FI FI FI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.5.21 KOM(21) 238 lopullinen KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 21 (Laadittu perussopimuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti) {SEK(21) 598} FI FI
1. KERTOMUKSEN TAVOITE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä 'SEUT-sopimus', 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio ja EKP antavat vähintään kahden vuoden välein tai, jos jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, näin pyytää, neuvostolle kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä. Komission ja EKP:n viimeisimmät säännölliset lähentymiskertomukset hyväksyttiin toukokuussa 28. Vuoden 21 lähentymiskehityksen arviointi kattaa seuraavat yhdeksän jäsenvaltiota, joita koskee poikkeus: Bulgaria, Tšekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi. Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole ilmaisseet haluavansa siirtyä euroon, joten niitä ei käsitellä tässä arvioinnissa. Yksityiskohtaisempi arvio näiden maiden lähentymiskehityksestä on tämän kertomuksen teknisenä liitteenä (SEC(21) 598). Komission ja EKP:n kertomuksia ohjaa SEUT-sopimuksen 14 artiklan 1 kohta. Kyseisen artiklan mukaan kertomuksissa on tarkasteltava, onko jäsenvaltion lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 13 ja 131 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa, jäljempänä EKPJ:n ja EKP:n perussääntö. Kertomuksissa on myös tarkasteltava, onko jäsenvaltio saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason arvioituna lähentymiskriteereiden täyttymisen perusteella (hintavakaus, julkisen talouden rahoitusasema, valuuttakurssivakaus, pitkät korot) ja ottamalla huomioon muut 14 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa mainitut näkökohdat. Näitä neljää lähentymiskriteeriä käsitellään tarkemmin SEUT-sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (Pöytäkirja N:o 13 lähentymisperusteista). Arvioitaessa, onko kansallinen lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 13 ja 131 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa, on tarkasteltava, onko noudatettu seuraavia määräyksiä: keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto (123 artikla) ja erityisoikeuksia koskeva kielto (124 artikla), johdonmukaisuus EKPJ:n tavoitteiden kanssa (127 artiklan 1 kohta), ja kansallisten keskuspankkien liittyminen EKPJ:ään (useita SEUT-sopimuksen sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön artikloita). Hintavakauskriteeri määritellään SEUT-sopimuksen 14 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa seuraavasti: hintatason korkeatasoisen vakauden toteutuminen; tämä on ilmeistä, jos rahanarvon alenemisaste on lähellä korkeintaan kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaa astetta. Lähentymiskriteerejä koskevan pöytäkirjan 1 artiklan mukaan...hintatason vakauden arviointiperusteella tarkoitetaan, että jäsenvaltio on saavuttanut kestävän hintatason vakauden ja tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden aikana todetun keskimääräisen rahanarvon alenemisasteen, joka ylittää enintään 1,5 prosenttiyksiköllä enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavan asteen. Rahanarvon aleneminen lasketaan FI 2 FI
kuluttajahintaindeksin avulla yhtäläisin perustein ottaen huomioon kansallisten määritelmien erot. 1 Hintatason kestävän vakauden vaatimus merkitsee, että tyydyttävän inflaatiokehityksen on oltava ensisijaisesti tulosta siitä, että tuotantopanoskustannukset ja muut tekijät, jotka vaikuttavat hintakehitykseen rakenteellisesti, kehittyvät suotuisasti sen sijaan, että inflaatiokehitys heijastaisi tilapäisten tekijöiden vaikutusta. Lähentymiskehityksen arviointiin sisältyy sen vuoksi inflaation taustatekijöiden ja keskipitkän aikavälin näkymien arviointi. Ennakoivasta näkökulmasta arvioidaan myös, saavuttaako maa todennäköisesti viitearvon tulevina kuukausina 2. Inflaatiokehityksen kestävyyteen on nykyisessä taloustilanteessa syytä kiinnittää erityistä huomiota. Finanssikriisin vaikutukset ovat näkyneet selvästi inflaatiokehityksessä monissa maissa ja makrotaloudellinen tilanne on hyvin epävakaa. Inflaation viitearvo oli 1, prosenttia maaliskuussa 21, ja se oli laskettu kolmen parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion eli Belgian, Viron ja Portugalin inflaation perusteella 3. Nykyisessä koko talouteen haitallisesti vaikuttavassa sokkitilanteessa (maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi ja siihen liittyvät voimakkaat paineet inflaation hidastamiseksi) tavanomaista useamman maan inflaatio painuu aika ajoin negatiiviseksi. Näissä erityisolosuhteissa negatiivinen inflaatio on taloudellisesti merkittävä viitearvo maiden hintavakauden arviointia varten. Vaikuttaa kuitenkin aiheelliselta vuoden 24 lähentymiskertomuksen 4 esimerkkiä mukaillen sulkea parhaiden suoriutujien joukon ulkopuolelle ne maat, joiden keskimääräinen inflaatio eroaa selkeällä marginaalilla euroalueen keskimääräisestä inflaatiosta (,3 prosenttia maaliskuussa 21), koska näitä ei voida kohtuudella pitää hintavakauden osalta parhaina suoriutujina ja niiden mukanaolo vaikuttaisi selkeästi viitearvoon ja siten perusteiden oikeudenmukaisuuteen. Tämän perusteella Irlanti oli maaliskuussa 21 suljettava parhaiten suoriutuneiden jäsenvaltioiden ulkopuolelle ainoana maana, jonka 12 kuukauden keskimääräinen inflaatiovauhti (-2,3 prosenttia maaliskuussa 21) poikkesi, pääasiassa talouden vakavan taantuman vuoksi, selvällä marginaalilla euroalueen ja muiden jäsenvaltioiden vastaavista luvuista. Julkisen talouden rahoitusasemaa koskeva lähentymiskriteeri määritellään SEUTsopimuksen 14 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa seuraavasti: kestävä julkistalouden tilanne; tämä on ilmeistä, jos valtion julkisyhteisöjen talousarvioiden osalta on tilanne, jossa ei ole 126 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua liiallista alijäämää. Lähentymiskriteereitä koskevan pöytäkirjan 2 artiklassa todetaan lisäksi, että tämä kriteeri merkitsee, ettei jäsenvaltiota tarkasteluajankohtana koske 1 2 3 4 Hintavakauskriteerin osalta inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI), joka määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2494/95, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/23, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 596/29. Kaikki inflaatiota ja muita muuttujia koskevat ennusteet ovat komission yksiköiden kevään 21 talousennusteesta. Komission yksiköiden ennusteet perustuvat yhteisiin oletuksiin ulkoisista muuttujista sekä oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, ja samalla otetaan huomioon ne toimenpiteet, joista tiedetään riittävästi. Viitearvosta tehtyyn ennusteeseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, kun otetaan huomioon, että sen laskenta perustuu niiden kolmen jäsenvaltion inflaatioennusteisiin, joiden ennakoidaan olevan hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneita ennustejaksolla. Tämä lisää virhemarginaalia. Tämän kertomuksen valmistelussa käytetyt tiedot on kerätty 23. huhtikuuta 21 mennessä. Liettua suljettiin vuonna 24 pois parhaiten suoriutuneiden joukosta, kun sen 12 kuukauden keskimääräinen inflaatiovauhti jäi 2,3 prosenttiyksikköä alle euroalueen 12 kuukauden keskimääräisen inflaatiovauhdin. FI 3 FI
mainitun sopimuksen 126 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kyseisessä jäsenvaltiossa. SEUT-sopimuksen 14 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa määritetään valuuttakurssikriteeri seuraavasti: Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssimekanismissa määrättyjen tavanomaisten vaihteluvälien noudattaminen ainakin kahden vuoden ajan siten, ettei valuutan ulkoista arvoa suhteessa euroon ole alennettu. Lähentymiskriteereitä koskevan pöytäkirjan 3 artiklassa määrätään seuraavaa: Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumista koskeva arviointiperuste merkitsee, että jäsenvaltio on noudattanut Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjä tavanomaisia vaihteluvälejä ilman, että sillä on ollut merkittäviä paineita, ainakin kahtena viimeisenä tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena. Jäsenvaltio ei ole erityisesti saanut samana aikana omasta aloitteestaan alentaa valuutan kahdenvälistä keskusarvoa suhteessa euroon 5. Valuuttakurssivakauden arvioinnissa on tässä kertomuksessa käytetty kahden vuoden ajanjaksoa, joka alkoi 24. huhtikuuta 28 ja päättyi 23. huhtikuuta 21. Valuuttakurssin kehittymistä arvioitaessa otetaan tarvittaessa huomioon viralliset ulkoiset rahoitusjärjestelyt, muun muassa niiden suuruusluokka, avustusvirtojen määrä ja profiili ja mahdolliset poliittiset ehdot. SEUT-sopimuksen 14 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa ehdoksi asetetaan jäsenvaltion, jota koskee poikkeus, saavuttaman lähentymisen ja jäsenvaltion valuuttakurssimekanismiin osallistumisen pysyvyys, sellaisena kuin se ilmenee pitkän aikavälin korkokantojen tasossa. Lähentymiskriteereitä koskevan pöytäkirjan 4 artiklassa määrätään lisäksi seuraavaa: korkokantojen lähentymisperuste tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena merkitsee, että jäsenvaltion pitkän aikavälin korkokantojen keskimääräinen nimellistaso on enintään kaksi prosenttia verrattuna enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaan tasoon. Korkokantojen taso lasketaan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin obligaatioiden ja vastaavien arvopapereiden perusteella ottaen huomioon kansallisten määrittelyjen erot. Korkokantojen taso lasketaan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin obligaatioiden ja vastaavien arvopapereiden perusteella ottaen huomioon kansallisten määrittelyjen erot. Korkojen viitearvo oli maaliskuussa 21 6, prosenttia 6. 5 6 Valuuttakurssikriteerin täyttymistä arvioidessaan komissio tarkastelee, onko valuuttakurssi pysytellyt lähellä ERM II:n keskuskurssia, ja samalla voidaan ottaa huomioon valuutan vahvistumiseen johtaneet syyt Ateenassa 5. huhtikuuta 23 pidetyssä Ecofin-neuvoston epävirallisessa kokouksessa esitetyn yhteisen lausuman Common Statement on Acceding Countries and ERM2 mukaisesti. Virolla, joka kuului hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneisiin jäsenvaltioihin maaliskuussa 21, ei ole yhdenmukaistettua pitkäaikaista valtion obligaatiota tai vastaavaa arvopaperia, jota voitaisiin käyttää viitearvon laskemiseen. Sen vuoksi maaliskuun 21 viitearvo lasketaan pöytäkirjan 4 artiklan (jossa viitataan kolmeen parhaiten suoriutuneeseen jäsenvaltioon) mukaan lisäämällä kahden hintavakaudessa parhaiten suoriutuneen maan Portugali (4,2 prosenttia) ja Belgia (3,8 prosenttia) keskimääräisten pitkien korkojen yksinkertaiseen keskiarvoon 2 prosenttiyksikköä. FI 4 FI
SEUT-sopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa edellytetään myös muiden taloudelliseen yhdentymiseen ja lähentymiseen liittyvien seikkojen tarkastelua. Näihin lisätekijöihin sisältyy rahoitus- ja tuotemarkkinoiden yhdentyminen, vaihtotaseen kehittyminen sekä yksikkötyökustannusten ja muiden hintaindeksien kehittyminen. Viimeksi mainitut sisältyvät hintavakauden arviointiin. 2. BULGARIA Bulgarian lainsäädäntö etenkään Bulgarian keskuspankkilaki ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 13 ja 131 artiklan eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Eturistiriidoista annetussa laissa on säännöksiä, jotka sotivat Bulgarian keskuspankin riippumattomuutta vastaan. Yhteensopivuusongelmia ja puutteellisuuksia keskuspankin liittymisessä EKPJ:ään on edelleen seuraavilta osin: rahapolitiikka, setelien ja kolikoiden liikkeeseenlaskut, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistäminen, EKP:n hyväksyntä ennen osallistumista kansainvälisten rahalaitosten toimintaan, EKP:n ja EU:n tilastollinen rooli, riippumattomien ulkopuolisten tilintarkastajien tekemä tilintarkastus, institutionaalinen ja henkilökohtainen riippumattomuus sekä keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto. Joitakin nykyisistä puutteellisuuksista voitaisiin poistaa Bulgarian hallituksen yhdessä Bulgarian keskuspankin kanssa laatimalla lakiluonnoksella edellyttäen, että laki tulee voimaan. Se ei kuitenkaan kata Bulgarian keskuspankin eurojärjestelmään liittymistä koskevia kysymyksiä. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Bulgariassa ollut yli viitearvon vuonna 27 tapahtuneesta EU:hun liittymisestä asti. Keskimääräinen inflaatiovauhti oli Bulgariassa maaliskuuhun 21 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 1,7 prosenttia eli 1, prosentin viitearvon yläpuolella. Tulevina kuukausina sen oletetaan pysyvän viitearvon yläpuolella, mutta lähentyvän kuitenkin sitä. Vuotuinen YKHI-inflaatio kasvoi voimakkaasti vuoden 28 alkupuoliskolla ja oli huipussaan 15 prosenttia, mikä johtui vilkkaasta kotimaisesta kysynnästä sekä elintarvikkeiden ja energian maailmanlaajuisten hintojen nopeasta noususta. Finanssikriisin käynnistyttyä inflaatio hidastui nopeasti noin 1,6 prosentiksi vuoden 29 loppupuolella, kun hyödykkeiden hinnat laskivat, kotimainen kysyntä heikkeni huomattavasti ja yksikkötyökustannukset kasvoivat hitaammassa tahdissa. Korkeampien valmisteverojen ja nousuun lähteneiden polttoainehintojen myötä inflaatio vauhdittui taas jonkin verran vuoden 21 alussa. Maaliskuussa 21 vuotuinen YKHI-inflaatio oli 2,4 prosenttia. Inflaation odotetaan komission yksiköiden kevään 21 talousennusteessa pysyvän kohtuullisena eli noin 2,3 prosentissa vuonna 21, kun otetaan huomioon negatiivinen tuotantokuilu, rajallinen yksikkötyökustannusten kasvu sekä elintarvikkeiden ja energian hintojen maltillinen nousu. On kuitenkin todennäköistä, että inflaatio kiihtyy 2,7 prosenttiin vuonna 211 taloudellisen toiminnan voimistuessa. Bulgarian suhteellisen alhainen hintataso (48 prosenttia euroalueen keskimäärästä vuonna 28) viittaa siihen, että hintatason lähentymisen jatkuminen pitkällä aikavälillä on hyvinkin mahdollista. Bulgaria ei täytä hintavakauskriteeriä. FI 5 FI
Kaavio 1a: Bulgaria - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) 14 12 1 8 6 4 2 tammikuu 4 tammikuu 5 tammikuu 6 tammikuu 7 tammikuu 8 tammikuu 9 tammikuu 1 Bulgaria Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 21. Lähteet: Eurostat, komission yksiköiden kevään 21 talousennuste. tammikuu 11 Bulgarian julkisen talouden rahoitusasema oli vuosina 24 28 ylijäämäinen, keskimäärin 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Finanssikriisin alettua julkisen talouden rahoitusasema heikkeni huomattavasti, ja vuonna 29 se oli 3,9 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen, kun menot kasvoivat ja tulot vähenivät. Komission yksiköiden kevään 21 talousennusteen mukaan alijäämä suhteessa BKT:hen on 2,8 prosenttia vuonna 21 ja 2,2 prosenttia vuonna 211, mikäli politiikka säilyy ennallaan. Talousarvion alijäämä kasvoi yhä vuoden 21 alussa veronkannon jäätyä heikoksi ja menojen kasvettua odotettua enemmän. Makrotaloudellisen ympäristön parantumisen ja jo hyväksyttyjen julkisen talouden vakauttamiseen tähtäävien lisätoimenpiteiden odotetaan kuitenkin johtavan siihen, että julkisen talouden alijäämää alkaa supistua vuoden puolivälistä. Julkisen talouden bruttovelkasuhde oli vuonna 29 edelleen alhainen, noin 15 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta sen ennustetaan kasvavan noin 17 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 21 ja 19 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 211. Koska julkisen talouden alijäämän 3 prosentin viitearvo ylittyi vuonna 29, komissio antoi vakaus- ja kasvusopimuksessa vaaditun kertomuksen perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kaavio 1b: Bulgaria - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko -4 (prosenttia BKT:sta) 5-3 -2-1 1 2 3 4 4 3 2 1 24 25 26 27 28 29 21(*) 211(*) Julkisen talouden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 21 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt FI 6 FI
Bulgarian lev ei kuulu ERM II:een. Bulgarian keskuspankki pyrkii saavuttamaan päätavoitteenaan olevan hintavakauden valuuttakatejärjestelmään kuuluvalla valuuttakurssiankkurilla. Bulgaria otti valuuttakatejärjestelmän käyttöön 1. heinäkuuta 1997 sitomalla Bulgarian levin ensin Saksan markkaan ja sittemmin euroon. Lisäindikaattorit, kuten valuuttavarantojen muutokset ja lyhyet korot, osoittavat sijoittajien riskikäsitysten lisääntyneen maailmanlaajuisen finanssikriisin yhteydessä, joskin tilanne kääntyi osittain päinvastaiseksi syksystä 29. Huomattavat valuuttavarannot turvaavat edelleen valuuttakatejärjestelmän joustavuutta. Kaksivuotisen arviointikauden ajan Bulgarian lev pysyi täysin vakaana euroon nähden, kuten valuuttakurssijärjestelmän toimivuus edellyttää. Bulgaria ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Keskimääräinen pitkä korko oli Bulgariassa maaliskuuhun 21 päättyvän vuoden jakson aikana 6,9 prosenttia eli 6, prosentin viitearvoa korkeampi. Bulgarian keskimääräiset pitkät korot pysyivät viitearvoa matalammalla vuodesta 25 vuoden 29 puoliväliin asti mutta ovat sen jälkeen olleet viitearvoa korkeampia. Tuottoerot euroalueen pitkiin viitelainoihin nähden 7 kasvoivat asteittain noin 3 peruspisteestä vuonna 27 noin 11 peruspisteeseen vuoden 28 lopussa merkkinä inflaatioeroista ja Bulgarian talouden ylikuumenemiseen liittyvästä yleisemmästä huolestumisesta. Pitkien korkojen erot kasvoivat vielä vuoden 29 alkupuoliskolla 35 peruspisteeseen, kun riskinottohalu väheni maailmanlaajuisesti ja maan riskipreemiot nousivat. Erot alkoivat supistua vuoden 29 jälkipuoliskolla sijoittajien luottamuksen palauduttua ja laskivat 22 peruspisteeseen maaliskuussa 21. Bulgaria ei täytä pitkien korkojen lähentymiskriteeriä. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Bulgarian ulkoinen vaje on viimeisten 1 vuoden aikana syventynyt huomattavasti. Vuonna 27 se oli 27 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta supistui sitten 9 prosenttiin vuonna 29, kun kauppavaje alkoi kuroutua umpeen kotimaisen kysynnän hiipuessa. Ulkoinen vaje on kuitenkin edelleen suhteellisen suuri. Ulkoinen rahoitus on selvästi aiempaa vähäisempää, sillä ennen suuret ulkomaiset suorat nettosijoitukset ovat vähentyneet ja luotonanto yksityisille on hiljentynyt. Bulgarian talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Bulgarian rahoitusmarkkinat ovat myös yhdentyneet EU:hun merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että pankkijärjestelmä on huomattavassa määrin ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Bulgaria täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. 7 Maiden pitkien korkojen tuottoerojen laskemiseen euroalueen pitkiin viitelainoihin nähden käytetään Eurostatin kuukausittaista julkaisua EMU convergence criterion bond yields. Myös EKP julkaisee nämä tiedot otsikolla Long-term interest rate for convergence purposes. FI 7 FI
