KUOPIO SIILINJÄRVI SUONENJOKI -ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS Elinvoima ja maankäyttö Loppuraportti 28.11.2014
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO-SIILINJÄRVI -SUONENJOKI -SELVITYSALUEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖKUVAUS... 4 2.1 Väestö, väestörakenne, väestöennuste, huoltosuhde ja sairastavuus... 4 2.2 Muuttoliike ja muuttajien taustatiedot... 9 2.3 Työlliset, työpaikat, työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti... 10 2.4 Työttömyys, työttömyyden rakenne ja työllisyysaste... 12 2.5 Yritykset ja yritysdynamiikka... 14 2.6 BKT ja BTV-indikaattori... 16 2.7 Koulutus ja osaaminen... 17 2.8. Imago ja maine... 18 3 YRITYS- JA ELINKEINO-, MARKKINOINTI-, VIESTINTÄ- JA ASIAKAS- SEKÄ SIDOSRYHMÄPALVELUT... 20 3.1. Yritys- ja elinkeinopalvelujen nykytilan kuvaus... 20 3.2. Markkinointi-, viestintä- ja asiakaspalvelujen nykytilan kuvaus... 24 3.3 Sidosryhmä- ja edunvalvontapalvelujen nykytilan kuvaus... 29 4 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS... 30 4.1 Maankäytön nykytilanne ja kasvusuunnat... 30 4.2 Tonttitarjonta ja kaavavaranto... 38 4.3 Maapolitiikka... 39 4.4 Kiinteistö-, paikkatieto- ja mittausasiat... 41 4.5 Palvelujen nykytilan kuvaus... 41 5 ASUMINEN... 45 5.1 Asuntokanta ja asuntorakentaminen... 45 5.2 Palvelujen nykytilan kuvaus... 48 6 LIIKENNE... 50 6.2 Liikenneverkkosuunnittelu liikennejärjestelmä... 51 6.3 Joukkoliikenne... 52 6.4 Palvelujen nykytilan kuvaus... 53 7 YHTEENVETO... 54 LÄHTEET... 57 LIITTEET... 58 2
1 JOHDANTO Valtiovarainministeriö määräsi 10.6.2014 kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja Suonenjoen kaupungin välillä. Kuntajakoselvitysprosessi käynnistyi 11.8.2014 poliittisen ohjausryhmän järjestäydyttyä ja asetettua selvitystyössä tarvittavat kahdeksan työryhmää. Elinvoima- ja maankäyttötyöryhmän toimeksiantona on ollut kuntajakoselvittäjiksi nimettyjen HT Eero Laesterän ja maakuntaneuvos Timo Säkkisen 26.8.2014 antaman toimeksiannon mukaisesti valmistella elinkeinotoimea, maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien palvelujen osalta nykytilan kuvaus, arvioida sitä, mitä muutoksia palvelurakenteessa tapahtuisi ja mitä kustannusvaikutuksia niillä olisi kuntajakovaihtoehdossa tai vaihtoehtoisesti syvennettäessä nykyistä yhteistyötä. Lisäksi työryhmä on koostanut toimeksiannon mukaisesti palvelukohtaiset SWOT-analyysit sekä tehnyt kuntakohtaiset laatuarvioinnit nykyisistä palvelusta toimeksiannon mukaista asteikkoa käyttäen. Työryhmän koostamaan loppuraporttiin on kerätty lisäksi selvitysalueen elinvoimaa kuvaavia toimintaympäristötietoja sekä arvioitu karkealla tasolla mahdollisen kuntaliitoksen yritysvaikutuksia. Työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, puheenjohtaja (Kuopio) suunnittelija Satu Moilanen, sihteeri (Kuopio) yleiskaavajohtaja Juha Romppanen (Kuopio) elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen, (Kuopio) kaavoituspäällikkö Timo Nenonen (Siilinjärvi) maanhankintainsinööri Heikki Pietikäinen (Siilinjärvi) yritysasiamies Heikki Simonen (Siilinjärvi) kaavoittaja Eija Kinnunen (Suonenjoki) kaupunginjohtaja Juha Piiroinen (Suonenjoki) elinkeinoasiamies Olli Tiainen (Suonenjoki) Taulukko 1. Kuntajakoselvityksen aikataulu ja tavoitteet vs. työryhmän kokoukset ja tehtävät Kuntajakoselvitys Elinvoima ja maankäyttö -työryhmä Aikataulu Tavoite Kokouspvm Tehtävä 16.9.2014 Valmisteluaikataulusta ja työsuunnitelmasta sopiminen 20.10.2014 Työryhmien väliraportit valmiina 20.10.2014 Väliraportin läpikäynti, täydennykset, muutokset ja hyväksyminen 23.10.2014 Johtoryhmä 27.10.2014 Iso ohjausryhmä 10.11.2014 Loppuraportin linjausten työstäminen ja SWOT-analyysi 24.11.2014 Työryhmien loppuraportit valmiina 21.11.2014 Loppuraportin läpikäynti ja info paikallisten yrittäjäjärjestöjen edustajille 27.11.2014 Johtoryhmä 31.12.2014 Kuntajakoselvitys valmis 3
2 KUOPIO-SIILINJÄRVI -SUONENJOKI -SELVITYSALUEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖKUVAUS 2.1 Väestö, väestörakenne, väestöennuste, huoltosuhde ja sairastavuus Vuoden 2013 lopussa selvitysalueella asui yhteensä 144 131 henkilöä. Kuopion kaupungin asukasmäärä oli Maaningan ja Juankosken asukasmäärät mukaan lukien lähes 80 prosenttia (115 108 henkilöä) koko selvitysalueen väestöstä. Vuosina 1990-2013 väestö on kasvanut selvitysalueen kunnista ainoastaan Kuopiossa 12 384 henkilöllä (+13,2 %) ja Siilinjärvellä 2 818 henkilöllä (+15,0 %). Muissa selvitysalueen kunnissa asukasmäärä on laskenut: Juankoskella 1 585 henkilöä (-24,1 %), Maaningalla 364 henkilöä (-8,8 %) ja Suonenjoella 1 225 henkilöä (-14,1 %). Siilinjärven asukasmäärä on kasvanut vuosina 1990 2013 keskimäärin noin 0,6 prosenttia/vuosi, kun väestönkasvu Kuopiossa on ollut keskimäärin 0,5 prosenttia/vuosi. Viimeisen viiden vuoden aikana, vuosina 2009 2013 suhteellinen väestönkasvu on molemmissa kunnissa ollut keskimäärin noin 0,8 % / vuosi. Tilastokeskuksen ja Kuopion kaupungin oman väestöennusteen mukaan asukasluku selvitysalueella nousee vuoteen 2030 mennessä noin 160 000 henkilöön. Kasvua vuodesta 2013 arvioidaan olevan noin 16 000 henkilöä eli noin 10 prosenttia. Ennustettu suhteellinen kasvu selvitysalueella on siten hieman suurempaa kuin koko maassa vastaavana aikana keskimäärin (+ 7 %). Kuva 1. Väestömäärän kehitys 1990 2013 sekä väestöennuste 2014 2030 (Tilastokeskus 2014a, Kuopion kaupunki). 4
2013 2015e 2020e 2025e 2030e 0-6-v. 10 708 11 084 11 550 11 654 11 572 7-18-v. 18 889 18 865 19 322 20 016 20 658 19-64-v. 87 582 87 961 87 909 88 070 88 073 65-74-v. 14 905 16 341 19 131 18 814 18 545 yli 75-v. 12 047 12 593 14 152 18 075 21 033 Väestö yht. 144 131 146 844 152 064 156 629 159 881 2013 2015e 2020e 2025e 2030e 0-6-v. 261 265 244 227 217 7-18-v. 566 539 503 486 464 19-64-v. 2 816 2 654 2 310 2 089 1 926 65-74-v. 726 782 905 840 760 yli 75-v. 626 631 659 801 930 Väestö yht. 4 995 4 871 4 621 4 443 4 297 2013 2015e 2020e 2025e 2030e 0-6-v. 7 970 8 270 8 760 8 930 8 960 7-18-v. 13 807 13 870 14 330 14 930 15 600 19-64-v. 68 253 68 930 69 700 70 540 71 110 65-74-v. 11 047 12 150 14 270 14 070 13 960 yli 75-v. 9 036 9 310 10 360 13 280 15 370 Väestö yht. 110 113 112 540 117 420 121 760 125 000 5
2013 2015e 2020e 2025e 2030e 0-6-v. 2 014 2 078 2 088 2 054 1 971 7-18-v. 3 609 3 557 3 631 3 750 3 764 19-64-v. 12 437 12 416 12 197 11 924 11 659 65-74-v. 2 099 2 287 2 690 2 709 2 708 yli 75-v. 1 408 1 645 2 055 2 703 3 246 Väestö yht. 21 567 21 983 22 661 23 140 23 348 2013 2015e 2020e 2025e 2030e 0-6-v. 463 471 458 443 424 7-18-v. 907 899 858 850 830 19-64-v. 4 076 3 961 3 702 3 517 3 378 65-74-v. 1 033 1 122 1 266 1 195 1 117 yli 75-v. 977 1 007 1 078 1 291 1 487 Väestö yht. 7 456 7 460 7 362 7 296 7 236 Kuva 2. Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain selvitysalueen kunnissa (Tilastokeskus 2014a, Kuopion kaupunki). 0-6-v. 7-18-v. 19-64-v. 65-74-v. yli 75-v. Juankoski;4995 5,2 11,3 56,4 14,5 12,5 Kuopio;106342 7,2 12,5 62,2 9,9 8,1 Maaninka;3771 6,9 14,8 55,3 12,4 10,7 Siilinjärvi;21567 9,3 16,7 57,7 9,7 6,5 Suonenjoki;7456 6,2 12,2 54,7 13,9 13,1 Selvitysalue;144131 7,4 13,1 60,8 10,3 8,4 KOKO MAA;5451270 7,8 13,2 59,7 10,9 8,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Suhteellinen väestörakenne (%) selvitysalueen kunnissa vuonna 2013 (Tilastokeskus 2014a). 6
Kuva 4. Väkiluvun muutos osatekijöittäin selvitysalueen kunnissa vuosina 2000 2013 (Tilastokeskus 2014a). Väestöllisessä eli demografisessa huoltosuhteessa on laskettu yhteen alle 15-vuotiaiden ja 65- vuotiaiden tai sitä vanhempien määrä ja jaettu se työikäisten eli 15 64-vuotiaiden määrällä. Väestöllinen huoltosuhde on ilmoitettu lasten ja vanhusten yhteenlaskettuna määränä 100 työikäistä kohden (Kuva 5). Vuoden 2013 lopussa selvitysalueella oli alle 15-vuotiaita 23 006 henkilöä, 15-64-vuotiaita 94 173 henkilöä ja 65 vuotta täyttäneitä 26 952 henkilöä. Selvitysalueen väestöllinen huoltosuhde oli 53 eli 100 työikäistä kohden alueella oli 53 huollettavaa. 7
Kuva 5. Väestöllinen huoltosuhde selvitysalueella 1990-2013 ja ennuste 2015-2030 (Tilastokeskus 2014a ja Kuopion kaupunki). Kuva 6. Ikävakioitu sairastavuusindeksi selvitysalueen kunnissa sekä eräissä vertailukaupungeissa 2000 2012 (Kela). 8
2.2 Muuttoliike ja muuttajien taustatiedot Kuva 7. Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen nettomuuttovoitto ja tappio (hlöä) yhteensä 2009 2013 (Tilastokeskus 2014a). Taulukko 2. Kuntien välinen nettomuutto muuttajien ikärakenteen mukaan yhteensä vuosina 2009 2013 (Tilastokeskus 2014a). Kuopio -188 3106-1107 102 79 21 110 2123 Maaninka 38-168 75 19 4-4 2-34 Siilinjärvi 376-662 536 98-131 -60-7 150 Suonenjoki 29-193 75 62 8 25 32 38 Selvitysalue yht. 232 1867-481 282-27 19 112 2004 Joensuu -389 2528-1736 -55 23-10 93 454 Jyväskylä -982 6364-3192 -386-116 -181-44 1463 Lahti -120 2132-824 -5 161 180 297 1821 Oulu -842 6116-2301 -110 166 174 225 3428 Pori -21 689-218 25 128 12 50 665 Tampere -2039 13061-5583 -1040 131 10 204 4744 Turku -1999 10938-5580 -1039 71 54 136 2581 Vaasa -419 2172-1054 -219-30 -157-138 155 Taulukko 3. Kuntien välinen nettomuutto muuttajien työmarkkina-aseman mukaan selvitysalueella yhteensä vuosina 2007-2011 (Tilastokeskus 2014b). Kunta Työlliset Työttömät Lapset alle 15-v. Opiskelijat 9 Alle 15-15-24-25-34-35-44-45-54-55-64- Yli 65- Kunta vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yhteensä Juankoski -23-216 -60 1 13 37-25 -273 Varusmiehet Eläkeläiset Muut Yhteensä Juankoski -38 3-5 -153-6 -22-2 -223 Kuopio -930 25-245 1891 23-40 -3 721 Maaninka 81 12 70-93 0 14 4 88 Nilsiä 78-12 39-116 -6 36 4 23 Siilinjärvi 126 15 266-307 -15-12 -24 49 Suonenjoki -6 14 34-113 -4 80 8 13
