenteosta lainvalmistelussa argumentaation ja päätöskäytäntöjen analyysia. Lainsäädäntöprosessissa on useita julkisia, läpinäkyviä vaiheita, kuten lainvalmisteluhankkeiden toimeksiannot, niiden lopputuotokset, lausuntomenettely sekä hallituksen ja eduskunnan päätöksenteko. Sitä vastoin päätöksenteko monijäsenisessä, asiantuntijoiden lainvalmisteluprosessissa sekä sitä ohjaavat argumentaatio ja päätöskäytännöt ovat ei-näkyviä ja myös huonosti tunnettuja ja tutkittuja ilmiöitä. Tutkimuksessa, joka on alkanut kesällä 2011, kartoitetaan teoreettisen ja empiirisen aineiston valossa näitä ilmiöitä tavoitteena luoda tarkastelukehikko aihetta koskevaa kriittistä arviointia ja keskustelua varten. Hanke voi myös hyödyttää Hanke alkoi syksyllä 2012. Siitä julkaistiin verkkokatsaus keväällä 2013 ja tutkimustiedonanto syksyllä vuonna 2013. 1 verkkokatsaus, 1 tutkimustiedonanto; 2 esitelmää Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti.

16 lainvalmistelun kehittämistyötä. B (4) Asiantuntija- ja luottamustehtävät Lainvalmistelu ja suunnittelu. Laitoksen henkilöstöä oli edustettuna rikoksentorjuntaneuvostossa, rikosasiain seurantaryhmässä, yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuvaverkostossa sekä Euroopan komission rikostilastoinnin asiantuntijaryhmässä. Kriminaalipolitiikkaan liittyvien asiantuntijatehtävien lisäksi laitoksen tutkijoita toimi jäsenenä sisäasiainministeriön syrjinnän seurantaryhmässä sekä kuntavaikutusten arviointia koskevassa asiantuntijaryhmässä. Lisäksi laitoksella on edustus muun muassa valtioneuvoston asettamassa lapsiasiain neuvottelukunnassa sekä oikeusministeriön asettaman julkisen oikeusavun laadun arvioinnin kehittämistyöryhmässä. Tutkimusverkostot ja -ohjaus. Tutkimuslaitoksella oli edustaja valtakunnallisen oikeustieteen tutkijakoulun OMM:n johtoryhmässä, Alkoholitutkimussäätiön rahapelitutkimusvaliokunnassa sekä Alueellinen terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksen asiantuntijaryhmässä. Laitos on ollut edustettuna myös oikeusministeriön tutkimuksen ja kehittämisen ohjausryhmässä sekä kansainvälisen nuorisorikollisuuskyselyn (ISRD) johtoryhmässä. Tieteelliset yhdistykset ja -säätiöt. Hallitus- tai muita johtoelinpaikkoja on kertomusvuonna ollut muun muassa seuraavissa yhteisöissä ja säätiöissä: Euroopan kriminologiyhdistys (ESC), Kansainvälinen rikosoikeus- ja vankeinhoitosäätiö IPPF, Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys (OYY), Oikeuspoliittinen yhdistys Demla, Suomen Kriminalistiyhdistys Kriminalistföreningen i Finland ja Nuorisotutkimusseura. Tieteellisen julkaisutoiminnan kehittäminen. Laitoksella on ollut jäseniä muun muassa Oikeus- ja Nuorisotutkimus-lehtien toimituskunnassa, Youth Justice -lehden toimitusneuvostossa, sekä Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention- ja Criminology and Criminal Justice - lehtien advisory boardissa. Lisäksi laitoksen tutkijat ovat toimineet tieteellisten julkaisujen asiantuntijalukijoina (referee).