3. TŠEKKI Tšekin lainsäädäntö etenkään Tšekin keskuspankkilaki ja rahoitusalan välimiesmenettelystä annettu laki ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 13 ja 131 artiklan eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Yhteensopivuusongelmat koskevat erityisesti keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä, keskuspankin riippumattomuutta ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa. Keskuspankkilaissa on myös puutteellisuuksia, jotka liittyvät EKP:n rooliin kansainvälisessä yhteistyössä, EKP:n ja EU:n rooliin tilastotietojen keräämisessä ja ulkoisten tilintarkastajien nimeämisessä, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistämiseen, eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamisjärjestelmän noudattamista koskevan velvoitteen puuttumiseen, henkilökohtaiseen riippumattomuuteen ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaan kieltoon. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Tšekissä ollut alle viitearvon tammikuusta 21 lähtien. Keskimääräinen inflaatio oli Tšekissä maaliskuuta 21 edeltäneiden 12 kuukauden aikana,3 prosenttia eli alle 1, prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti pysyykin alle viitearvon tulevina kuukausina. Inflaatio vauhdittui Tšekissä nopeasti vuoden 27 jälkipuoliskolla. Vuonna 28 se oli keskimäärin 6,3 prosenttia. Tämä oli energian ja elintarvikkeiden hinnannousun, välillisten verojen muutosten ja hallinnollisesti asetettujen hintojen korotusten yhteisvaikutusta. Kustannuksia lisäävien tekijöiden kertaluonteisen vaikutuksen hävittyä kuluttajahintainflaatio hidastui nopeasti Tšekin talouden vajotessa taantumaan, ja vuonna 29 se oli keskimäärin,6 prosenttia. Kuluttajahintainflaatio pysyi kohtuullisena vuoden 21 ensimmäisellä vuosineljänneksellä välillisten verojen lisäkorotuksista huolimatta. Inflaation oletetaan komission yksiköiden kevään 21 talousennusteessa olevan vuonna 21 keskimäärin 1, prosenttia, missä näkyy taloudellisen toiminnan hiljaisuus ja yksikkötyökustannusten suotuisa kehitys. Sen ennustetaan taloudellisen toiminnan elpyessä kasvavan hieman vuonna 211, keskimäärin noin 1,3 prosenttiin. Tšekin suhteellisen alhainen hintataso (noin 7 prosenttia euroalueen keskimäärästä vuonna 28) viittaa siihen, että hintatason lähentyminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Hyvä suoriutuminen menneisyydessä ja inflaatio-odotusten ankkuroiminen alhaiselle tasolle antavat perustan kestävästi alhaiselle inflaatiolle tulevaisuudessa. Tšekki täyttää hintavakauskriteerin. FI 8 FI
Kaavio 2a: Tšekki- Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) 7 6 5 4 3 2 1 tammikuu 4 tammikuu 5 tammikuu 6 Tšekki tammikuu 7 tammikuu 8 tammikuu 9 tammikuu 1 Viitearvo tammikuu 11 Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 21. Lähteet: Eurostat, komission yksiköiden kevään 21 talousennuste. Tšekistä on tehty liiallista alijäämää koskeva neuvoston päätös (2. joulukuuta 29 tehty neuvoston päätös). Neuvosto suositti, että Tšekki korjaa liiallisen alijäämän viimeistään vuonna 213, ja asetti tuloksellisten toimien toteuttamisen määräajaksi 2. päivän kesäkuuta 21. Julkisen talouden alijäämä oli Tšekissä alimmillaan,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 27, mikä johtui osittain suotuisista suhdanteista, mutta kasvoi taas 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 28 ja edelleen 5,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 29. Oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, perustuvan komission yksiköiden kevään 21 talousennusteen mukaan alijäämä suhteessa BKT:hen on 5,7 prosenttia vuosina 21 ja 211, kun julkisen velan puolestaan odotetaan kasvavan vuoden 21 39,8 prosentista suhteessa BKT:hen 43,5 prosenttiin vuonna 211. Tšekki ei täytä julkisen talouden rahoitusasemaa koskevaa kriteeriä. Kaavio 2b: Tšekki - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko (prosenttia BKT:sta) -7-6 45 4-5 35-4 3-3 -2 25-1 2 15 24 25 26 27 28 29 21(*) 211(*) Julkisen talouden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 21 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt Tšekin koruna ei kuulu ERM II:een. Tšekki soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää. Korunan valuuttakurssi heikkeni tasaisesti vuodesta 24 alkaen, mutta heinäkuussa 28 korunan kurssi euroon nähden oli kaikkien aikojen vahvin. Maailmanlaajuisen finanssikriisin syvennyttyä korunan kurssi heikkeni rajusti keskeisiin valuuttoihin nähden vuoden 28 jälkipuoliskolla huolimatta lyhyiden korkojen tuottoerojen positiivisesta kehityksestä. Osa korunan tappioista FI 9 FI
saatiin katettua vuonna 29 ja vuoden 21 alussa, kun valuuttaheilahtelu lisääntyi maailmanlaajuisen riskinvältön pienennyttyä ja ulkoisen tasapainon parannuttua. Arviointijaksoa edeltäneiden kahden vuoden aikana koruna heikkeni suhteessa euroon 1,1 prosenttia. Tšekki ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Keskimääräinen pitkä korko oli Tšekissä maaliskuuhun 21 päättyvän vuoden jakson aikana 4,7 prosenttia eli 6, prosentin viitearvoa matalampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Tšekissä olleet alle viitearvon toukokuussa 24 tapahtuneesta EU:hun liittymisestä asti. Tuottoerot euroalueen pitkiin viitelainoihin nähden kasvoivat maailmanlaajuisen finanssikriisin syvennyttyä vuoden 28 jälkipuoliskolla. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut Tšekin valtionobligaatioiden tuottoon yhtä paljon kuin muissa euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa. Tuottoerot euroon nähden supistuivat vuoden 29 jälkipuoliskolla ja vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä johtui etenkin keskuspankin ohjauskorkojen leikkauksista ja maan talouden suhteellisen vahvoista perustekijöistä. Tuottoerot olivat noin 4 peruspistettä maaliskuussa 21. Tšekki täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Vuonna 27 Tšekissä oli alijäämää 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta vuosina 28 29 ulkoinen tasapaino parani kohtuulliseen ylijäämään, kun kauppataseen ylijäämä kasvoi ja tulotase supistui. Tšekin ulkoisen tasapainon parantuminen viittaa siihen, ettei ulkoisen rahoituksen tiukkuudesta aiheudu suuria ongelmia. Tšekin talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Tšekin rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen EU:hun on edennyt merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että rahoituksenvälittäjät ovat huomattavassa määrin ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Tšekki täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. 