EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI (laadittu perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2008. (laadittu perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti)"

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(28) 248 lopullinen KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 28 (laadittu perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti) {SEK(28) 567} FI FI

3 1. KERTOMUKSEN TAVOITE Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio ja EKP antavat vähintään kahden vuoden välein tai, jos jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, näin pyytää, neuvostolle kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä. Viimeisimmät komission ja EKP:n säännönmukaiset lähentymiskatsaukset hyväksyttiin joulukuussa Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole ilmaisseet halukkuuttaan siirtyä yhteiseen rahaan. Sen vuoksi tässä lähentymiskehityksen arvioinnissa käsitellään seuraavia kymmentä jäsenvaltiota, joita koskee poikkeus: Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Ruotsi, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro. EU:hun 1. tammikuuta 27 liittyneiden Bulgarian ja Romanian lähentymiskehitystä arvioidaan ensimmäisen kerran. Yksityiskohtaisempi arvio näiden kymmenen maan lähentymiskehityksestä on tämän kertomuksen teknisenä liitteenä (SEC(28) 567). Samaan aikaan 4. huhtikuuta 28 Slovakia pyysi sen arvioimista, täyttävätkö tarvittavat edellytykset, jotta maa voisi ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 29. Komission ja EKP:n kertomuksia ohjaa perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohta. Kyseisen artiklan mukaan kertomuksissa on tarkasteltava, onko jäsenvaltion lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa (jäljempänä EKPJ:n ja EKP:n perussääntö ). Kertomuksissa on myös tarkasteltava, onko jäsenvaltio saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason arvioituna lähentymiskriteereiden täyttymisen perusteella (hintavakaus, julkisen talouden rahoitusasema, valuuttakurssivakaus, pitkät korot) ja ottamalla huomioon useat muut 121 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa mainitut näkökohdat. Näitä neljää lähentymiskriteeriä käsitellään tarkemmin perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (Pöytäkirja N:o 21 lähentymisperusteista). Arvioitaessa, onko kansallinen lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa, on tarkasteltava, onko noudatettu seuraavia määräyksiä: keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto (perustamissopimuksen 11 artikla) ja erityisoikeuksia koskeva kielto (perustamissopimuksen 12 artikla), johdonmukaisuus EKPJ:n tavoitteiden kanssa (perustamissopimuksen 15 artiklan 1 kohta), keskuspankin riippumattomuus (perustamissopimuksen 18 artikla) ja kansallisten keskuspankkien liittyminen EKPJ:ään (useita perustamissopimuksen sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön artikloita). Hintavakauskriteeri määritellään perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa seuraavasti: hintatason korkeatasoisen vakauden toteutuminen; tämä on ilmeistä, jos rahanarvon alenemisaste on lähellä korkeintaan kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaa astetta. 1 Vuonna 27 komissio ja EKP arvioivat Kyproksen ja Maltan lähentymiskehitystä kansallisten viranomaisten pyynnöstä. Kypros ja Malta ottivat euron käyttöön 1. tammikuuta 28. FI 2 FI