Taulukko 4. Kuntien välinen nettomuutto muuttajien tuloluokittain selvitysalueella yhteensä vuosina 2007 2011 (Tilastokeskus 2014b). Tuloluokat Kunta 0-11999 12000-21999 22000-31999 32000-41999 42000- Yhteensä Juankoski -251-16 -12-14 1-292 Kuopio 2077-280 -592-226 -61 918 Maaninka -80 14 72 31 39 76 Nilsiä -123 80 45 31 31 64 Siilinjärvi -421 44 164 163 52 2 Suonenjoki -91 24 35 41 19 28 2.3 Työlliset, työpaikat, työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti Kuva 8. Työpaikkarakenne toimialoittain ja työnantajasektoreittain selvitysalueella vuonna 2012 (Tilastokeskus 2014a). Selvitysalueella oli työllisiä vuonna 2012 yhteensä 61 118 henkilöä eli noin 61 prosenttia koko Pohjois-Savon ja noin 2,6 prosenttia koko maan työllisestä työvoimasta (Taulukko 5). Vuosien 2000-2012 aikana työllisten määrä on lisääntynyt Juankoskea lukuun ottamatta kaikissa muissa selvitysalueen kunnissa. Työpaikkoja selvitysalueella oli vuonna 2012 yhteensä 61 772 eli noin 63 prosenttia koko Pohjois- Savon ja noin 2,6 prosenttia koko maan työpaikoista (Taulukko 5). Selvitysalueen työpaikoista 80 prosenttia sijaitsi Kuopiossa. Vuosien 2000 2012 aikana työpaikkojen määrä on kasvanut selvitysalueella yhteensä 7 877 työpaikalla (+14,6 %). työpaikkamäärä kasvoi kuitenkin ainoastaan Kuopiossa (+17,3 %) ja Siilinjärvellä (+16,7 %). Alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen ilmaiseva työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2012 yli 80 prosenttia Kuopiossa (108,4 %), Suonenjoella (93,8 %) ja Juankoskella (93,2 %). 10
Asuinkunta Taulukko 5. Työllisten ja työpaikkojen määrän sekä työpaikkaomavaraisuuden kehitys selvitysalueella ja vertailukaupungeissa 1990 ja 2000 2012 (Tilastokeskus 2014a). Kunta 1990 2000 2012 Työlliset, hlöä Työpaikat, kpl Työpaikkaomavaraisuus (%) Muutos,% 2000-12 1990 2000 2012 Muutos,% 2000-12 1990 2000 2012 Muutos, %-yks. 2000-12 Juankoski 2675 2180 1963-10,0 2518 2179 1879-13,8 94,1 100,0 95,7-4,2 Kuopio 42745 39597 45364 14,6 45504 42126 49420 17,3 106,5 106,4 108,9 2,6 Maaninka 1622 1313 1536 17,0 1359 997 914-8,3 83,8 75,9 59,5-16,4 Siilinjärvi 8764 8338 9511 14,1 6977 5997 7001 16,7 79,6 71,9 73,6 1,7 Suonenjoki 3382 2724 2744 0,7 3071 2596 2558-1,5 90,8 95,3 93,2-2,1 Selvitysalue 59188 54152 61118 12,9 59429 53895 61772 14,6 100,4 99,5 101,1 1,5 Joensuu 29268 27231 29394 7,9 32073 29335 33221 13,2 109,6 107,7 113,0 5,3 Jyväskylä 48014 49224 56923 15,6 51512 52294 61522 17,6 107,3 106,2 108,1 1,8 Lahti 44146 40359 42466 5,2 48261 44041 46989 6,7 109,3 109,1 110,7 1,5 Oulu 62456 69443 80307 15,6 66354 73581 84620 15,0 106,2 106,0 105,4-0,6 Pori 36714 31902 33757 5,8 39244 33875 35767 5,6 106,9 106,2 106,0-0,2 Tampere 81918 86497 96169 11,2 96970 102650 118797 15,7 118,4 118,7 123,5 4,9 Turku 75212 74285 77978 5,0 92917 91275 96812 6,1 123,5 122,9 124,2 1,3 Vaasa 27847 27058 29892 10,5 33242 33227 38054 14,5 119,4 122,8 127,3 4,5 Vuonna 2012 Kuopiossa kävi työssä 48 prosenttia Siilinjärven ja 29 prosenttia Maaningan työllisestä työvoimasta. Juankosken työllisestä työvoimasta 16 prosenttia ja Suonenjoen työllisestä työvoimasta 15 prosenttia kävivät työssä Kuopiossa. Omassa kunnassa työssä käyvien osuus oli siten korkein Kuopiossa (85 %), Suonenjoella (70 %) ja Juankoskella (70 %) (Taulukko 6). Pendelöinti eli työssä oman asuinkunnan ulkopuolella käyvien osuus työllisestä työvoimasta on lisääntynyt vuodesta 2000 vuoteen 2012 kaikissa selvitysalueen kunnissa: Juankoski 17 % => 30 %, Kuopio 12 % => 15 %, Maaninka 35 % => 56 %, Siilinjärvi 49 % => 58 % ja Suonenjoki 22 % => 30 %. Taulukko 6. Työssäkäynti selvitysalueen kunnissa vuonna 2012 (Tilastokeskus 2014a ja Pohjois-Savon liitto). Työssäkäyntikunta Juankoski Kuopio Maaninka Siilinjärvi Suonenjoki Muu P-S Muu Suomi Työlliset yhteensä Juankoski 1 366 315 2 75 6 140 59 1 963 Kuopio 227 38 782 84 1 985 225 1 213 2 848 45 364 Maaninka 5 445 673 253 0 102 58 1 536 Siilinjärvi 56 4 522 80 4 008 10 378 457 9 511 Suonenjoki 1 423 0 18 1 913 182 207 2 744 Muu P-S 162 2 688 57 429 248 Muu Suomi 62 2 245 18 233 156 Työpaikat yhteensä 1 879 49 420 914 7 001 2 558 11
2.4 Työttömyys, työttömyyden rakenne ja työllisyysaste Työttömyysaste (%) ja työttömyysasteen kehitys (%-yks.) selvitysalueella ja vertailukaupungeissa 2000-2013 Muutos, %-yks. 2000 2005 2010 2013 2000-2013 Juankoski 13,3 11,7 13,7 15,8-2,5 Kuopio 15,4 12,4 11,4 11,2 4,3 Maaninka 14,8 11,2 9,4 10,0 4,8 Siilinjärvi 12,7 9,8 7,9 7,8 4,9 Suonenjoki 18,3 13,5 10,1 10,5 7,8 KOKO MAA 12,6 10,6 9,9 11,3 1,3 Joensuu 18,8 15,7 14,5 15,9 2,9 Jyväskylä 17,3 14,7 13,0 15,1 2,3 Lahti 17,1 14,4 14,8 16,1 1,0 Oulu 15,1 12,8 13,0 15,2-0,1 Pori 19,7 15,2 12,4 13,8 5,9 Tampere 15,2 12,6 14,0 15,6-0,4 Turku 15,7 12,1 12,8 14,5 1,1 Vaasa 12,4 10,2 8,3 8,9 3,5 300 250 200 150 100 50 Juankoski 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Kuopio 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Miehiä Naisia Miehiä Naisia Alle 20-v. Nuorisotyött. Alle 20-v. Nuorisotyött. 50 v. täytt. Pitkäaik.tyött. 50 v. täytt. Pitkäaik.-tyött. 110 100 Maaninka 550 500 Siilinjärvi 250 Suonenjoki 90 450 200 80 400 70 60 350 300 150 50 40 250 200 100 30 150 20 100 50 10 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Miehiä Naisia Alle 20-v. Nuorisotyött. 50 v. täytt. Pitkäaik.tyött. 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Miehiä Naisia Alle 20-v. Nuorisotyött. 50 v. täytt. Pitkäaik.tyött. 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Miehiä Naisia Alle 20-v. Nuorisotyött. 50 v. täytt. Pitkäaik.tyött. Kuva 9. Työttömyysaste (%) ja työttömyysasteen kehitys (%-yks.) selvitysalueella ja vertailukaupungeissa vuosina 2000-2013 sekä työttömyyden rakenne (henkilöä) selvitysalueen kunnissa 2006-2013 (Työ- ja elinkeinoministeriö). Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Kuvassa 10. työllisyysaste on laskettu tilastojen saatavuuden takia 18-64-vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä työvoimasta. Selvitysalueen kunnista korkein työllisyysaste vuonna 2012 oli Siilinjärvellä (74,2 %) ja Maaningalla (69,9 %). Selvitysalueen yhteenlaskettu työllisyysaste (68,1 %) jää alle koko maan keskimääräisen työllisyysasteen (69,6 %). Kuopiossa työllisyysaste (67,2 %) oli vuonna 2012 parempi kuin muissa vertailukaupungeissa, Vaasaa (71,7 %) lukuun ottamatta. 12
Työllisyysaste (%), 18-64-vuotiaat 1990 1995 2000 2005 2010 2012 Juankoski 65,3 55,3 61,4 62,1 60,4 65,0 Kuopio 69,7 55,5 61,3 63,7 65,4 67,2 Maaninka 64,3 51,4 58,9 63,3 68,3 69,9 Siilinjärvi 72,8 60,3 66,5 69,4 72,6 74,2 Suonenjoki 64,4 53,5 57,5 61,7 64,8 64,3 Selvitysalue 69,5 55,9 61,8 64,4 66,3 68,1 KOKO MAA 72,5 59,6 67,2 68,2 68,9 69,6 Joensuu 67,0 53,3 59,2 61,0 61,6 61,6 Jyväskylä 70,9 56,3 63,3 63,7 65,4 65,0 Lahti 71,5 55,9 63,3 64,1 64,6 65,7 Oulu 71,1 58,0 65,5 65,1 65,7 65,5 Pori 68,1 54,3 60,9 63,5 65,4 66,9 Tampere 71,2 58,0 65,8 66,6 65,4 66,1 Turku 71,7 58,1 64,4 65,3 65,0 65,5 Vaasa 74,2 60,9 67,6 68,9 71,0 71,7 Kuva 10. Työllisyysasteen (18-64-vuotiaat) kehitys selvitysalueella ja vertailukaupungeissa vuosina 1990 2012 (Tilastokeskus 2014a). 13
2.5 Yritykset ja yritysdynamiikka Kuva 11. Yritystoimipaikkojen (kpl) ja liikevaihdon (M ) kehitys selvitysalueella 2007 2012 (Tilastokeskus 2014a). 14
Taulukko 7. Yritystoimipaikkojen määrä (kpl) ja liikevaihto (M ) selvitysalueella ja vertailukaupungeissa 2007 ja 2012 sekä muutos vuosina 2007-2012. Toimipaikat, kpl Liikevaihto (M ) Muutos 2007-2012 2007 2012 2007 2012 Toimip.(%) Lv (%) Juankoski 421 410 148,88 123,02-2,6-17,4 Kuopio 5 265 5 578 4 128,05 4 324,59 5,9 4,8 Maaninka 343 327 34,03 34,77-4,7 2,2 Siilinjärvi 975 1 061 685,28 968,02 8,8 41,3 Suonenjoki 542 541 254,66 266,03-0,2 4,5 Selvitysalue 7 546 7 917 5 250,89 5 716,43 4,9 8,9 Joensuu 3 721 3 827 3 632,39 3 941,78 2,8 8,5 Jyväskylä 6 303 6 832 6 882,69 6 477,64 8,4-5,9 Lahti 5 567 5 693 5 987,05 6 258,46 2,3 4,5 Oulu 8 076 8 884 11 064,93 11 857,42 10,0 7,2 Pori 4 679 4 830 4 547,69 4 920,65 3,2 8,2 Tampere 11 917 12 648 17 716,05 19 356,55 6,1 9,3 Turku 10 516 11 146 11 092,39 11 615,64 6,0 4,7 Vaasa 3 382 3 466 5 992,94 6 671,75 2,5 11,3 Kuva 12. Yritystiheys (yrityskanta / 1000 as.) vuonna 2013 ja yrityskannan muutos (%) vuosina 2009-2013 (Tilastokeskus 2014a). Kuva 13. Aloittaneiden yritysten määrä /1000 asukasta vuosina 2009 2013 keskim./ vuosi (Tilastokeskus 2014a). Kuva 14. Yritysten uusiutumisaste eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä yrityskannasta (%) vuosina 2009 2013keskim./vuosi (Tilastokeskus 2014a). 15
2.6 BKT ja BTV-indikaattori Bruttokansantuotteen kehitys vuosina 2000-2011 on ollut sekä Kuopion seudulla (+58,2 %) että Sisä-Savon seudulla (+71,1 %) selvästi koko maan keskimääräistä kehitystä (+37,1 %) nopeampaa. Kuopion seudun BKT/asukas oli vuonna 2011 vertailuseuduista neljänneksi korkein heti Vaasan, Tampereen ja Turun jälkeen. Suhteuttamalla alueen bruttokansantuote alueen työllisten määrään voidaan tarkastella työn tuottavuutta. BKT:n tavoin myös työn tuottavuuden kasvu on ollut sekä Kuopion seudulla (+34,3 %) että Sisä-Savon seudulla (+50,0 %) sekä koko maan keskimääräistä kehitystä (+29,9 %) että vertailuseutujen kehitystä nopeampaa, pois lukien Vaasan ja Turun seudut. Taulukko 8. BKT/asukas ja BKT/työllinen sekä kehitys 2000-2011* seutukunnittain (Tilastokeskus 2014a). Seutukunta 2000 2011* BKT, / asukas Muutos, 2000-2011* Muutos, % 2000-2011* 2000 2011* BKT, / työllinen Muutos, 2000-2011* Muutos, % 2000-2011* Kuopio 21 238 33 591 12 353 58,2 54 221 72 824 18 603 34,3 Koillis-Savo 14 533 19 221 4 687 32,3 41 832 52 914 11 083 26,5 Sisä-Savo 11 862 20 297 8 436 71,1 38 419 57 648 19 229 50,0 KOKO MAA 25 539 35 017 9 478 37,1 57 641 74 885 17 243 29,9 Joensuu 19 883 29 034 9 151 46,0 51 442 67 489 16 047 31,2 Jyväskylä 20 412 29 422 9 010 44,1 51 041 66 514 15 473 30,3 Lahti 20 509 28 486 7 977 38,9 49 771 65 832 16 061 32,3 Oulu 28 063 31 845 3 782 13,5 65 056 74 846 9 790 15,0 Pori 22 033 31 096 9 063 41,1 56 149 73 175 17 026 30,3 Tampere 25 787 34 904 9 117 35,4 58 918 73 806 14 888 25,3 Turku 23 966 34 030 10 064 42,0 53 371 75 200 21 829 40,9 Vaasa 25 201 41 029 15 827 62,8 54 898 77 576 22 678 41,3 BTV-indikaattori suhteuttaa alueen bruttoarvonlisäyksen (alueella tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvon), työllisyyden (alueella työssäkäyvien henkilöiden) ja väestön (alueella asuvan väestön) muutoksen koko maan keskimääräiseen kehitykseen. BTV-indikaattorilla mitattuna Kuopion seutukunta on pärjännyt vertailuseutukunnista kolmanneksi parhaiten vuosina 2000 2011 (Kuva 15). Kuopion seutukunnan kehitys on ollut keskimäärin 2,79 prosenttiyksikköä koko maan kehitystä voimakkaampaa. Kuopion seudulla bruttoarvonlisäyksen kehitys on ollut tarkastelujaksolla 1,53 prosenttiyksikköä, työllisyys 1,15 prosenttiyksikköä ja väestönkehitys 0,12 prosenttiyksikköä koko maan vuotuista kehitystä voimakkaampaa. Koillis-Savon kehitys on ollut keskimäärin 4,59 prosenttiyksikköä koko maan kehitystä heikompaa. Sisä-Savon kehitys on ollut positiivisesta bruttoarvonlisäyksen kehityksestä johtuen vain noin 1,19 prosenttiyksikköä koko maan kehitystä heikompaa. 16
