TÄSMENNETTY RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN VERKOSTON OSAAMISRYHMÄN TYÖN TULOKSENA VUODEN 2012 LOPPUUN MENNESSÄ SYNTYNEESTÄ KÄSITYKSESTÄ VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTAAN LIITTYVÄSTÄ OSAAMISESTA JA KOULUTUKSESTA NYKYTILANTEEN KUVAUS Liikuntatieteiden tohtorin tutkinto (LitT), pääaineena Liikuntapedagogiikka, on mahdollista suorittaa Jyväskylän yliopistossa Liikuntakasvatuksen laitoksella. Liikuntapedagogiikan alueella on mahdollista keskittyä tutkimaan varhaiskasvatuksen liikuntaan liittyviä kysymyksiä. Tohtorin tutkinto on pätevyysvaatimuksena yliopistojen lehtoraatteihin, jotka kouluttavat opettajankoulutuslaitoksilla ja varhaiskasvatuksen laitoksilla liikuntakasvatusta. Myös liikuntapedagogiikkaan erikoistuneet kasvatustieteen tohtorit voivat työskennellä liikuntapedagogiikan lehtoraateissa. Jyväskylän yliopistossa toimii tällä hetkellä yksi varhaiskasvatukseen perehtynyt yliopistotutkija (LitT) sekä yksi tohtorintutkinnon jälkeistä tutkimusta tekevä tutkija (LitT, Post doc). Meneillään olevia varhaiskasvatuksen liikuntaan liittyviä väitöskirjatöitä on neljä. Liikuntatieteiden maisterin tutkinto (LitM) vaaditaan liikunnanopettajan pätevyyteen. Liikunnanopettajat työskentelevät perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksissa sekä ammattikorkeakouluissa (ja yliopisto-opettajina yliopistoissa). Liikunnanopettajat opettavat varhaiskasvatuksen liikuntaa erityisesti toisen asteen koulutuksissa. Liikunnanopettajakoulutuksessa opiskelijoilla on mahdollisuus valita valinnainen 2 op opintojakso Liikuntakasvatus varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Noin puolet (20-30 /vuosi) opiskelijoista valitsee tämän opintojakson. Sen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus perehtyä varhaiskasvatuksen liikuntaan pro gradu -tutkielmassaan. Vuosittain noin 5-6 gradua liittyy jollakin tavalla varhaiskasvatuksen liikuntaan. Kasvatustieteiden maisterin tutkinto, varhaiskasvatus (KM) sekä Kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto (Lastentarhanopettaja) on mahdollista suorittaa seitsemässä yliopistossa. Koulutusta järjestävissä yliopistoissa liikunnan lehtoreiden työnkuvaa on laajennettu niin, että luokanopettajankoulutukseen perehtyneiden lehtoreiden edellytetään nykyään opettavan myös varhaiskasvatuksen liikuntaa suurimmassa osassa yliopistoja. Varhaiskasvatuksen liikuntaan liittyvien pakollisten opintojen osuus vaihtelee yliopistoittain 3-7 opintopisteeseen. Tentittävä kirjallinen materiaali on tasoltaan hyvin vaihtelevaa. Kouluttajilla ei ole toimivaa keskinäistä verkostoa. OAJ:n sivulta löytyy lisäksi tarkentavaa tietoa Lastentarhanopettajien kelpoisuusvaatimuksista: Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on yliopistossa suoritettu vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sellainen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi amk), johon sisältyy 60 opintopistettä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja. Yksittäiset tutkinnon lisäksi suoritetut erilliset opinnot eivät tuota lastentarhanopettajan kelpoisuutta.