4. VIRO Viron lainsäädäntö on täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 13 ja 131 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Parlamentti hyväksyi 22. huhtikuuta 21 Viron tarkistetun keskuspankkilain, joka nyt muutettuna on sopusoinnussa 13 ja 131 artiklan kanssa. Rahalaki ja laki Viron kruunun suojaamisesta kumottiin ja korvattiin euron käyttöönotosta annetulla lailla, jonka parlamentti hyväksyi myös 22. huhtikuuta 21 ja joka tulee voimaan euron käyttöönottopäivästä, jonka on määrä olla 1. tammikuuta 211. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, ettei Viron perustuslain 111 ole muodollisesti sopusoinnussa SEUT-sopimuksen vaatimusten eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Perustuslainmukaisuuden valvonnasta vastaava Viron korkeimman oikeuden jaosto on kuitenkin tehnyt 11. toukokuuta 26 päätöksen, jonka perusteella lisämuutoksia ei tarvita. FI 1 FI
Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Virossa ollut alle viitearvon joulukuusta 29 lähtien. Keskimääräinen inflaatio oli Virossa maaliskuuta 21 edeltäneiden 12 kuukauden aikana -,7 prosenttia eli selvästi alle 1, prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti pysyykin alle viitearvon tulevina kuukausina. Vuotuinen YKHI-inflaatio vauhdittui vuonna 27 suuren kotimaisen kysynnän nopeiden palkankorotusten myötä talouden kapasiteettirajoitteiden kasvaessa. Inflaatio oli huipussaan kaksilukuinen vuonna 28, mutta hidastui nopeasti vuonna 29. Kotimaiseen kysyntään liittyvät paineet alkoivat helpottaa vuoden 28 alussa, kun taloussuhdanne alkoi kääntyä, vaikkakin valmisteverojen korotukset ja hyödykkeiden maailmanhintojen nousu viivyttivät tarkistusta alaspäin. Talouden laskusuhdanne ja sitä seurannut kysynnän ja palkkojen lasku johtivat negatiivisiin vuosi-inflaatiolukuihin vuoden 29 jälkipuoliskosta eteenpäin, mutta inflaatio kääntyi maaliskuussa jälleen positiiviseksi vuoden 21 maaliskuussa ja tammikuussa maaliskuussa tehdyn hallinnollisesti asetettujen hintojen korotuksen sekä energian maailmanhintojen nousun jälkeen. Komission yksiköiden kevään 21 talousennusteessa inflaation odotetaan pysyvän maltillisena vuonna 21 ja vauhdittuvan hienoisesti 2, prosenttiin vuonna 211. Vuonna 21 inflaatiota todennäköisesti eniten vauhdittava seikka on välillisten verojen korotus, sillä taustalla olevat inflaatiopaineet pysyttelevät rajallisina kun kulutuksen ja nimellispalkkojen ennustetaan kasvavan maltillisesti vasta vuodesta 211 lähtien. Viron suhteellisen alhainen hintataso (75 prosenttia euroalueen keskimäärästä vuonna 28) viittaa siihen, että hintatason lähentymisen jatkuminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Kestävä lähentyminen merkitsee, että viitearvon noudattaminen heijastaa pikemminkin peruslaatuisia kuin väliaikaisia tekijöitä. Viron tapauksessa talouden jyrkkä laskusuuntaus on ollut merkittävä väliaikainen tekijä 12 kuukauden keksimääräisen inflaation ajautumisessa nykyiselle negatiiviselle tasolle, ja inflaation odotetaan vauhdittuvan jonkin verran kunhan elpyminen on pysyvää. Samaan aikaan inflaation hidastumisvauhti ja taustalla olevien inflaatiota kiihdyttävien kotimaisten tekijöiden (etenkin yksikkötyökustannusten) kehitys viittaavat laajalti joustavaan palkan- ja hinnanmuodostusprosessiin. Keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset riippuvat oleellisesti palkanmäärityksen ja tuotantokehityksen yhdenmukaistamisesta. Työmarkkinoiden joustavuuden säilyminen yhdessä tuotemarkkinoiden kilpailukykyisen hinnanmuodostuksen kanssa ovat keskeisiä hintavakauden säilyttämiseksi keskipitkällä aikavälillä. Hintakehitys edellyttää myös, että finanssipoliittinen viritys säilyy kunnianhimoisena niin että esimerkiksi palkanmääritys julkisella sektorilla on varovaista, jotta kotimainen kysyntä pysyy linjassa perustekijöiden kanssa ja inflaatio-odotukset on helpompi ankkuroida alhaisille tasoille. Aiemmin roimaan luottoekspansioon johtaneita tekijöitä (luottojen vaimea kysyntä, nopeutunut rahoitusmarkkinoiden syventämis- ja yhdentämiskehitys, riskinhajoituksen nopea tiivistäminen) ei uskota enää esiintyvän. Tämän lisäksi se, että viitearvo saavutetaan huomattavalla liikkumavaralla, tukee myönteistä arvioita hintavakauskriteerin saavuttamisesta. Edelleenkin on silti tarpeen olla jatkuvasti varoillaan, jottei kotimaisia kysyntäpaineita synny taas elpymisen päästyä kunnolla vauhtiin. Näistä tekijöistä voidaan päätellä, että mahdollisuudet FI 11 FI
alhaisen inflaation kestävyyteen ovat yleisesti hyvät edellyttäen, että vakauteen pyrkivää politiikkaa jatketaan. Viro täyttää hintavakauskriteerin. Kaavio 3a: Viro- Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) 12 1 8 6 4 2-2 tammikuu 4 tammikuu 5 Viro tammikuu 6 tammikuu 7 tammikuu 8 tammikuu 9 tammikuu 1 Viitearvo tammikuu 11 Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 21. Lähteet: Eurostat, komission yksiköiden kevään 21 talousennuste. Viroa ei koske liiallisesta julkisen talouden alijäämästä tehty neuvoston päätös. Viron julkinen talous oli ylijäämäinen vuodesta 22 vuoteen 27. Vuonna 28 julkisen talouden alijäämäksi todettiin 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuonna 29 taasen 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden kevään 21 talousennusteen mukaan alijäämä suhteessa BKT:hen on noin 2½ prosenttia vuosina 21 ja 211, mikäli politiikka säilyy ennallaan. Julkisen talouden bruttovelka kasvoi 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 29, ja sen uskotaan komission yksiköiden kevään 21 talousennusteessa vielä kasvavan 12,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 211. Julkisen talouden nettovarallisuustilanne säilyi positiivisena vuonna 29 edellisinä vuosina kertyneiden suurten julkisen talouden varantojen avulla. Viro täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. Kaavio 3b: Viro - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko (prosenttia BKT:sta) -5-4 -3-2 -1 1 2 3 24 25 26 27 28 29 21(*) 211(*) Julkisen talouden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 21 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt 16 14 12 1 8 6 4 2 FI 12 FI