Jyväskylä Vaasa Kuopio Tampere Oulu Turku Joensuu Lahti Pori Sisä-Savo Koillis-Savo Bkta Työllisyys Väestö -5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 Poikkeama, %-yksikköä Kuva 15. BTV-indikaattori seutukunnittain 2000-2011* (Tilastokeskus 2014a). 2.7 Koulutus ja osaaminen Taulukko 9. Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) ja akateemisten osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä selvitysalueella ja vertailukaupungeissa 2000-2012 (Tilastokeskus 2014a). Kunta 2000 2012 Tutkinnon suorittaneiden osuus, % Akateemisten osuus, % Muutos, %-yks. 2000-2012 2000 2012 Muutos, %-yks. 2000-2012 Juankoski 51,4 61,2 9,8 1,9 2,6 0,7 Kuopio 64,7 74,0 9,4 6,3 9,4 3,2 Maaninka 49,8 64,8 15,0 1,9 3,4 1,5 Siilinjärvi 65,0 73,9 8,9 4,5 7,4 2,8 Suonenjoki 53,2 63,3 10,1 2,6 3,8 1,1 Selvitysalue 63,0 72,7 9,7 5,5 8,4 2,9 KOKO MAA 59,4 68,5 9,1 6,0 8,9 3,0 Joensuu 63,3 73,4 10,1 5,9 8,8 2,9 Jyväskylä 66,5 75,5 9,0 8,1 11,5 3,4 Lahti 58,4 67,8 9,4 4,0 6,6 2,5 Oulu 67,7 75,8 8,1 8,5 12,3 3,8 Pori 58,4 68,2 9,8 3,7 5,7 2,0 Tampere 66,0 74,3 8,3 8,3 12,4 4,0 Turku 63,0 71,7 8,7 8,4 11,6 3,2 Vaasa 63,6 71,8 8,2 6,7 10,2 3,5 17
2.8. Imago ja maine Taloustutkimus Oy selvittää Muuttohalukkuus -tutkimuksella suomalaisten käsityksiä eri kaupungeista asuinpaikkoina sekä muuttohalukkuutta ja aikomuksia yleisellä tasolla. Kuopio on sijoittunut Muuttohalukkuus tutkimuksessa 6. sijalle sekä vuonna 2014 että 2012 ja jaetulle 5. sijalle vuonna 2010. Taulukko 10. Kaupungit: Muuttohalukkuus (Taloustutkimus Oy). 2014 2012 2010 1. Tampere 7,78 1. Tampere 7,84 1. Tampere 7,90 2. Helsinki 7,35 2. Turku 7,47 2. Turku 7,49 3. Jyväskylä 7,32 3. Jyväskylä 7,37 3. Jyväskylä 7,46 4. Turku 7,28 4. Helsinki 7,26 4. Helsinki 7,32 5. Espoo 7,07 5. Oulu 7,20 5. Oulu 7,23 6. Kuopio 7,06 6. Kuopio 7,17 5. Kuopio 7,23 7. Oulu 7,02 7. Espoo 7,07 7. Espoo 7,17 8. Hämeenlinna 6,92 8. Hämeenlinna 6,98 8. Hämeenlinna 7,07 9. Porvoo 6,83 9. Lahti 6,96 9. Naantali 7,07 10. Naantali 6,79 10. Naantali 6,93 10. Lahti 7,00 Kaupunkien keskiarvo 6,50 Kaupunkien keskiarvo 6,62 Kaupunkien keskiarvo 6,74 Taloustutkimus Oy:n joka toinen vuosi toteuttamassa Kaupungit matkailukohteina tutkimuksessa selvitetään suomalaisten käsityksiä eri kaupungeista matkailukohteina sekä kotimaan matkailua yleisellä tasolla. Kuopion on sijoittunut tutkimuksessa 9. sijalle sekä vuonna 2013, 2011 että vuonna 2009. Taulukko 11. Kaupungit matkailukohteina (Taloustutkimus Oy). 2013 2011 2009 1. Tampere 8,41 1. Porvoo 8,43 1. Tampere 8,44 2. Porvoo 8,27 2. Tampere 8,39 2. Naantali 8,42 2. Helsinki 8,27 3. Naantali 8,35 3. Turku 8,37 2. Maarianhamina 8,27 4. Helsinki 8,33 4. Helsinki 8,36 5. Turku 8,26 4. Maarianhamina 8,33 5. Porvoo 8,35 6. Kuusamo 8,24 6. Kuusamo 8,29 6. Savonlinna 8,29 7. Naantali 8,22 7. Turku 8,28 7. Kuusamo 8,27 8. Savonlinna 8,11 8. Savonlinna 8,11 8. Maarianhamina 8,26 9. Kuopio 8,05 9. Kuopio 8,07 9. Kuopio 8,18 10. Hanko 7,95 10. Hanko 8,05 10. Oulu 8,09 Kaupunkien keskiarvo 7,85 Taloustutkimus Oy:n toteuttamassa Kuntien imagotutkimuksessa tutkitaan yli 30 000 asukkaan kuntien imagoa sekä elinkeinoelämän edustajien että kuntalaisten näkökulmasta. Yritysten toimitusja talousjohtajille tehdyssä kyselyssä Kuopio on sijoittunut 6. sijalle (2012) ja 12. sijalle (2011). Suomen Yrittäjät ry:n joka toinen vuosi teettämässä Elinkeinopoliittinen mittaristo kyselyssä arvioidaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Kuopion sijoitukset 10 suurimman kaupungin joukossa ovat olleet seuraavat: jaettu 6. sija (2014), 1. sija (2012), jaettu 9. sija (2010), jaettu 6. sija (2008), 8. sija 18
(2006) ja 6. sija (2004). Maakunnan sisällä selvitysalueen kunnista parhaiten kyselyssä ovat pärjänneet Siilinjärvi: 3. sija (2014) ja 4. sija (2012) sekä Suonenjoki: 4. sija (2014) ja 5. sija (2008). Kuopio ei ole sijoittunut maakunnan sisällä viiden parhaan joukkoon vuosina 2008 2014. 19
3 YRITYS- JA ELINKEINO-, MARKKINOINTI-, VIESTINTÄ- JA ASIAKAS- SEKÄ SIDOSRYHMÄPALVELUT 3.1. Yritys- ja elinkeinopalvelujen nykytilan kuvaus 3.1.1 Kuopion nykyinen toimintarakenne ja resurssit Kuopion kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuksesta vastaavat Kuopion kaupungin yrityspalvelu, Kuopio Innovation Oy sekä Kuopio-Tahko Markkinointi Oy. Kuopion kaupungin yrityspalvelu Yrityspalvelussa toimii kuusi henkilöä, jotka ovat elinkeinojohtaja, kolme yritysasiamiestä, yhteyspäällikkö ja yrityskoordinaattori. Yksi yritysasiamiehistä on erikoistunut Karttulan, Vehmersalmen ja Riistaveden alueiden yritysten palveluun. Kuopion kaupunki on tehnyt yrityspalvelusopimuksen 1.3.2014 alkaen Juankosken kaupungin kanssa. Sopimuksen mukaan Juankosken palkkaaman yritysasiamiehen työpanoksesta 50 % käytetään Nilsiän alueen yritystoiminnan kehittämiseen ja yrityspalveluihin. Vuoden 2015 alusta myös Maaningan alue kuuluu Juankosken yritysasiamiessopimukseen. Yrityshankkeiden tukemisen painopisteenä on kannattavan, kehittämis- ja kasvukykyisen yritystoiminnan kehittäminen toimialoista riippumatta. Tavoitteena on saada seudulle rahavirtoja laajemmilla markkina-alueilla toimivien yritysten kautta, jotta paikallismarkkinoilla toimivilla palveluyrityksillä olisi kasvun mahdollisuuksia asiakkaiden ostovoiman lisääntyessä. Yrityspalvelun tehtävät: elinkeinopolitiikan käytännön toteutus elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen yritysten kehittämishankkeiden aktivointi yritysten investointi-, toimitila- ja kehittämishankkeiden valmistelu, rahoitus ja toimeenpano yrityshankinta yritysten liiketoimintaverkostojen rakentaminen elinkeinoelämän sidosryhmäyhteistyö yritystietopalvelut sidosryhmien palveluiden välittäminen Alkavan yrityksen neuvontapalvelut Kuopiossa hoitaa Kuopion seudun Uusyrityskeskus Ry, jonka toimintaa Kuopion kaupunki rahoittaa palvelusopimuksen mukaisesti vuosittain enintään 1 euro/asukas. Kuopion kaupunki osallistuu lukuisten yksityisten ja julkisten tahojen toteuttamien EUrahoitteisten kehittämishankkeiden osa-rahoitukseen. Vuonna 2013 elinkeinopoliittisiin EUhankkeisiin käytettiin 173 500 euroa. Kuopion kaupungin talousarvion investointiosassa on elinkeinoalueiden kunnallisteknisten investointien lisäksi 5 ME:n varaus, jolla valtuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuudet käynnistää uusia yritystilojen ja alueiden rakentamis- ja ostohankkeita. 20
Kuopio Innovation Oy Kuopio Innovation Oy:n omistavat Kuopion kaupunki (68 %), Technopolis Oyj, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Yhtiön toiminta painottuu osaamisen ja tutkimustulosten kaupallistamiseen, uuden yritystoiminnan synnyttämiseen (hautomotoiminnot), yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistämiseen, toimintaa edistävien kehittämishankkeiden toteutukseen sekä markkinointiin ja viestintään. Toiminnan painopiste on Kuopion Kampuksella ja sen osaamispohjassa, mutta toiminta kattaa teema- ja yrityskohtaisesti koko Pohjois-Savon. Toiminnassa luonteenomaista on kansainvälisyys sekä innovaatiokeskittymän vahvistaminen osana kansallisia verkostoja. Henkilöstöä vuoden 2014 alussa on yhteensä 17 henkilöä. Kuopion kaupungin maksuosuus vuonna 2013 oli 898 000 euroa. Kuopio-Tahko Markkinointi Oy Matkailumarkkinoinnin käytännön toteutusta varten perustettiin marraskuussa 2013 Kuopio- Tahko Markkinointi Oy, jossa Kuopion kaupunki on vähemmistöosakkaana 25 prosentin osuudella. Muu osakasjoukko syntyy yrityksistä. Kuopion ja Nilsiän kaupungit yhdistyivät vuoden 2013 alussa. Yhdistymisen yhteydessä matkailun merkitys alueen elinkeinorakenteessa vahvistui. Kuopion alueen matkailumarkkinointia hoidettiin aiemmin Kuopion Matkailupalvelu Oy:n ja Tahkon markkinointia Tahkon markkinointi Oy:n toimesta. Kuopion kaupunki on sitoutunut rahoittamaan uuden matkailumarkkinointiyhtiön toiminnasta 50% vuosina 2014-2016, kuitenkin enintään 500.000 /vuosi. Maaseutuhallintopalvelut Vuoden 2012 alusta aloitti toimintansa Sydän-Savon maaseutupalvelu, jossa isäntäkuntana toimii Siilinjärven kunta. Sydän-Savon maaseutupalvelun toimenkuvaan kuuluvat viljelijöiden EUtukiasioiden lisäksi myös kuntakohtaisesti erikseen sovittavia maaseudun elinkeinojen ja maaseudun toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Kuopion kaupungin maksuosuus vuonna 2013 oli 292 000 euroa. Maatalousyrittäjien lomituspalvelut Lomituspalveluiden tarkoitus on turvata maatalousyrityksen keskeytymätön toiminta yrittäjän loma-ajaksi. Kuopion, Siilinjärven ja Suonenjoen alueella lomituspalvelut järjestää Sydän-Savon lomituspalvelu, jonka isäntäkuntana toimii Maaningan kunta. Vuoden 2015 alusta alkaen isäntäkuntana toimii Kuopion kaupunki. Lomituspalvelu organisoidaan konsernipalveluun omaksi vastuualueekseen. Lomituspalvelu on täysin Melan kustantamaan toimintaa. 21