4 Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 1 artiklan mukaan...hintatason vakauden arviointiperusteella tarkoitetaan, että jäsenvaltio on saavuttanut kestävän hintatason vakauden ja tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden aikana todetun keskimääräisen rahanarvon alenemisasteen, joka ylittää enintään 1,5 prosenttiyksiköllä enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavan asteen. Rahanarvon aleneminen lasketaan kuluttajahintaindeksin avulla yhtäläisin perustein ottaen huomioon kansallisten määritelmien erot. 2 Hintatason kestävän vakauden vaatimus merkitsee, että tyydyttävän inflaatiokehityksen on oltava ensisijaisesti tulosta siitä, että tuotantopanoskustannukset ja muut tekijät, jotka vaikuttavat hintakehitykseen rakenteellisesti, kehittyvät suotuisasti sen sijaan, että inflaatiokehitys heijastaisi tilapäisten tekijöiden vaikutusta. Lähentymiskehityksen arviointiin sisältyy sen vuoksi inflaation taustatekijöiden ja keskipitkän aikavälin näkymien arviointi. Myös sitä arvioidaan, saavuttaako maa todennäköisesti viitearvon tulevina kuukausina 3. Inflaation viitearvo oli maaliskuussa 28 3,2 prosenttia 4, ja se oli laskettu kolmen parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion eli Maltan, Alankomaiden ja Tanskan inflaation perusteella. Julkisen talouden rahoitusasemaa koskeva lähentymiskriteeri määritellään perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa seuraavasti: kestävä julkistalouden tilanne; tämä on ilmeistä, jos valtion julkisyhteisöjen talousarvioiden osalta on tilanne, jossa ei ole 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua liiallista alijäämää. Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 2 artiklassa todetaan lisäksi, että tämä kriteeri merkitsee, ettei jäsenvaltiota tarkasteluajankohtana koske tämän sopimuksen 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kyseisessä jäsenvaltiossa. Perustamissopimuksen 121 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa määritetään valuuttakurssikriteeri seuraavasti: Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjen tavanomaisten vaihteluvälien noudattaminen ainakin kahden vuoden ajan siten, ettei valuutan ulkoista arvoa ole alennettu suhteessa toisen jäsenvaltion valuuttaan. Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 3 artiklassa määrätään seuraavaa: Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumista koskeva arviointiperuste merkitsee, että jäsenvaltio on noudattanut Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjä tavanomaisia vaihteluvälejä ilman, että sillä on ollut merkittäviä paineita, ainakin kahtena viimeisenä tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena. Erityisesti jäsenvaltio ei ole Hintavakauskriteerin osalta inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI), joka määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2494/95, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/23. Kaikki inflaatiota ja muita muuttujia koskevat ennusteet ovat komission yksiköiden kevään 28 talousennusteesta. Komission yksiköiden ennusteet perustuvat yhteisiin oletuksiin ulkoisista muuttujista sekä oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, ja samalla otetaan huomioon ne toimenpiteet, joista tiedetään riittävästi. Viitearvosta tehtyyn ennusteeseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, kun otetaan huomioon, että sen laskenta perustuu niiden kolmen jäsenvaltion inflaatioennusteisiin, joiden inflaation ennakoidaan olevan hitainta ennustejaksolla. Tämä lisää virhemarginaalia. Tämän kertomuksen valmistelussa käytetyt tiedot on kerätty 18. huhtikuuta 28 mennessä. FI 3 FI

5 omasta aloitteestaan alentanut valuutan kahdenvälistä keskusarvoa suhteessa toisen jäsenvaltion valuuttaan samana aikana." 5 Valuuttakurssivakauden arvioinnissa on tässä kertomuksessa käytetty kahden vuoden ajanjaksoa, joka alkoi 19. huhtikuuta 26 ja päättyi 18. huhtikuuta 28. Perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa ehdoksi asetetaan jäsenvaltion saavuttaman lähentymisen ja jäsenvaltion Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumisen pysyvyys, sellaisena kuin se ilmenee pitkän aikavälin korkokantojen tasossa. Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 4 artiklassa määrätään lisäksi seuraavaa: korkokantojen lähentymisperuste tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena merkitsee, että jäsenvaltion pitkän aikavälin korkokantojen keskimääräinen nimellistaso [on enintään kaksi prosenttiyksikköä suurempi verrattuna] enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaan tasoon. Korkokantojen taso lasketaan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin obligaatioiden ja vastaavien arvopapereiden perusteella ottaen huomioon kansallisten määrittelyjen erot. Korkojen viitearvo oli maaliskuussa 28 6,5 prosenttia. Perustamissopimuksen 121 artiklassa edellytetään myös muiden taloudelliseen yhdentymiseen ja lähentymiseen liittyvien seikkojen tarkastelua. Näihin lisätekijöihin sisältyy rahoitus- ja tuotemarkkinoiden yhdentyminen, vaihtotaseen kehittyminen 6 sekä yksikkötyökustannusten ja muiden hintaindeksien kehittyminen. Viimeksi mainitut sisältyvät hintavakauden arviointiin. 2. BULGARIA Bulgaria liittyi Euroopan unioniin 1. tammikuuta 27. Tässä kertomuksessa arvioidaan ensimmäistä kertaa, onko maan lainsäädäntö EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön mukaista. Lisäksi arvioidaan maan kehitystä kohti kestävää taloudellista lähentymistä. Bulgarian keskuspankin oikeusperusta on 5. kesäkuuta 1997 annettu Bulgarian keskuspankkilaki. Viimeisimmät muutokset on tehty kesä- ja heinäkuussa 27. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että Bulgarian lainsäädäntö ja erityisesti Bulgarian keskuspankkilaki eivät ole täysin sopusoinnussa perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Puutteellisuuksia on edelleen seuraavilta osin: setelien ja kolikoiden liikkeeseenlaskut, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistäminen, EKP:n hyväksyntä ennen osallistumista kansainvälisten rahalaitosten toimintaan, EKP:n ja EU:n tilastollinen rooli, riippumattomien ulkopuolisten tilintarkastajien tekemä tilintarkastus, institutionaalinen ja henkilökohtainen riippumattomuus sekä keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto. 5 6 Valuuttakurssikriteerin täyttymistä arvioidessaan komissio tarkastelee, onko valuuttakurssi pysytellyt lähellä ERM II:n keskuskurssia, ja samalla voidaan ottaa huomioon valuutan vahvistumiseen johtaneet syyt Ateenassa 5. huhtikuuta 23 pidetyssä Ecofin-neuvoston epävirallisessa kokouksessa esitetyn yhteisen lausuman Common Statement on Acceding Countries and ERM2 mukaisesti. Arvioinnissa keskitytään ulkoiseen tasapainoon, joka määritellään yhdistetyksi vaihto- ja pääomataseeksi (nettoluotonanto/-otto suhteessa ulkomaihin). Tämän käsitteen ansiosta voidaan erityisesti ottaa kokonaisuudessaan huomioon ulkomaiset siirrot (myös EU:n tulonsiirrot), jotka osittain kirjataan pääomataseeseen. FI 4 FI