Viron kruunu on ollut mukana ERM II:ssa 28. päivästä kesäkuuta 24 eli tätä katsausta hyväksyttäessä lähes kuusi vuotta. Viro on käyttänyt valuuttakatejärjestelmää siitä lähtien, kun kruunu otettiin vuonna 1992 uudelleen käyttöön. Ensin kruunu sidottiin Saksan markkaan ja sittemmin euroon. Liittyessään ERM II:een Viro sitoutui yksipuolisesti pitämään yllä valuuttakatejärjestelmää ERM II:ssa. Lisäindikaattorit, kuten lyhyiden korkojen kehitys, osoittavat sijoittajien riskikäsitysten lisääntyneen väliaikaisesti maailmanlaajuisen finanssikriisin yhteydessä, mutta tilanne kääntyi päinvastaiseksi vuoden 29 lopulla ja vuoden 21 alussa sijoittajien luottamuksen palautuessa. Valuuttavarannot tukevat edelleen hyvin valuuttakatejärjestelmää. Helmikuusta joulukuuhun 29 oli mahdollisuus turvautua Ruotsin keskuspankin kanssa rajatylittävän rahoitusvakauden yhteistyön osana sovittuun varojärjestelmään, jota ei kuitenkaan käytetty. Kahden vuoden arviointijakson aikana Viron kruunu ei poikennut keskuskurssista, eikä siihen kohdistunut vakavia paineita. Viro täyttää valuuttakurssikriteerin. Viron julkisen talouden erittäin vähäisen velkaantuneisuuden vuoksi käytettävissä ei ole pitkäaikaisia valtion obligaatioita tai vastaavia arvopapereita, joihin vertaamalla voitaisiin arvioida pitkissä koroissa näkyvää lähentymisen kestävyyttä. Merkityksellisten markkinaindikaattoreiden perusteella tehdyn laadullisen arvion mukaan Viroa koskevat riskikäsitykset kasvoivat kriisin ollessa pahimmillaan mutta laskivat taas huomattavasti vuoden 29 loppua kohti, kun taloustilanne vakautui ja valuuttapolitiikka kriisin aikana oli päättäväistä. Laajemmin katsottuna Viron harjoittama finanssipolitiikka, alhainen julkinen velka ja suhteellisen joustava talous ovat tekijöitä, jotka ovat edistäneet lähentymisen kestävyyttä. Edellä esitetyn perusteella markkinaindikaattoreiden kehitys viiteajanjaksolla sekä lähentymisen kestävyyden laajempi tarkastelu tukevat positiivista arviota pitkien korkojen lähentymiskriteerin täyttymisestä Viron kohdalla. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Viron ulkoinen tasapaino osoitti suhteessa BKT:hen merkittävää 7,4 prosentin ylijäämää vuonna 29 useiden suurten alijäämävuosien jälkeen, huipussaan lähes 18 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 27. Ylijäämä oli merkki kaupan alijäämän jyrkästä supistumisesta. Tämä oli seurausta kotimaisen kysynnän pienenemisestä ja tulotaseen paranemisesta. Komission yksiköiden kevään 21 talousennusteessa Viron ulkoisen tasapainon odotetaan pysyvän ylijäämäisenä vuosina 21 ja 211. Ulkoinen rahoitus väheni kriisin aikana, mutta jälleenrahoitusriskejä lieventävät pitkälti ulkomaisessa omistuksessa oleva pankkijärjestelmä ja merkittävät ulkoiset varannot. Viron talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Viron rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen EU:hun on edennyt merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että rahoituksenvälittäjät ovat huomattavassa määrin ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, että Viro täyttää euron käyttöönoton edellytykset. FI 13 FI
5. LATVIA Latvian lainsäädäntö etenkään Latvian keskuspankkilaki ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 13 ja 131 artiklan eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Yhteensopivuusongelmat koskevat erityisesti keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä, keskuspankin riippumattomuutta ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa. Puutteellisuuksia on edelleen seuraavilta osin: EKPJ:n tavoitteet, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistäminen, EKP:n ja EU:n tilastollinen rooli, ulkoisten tilintarkastajien nimeäminen ja tilintarkastuskomitean tarkastuksen laajuus, EKP:n rooli kansainvälisessä yhteistyössä, taseiden julkistamissäännöt ja eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamisjärjestelmä, pankin institutionaalinen ja rahoituksellinen riippumattomuus sekä Latvian keskuspankin päättävien elinten jäsenten henkilökohtainen riippumattomuus. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio ylitti Latviassa viitearvon toukokuusta 24 helmikuuhun 21. Keskimääräinen inflaatio oli Latviassa maaliskuuta 21 edeltäneiden 12 kuukauden aikana,1 prosenttia eli alle 1, prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti pysyykin selvästi alle viitearvon tulevina kuukausina. Vuoden 24 lopusta vuoteen 28 asti YKHI-inflaatio oli Latviassa EU:n korkeimpia, ja huipussaan se oli kaksilukuinen vuoden 28 keskivaiheilla. Myöhemmin YKHI-inflaatio on kuitenkin hidastunut nopeasti jyrkästi supistuvan kotimaisen kysynnän sekä laskevien palkkojen ja tuontihintojen vuoksi. Inflaatio kääntyi edellisvuoteen verrattuna negatiiviseksi lokakuussa 29. Komission yksiköiden kevään 21 talousennusteessa YKHI-inflaation odotetaan pääasiassa kotimaisten tekijöiden vuoksi pysyvän negatiivisena vuosina 21 ja 211. Vakava taantuma, joka on johtanut työttömyyden nopeaan kasvuun ja bruttopalkkojen nimelliseen alentumiseen, näkyy edelleen yksikkötyökustannusten alentumisena, heikkona kotimaisena kysyntänä ja maltillisena kuluttajahintainflaationa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Vaikka vielä on liian aikaista päätellä, että tarvittavat palkkojen ja tuottavuuden mukautukset on täysin tehty, rajalliset mahdollisuudet hintojen ja palkkojen lisäalennuksiin Latvian kaltaisessa pienessä ja avoimessa taloudessa, jossa tuonnin osuus kulutuksesta on suuri, sekä lähtömuuton mahdollisuus viittaavat siihen, että inflaatio kääntyy jälleen positiiviseksi tulevina vuosina. Latvian suhteellisen alhainen hintataso (lähes 7 prosenttia euroalueen keskimäärästä vuonna 28) viittaa siihen, että hintatason lähentymisen jatkuminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Latvia täyttää hintavakauskriteerin. FI 14 FI