3.1.2 Siilinjärven nykyinen toimintarakenne ja resurssit Siilinjärven kunnassa elinkeinopalveluista vastaa yritysasiamies, jolla on apunaan lähinnä kuntasuunnitteluun liittyvissä asioissa 10 %:n osuus toimistosihteerin työajasta. Myös muita viranhaltijoita (kunnanjohtaja, talousjohtaja) osallistuu jossain määrin elinkeinoasioita koskeviin tehtäviin. Talousjohtaja toimii toimitusjohtajana Siilinjärven Pysäköinti Oy:ssä, joka paitsi hallinnoi keskustan pysäköintialueita, omistaa lisäksi kuusi vuokralle annettua liikehuoneistoa. Elinkeinopalvelujen tehtävänä on luoda edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kehittymiselle sekä uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle. Yrityspalvelun tehtävät ovat samankaltaiset kuin Kuopiossa: elinkeinopolitiikan käytännön toteutus elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen yritysten kehittämishankkeiden aktivointi yritysten investointi-, toimitila- ja kehittämishankkeiden valmistelu, rahoitus ja toimeenpano yrityshankinta yritysten liiketoimintaverkostojen rakentaminen elinkeinoelämän sidosryhmäyhteistyö yritystietopalvelut sidosryhmien palveluiden välittäminen Näiden lisäksi yritysasiamiehen tehtäviin kuuluu matkailuyhteistyö ja markkinointi kunnan yleiset markkinointitehtävät, tontti- ja toimitilamarkkinointi viestintä (tiedotus, some ja nettisivut omalta toimialaltaan) vuokraustoiminta yritystilojen osalta Yrityspalvelujen hallinnassa on kaksi teollisuuskiinteistöä, yksi liikekiinteistö, ja 14 liikehuoneistoa muissa kiinteistöyhtiöissä. Tiloissa toimii yhteensä 20 vuokralaista. Kuopion tapaan myös Siilinjärvellä hoidetaan alkavien yritysten neuvontapalvelut Kuopion seudun Uusyrityskeskus ry:ssä samalla 1 euro/asukas kustannuksella. Siilinjärven kunta ostaa Ylä-Savon Kehittämisyhtiö Oy:ltä teknologiateollisuuden kehittämispalveluja vuosittain 5.000 :lla. EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin käytettiin v. 2013 rahaa yhteensä 223 528 euroa, josta 117 942 euroa oli kunnan rahoitusosuutta muiden hallinnoimiin hankkeisiin. Elinkeinohankkeisiin on Siilinjärven kunnan talousarviossa 300.000 euron varaus, jolla valtuusto on antanut kunnanhallitukselle valtuudet yritysalueiden rakentamis- ja ostohankkeita. Lisäksi käytössä on ollut n. 2 M :n elinkeinorahasto, v. 2012 yritysalueiden investoinnit olivat 463 256 euroa, ja v. 2013 509 061 euroa. Elinkeinorahasto lakkautetaan v. 2014 lopussa, ja budjetissa varataan investointeihin 500 000 / v. Maaseutuhallintopalvelut Vuoden 2012 alusta aloitti toimintansa Sydän-Savon maaseutupalvelu, jossa isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Siilinjärven kunnan maksuosuus oli 99 252 euroa vuonna 2013. 22
Kiinteistö Oy Isoharja (Yrityskeskus Innocum) Yrityskeskus Innocum on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (80 %) ja Siilinjärven kunnan (20 %) omistama kiinteistöyhtiö, joka hallinnoi yrityksille vuokrattavia toimitiloja. Yhtiö omistaa 60 ha maata ja 10 toimitilarakennusta, joissa on vuokrattavaa tilaa yhteensä 18100 m2. Yhtiön tiloissa toimii yli 60 yritystä, joissa on runsaat 350 työntekijää. Käyttöaste on 93 %. 3.1.3 Suonenjoen nykyinen toimintarakenne ja resurssit Suonenjoen kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan kaupungin ja Sisä-Savon seutuyhtymän tiiviissä yhteistyössä. Kaupungin elinkeinotoimi Suonenjoen kaupungin elinkeinopolitiikasta vastaa kaupunginhallitus, jonka alainen työryhmä Elinkeinoneuvottelijat valmistelee päätöksentekoon menevät elinkeinoasiat. Elinkeinoneuvottelijoiden puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja, sihteerinä Sisä-Savon seutuyhtymän toimitusjohtaja ja jäseninä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot. Elinkeinotoimen tehtävänä on: parantaa yritysten toimintaedellytyksiä kaupungissa elinkeinopolitiikan koordinointi yritystilojen vuokraaminen yhdessä kiinteistötoimen kanssa uusien yritystilojen rakentamisen valmistelu ja rahoitus yhdessä kiinteistötoimen kanssa uusien yritysten hankinta Elinkeinotoimella ei ole varsinaista henkilöstöä, vastuuhenkilönä ja elinkeinojohtajana toimii kaupunginjohtaja. Sisä-Savon seutuyhtymä Sisä-Savon seutuyhtymä on kuntayhtymämuotoinen seudullinen kehitysyhtiö, jonka jäseniä ovat Suonenjoen kaupungin lisäksi Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat. Seutuyhtymän toimintaa ohjaa EU-ohjelmakausittain laadittu elinkeinostrategia. Strategian lähtökohtana on ollut vahvistaa alueen olemassa olevaa osaamista ja toimivaa yritystoimintaa. Vuosien 2007-2013 strategiassa kiinnitettiin erityisesti huomiota marjatalouden, matkailun, elintarvike-, metalli- ja metsäteollisuuden kehittämiseen. Suonenjoen kaupungin maksuosuus seutuyhtymän hallinnosta ja EU-hankkeiden koordinoinnista on 109.000 euroa. Seutuyhtymän toiminta jakautuu yrityspalveluihin, kehittämispalveluihin ja seutuyhteistyöhön. Yrityspalvelujen tehtävänä on: huolehtia jäsenkuntien yritysten neuvontapalveluista nopealla aikataululla 23
kohdistaa kuhunkin neuvontatilanteeseen paras asiantuntemus olemassa olevat kehittämishankkeet huomioiden tiedottaa neuvontapalveluista tehdä yrityskäyntejä järjestää koulutusta yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa tukea yritysten messu- ja markkinointijärjestelyjä toimia koordinaattorina yrittäjäjärjestöjen, kuntien ja seutuyhtymän välisessä yhteistyössä selvittää ja edistää yritysten sukupolvenvaihdos- ja jatkajamahdollisuuksia hankkia yhdessä kuntien kanssa uutta yritystoimintaa sekä yritystoimintaa tukevia uusia palveluja alueelle Yrityspalvelutehtäviin käytetään noin 2,0 henkilötyövuotta, josta kaupunki maksaa seutuyhtymälle 116.000 euroa. Kehittämishanketoimintaa tehdään yhteistyössä maakunnan muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa. Tällä hetkellä kehittämishankkeita on meneillään marjanviljelyssä, elintarvike- ja teknologiateollisuudessa, matkailun kehittämisessä ja laajakaistarakentamista tukevassa viestinnässä. Näissä tehtävissä on yhteensä 9 henkilöä. Lisäksi seutuyhtymän kautta kanavoidaan kuntarahoitusta moniin maakunnan muiden toimijoiden hankkeisiin. Kaupungin maksuosuus kehittämishankkeiden rahoituksesta on 71.000 euroa. Suonenjoki on mukana Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n toteuttamassa Leaderohjelmassa. Vuonna 2013 kaupungin osuus ohjelman rahoituksesta oli 29.000 euroa. Yrityspuisto Futuria Suonenjoen kaupunki omistaa Yrityspuisto Futurian, joka on myös Sisä-Savon seutuyhtymän keskuspaikka. Futuria tarjoaa toimitila- ja kokouspalveluja yrityksille. Yrityspuistoon on lisäksi rakennettu elintarvikealan tuotekehitystiloja, joita markkinoidaan yhdessä seutuyhtymän kanssa. Yrityspuisto on hallinnollisesti osa kaupungin kiinteistötoimea ja toimii omakustanteisesti. Maaseutuhallintopalvelut Vuoden 2012 alusta aloitti toimintansa Sydän-Savon maaseutupalvelu, jossa isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Suonenjoen kaupunki ostaa yhteistoiminta-alueelta 1,1 htv työpanoksen. Kaupungin maksuosuus vuonna 2013 oli 96.300 euroa 3.2. Markkinointi-, viestintä- ja asiakaspalvelujen nykytilan kuvaus 3.2.1 Kuopion nykyinen toimintarakenne ja resurssit Kuopiossa markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, jonka tehtävänä on toisaalta kaupungin kasvun mahdollistaminen tehokkaalla markkinoinnilla ja toisaalta asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen avoimella ja osallistavalla viestinnällä ja laadukkaalla asiakaspalvelulla. Markkinointi 24
Kuopion kaupungin markkinoinnista vastaa markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut -yksikön asiakkuusjohtajana toimiva markkinointijohtaja. Yksikössä on myös yksi markkinointi- ja viestintäsuunnittelijan tehtävä. Kuopion musiikkikeskuksessa työskentelee päätoiminen markkinointipäällikkö, Kuopion kaupunginteatterilla on lisäksi omat markkinointisuunnittelijat ja tiedottajat. Kuopion kaupungin markkinointi jakautuu ulkoiseen aluemarkkinointiin ja sisäiseen palveluiden markkinointiin. Aluemarkkinointi toteutetaan hankemuotoisena yhteistyössä Pohjois-Savon suurimpien keskuskuntien ja kaupunkien yhteistyönä sekä maakuntaliiton rahoituksella. Ohjelmassa on luotu kattotason markkinointistrategia Pohjois-Savoon, jonka kärkenä on Kuopio Tahko -alue ja kivijalkoina osaamisen, opiskelun ja matkailun osa-alueet. Hankkeen kesto on 2012 2015. Kuopion osuus 10 %:n kuntaosuudesta on asukasluvun mukainen, 60 %. Hanketta johtaa markkinointijohtaja ja ohjelmassa työskentelee kolme hankehenkilöä määräaikaisena. Keskeisenä tavoitteena on pysyvien yhteistyöfoorumien kehittäminen ja niiden toimivuus myös hankkeen jälkeen. Vuoden 2013 lopussa perustettu matkailun yhteismarkkinointiyhtiö Kuopio-Tahko Markkinointi Oy toteuttaa samaa kattobrändiä kuin aluemarkkinointikin kohdistaen viestinsä matkailijoille ja tapahtumakävijöille. Yhtiön tavoitteena on alueen matkailutulon kasvattaminen vahvalla kärkiajattelulla ja yhteismarkkinoinnilla. Yhtiön toiminta on yritysvetoinen ja alueen matkailuyritykset sijoittavat toimintaan oman osuutensa. Kaupunki ostaa yhtiöltä matkailumarkkinointipalveluja vuonna 2014 noin 500 000 eurolla. Ulkoisen aluemarkkinoinnin lisäksi tehdään palveluiden markkinointia, joka kaupungin strategisten painopisteiden mukaisesti painottuu lähinnä hyvinvointipalveluiden markkinointiin sekä rekrytointimarkkinointiin. Keskushallinnon edustuksen sekä kansainvälisen viestinnän ja suhdetoiminnan voi laskea kokonaan kaupungin markkinoimiseksi. Kuopion kaupunki osallistuu erilaisiin verkostoihin sekä hanke- ja projektitoimintaan, mm. Healthy Cities -verkostoon, ja ylläpitää Terve Kuopio -hanketta. Hankkeiden ja projektien kautta Kuopio saa näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tapahtuma-avustuksia myönnetään vuosittain hakemusten perusteella tapahtumien järjestämiseen, olosuhteiden luomiseen sekä markkinointiin. Vuonna 2013 kaupungin tapahtuma-avustuksiin käytettiin 408 7389 euroa. Viestintä Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut yksikkö ohjaa ja koordinoi kaupungin viestintää. Viestintää johtavat kuntalain mukaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Palvelualueen viestinnästä vastaa ja sitä johtaa palvelualuejohtaja. Vastuualueiden ja yksiköiden viestinnästä vastaavat vastuualueiden ja yksiköiden johtajat. Kaupunkitasoisen viestinnän kehittämisestä ja linjaamisesta vastaa viestintäpäällikkö. Palvelualueilla on kolme päätoimista tiedottajaa, jotka hallinnollisesti kuuluvat keskitettyyn viestintäpalveluun: perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueella, kaupunkiympäristön palvelualueella, kasvun ja oppimisen palvelualueilla ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella (kulttuuri ja vapaa-aika). Viestinnässä on vuosittain myös määräaikaisia harjoittelijoita, kesätyöntekijöitä ja työllistettyjä. Ostopalveluna hankitaan graafista suunnittelua ja painatuspalveluja. 25