Sosionomin tutkinnon voi suorittaa 22 ammattikorkeakoulussa eri puolilla Suomea. Opinnoissa liikuntakasvatuksen määrä vaihtelee suuresti eri oppilaitosten kesken ja opintojen sisältöä on mahdotonta määritellä tarkkaan, koska liikunta on usein integroituna sisältönä muissa oppiainekokonaisuuksissa. Käytettävissä olevat oppimateriaalit ovat suhteellisen samoja. Osa ammattikorkeakouluista ostaa varhaiskasvatuksen liikuntaan liittyvän opetuspaketin ulkopuoliselta kouluttajalta. Kouluttajilla on aktiivinen oma verkosto, mutta varhaiskasvatuksen liikuntaa opettavat opettajat eivät siihen välttämättä kuulu. Terveydenhoitajan tutkinto suoritetaan ammattikorkeakoulussa. Eri oppilaitoksissa liikuntaan liittyvän sisällön määrä vaihtelee huomattavasti ja vallitseva käsitys liikunnan substanssiosaamisesta ei ole kovin positiivinen. Kehittämistoimenpiteitä koulutukseen ja erityisesti opetussuunnitelmiin on esitetty. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella esim. terveydenhoitajan ja kuntoutuspuolen koulutusten sisällöissä on hyvin vaihtelevia määriä pienten lasten liikunta-asioita. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lasten ja nuorten osaamisalasta valmistuu lähihoitajia, jotka työskentelevät lastenhoitajina. Lapsi- ja perhetyön tutkinnon (lastenohjaajan tutkinto) suorittaneet voivat myös työskennellä päivähoidossa. Näitä tutkintoja suoritetaan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tällaisia koulutusohjelmia on tarjolla kymmeniä eri puolilla Suomea. Näissä koulutuksissa varhaiskasvatuksen liikunnan osuus on hyvin pieni, kokonaisuudessaan noin 10 h, joka toteutetaan integroidusti muiden opintojen osana. Koulutus järjestetään usein ulkopuolisen kouluttajan turvin. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ns. oman liikunnan kurssi on vapaaehtoinen 18 -vuotta täyttäneille opiskelijoille. Muita tutkintoja ja koulutusohjelmia, joissa on tärkeää tunnistaa liikunnan merkitys sekä opettaa opiskelijoita etsimään tarkoituksenmukaista liikuntaan liittyvää uutta tietoa, kannustamaan ja ohjaamaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tukevaa liikuntaa, ovat esimerkiksi lasten ja nuorten erityisohjaajan tutkinto. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa voi suorittaa perhepäivähoitajan ammattitutkinnon sekä koulunkäynnin, aamu- ja iltapäiväohjaajan tutkinnon. Laajasti yhteiskunnallisesta perspektiivistä ajateltuna on tärkeää muistaa myös aamupäivä- ja iltapäivätoiminta, eri järjestöjen ja yhteisöjen avoin toiminta, kolmas sektori sekä seurakuntien järjestämä toiminta. Täydennys- ja lisäkoulutus Tällä hetkellä kestoltaan ja sisällöiltään laajinta täydennys- ja lisäkoulutusta on mahdollista saada Lasten liikunnan erikoistumisopinnoissa, joita urheiluopistoista esimerkiksi Vierumäki järjestää. SLU-alueet järjestävät liikuntasisältöisiä käytännönläheisiä ja suosittuja noin 3-6 h lyhytkoulutuksia. Eri oppilaitokset tarjoavat omia täydennyskoulutuksia ja kunnat järjestävät usein oman kunnan työntekijöille räätälöityjä koulutuksia. Tietoa eri täydennyskoulutusmahdollisuuksista ei löydy keskitetysti yhdestä paikasta, vaan tiedon saanti on pitkälti varhaiskasvattajien oman aktiivisuuden varassa.