Kuvio 4a: Latvia - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskiarv o) 16 12 8 4-4 tammikuu 4 tammikuu 5 tammikuu 6 tammikuu 7 tammikuu 8 tammikuu 9 tammikuu 1 tammikuu 11 Latvia Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 21. Lähteet: Eurostat, komission yksiköiden kevään 21 talousennuste. Latviaa koskee liiallisesta alijäämästä tehty neuvoston päätös (7. heinäkuuta 29 tehty neuvoston päätös) 8. Neuvosto suositti Latvialle liiallisen alijäämän korjaamista vuoteen 212 mennessä. Julkisen talouden alijäämä Latviassa oli 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 28, ja se kasvoi 9, prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 29. Komission yksiköiden kevään 21 talousennusteen mukaan alijäämä suhteessa BKT:hen on 8,6 prosenttia vuonna 21 ja 9,9 prosenttia vuonna 211, mikäli politiikka säilyy ennallaan. Julkisen talouden bruttovelka oli yli 36 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 29, ja sen ennustetaan kasvavan vielä noin 57 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 211. Latvia ei täytä julkisen talouden rahoitusasemaa koskevaa kriteeriä. Kaavio 4b: Latvia - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko (prosenttia BKT:sta) -12-1 -8-6 -4-2 24 25 26 27 28 29 21(*) 211(*) Julkisen talouden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 21 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt 7 6 5 4 3 2 1 Latvian lati on ollut mukana ERM II:ssa 2. päivästä toukokuuta 25 eli tätä katsausta hyväksyttäessä yli viisi vuotta. Liittyessään ERM II:een Latvia sitoutui yksipuolisesti pitämään latin valuuttakurssin ±1 prosentin vaihtelualueella suhteessa keskuskurssiin. Tätä arvioita edeltäneinä kahtena vuonna latin valuuttakurssi ei poikennut keskuskurssista enemmän kuin ±1 prosenttia. Valuuttakurssiin kohdistui 8 29/591/EY (EUVL L 22, 4.8.29, s. 5). FI 15 FI
kuitenkin ajoittain suuria paineita, mikä näkyi varantojen ja lyhyiden korkojen kehityksen kaltaisissa lisäindikaattoreissa. Latiin kohdistui suuria paineita vuoden 28 syksyllä tilanteessa, jossa markkinat olivat yhä enemmän huolissaan kurssisidonnan kestävyydestä makrotalouden epätasapainon ollessa suurta ja yhä kasvavaa. Latvian viranomaisten ensimmäiset rahoitusjärjestelmän vakauttamisyritykset eivät pysäyttäneet pääomanvientiä, ja Latvian keskuspankki joutui myymään lähestulkoon neljänneksen kansainvälisistä varannoistaan valuutanvaihdossa vuoden loppuun mennessä. Joulukuussa 28 valuuttakurssiin kohdistuvia paineita helpotettiin väliaikaisesti Latvialle myönnettävää koordinoitua kansainvälisen rahoitustuen pakettia koskevalla sopimuksella. Kurssisidonnaisuus joutui jälleen paineiden alle vuoden 29 alkupuoliskolla poliittisen epävakauden ja jyrkästi heikkenevien talousnäkymien vuoksi. Tilanne kulminoitui kesäkuussa, kun pankkien väliset lyhyet markkinakorot ylittivät väliaikaisesti 3 prosenttia. Tämä johtui muun muassa koko järjestelmää koskeneesta latimääräisen keskuspankkirahoituksen puutteesta ja siitä, että viranomaisten kykyä ylläpitää valuuttakurssijärjestelmää epäiltiin yhä enemmän. Kurssisidonnaisuus saatiin kyllä säilytettyä, mutta ulkomaisista bruttovaroista kului yli kolmannes helmikuun lopusta kesäkuun loppuun. Olosuhteet rahoitusmarkkinoilla paranivat selvästi kesällä 29, kun koordinoituun kansainvälisen rahoitustuen pakettiin kuuluvia lainoja nostettiin. Vuoden 29 jälkipuoliskolta lähtien valuuttakurssiin ei juurikaan ole kohdistunut paineita. Latvia ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Keskimääräinen pitkä korko oli Latviassa maaliskuuhun 21 päättyvän vuoden jakson aikana 12,7 prosenttia eli selvästi 6, prosentin viitearvoa korkeampi. Keskimääräinen pitkä korko oli Latviassa viitearvoa alhaisempi toukokuusta 24 vuoden 28 loppuun asti. Joulukuussa 28 12 kuukauden liukuva keskimääräinen pitkä korko ylitti viitearvon ja on sen jälkeen edelleen noussut. Latvian pitkän aikavälin tuottoerot euroalueeseen nähden laajenivat huomattavasti vuoden 28 jälkipuoliskolla ja vuonna 29, kun sijoittajien ja luokituslaitosten suhtautuminen maahan muuttui epäsuotuisammaksi talous- ja rahoituskriisin aikana. Tuottoero supistui jonkin verran sen jälkeen, kun nähtiin merkkejä talouden vakautumisesta ja tilanteen helpottumisesta rahoitusmarkkinoilla. Ero oli noin 7 prosenttiyksikköä maaliskuussa 21. Latvia ei täytä pitkien korkojen lähentymiskriteeriä. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Kriisiä edeltäneinä vuosina voimakkaasti kasvanut talous johti siihen, että ulkoinen vaje lisääntyi huimasti. Se oli yli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen sekä vuonna 26 että vuonna 27. Vuosina 28 ja 29 ulkoinen tasapaino mukautui nopeasti maata kohdanneeseen taantumaan: se kääntyi merkittävästi ylijäämäiseksi vuonna 29 (lähes 12 prosenttia suhteessa BKT:hen). Tämä on seurausta muun muassa kauppataseen parantumisesta, mikä johtui pääasiassa tuonnin rajusta vähenemisestä (huomattavasti vientiä rajummasta), positiivisesta tulotaseesta ja EU:n rakennerahastojen ennakoista. FI 16 FI
Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden myllerryksen vielä voimistuttua vuoden 28 jälkipuoliskolla ulkoisen vajeen rahoitus kävi yhä hankalammaksi. Maailmanlaajuinen maksuvalmiuskriisi esti yksityistä ja julkista sektoria pääsemästä kansainvälisille yksityisille pääomamarkkinoille ja saamasta ulkomaista valuuttaa, jota tarvittiin pankkijärjestelmän kasaantuvien maksuvalmiusrasitteiden helpottamiseen. Vuoden 28 lopulla Euroopan unioni, IMF, Maailmanpankki ja EBRD sopivat Latvialle myönnettävästä koordinoidusta kansainvälisen rahoitustuen paketista, jonka kokonaismäärä vuoteen 211 jatkuvalla ajanjaksolla on 7,5 miljardia euroa, josta enintään 3,1 miljardia euroa EU:n kansainvälisten toimien maksutasejärjestelyä koskevassa osuudessa, ja johon liittyy kattavat poliittiset ehdot maksutaseen tervehdyttämiseksi. Vuoden 21 maaliskuun loppuun mennessä yli puolet ennakkosidotusta rahoituksesta oli otettu käyttöön sen jälkeen, kun tukieriin liittyvät poliittiset ehdot olivat täyttyneet. Latvian talous on yhä pidemmälle yhdentynyt EU:n talouteen ja kauppa muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa, etenkin Baltian naapurimaiden mutta myös muiden uusien jäsenvaltioiden kanssa, samoin kuin niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat kasvussa. Latvian rahoitusmarkkinat ovat hyvin yhdentyneet laajempaan EU:n talouteen, mikä johtuu lähinnä siitä, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osalta ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Latvia täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. 