Kuopion kaupungin viestinnän tehtävänä on: pitää yllä ja kehittää toimivaa viestintämallia koko organisaatiossa turvata monensuuntainen tiedonkulku asiakaspalvelun onnistumiseksi vahvistaa tietoa siitä, että viestintä on johtamisen ydinalueita ja osa kaikkea toimintaa Tehtäviin kuuluu muun muassa kaupungin viestintäohjeen luominen ja toteuttaminen, viestinnän vuosi- ja budjettisuunnittelu, päätösviestintä, kriisiviestintä, palveluviestintä sekä henkilöstöviestintä. Kuopiolaisille välitetään ensisijaisesti tietoa Kuopion internet-sivujen, Kuopio-lehden, asiakaspalvelupisteiden sekä puhelinvaihteen kautta. Viestinnän tukena ovat myös tiedotteet ja muut julkaisut. Kuopion kaupungin verkkosivuilla kerrotaan kaupungin palveluista, päätöksenteosta ja muista ajankohtaisista asioista sekä julkaistaan kaupungin ilmoitukset ja kuulutukset. Kaupungin verkkosivut ovat suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Sivuilla on lisäksi kaupungin lyhyt esittely ruotsin, saksan ja ranskan kielellä. Verkkosivujen ylläpito on hajautettu palvelualueille ja yksiköille. Kuopion kaupunki käyttää myös sosiaalisen median välineitä palvelujensa markkinoinnissa, viestinnässä ja tiedonjakamisessa. Kuopion kaupungilla on tilit Facebookissa ja Twitterissä. KuopioKanavalla ja Youtubessa julkaistaan menovinkkejä sekä videohaastatteluja ajankohtaisista tapahtumista, kulttuurikasvoista ja ilmiöistä. Kaupungin eri tahoja toimii sosiaalisessa mediassa myös bloggaajina. Asiakaspalvelu Kuopion kaupungin asiakaspalvelu jakautuu keskitettyyn palveluneuvontaan ja eri palvelualueiden toimesta tapahtuvaan asiakaspalveluun. Keskitetty palveluneuvonta palvelee eri asiakasryhmiä ja toimii myös sisäisenä palvelupisteenä, josta palvelualueille tarjotaan muun muassa markkinointija esitemateriaaleja. Kuopion palvelu- ja matkailuneuvonta, Kuopio Info sijaitsee kauppakeskus Apajassa. Keskitetyssä palveluneuvonnassa työskentelee kolme päätoimista palveluneuvojaa, joista yksi on erikoistunut muuttajaneuvontaan ja kaksi matkailuneuvontaan. Yksikön sisäisestä asioinnista sekä kaupungin lahjatuotteiden tilausjärjestelmän (Kuopio Shop) toiminnasta vastaa palvelukoordinaattori. Keskitettyjä asiakaspalveluita yleisen neuvonnan lisäksi ovat mm.: torin sähköisten infotaulujen päivitys kaupungintalon esittelyt osallistuminen messuihin ja tapahtumiin Kuopion kaupungin esittelypisteellä Kuopio tutuksi -tilaisuudet (erityisesti uudet kuopiolaiset) tietojen päivitys kaupungin eri yhteystietoluetteloihin kaupungin messuseinäkkeiden, kuvavuotien yms. lainauspalvelu palvelualueille Kullakin palvelualueella on lisäksi oma asiakaspalvelupiste, jossa palvelualueen asiakkaat pyritään hoitamaan yhden luukun periaatteella. Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu sijaitsee valtuusto-virastotalon pääaulassa ja siellä annetaan mm. yleisneuvontaa rakentamisen, kaavoituksen, liikenteen sekä pysäköinninvalvonnan asioissa. Asiakaspalvelussa voi maksaa kaupungille tulevat laskut sekä lunastaa kalastus- ja metsästysluvat. Sieltä voi myös hakea tai tilata ilmaista esitemateriaalia, karttoja ja hakemuslomakkeita. Kasvun ja oppimisen sekä 26
hyvinvointipalveluiden asiakaspalvelussa palvellaan päivähoito-, koulu-, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin liittyvissä asioissa. Karttulassa ja Nilsiässä toimivat palvelupisteet huolehtivat muun muassa yleisestä asiakaspalvelusta ja neuvonnasta. Asiakaspalvelupisteistä on myös saatavilla eri palvelualueiden palveluita. Kaupungin puhelinvaihde toimii ma-pe klo 8-15.30 välisenä aikana. Puhelinvaihde vastaa puhelunvälittämisestä Kuopion kaupungin sekä yhteistyökumppaneiden palveluiden toimipisteisiin ja asiantuntijoille, sekä kokonaisvaltaisesta informaation annosta asiakkaille. Puheluita välitetään myös ulkoisille asiakkaille liikelaitoksiin ja osakeyhtiöille, joita ovat Kuntatekniikkaliikelaitos, Kuhilas Oy, Kevama Oy, IS-hankinta Oy, Kuopion Seudun päihdepalvelusäätiö, Kuopion Matkailupalvelu Oy ja Pohjois-Savon pelastuslaitos. Puhelinvaihteessa työskentelee puhelupalveluesimies sekä kuusi puhelunvälittäjää. 3.2.2. Siilinjärven nykyinen toimintarakenne ja resurssit Siilinjärvellä markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut ovat hajautettu suurelta osin hallintokuntiin. Koko kunnan viestintää koordinoi hallintosihteeri, mutta hallintokunnat hoitavat viestintää yhteisten ohjeiden mukaan itse. Markkinointi Markkinointia hoitavat pääasiassa yritysasiamies, maankäyttöpalvelut, hallintosihteeri ja sivistyspalvelut, kukin omalta toimialaltaan. Yritysasiamiehen vastuualueeseen kuuluu kunnan yleisen ja elinkeinotoimintaan liittyvän markkinoinnin ohella matkailu- ja tapahtumamarkkinointi. Maankäyttöpalvelut hoitavat asuntoalueisiin ja tontteihin liittyvän markkinoinnin, sivistyspalveluihin kuuluvat vapaa-ajanpalvelut tekevät osaltaan tapahtumamarkkinointia ja hyvinvointipalvelujen markkinointia. Hallintosihteerin tehtäviin kuuluu some- ja verkkoviestintä, suhdetoiminta, ja kunnan luottamuselimien toimintaan liittyvä tiedotus. Myös Siilinjärven kunta on mukana Pohjois-Savon kuntien aluemarkkinointihankkeessa, ja kuntaosuus on Kuopion tavoin asukasluvun mukainen. Matkailun yhteismarkkinointiyhtiön toiminnassa Siilinjärven kunta ei ole enää samalla tavoin suoraan mukana kuin aiemmin, vaan yhtiössä ovat mukana siilinjärveläiset yritykset suoraan. Tapahtuma-avustuksiin ja kunnan osallistumiseen erilaisiin muiden osapuolten järjestämiin tapahtumiin käytettiin v. 2013 yhteensä 57 174 euroa. Viestintä Siilinjärvellä viestintä on hajautettu palvelualueille. Kuntaviestintää johtaa ja siitä vastaa kunnanjohtaja. Käytännön tiedottamisvastuu kunnassa on hajautettu siten, että kunnanjohtaja vastaa kunnan yleishallintoa ja taloutta koskevasta tiedottamisesta, hallintosihteeri kunnanvaltuuston ja -hallituksen päätöksistä tiedottamisesta ja palvelualuepäälliköt oman toimialansa tiedottamisesta. Arkistonhoitaja vastaa virallisten ilmoitusten julkipanosta. Palvelualueilla on puolestaan etukäteen sovittu, kuka tai ketkä tiedottavat ko. toimialan vastuulla olevista asioista. Jokainen Siilinjärven kunnan työntekijä on tiedottaja omaan työhönsä liittyvissä asioissa. Viestintää koordinoi hallintosihteeri, jonka tehtäviin kuuluu some- ja verkkoviestintä, suhdetoiminta, sekä viestinnän ohjeistus ja sisäinen viestintä. Elinkeinopalvelujen viestinnästä 27
vastaa yritysasiamies. Tietotekniikkapalvelut tuottavat palvelualueille viestintään tarvittavat alustat, mukaan lukien internet, intranet ja some. Ostopalveluna hankitaan graafista suunnittelua, mainostoimistopalveluja ja painatuspalveluja. Kuntalaisille välitetään ensisijaisesti tietoa Siilinjärven internet-sivujen, sosiaalisen median, Uutis- Jousi -lehden, Savon Sanomien ja asiakaspalvelupisteiden kautta. Kunnan verkkosivut ovat suomeksi, ja lyhyemmin englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Sisällöntuotanto on hajautettu palvelualueille ja yksiköille. Asiakaspalvelu Siilinjärven kunnan asiakaspalvelu jakautuu Kuopion tavoin keskitettyyn palveluneuvontaan ja eri palvelualueiden toimesta tapahtuvaan asiakaspalveluun. Keskitetty palveluneuvonta palvelee eri asiakasryhmiä ja toimii myös sisäisenä palvelupisteenä, josta palvelualueille tarjotaan muun muassa markkinointi- ja esitemateriaaleja. Keskitetyssä palveluneuvonnassa työskentelee kaksi päätoimista palveluneuvojaa, ja yksi osaaikainen. Neuvonta vastaa ulkoisten asiakkaiden lisäksi talon sisäisistä tarvikehankinnoista ja toimistotarvikevaraston ylläpidosta. Kuntalaiset voivat maksaa neuvonnan kassaan kaikkia kunnalle tulevia maksuja. Keskitettyjä asiakaspalveluita yleisen neuvonnan lisäksi ovat mm.: kokoustilavaraukset sisään tuleva maksuliikenne infopisteen ylläpito kuntaan muuttavien infopaketit yhteystietoluettelot talonmiespalvelut kunnantalolla Kullakin palvelualueella on lisäksi omat asiakaspalvelupisteet. Puhelinvaihdepalvelu on ulkoistettu kesällä 2014. Palvelu ostetaan Avaca Oy:ltä. Palvelun vuosikustannus on n. 60 000 euroa, josta Fonectalta ostettavien puhelinluettelopalvelujen osuus on n. 18 000 euroa. Kun liitteenä olevassa taulukossa on asiakaspalvelun kuluiksi v. 2013 esitetty 331 t, on vastaava luku v. 2015 osalta 300 t, ja henkilöstön määrä 2,9 henkilöä. 3.2.3 Suonenjoen nykyinen toimintarakenne ja resurssit Markkinointi ja viestintä Suonenjoen kaupungin markkinoinnista ja viestinnästä vastaa yleishallinto. Tehtävää hoitavat kaupunginjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Lisäresurssina ostetaan Sisä-Savon seutuyhtymältä markkinointiassistentin työpanosta 0,5 htv. Markkinointiassistentin tehtäviin kuuluu myös Yrityspuisto Futurian tilapalvelujen hoito. Tärkein Suonenjoen imagomarkkinointikampanja on vuosittain heinäkuussa toteutettava Junamansikkakampanja yhteistyössä VR:n ja Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen kanssa. Suonenjoen Junamansikkakampanja on noteerattu tärkeäksi, kaupungin mansikkaimagoa 28