TAVOITETILA ERI KOULUTUSASTEILLA Yliopistot - Jokaisessa lastentarhanopettajakoulutusta järjestävässä yliopistossa on varhaiskasvatuksen liikuntaa osaava pätevä tohtorin tutkinnon omaava liikunnan lehtori. - Jokaisessa opettajankoulutus- ja varhaiskasvatusyksikössä opiskelijalla on mahdollisuus tehdä pro gradu tutkielma liikunnasta (ja varhaiskasvatuksen liikunnasta). Tämä edellyttää sitä, että liikuntakasvatukseen perehtynyt tohtori toimii yliopiston lehtorina kyseisessä yliopistossa ja saa oikeuden ohjata pro gradu tutkielmia. - Eri yliopistojen tarjoamat liikuntakasvatuksen opintomäärät ja sisällöt ovat yhtenäisemmät kuin nykytilanteessa. - Lastentarhanopettajakoulutuksessa on käytössä yliopistotasoista suomenkielistä (ja vieraskielistä) tenttikirjallisuutta varhaiskasvatuksen liikunnasta. - Varhaiskasvatuksen liikuntaa koskevaa uusinta tutkimustietoa löytyy helposti ja kansallisten lehtien toimittajat osaavat kysyä tietoa artikkeliensa pohjaksi. - Kouluttajilla on oma säännöllisesti kokoontuva verkosto ja mahdollisuus uusimman tutkimustiedon hyödyntämiseen omassa opetuksessaan. Ammattikorkeakoulut - Ammattikorkeakouluissa opetussisällöissä on huomioitu liikunnan merkittävä rooli elämänkulun eri vaiheissa. - Harjoittelukäytänteet ja periaatteet ovat yhteneväiset - Terveydenhoitajien koulutus sisältää varhaiskasvatusikäisten lasten liikuntaan liittyvää sisältöosaamista, erityisesti motorisen kehityksen arviointiin ja perheiden aktivointiin ja neuvontaan. - Koko elämänkulun kattavaa liikuntatietoutta sisältyy terveydenhoitajien ohella kaikissa niissä ammattiryhmissä, jotka työskentelevät lasten tai lapsiperheiden kanssa, esim. toimintaterapeutit ja fysioterapeutit. - Ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutuksissa liikuntaan liittyviä opintoja on riittävästi, ne ovat tasalaatuisia ja opettajat ovat päteviä. - Liikunnanohjaajien koulutussisällöissä huomioidaan myös perheliikunta. - Liikuntaa opettavien opettajien verkosto toimii aktiivisesti. Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset - Ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevät varhaiskasvatuksen liikuntaa osaavat liikunnanopettajat ja heillä on mahdollisuus säännöllisesti osallistua koulutukseen ja päivittää tietojaan esimerkiksi vuosittain järjestetyissä täydennyskoulutustapahtumissa. - Ammatillisissa tutkinnoissa on määritelty varhaiskasvatuksen liikunnan vähimmäisosaaminen ja eri oppilaitosten tarjoaman opetuksen sisällöt ovat yhtenäiset. Tämä koskee myös harjoittelukäytänteitä. - Ammatillisissa oppilaitoksissa kaikki opiskelijat osallistuvat liikunnan kursseihin, he ovat liikuntamyönteisiä ja osaavat huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan pitämällä fyysistä toimintakykyä ja kuntoa yllä sekä osaavat ergomisesti oikeat työasennot.
Muut epäsuorasti varhaiskasvatuksen liikuntaa sivuavat oppilaitokset - Vapaan sivistystyön kouluttajat osallistuvat kouluttajakoulutuksiin ja he ovat tietoisia siitä, miten merkittävä rooli liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä hyvinvointiin ja terveyteen. - Näiden oppilaitosten opetussuunnitelmissa ja opetussisällöissä liikunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä tuodaan selkeästi esiin. Työelämässä mukana olevat varhaiskasvattajat - Täydennyskoulutusta järjestetään säännöllisesti, vuosittain ja varhaiskasvatushenkilöstöllä on täydennyskoulutuskalenterin perusteella mahdollisuus suunnitella oman ammatillisen osaamisen kehittämistä pitkäjänteisesti. - Päivähoidon henkilöstöllä on työehtosopimukseen kirjattu oikeus 3-10 koulutuspäivään vuodessa ja henkilöstö myös käyttää sen mahdollisuuden täydennyskouluttaakseen itseään. Kaikkia koskevaa - Jokainen eri asteisen koulutuksen läpikäynyt opiskelija on tutustunut varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksiin. - Kaikki lasten liikunnan kanssa tekemisissä olevat kouluttajat ja työntekijät tietävät, mistä voi hakea uusinta tietoa varhaiskasvatusikäisten liikunta-asioista. Yleiset tavoitteet - Lapset liikkuvat vähintään 2h joka päivä, koska varhaiskasvattajat osaavat luoda lapselle liikuntaan ja toiminnallisuuteen houkuttelevan ympäristön. - Kaikki aikuiset ymmärtävät lapsia kokonaisvaltaisesti ja suunnittelevat toiminnan lapsen tarpeita vastaavaksi. Toiminta on lapsilähtöistä ja lapsia osallistavaa. - Kouluttajien verkostot ovat toimivat ja tieto liikkuu niin aloittain, koulutuspaikoittain kuin koulutuksen vaativuustasolta toiselle siirryttäessä. - Kouluttajakoulutuksessa kaikilla kouluttajilla on mahdollisuus kuulla uusimmista virtauksista, hyvistä käytänteistä ja kiinnostavista tutkimustuloksista, jotta he voivat viedä uusimman tiedon opiskelijoille ja he välittävät tietoa harjoittelupaikoilleen. - Varhaiskasvattajilla on toimiva mentorointijärjestelmä ja kollegiaalinen tuki on kaikkien saatavilla. - Vaadittava osaaminen on määritelty kaikilla tasoilla ja liikuntakasvatuksen osaamisen minimit on määritelty eri työtehtäviin liittyen. - Päiväkotien johtajilla on työkaluja tunnistaa henkilöstön täydennyskoulutustarpeita. - Varhaiskasvatusikäisten liikunta-asioihin on olemassa varma ja laajasti tunnettu tiedonkulun kanava, josta löytää tietoa aina kun sitä tarvitsee.