6. LIETTUA Liettuan keskuspankkilain ja maan keskuspankkia koskevan muun lainsäädännön katsottiin vuoden 28 lähentymiskertomuksessa olevan täysin sopusoinnussa unionin lainsäädännön kanssa. Lainsäädäntöä on kuitenkin muutettu, ja Liettuan keskuspankkilain 23 :ään on sisällytetty uusi sääntö keskuspankin tuottojen jakamisesta ja valtion tilintarkastustoimistosta annetun lain 14 :n 4 momentissa annetaan nyt valtion tilintarkastustoimistolle nimenomaisesti toimivalta tehdä Liettuan keskuspankin tilintarkastus. Nämä kaksi seikkaa ovat puutteita keskuspankin riippumattomuuden osalta. Liettuassa 12 kuukauden keskimääräinen inflaatio pysyi viitearvoa korkeammalla vuosina 28 ja 29, vaikka kuilu viitearvoon nähden supistuikin hiljalleen. Keskimääräinen inflaatio oli Liettuassa maaliskuuta 21 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 2, prosenttia eli yli 1, prosentin viitearvon, ja sen odotetaan laskevan alle viitearvon tulevina kuukausina. Vuotuinen YKHI-inflaatio kasvoi nopeasti vuoden 28 alkupuoliskolla kotimaisen kysynnän oltua vahvaa ja hyödykkeiden hintojen noustua selvästi maailmanlaajuisesti. Inflaatio oli suurimmillaan vuoden 28 keskivaiheilla mutta on sen jälkeen hidastunut, kun öljyn ja elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet, kotimainen kysyntä hiljennyt ja palkat laskeneet. Paineet inflaation hidastamiseksi kompensoituvat vain osittain välillisten verojen ja hallinnollisesti asetettujen hintojen korotuksilla. Vuotuinen YKHI-inflaatio oli -,4 prosenttia maaliskuussa 21. FI 17 FI
Komission yksiköiden kevään 21 talousennusteessa inflaation odotetaan pysyvän nollan paikkeilla vuonna 21 ja kasvavan sitten maltillisesti 1,4 prosenttiin vuonna 211, mikä heijastaa heikkoa kotimaista kysyntää, laskevia työvoimakustannuksia ja käyttämättömän kapasiteetin runsautta. Liettuan suhteellisen alhainen hintataso (noin 62 prosenttia euroalueen keskimäärästä vuonna 28) viittaa siihen, että hintatason lähentymisen jatkuminen pitkällä aikavälillä on mahdollista. Liettua ei täytä hintavakauskriteeriä. Kuvio 5a: Liettua - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskiarv o) 12 1 8 6 4 2-2 tammikuu 4 tammikuu 5 tammikuu 6 Liettua tammikuu 7 tammikuu 8 tammikuu 9 tammikuu 1 Viitearvo tammikuu 11 Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 21. Lähteet: Eurostat, komission yksiköiden kevään 21 talousennuste. Liettuaa koskee liiallisesta alijäämästä tehty neuvoston päätös (7. heinäkuuta 29 tehty neuvoston päätös) 9. Helmikuussa 21 neuvosto suositti Liettualle liiallisen alijäämän korjaamista vuoteen 212 mennessä. Alijäämä oli suhteellisen vähäistä vuosina 24 27, mutta vuonna 28 julkisen talouden alijäämä oli 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vastaavaksi luvuksi vuonna 29 arvioidaan 8,9 prosenttia merkittävistä vakautustoimista huolimatta. Komission yksiköiden kevään 21 talousennusteen mukaan alijäämä suhteessa BKT:hen on noin 8,4 prosenttia vuonna 21 ja 8,5 prosenttia vuonna 211, mikäli politiikka säilyy ennallaan. Julkisen talouden bruttovelka, joka oli laskenut tasaisesti 15,6 prosenttiin vuonna 28, kasvoi 29,3 prosenttiin vuonna 29, ja sen uskotaan kasvavan vielä 45,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 211. Liettua ei täytä julkisen talouden rahoitusasemaa koskevaa kriteeriä. 9 29/588/EY (EUVL L 22, 4.8.39, s. 44 45). FI 18 FI
Kaavio 5b: Liettua - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko (prosenttia BKT:sta) -1 5-8 -6-4 -2 24 25 26 27 28 29 21(*) 211(*) Julkisen talouden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 21 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt 4 3 2 1 Liettua on ollut mukana ERM II:ssa 28. päivästä kesäkuuta 24 eli tätä katsausta hyväksyttäessä lähes kuusi vuotta. Liittyessään ERM II:een Liettua sitoutui yksipuolisesti pitämään yllä nykyistä valuuttakatejärjestelmää ERM II:ssa. Lisäindikaattorit, kuten lyhyiden korkojen kehitys, osoittavat sijoittajien riskikäsitysten lisääntyneen väliaikaisesti maailmanlaajuisen finanssikriisin yhteydessä, mutta tilanne kääntyi päinvastaiseksi vuoden 29 lopulla. Valuuttavarannot tukevat edelleen hyvin valuuttakatejärjestelmää. Kahden vuoden arviointijakson aikana Liettuan liti ei poikennut keskuskurssista, eikä siihen kohdistunut vakavia paineita. Liettua täyttää valuuttakurssikriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Liettuassa maaliskuuhun 21 päättyvän vuoden jakson aikana 12,1 prosenttia eli selvästi 6, prosentin viitearvoa korkeampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Liettuassa jatkuvasti olleet alle viitearvon vuosina 24 28. Pitkät korot ovat ylittäneet viitearvon vuodesta 29. Tähän vaikutti se, että tammikuussa käytiin aluetta koskevien riskikäsitysten ollessa korkeita kauppaa vain vähäisillä määrillä, eikä sitä seuranneina 11 kuukautena käyty kauppaa lainkaan. Kun kauppaa taas käytiin vuoden 29 lopussa ja vuoden 21 alussa, pitkien korkojen keskimääräinen tuottoero supistui selvästi suhteessa euroalueeseen. Liettuan pitkien korkojen tuottoero maaliskuussa 21 oli noin 15 peruspistettä. Liettua ei täytä pitkien korkojen lähentymiskriteeriä. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Vuonna 28 Liettuan alijäämä oli kymmenisen prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta ulkoinen tasapaino kääntyi 7 prosenttia suhteessa BKT:hen ylijäämäiseksi vuonna 29, kun kaupan alijäämä supistui jyrkästi kotimaisen kysynnän hiljentyessä. Komission yksiköiden kevään 21 talousennusteessa Liettuan ulkoisen tasapainon odotetaan pysyvän ylijäämäisenä vuosina 21 ja 211. Maailmanlaajuinen finanssikriisi on vaikuttanut ulkoiseen rahoitukseen, kun yksityisen sektorin pääomavirtojen suunta kääntyi jyrkästi. Liettuan talous on hyvin avoin ja pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Liettuan rahoitusmarkkinat ovat hyvin yhdentyneet EU:hun, mikä FI 19 FI