tukevaksi toimenpiteeksi myös kansallisesti: kampanja voitti Kuntamarkkinoinnin SM-pronssia toukokuussa 2010. Suonenjoen kaupunki myöntää avustuksia kaupungissa järjestettäviin merkittävimpiin tapahtumiin. Vuosittain järjestettävistä tapahtumista Mansikkakarnevaali on suurin. Vuonna 2013 Karnevaaleille myönnetty avustus oli 48.000 euroa. Asiakaspalvelu Kaupungilla ei ole erillistä asiakaspalvelupistettä. Palvelu on hajautettu toimialakohtaisesti lähelle ko. palvelua. 3.3 Sidosryhmä- ja edunvalvontapalvelujen nykytilan kuvaus 3.3.1 Kuopion nykyinen toimintarakenne ja resurssit Kuopion kaupungin sidosryhmä- ja edunvalvontatyö on laaja-alaista. Siitä vastaa osaltaan jokainen palvelualue ja toimintayksikkö omalta osaltaan, sekä konserniin kuuluvat toimijat. Kaupunkitasoisesta ja alueen muiden toimijoiden kannalta keskeisten edunvalvonta-asioiden kokoamisesta kaupungin poliittisen- ja virkamiesjohdon käyttöön sekä yhteiseen eri toimijoiden taholta tapahtuvaan toimintaan vastaa sidosryhmä- ja edunvalvontapalvelut yhteistyössä vetovoimaisuuden palvelualueen ja konsernipalveluiden kanssa. Työtä johtaa kaupunginjohtaja ja se on kaupunginhallituksen alaista toimintaa. Sidosryhmä- ja edunvalvontatyö on kehittämisjohtajan vastuulla, mutta tekeminen on käytännössä verkostomaista ja siihen osallistuu eri tahot. 3.3.2 Siilinjärven nykyinen toimintarakenne ja resurssit Siilinjärven kunnan sidosryhmä- ja edunvalvontatyöstä vastaa ennen kaikkea kunnanjohtaja, mutta myös kukin palvelualue omalta toimialaltaan. 3.3.3 Suonenjoen nykyinen toimintarakenne ja resurssit Suonenjoen kaupungin sidosryhmä- ja edunvalvontatyöstä vastaa kaupunginjohtaja apunaan toimialajohtajat. Elinkeinopalvelujen osalla työhön osallistuu myös Sisä-Savon seutuyhtymän toimitusjohtaja. 29
4 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS 4.1 Maankäytön nykytilanne ja kasvusuunnat Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnat (Kuopio, Siilijärvi, Nilsiä, Maaninka, Leppävirta ja Tuusniemi) hyväksyivät vuonna 2012 seudun rakennemallin. LOIKKA 2030 on kuntien yhteinen näkemys seudun yhteisestä maankäytöstä vuonna 2030. Mallilla luodaan kehittämisen raamit tulevalle maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemallin mukaiseen kehittämiseen sitoudutaan vapaaehtoisuuteen perustuvalla rakennemallisopimuksella. Sopimuksen mukaisesti kehitystä seurataan vuosittain ja rakennemallia päivitetään tarvittavin väliajoin. Kaavoitustilanne Kaavoitustilanne vaihtelee kunnittain verrattain paljon. Asemakaavoitus painottuu selvitysalueen kunnissa pääsääntöisesti keskustaajamiin ja keskeisiin kyliin. Suurimmat eroavaisuudet löytyvät yleiskaavoituksen kattavuudesta (Kuva 16). 30
Kuva 16. Selvitysalueen kuntien kaavoitustilanne (ELY-keskus). 31
4.1.1 Kuopion maankäytön nykytilanne ja kasvusuunnat Oikeusvaikutteiset asemakaavat kattavat koko keskeisen kaupunkialueen, liitoskuntien keskustaajamat ja keskeiset kylät. ja Karttulan, Vehmersalmen, Melalahden, Kurkimäen, Nilsiän, Maaningan taajamat sekä Juankosken. Asemakaavojen ajantasaisuus on pääosin arvioitu (ei Juankoskella). Ranta-asemakaavoja on 75 kappaletta. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat kattavat noin 83% Kuopion alueesta. Maankäytön painopisteenä on täydennysrakentaminen, mutta rakentamista tapahtuu myös uusille kasvualueille. Kuopion kasvu tapahtuu Keskeisellä kaupunkialueella. Kaupungin keskeisimmät kasvusuunnat sijoittuvat Kuopion keskustan eteläpuolelle, pohjoisissa kaupunginosissa painottuu täydennysrakentaminen. Uusia asuntorakentamisen alueita kaavoitetaan ja otetaan käyttöön edelleen Saaristokaupungissa. Uutena pientaloalueena avataan Hiltulanlahti ja sen jälkeen tulee mahdollisesti Vanuvuoren itäpuoli, jossa kaupunki omistaa huomattavat maa-alueet. Keskustassa ja sen lähialueilla on käynnissä tai käynnistymässä useiden täydennysasemakaavojen laatiminen. Keskeisiä täydennysrakennuskohteita ovat Keskuskentän ympäristö, Hatsala, Vanha-asema, Itkonniemi, Rauhanlahti, Neulaniemi ja Savilahti. Viiden ensimmäisen alueen kohdalla voidaan puhua arviolta noin neljän tuhannen asunnon määrästä. Savilahden kampusalueen asemakaavoitus on alkamassa ja tavoitteena on aloittaa alueen asuntorakentaminen noin 6000 asukkaalle vuoden 2018 tienoilla. Savilahteen kaavoitetaan alueita myös toimitilarakentamiseen ja oppilaitoksille. Toinen toimitilarakentamisen kasvualue on aseman seutu. Neulaniemen osayleiskaavoitus on käynnissä ja alueen rakentaminen noin 6000-7000 asukkaalle ajoittuu 2020 luvun loppupuoliskolle. Keskeistä kaikille edellä mainituille alueille on kaupungin maanomistus ja lyhyt, alle viiden kilometrin etäisyys keskustaan. Tahkon alueen yleiskaavoitus on valmistumassa ja alueelle kaavoitetaan lisärakennusoikeutta. Maaningalla Keskisaaren asemakaavoitus on valmistumassa. Elinkeinorakentamisen osalta uudet alueet sijoittuvat pääosin 5-tien varteen. Eteläsuunnalla keskeinen, pitkänajan kasvualue on Pieni Neulamäki ja pohjoisessa Sorsasalo. 32
Kuopion kaupungin vuosina 2014-2018 käyttöön otettavat alueet / kaupungin pohjoispuoli Kuopion kaupungin vuosina 2014-2018 käyttöön otettavat alueet / kaupungin eteläpuoli 4.1.2 Siilinjärven maankäytön nykytilanne ja kasvusuunnat Nykytilanne Yleiskaavat Siilinjärven vanhat 1970-80-luvuilla valmistuneet yleiskaavat ovat pääasiassa oikeusvaikutuksettomia, ohjaavia yleiskaavoja, joita ei ole vahvistettu ympäristöministeriössä. Ainoastaan Jännevirran osayleiskaava, jonka Joensuuntien pohjoispuolinen osa on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 1990, oli voimassa oikeusvaikutteisena. Uusista yleiskaavoista ensimmäisenä vahvistui Siilinjärvi-Maaningan harjualueen yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 16.12.2013 Kevätön-Pyylammen yleiskaavan hyväksymispäätöksestä (KV 17.6.2013) valitettiin Kuopion hallinto-oikeuteen. Etelä-Siilinjärven yleiskaava tuli yhtä tilaa lukuun ottamatta voimaan keväällä 2014. 33
Vuosien 2011-2012 aikana Siilinjärvellä on käynnistetty yleiskaavoitusta. Tavoitteena on saada oikeusvaikutteiset yleiskaavat koko kuntaan mahdollisimman nopeasti ohjaamaan asemakaavojen laatimista. Kiireisimpinä töinä ovat taajamayleiskaavat, joiden valmistuttua siirrytään maaseutualueiden kaavoitukseen. Haasteena yleiskaavoituksen etenemiselle on ollut yleiskaavoittajan vaihtuminen ja kaavoituskokemusta omaavien henkilöiden rekrytointi. Tavoitteellinen yleiskaavoitusaikataulu 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 nro nimi tyyppi 1 3 6 9 1 3 6 9 1 3 6 9 1 3 6 9 1 3 6 9 1 3 6 9 1 3 6 9 1 3 6 9 1 Kevätön-Pyylampi ranta 2 3 4 kv 17.6.2013 2 Harjualue maa-aines 3 4 kv 16.12.2013 3 Etelä-Siilinjärvi taajama 1 2 3 4 4 Kirkonkylä ja Harjamäki taajama 1 2 3 4 5 Kuuslahti ja Juurusvesi kylä/ranta/erityis 1 2 3 4 6 Hamula ja Kumpunen kylä 1 2 3 4 7 Tulevaisuuden laajent. taajama/haja-as. 1 2 3 4 8 Pöljä ja Aappola kylä 1 2 3 4 9 Pohjois-Kallavesi ja Kehvo ranta/haja.as 1 2 3 4 10 YARAn alueet teoll./kaivost. 1 vireille, selvitykset ja OAS pääosin omana työnä 2 vaihtoehdot ja kaavaluonnos pääosin konsultin tekemänä 3 kaavaehdotus sovitaan erikseen toimijan kanssa 4 hyväksyminen Asemakaavat Kirkonkylän ja Toivala-Vuorelan taajamat ovat pääasiassa asemakaavoitettuja. Vanhin voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1972. Ennen vuotta 2000 vahvistetut rakennuskaavat ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan voimassa asemakaavoina. Vuoden 2013 lopussa asemakaavoitettua aluetta oli kaikkiaan 1 601 hehtaaria. 34
Ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavoja on voimassa Paasisalossa, Kuivaniemellä ja Kehvonsalossa. Kuva 17. Kaavoitetut alueet (Etelä-Siilinjärven yleiskaavan alue puuttuu) Asemakaavoituksen tavoitteena on turvata monipuolinen rakennuspaikkatarjonta asumiseen, yritystoimintaan ja palveluihin. Vuonna 2014 riittää edelleen runsaasti kaavatyötä kaikilla osaalueilla. Asumiseen suunnitellaan uusia pien- ja kerrostaloalueita kaavavarannon kartuttamiseksi. Pienyritystontteja pyritään suunnittelemaan asuntoalueiden läheisyyteen ja yhteyteen esim. liikennemelun vuoksi asumiseen soveltumattomille alueen osille. Yritys- ja teollisuustontteja kaavoitetaan liikenteellisesti hyvin saavutettaville paikoille. Julkisten palveluiden kaavoitusta on käynnissä koulu-, päiväkoti- sekä vanhus- ja erityispalveluasumisen rakentamiseen. Asemakaavoituksen etenemisen kannalta suurimpana haasteena on saada yleiskaavoitus etenemään myös kirkonkylän alueella, jotta raskaista yleiskaavallisista erillisselvityksistä päästään ja saadaan resursseja kohdistettua varsinaiselle kaavatyölle. 35
Hyväksytyt asemakaavat (kokonaispintaala ha) 1700 Siilinjärven kunta Asemakaavoitus 1993-2013 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Vuosi Kuva 18. Asemakaavoitetun alueen pinta-alan kehitys Siilinjärvellä vuosina 1993 2013. Kasvusuunnat Tavoitteena on ensisijaisesti eheyttää ja täydennysrakentaa kunta- ja palvelurakennetta kaavatalouden kannalta edullisesti, joka yleensä on myös kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta suotuisin vaihtoehto. Uudet asemakaava-alueet pyritään osoittamaan joukkoliikennereittien varteen autoriippuvuutta vähentäen. Uusien asemakaavoitettavien alueiden tavoitteellinen sijainti käyttötarkoituksen mukaan: Asuminen: taajamien lähiympäristöön ja Viitosen varrelle Julkiset palvelut: taajamien keskusta-alueille Kaupan palvelut: päivittäistavarakauppaa taajamien keskusta-alueille ja erikoistavarakauppaa taajamien yhteyteen Elinkeinotoiminta: valta- ja kantateiden varsille sekä lentokentän läheisyyteen 36