KEINOT TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI Jyväskylän yliopistossa tulee huolehtia, että kaikkiin opettajankoulutuksiin löytyy riittävästi tohtorintutkinnon suorittaneita henkilöitä hakijoiksi avoimiin virkoihin. Pätevät liikuntapedagogiikkaan perehtyneet tohtorit osaavat opettaa varhaiskasvatuksen liikuntaa työelämän tarpeita vastaavasti lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, oppimisvalmiuksia ja hyvinvointia tukien. Sama koskee ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin hakeutuviin liikunnanopettajiin. Jyväskylän yliopiston tulee olla aktiivisesti yhteistyössä muiden lasten liikuntaa tutkivien yhteisöjen (mm. muut yliopistot ja tutkimuslaitokset) kanssa ja yhdessä heidän kanssaan aktiivisesti välittää tutkimustietoa käyttäjäystävällisesti tarpeiden mukaan. Lasten liikuntaa tutkivien henkilöiden tulee huolehtia, että yliopistojen koulutusohjelmissa on saatavilla tutkittuun tietoon perustavaa tietoa, oppimateriaaleja ja tenttikirjallisuutta. Kouluttajakoulutus, kouluttajaverkostot ja esimerkiksi lastentarhanopettajakoulutusten liikunnan lehtoreiden tieto-taidon ylläpitäminen ja lisäkouluttaminen lisäävät opetuksen laatua kussakin oppilaitoksessa ja luo edellytykset opinto-ohjelmien yhdenmukaistamiselle. Kaiken tämän toiminnan koordinoimiseksi tarvitaan joku, esim. Nuoren Suomen kaltainen kaikki yhteistyöverkostot kokoava taho. Valtakunnallisiin päättäjiin vaikuttaminen siten, että eri koulutusohjelmien sisältöjä ja ammatillista pätevyyttä esim. ammattikorkeakouluissa arvioitaessa huomioidaan liikuntakasvatus yhtenä osaalueena. Koulutuksen suunnittelijoihin tulee vaikuttaa myös siten, että toisen asteen ammatillisissa opinnoissa 18 vuotta täyttäneillekin oman liikunnan kurssi tulee suoritettavaksi. Ammattikorkeakouluihin tulisi saada opiskelijaliikunta samaan tapaan kuin yliopistoopiskelijoillakin (yliopistoliikunta). Systemaattisen täydennyskoulutusjärjestemän luominen ja toiminnan koordinointi sekä sen järjestäminen turvaa jo työelämässä olevien varhaiskasvattajien elinikäisen oppimisen jatkumoa. Täydennyskoulutusten yhdistäminen esimerkiksi työhyvinvointia ylläpitäviin tapahtumiin edistää lasten päivittäisen liikunnan toteutumista. Sen lisäksi uuden opitun asian käytäntöön viemiseksi tarvitaan toimiva mentoriverkosto tukemaan hyvien käytänteiden jalkautumista päiväkoteihin, perhepäivähoitoon ja kaikkialle, missä varhaiskasvattajat työtään tekevät. Helposti saavutettavan, selkeän tiedonvälityskanavan luominen tai sellaisesta tiedottamisen, jotta kaikki halukkaat löytävät toivomansa tiedon luo. 19.2.2013 Osaamistyöryhmän puolesta, ryhmän puheenjohtaja Arja Sääkslahti