Kuva 19. Kuntarakenteen kehityskuva "Siilinjärvi-malli 2030". 4.1.3 Suonenjoen maankäytön nykytilanne ja kasvusuunnat Taajama-alueiden osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 2010, ohjaa Suonenjoen taajamaalueen rakentamista. Lempyyn osayleiskaavalla ohjataan Lempyyn kylän rakentamista sekä rantarakentamista. Kaava on hyväksytty vuonna 2013. Muita kyläalueita ei ole kaavoitettu. Voimassa olevat rantaosayleiskaavat on vahvistettu 1990-luvulla. Kaikkia suuria järvialueita ei ole yleiskaavoitettu. 37
Maankäytön painopiste on keskustan täydennysrakentamisessa. Lempyyn kylällä on VT-9:n varrella Suonenjoen ja Kuopion välissä olevan sijaintinsa sekä tuoreen yleiskaavan johdosta kehitysmahdollisuuksia. Loikka 2030 raportissa Lempyyn kylä on osoitettu palvelukeskuksena. Suonenjoella on asemakaavoitettuja alueita noin 760 ha. Kaupunki hoitaa asemakaavoituksen itse. Yleiskaavahankkeet sekä isot asemakaavahankkeet tilataan ostopalveluina. 4.2 Tonttitarjonta ja kaavavaranto 4.2.1 Kuopio Kuopion tavoitteena on vähintään 800 850 uuden asunnon tuotanto vuosittain. Asuntoja tavoitellaan kerrostaloihin noin 60 %, rivitaloihin 20 % ja omakotitaloihin 20 %. Omakotitaloista maaseudulle menee noin 30 %. Lyhyellä aikavälillä vuonna 2015 käynnistyvään tuotantoon kerros- ja rivitalotonttien sekä omakotitalotonttien riittävyys on välttävä. Pidemmällä tähtäimellä tilanteen voidaan ennakoida paranevan, sillä rakentamiseen 2016 2019 osoitetuilla rakentamisalueilla on asemakaavoja valmistumassa vuoden 2015 aikana. Kaupunki omistaa pääosan vuosien 2015 2019 aikana tarvittavista kerros-, rivi- ja omakotitaloalueista. Nykyisissä keskeisen kaupunkialueen asemakaavoissa on noin 190 kaupungin omistamaa tyhjää omakotitonttia. Karttulan, Melalahden, Vehmersalmen, Kurkimäen ja Nilsiän asemakaavoitetuilla alueilla on noin 100 kaupungin omistamaa omakotitonttia. 4.2.2 Siilinjärvi Kokonaisuudessaan kunnan rakennuspaikkareservi on äärettömän niukka. Eri tarpeisiin asemakaavoitettuja rakennuspaikkoja on jäljellä vain muutamia. Asuntorakentamista varten laaditut asemakaavat ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Asema- ja yleiskaavoituksessa on edettävä lähivuosina ripeästi ja rinnatusten, jotta rakennuspaikkoja pystytään jakamaan asunto- ja yritysrakentamiseen. Väestön ikääntyessä on tarvetta palvelujen lähellä sijaitsevaan kerrostaloasumiseen. Kirkonkylässä rakentamattomia kerrostalojen rakennuspaikkoja on yksi Himalan korttelissa Asematien varressa ja kaksi Viinamäen asemakaava-alueella Risuharjussa. Vuorelassa on rakentamattomia kerrostalorakennuspaikkoja Sandelsinpuistossa ja Virtasalmen rannassa. Niiden kaikkien arvioidaan valmistuvan vuoteen 2015 mennessä. Asemakaavoitettuja kerrostalorakennuspaikkoja on riittävästi täyttämään asuntotarve vuoteen 2015 saakka. Uusien kerrostalorakennuspaikkojen asemakaavoittaminen on käynnistettävä Etelä-Siilinjärvellä heti yleiskaavan valmistuttua. Kirkonkylällä seuraavien kerrostalorakennuspaikkojen asemakaavoitusta, viedään eteenpäin yleiskaavoituksen rinnalla. Kaavoitettuja rivitalorakennuspaikkoja on tarjolla kirkonkylässä mm. Päivärinteellä ja Simonsalossa noin 70 asunnon verran. Etelä-Siilinjärvellä ei ole vapaita rivitalojen 38
rakennuspaikkoja. Palveluiden lähellä ja hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevista rivitalorakennuspaikoista on kysyntää ja niitä pyritään asemakaavoittamaan aina pientaloalueille. Omakotirakennuspaikkatarjonta nykyisillä Haaparinteen, Harjamäen ja Kasurilan asemakaavaalueilla on loppumassa. Vain muutamia varattuja rakennuspaikkoja saattaa tulla uudelleen jakoon. Omakotirakentajille jaetaan rakennuspaikkoja Panninniemeen 2012 valmistuneelta asemakaavaalueelta. Etelä-Siilinjärveltä seuraavat omakotirakennuspaikat saadaan jakoon vuoden 2016 rakentajille valmisteilla olevalta Pyöreenlahden asemakaava-alueelta Viitosen varrelta. 4.2.3 Suonenjoki Taajama-alueiden osayleiskaavassa on osoitettu uusia asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja - asuinalueita yhteensä noin 100 ha, joista kaupunki omistaa maista noin 25 ha, ja - teollisuusalueita yhteensä noin 53 hehtaaria, jonka yksityiset omistavat kokonaan. Asemakaava-alueella on kaupungin omistamia vapaita - asuintontteja, joiden kunnallistekniikka on jo rakennettu, 39 kpl, yhteensä noin 4,5 ha, ja - teollisuusalueita, joiden kunnallistekniikka on rakennettu, noin 8,3 hehtaaria - teollisuusalueita on kaikkiaan yhteensä noin 14 ha kaupungin omistuksessa. Haja-asutusalueella kaupungin omistuksessa olevia vapaita tontteja on 2 kpl. Lempyyn yleiskaavassa on osoitettu Lempyyn kyläalueelle yksityisten omistamille maille uusia asuinrakennuspaikkoja noin 50 kpl. 4.3 Maapolitiikka 4.3.1 Kuopio Kuopion kaupungin pinta-ala vuonna 2013 oli yhteensä 3165 km2 (v. 2012 2319 km2). Asemakaavoitettuja alueita oli yhteensä 399 k-m2. Kaupungin pinta-alasta asemakaavoitettuja alueita on 13%. Kaupunki omistaa maa- ja vesialueita yhteensä 270k-me. Keskeisellä kaupunkialueella Kuopion kaupungilla on vahva maanomistus. Kuopion maanhankintaa ja maapolitiikkaa ohjaa maapoliittinen ohjelma, joka tarkistetaan valtuustokausittain. Ensimmäinen maapoliittinen ohjelma on vuodelta 1991, viimeisin vuodelta 2007. Ohjelmaa tarkistetaan parhaillaan, koska varsinkin kuntaliitokset ovat tuoneet tarkistamispainetta linjauksiin. Kuopiossa on käytössä laajalti lainsäädännön mahdollistamat maapoliittiset keinot: Ensisijaisena tavoitteena aina vapaaehtoinen kauppa tai vaihto Etuosto-oikeuden käyttäminen Lunastus Korotettu kiinteistövero Rakentamiskehotukset Maankäyttösopimukset Kehittämiskorvauksen käyttämisestä päätös (kv 2007) 39
Tontteja luovutetaan sekä vuokraamalla että myymällä. Noin 80 % vuokrataan. Vuokra on 4 % tontin hinnasta. Kun rakentamisvelvoitteet ovat toteutuneet, ovat asuntontit pääsääntöisesti myös ostettavissa. Yritystontteja myydään vain tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Tiettyjä alueita on rajattu (kaavamuutostarpeet) myynnin ulkopuolelle. Tontin luovutuksen yhteydessä ei ole asetettu asuntojen hintatasolle erityisehtoja Luovutettavat tontit hinnoitellaan pääsääntöisesti kaava-alueittain ottaen huomioon tonttien laadulliset ominaisuudet. Hinnoitteluperiaatteet on määritelty maapoliittisessa ohjelmassa (kohtuullinen käypä hinta). Ydinkeskustassa, ranta- yms. erityisarvoja omaavilla alueilla on käytössä erillishinnoittelu tai tarjouskilpailu. Tonttien hinnat määrittelee kaupunkirakennelautakunta. Kuva 20. Maaomaisuuden tulot Kuopiossa vuosina 2006 2013. 4.3.2 Siilinjärvi Maapolitiikalla tarkoitetaan niitä kunnan toimintoja, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan ja luovutukseen, näihin johtavien sopimusten laatimiseen, maaomaisuuden hallintaan sekä asemakaavojen toteutumisen edistämiseen. Maapolitiikan keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset pitkäjänteiselle maankäytön suunnittelulle ja sitä kautta riittävälle asuntotuotannolle ja elinkeinotoiminnalle sekä varmistaa maankäytön suunnitelmien toteuttaminen. Kattava kunnan maanomistus on keino tukea kaavoitusta ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä haluttuun suuntaan. Jäntevä maapolitiikka auttaa osaltaan pitämään asumisen hintatason vakaana. Kunta hankkii ja ylläpitää aktiivisella, johdonmukaisella ja määrätietoisella maanhankinnalla kattavan raakamaavarannon, joka luo maankäytön suunnittelulle riittävästi vaihtoehtoja ja tukee väestö- asuntotuotanto ja työpaikkatavoitteiden toteutumista. Maata hankitaan taajamien laajenemisalueilta hyvissä ajoin tarvetta ennakoiden jo ennen alueen tarkempaa suunnittelua. Käytännössä Siilinjärvellä maanhankintaa tehdään rinnan yleiskaavoituksen kanssa. 4.3.3 Suonenjoki Suonenjoen kaupungilla ei ole maapoliittista ohjelmaa. Yksityisten maita on asemakaavoitettu, ja myös maankäyttösopimuksia on laadittu. 40
4.4 Kiinteistö-, paikkatieto- ja mittausasiat 4.4.1 Kuopio Kuopiossa on käytössä Facta-kuntarekisteri (väestö, kaava, kiinteistö, rak.valv., ymp.suojelu). Kaava- ja suunnittelujärjestelmänä käytössä on Fiksu-ohjelmisto sekä autodesk-pohjaisia suunnittelujärjestelmiä. Kuopiossa on käytössä Oracle-pohjaiset paikkatietokannat. Selainpohjainen paikkatietopalvelu on kaikkien käytettävissä. Analysointityökaluna on MapInfo-ohjelmisto. Palautejärjestelmä on ollut käytössä vuoden 2014 alusta. 4.4.2 Siilinjärvi Siilinjärvellä on käytössä Kuntanet-ohjelmisto, jos on paikkatieto-, väestö-, kiinteistö-, rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelutiedot. Kaavoituksessa käytetään Stella-ohjelmistoa. Analysointityökaluna on MapInfo. Palautejärjestelmä on tulossa, nyt käytetään tarvittaessa webropol-kyselyjä. Käytettävissä on myös Kansalaisen asiointitili. Vakituista henkilöstöä on 8,5 h, toimintakulut 436789, ostopalvelut 60384. 4.4.3 Suonenjoki Suonenjoella on käytössä Facta-kuntarekisteri (väestö, rakennusvalvonta), kaava- ja suunnittelujärjestelmänä on YTCAD-ohjelmisto ja analysointityökaluna on MapInfo-ohjelmisto. Kaupungilla on maata omistuksessaan yhteensä noin 850 ha. Kaupunki toimii kiinteistörekisterin pitäjänä asemakaava-alueellaan. Kaupunki hoitaa pohjakartan ylläpidon sekä kiinteistötoimitukset. Kiinteistöinsinöörin tehtävät on ostettu Kuopion kaupungilta. 4.5 Palvelujen nykytilan kuvaus 4.5.1 Kuopion nykyinen toimintarakenne ja resurssit Kuopiossa yleiskaavoitus (strateginen maankäytön suunnittelu) kuuluu kaupunginhallituksen alaisuuteen ja se on organisoitu konsernipalveluun omaksi vastuualueekseen. Asemakaavoitus on osa kaupunkiympäristön suunnittelupalveluja ja se samoin kuin kiinteistöpalvelut on Kuopiossa organisoitu kaupunkiympäristön palvelualueelle kaupunkirakennelautakunnan alaisuuteen. Suunnitteluprosessit kulkevat tiiviissä yhteistyössä. Strategisessa maankäytön suunnittelussa työskenteli vuoden 2013 alussa yhteensä 9 vakituista työntekijää ja yksi määräaikainen, asemakaavoituksessa 12 vakituista ja yksi määräaikainen. Yleiskaavoituksessa on 3 arkkitehtiä, 1 maisema-arkkitehti, 1 ekonomi, 3 insinööriä, 1 biologi ja 1 suunnitteluavustaja. Vastaavasti asemakaavoituksessa on 6 arkkitehtiä, 1 maisema-arkkitehti, 1 insinööri, 1 teknikko ja 3 suunnitteluavustajaa. Yhteisissä tukipalveluissa on kaksi henkilöä. 41
Maaomaisuuden hallintapalveluissa henkilöresurssit olivat seuraavat: tonttipalvelut 10, kiinteistönmuodostuspalvelut 14, paikkatietopalvelut 8 ja yksi määräaikainen, hallinto- ja tukipalvelut 3 työntekijää. Kaavoitushankkeet tehdään pääasiassa omin voimin. Erityisosaaminen ostetaan ulkopuolelta. Ostopalveluihin käytetään yleiskaavoituksessa keskimäärin noin 30 000 ja asemakaavoituksessa noin 45 000. Summat saattavat vaihdella merkittävästi esimerkiksi kiinteistöjen kehittämishankkeissa. Kaavoitus on keskeisessä yhteistyössä, samassa organisaatiossa kaupungin muun ammattiosaamisen kanssa kuten kunnallistekninen suunnittelu, maanhallinta, mittaus, ympäristö, rakennusvalvonta, rakentaminen ja kunnossapito sekä markkinointi, vetovoimaisuus, elinkeinot sekä talous- ja strategia. Kuva 21. Maankäytön ja kaavoituksen organisaatiorakenne ja vastuuhenkilöt Kuopiossa. 42
4.5.2 Siilinjärven nykyinen toimintarakenne ja resurssit 2013 Siilinjärvi Kaavoitus Maankäyttö Paikkatietopalvelut YHTEENSÄ Vakituinen henkilöstö, htv 5,6 2 8,5 16,1 Määräaikainen henkilöstö, htv 0 1 1 2 Toimintatuotot, 30 000 1 945 309 76 640 2 051 949 Toimintakulut, 448 000 123 133 436 789 1 007 922 Ostopalvelut, 103 000 33 672 60 384 197 056 Avustukset, 0 0 0 0 Maapolitiikkaan käytetyt resurssit, Luovutetut omakotitontit, kpl/vuosi 30 Luovutetut kerros- ja rivitalotontit, kpl/vuosi 3-5 Rakentaminen asemakaava-alueella, % 70 Kaavavaranto työpaikka-alueet, vuosi 3-5 Asumisen kaavavaranto, vuosi 2-3 Raakamaavaranto, vuosi 5 Kuva 22. Siilinjärven maankäyttöpalveluiden henkilöstö vuonna 2013. 4.5.3 Suonenjoen nykyinen toimintarakenne ja resurssit Maankäytön vastuualue sijaitsee teknisen lautakunnan alaisuudessa. Maankäytön vastuualueella on kuusi vakituista henkilöä: kaavoittaja, kiinteistörekisterin hoitaja, kartanpiirtäjä, maanmittausteknikko, kartoittaja ja mittausmies. Maankäytön vastuualueeseen kuuluu tilinpäätöksen mukaisesti seuraavat tehtäväkokonaisuudet: kaavoitus ja mittaus, tontit, maa- ja metsätilat, yksityistiet ja joukkoliikenne. 43
Maankäytön vastuualueen - toimintatuotot 461.000 euroa (2013) - toimintakulut 552.000 euroa (2013) Maankäytön vastuualueen hankkimia ostopalveluita ovat - kiinteistöinsinöörin tehtävät Kuopion kaupungilta - joukkoliikennepalvelut (kutsutaksireitit sekä maksut seutulipuista) 44
5 ASUMINEN Kuva 23. Asunnot talotyypeittäin ja hallintasuhteittain selvitysalueen kunnissa vuonna 2013 (Tilastokeskus 2014b). 5.1 Asuntokanta ja asuntorakentaminen Kuopio Kuopiossa oli vuoden 2013 alussa noin 50 100 rakennusta, joissa oli noin 59 300 asuntoa. Asunnoista oli erillisissä pientaloissa 16 850 (28%), rivitaloissa noin 7 300 (12%) ja kerrostaloissa noin 33 300 (56%) kappaletta. Liike- ja muissa rakennuksissa oli noin 1850 asuntoa (4 %). Kuopiossa valmistui vuonna 2013 yhteensä 958 uutta asuntoa. Vuonna 2012 valmistui 812 asuntoa. Kuopion tavoitteena on vähintään 800-850 uuden asunnon tuotanto vuosittain. Asuntoja tavoitellaan noin 500-600 kerrostaloihin (65 %), noin 100-150 asuntoa rivitaloihin (15 %) ja loput noin 150 asuntoa omakotitaloihin (20 %). Kerrostaloasuntojen osalta määrä tarkoittaa noin 45 000 50 000 kerrosneliönrakentamista vuosittain ja rivitaloissa määrä on noin 10 000 15 000 kerrosneliötä. 45
Taulukko 12. Asuntotuotanto Kuopiossa vuosina 2010 2013 ja arviot vuosille 2014 2015. Vuoden aikana valmistuneet asunnot 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntoja yhteensä, kpl 526 844 813 958 980 800 Asuinhuoneistoala yht. m2 47 793 67 295 74 376 81 243 Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan Omakotitaloasuntoja, kpl 196 219 231 230 150 200 Rivitaloasuntoja, kpl 110 132 152 143 Kerrostaloasuntoja, kpl 220 493 430 585 Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Omistusasuntoja 504 764 704 575 515 Vuokra-asuntoja 340 24 191 294 160 Muita asuntoja (asumisoik.) 0 25 63 111 125 Kuva 24. Kuopion asuntotuotanto alueittain vuosina 2007-2013, arvio vuodelle 2014 ja ohjelmointi vuosille 2015-2019. Siilinjärvi Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 9 401 asuntoa, joista vakituiseen asumiseen käytettiin 8 913 asuntoa. Asuntokunnan keskikoko oli 2,36 henkilöä. Vuonna 2013 kunnassa valmistui 101 asuntoa, joista omakotitaloissa oli 71, rivitaloissa 30. Kerros-taloihin ei valmistunut yhtään asuntoa. Keskimäärin 2000-luvulla on valmistunut 72 omakotitalo-, 27 rivitalo- ja 29 kerrostaloasuntoa vuodessa. Tavoitteena on 150 asunnon valmistuminen vuodessa. 46
Taulukko 13. Asuntotuotanto Siilinjärvellä vuosina 2010-2013 Vuoden aikana valmistuneet asunnot 2010 2011 2012 2013 Asuntoja yhteensä, kpl 137 196 147 101 Asuinhuoneistoala yht. m2 13 994 18 235 13 909 11 535 Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan Omakotitaloasuntoja, kpl 87 79 72 71 Rivitaloasuntoja, kpl 18 13 24 30 Kerrostaloasuntoja, kpl 32 104 51 0 Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Omistusasuntoja 105 196 147 101 Vuokra-asuntoja 0 0 0 0 Muita asuntoja (asumisoik.) 32 0 0 0 Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset 2000-luvulla 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suunnittelutarveratk. Ja poikk. Yht Kunnan poikkeamispäätös Suunnittelutarveratkaisut Kunnan lausunto poikkeamishakem. Kuva 25. Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset Siilinjärvellä vuosina 2000 2013. Suonenjoki Suonenjoella oli vuoden 2013 lopussa noin 2 882 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli noin 2 474 ja niissä oli noin 4 268 asuntoa. Asunnoista oli erillisissä pientaloissa 2 276 (53 %), rivitaloissa 545 (13 %) ja kerrostaloissa 1 362 (32 %). Liike- ja muissa rakennuksissa oli 85 (2 %) asuntoa. Suonenjoella valmistui vuosina 2010 2013 yhteensä 109 uutta asuntoa. Erillisiin pientaloihin asuntoja valmistui 49, rivitaloihin 37 ja kerrostaloihin 23. Suonenjoella valmistuneiden asuntojen tuotantotavoite vastaa Pohjois-Savon liiton laatimaa asuntotuotannon laskennallista mitoitusta, joka ulottuu vuoteen 2030. Taulukossa 14 on asuntotuotantoluvut vuodelta 2014 sekä tavoitteet vuosille 2015-2018. 47
Taulukko 14: Asuntojen uustuotanto Suonenjoella 2014 ja tavoitteet vuosille 2015 2018 (PÄIVITETTÄVÄNÄ TEKNISELLÄ JOHTAJALLA) Valmistuvat asunnot talotyypin mukaan 2014 2015 2016 2017 2018 Pientalo-/rivitaloasuntoja, kpl 6 15 15?? Kerrostaloasuntoja, kpl 17 17 17?? Valmistuvat asunnot hallintamuodon mukaan Omistusasuntoja 23 32 32?? Vuokra-asuntoja - - -?? Muita asuntoja - - - - - 5.2 Palvelujen nykytilan kuvaus 5.5.1 Kuopion nykyinen toimintarakenne ja resurssit Kuopiossa asuntotoimi on organisoitu kaupunkiympäristön palvelualueelle osaksi maaomaisuuden hallintapalveluja. Asuntotoimessa on viisi työntekijää; asuntotoimenjohtaja, rakennusmestari ja kaksi toimistosihteeriä. Asuntotoimen tehtävänä on edistää asuntorakentamista, antaa peruskorjausneuvontaa yhdessä rakennusvalvonnan kanssa ja käsitellä energia- ja korjausavustuksia ja korkotukilainoja. Kaupungin omistamat tai osaomistamat vuokrataloyhtiöt (Niiralan Kulma Oy, Kuopas Oy, Kiinteistö-Kys Oy, Karttulan vuokratalot Oy sekä Nilsiän vuokratalot Oy) vastaavat itse vuokra-asuntojen välittämisestä. 5.5.2 Siilinjärven nykyinen toimintarakenne ja resurssit Siilinjärvellä asuntotoimi on organisoitu talous- ja tukipalvelujen palvelualueelle. Asuntotoimessa on yksi kokoaikainen työntekijä, asuntoasiainsihteeri, 10 % rakennusvalvojan työajasta ja lisäksi palvelualueen päällikkö (talousjohtaja) osallistuu asumispalveluihin liittyviin yleishallinnon tehtäviin. Asuntoasiainsihteerin tehtävänä on edistää asuntorakentamista yhdessä maankäyttöpalvelujen kanssa, antaa neuvoja peruskorjauksen rahoitukseen, sekä päättää energiaja korjausavustuksista ja korkotukilainoista. Kunnan lähes kokonaan omistamat vuokrataloyhtiöt Siilinjärven Kotipolku Oy ja Siilinjärven Asumisoikeus Oy vastaavat vuokra-asuntojen välittämisestä ja rakennuttamisesta. Kunnan asuntotoimen budjetti on 62720. Vuonna 2012 myönnettiin lisäksi kunnanvaroista hissiavustuksia 10.000. Vuokrataloyhtiöissä on seitsemän henkilöä. Vuokra-asuntoja on 831 kpl, rakenteilla on 84 asuntoa. 48
5.5.3 Suonenjoen nykyinen toimintarakenne ja resurssit Suonenjoen asuntotoimi toimii hallinto- ja taloustoimiston osana. Asuntotoimessa on asuntosihteeri ja toimistosihteeri. Asuntosihteeri on kaupungin asuntoviranomainen ja hoitaa kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön toimitusjohtajan tehtävää. Asuntosihteeri ei päätä kunnan myönnettävänä olevista korjaus-, energia- yms. avustuksista, vaan niistä päättää kansliasihteeri. 49
6 LIIKENNE 6.1 Liikenneyhteydet ja muut logistiset yhteydet Kuopion ja Siilinjärven poikki etelä-pohjoissuunnassa kulkee valtatie 5. VT-5:een liittyy Siilinjärven kunnan alueella valtatie 9 sekä kantatiet 75 ja 77. Nämä tiet mahdollistavat liikkumisen itä-länsi-suunnassa. Nilsiä sijaitsee kantatie 75:n varrella ja Maaninka kantatie 77:n varrella. Suonenjoki sijaitsee Jyväskylään vievän VT-9:n varrella. Ajoneuvojen keskimääräiset vuorokautiset liikennemäärät on esitetty kuvassa 26. Kuva 26. Liikennemäärät (ajoneuvoa vuorokaudessa keskimäärin) selvitysalueella vuonna 2013 (Liikennevirasto). 50