6 Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Bulgariassa ollut yli viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Keskimääräinen inflaatio oli Bulgariassa maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 9,4 prosenttia eli huomattavasti yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti pysyykin huomattavasti yli viitearvon tulevina kuukausina. YKHI-inflaatio on kiihtynyt Bulgariassa nopeasti viime vuosina, ja vuotuinen keskimääräinen inflaatio kiihtyi vuoden 23 2,3 prosentista noin 7 ½ prosenttiin vuosina 26 ja 27. Kuukausi-inflaatio edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kiihtyi yli 1 prosenttiin vuoden 27 loppupuolella. Inflaatiota kiihdyttivät energian ja elintarvikkeiden korkeat hinnat sekä hallinnollisesti asetettujen hintojen ja valmisteverojen korotukset, minkä lisäksi taustalla olevat inflaatiopaineet myös vahvistuivat, sillä kotimainen kysyntä oli vilkasta ja palkkojen kasvu nopeaa. Tätä taustaa vasten inflaation ennustetaan pysyttelevän nopeana tulevina kuukausina ja vuotuisen keskimääräisen inflaation kiihtyvän noin 1 prosenttiin vuonna 28. Tämän jälkeen inflaation ennustetaan hidastuvan vähitellen noin 6 prosenttiin vuonna 29, kun talouden kysyntäpaineet hellittävät ja hyödykkeiden hintahäiriöt häviävät. Bulgarian alhainen hintataso (45 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Bulgaria ei täytä hintavakauskriteeriä. Kaavio 1a: Bulgaria - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Bulgaria Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste Bulgariaa ei koske liiallisesta julkisen talouden alijäämästä tehty neuvoston päätös. Bulgarian julkisen talouden rahoitusasema on kohentunut huomattavasti viime vuosina, ja vuoden 23 tasapainoisesta rahoitusasemasta siirryttiin 3,4 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 27. Vaikka kokonaistulot suhteessa BKT:hen ovat olleet kasvussa, menot suhteessa BKT:hen on pidetty kurissa suurimman osan aikaa. Julkisen talouden bruttovelkasuhde on ollut laskusuuntainen, eli se on laskenut vuoden 22 yli 5 prosentista suhteessa BKT:hen 18 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Komission yksiköiden kevään 28 talousennusteessa, joka perustuu oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, arvioidaan ylijäämän pysyttelevän noin 3 prosentissa suhteessa BKT:hen vuosina 28 ja 29, kun velkasuhde puolestaan pysynee lasku-uralla ja alenee 11 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 29. FI 5 FI

7 Bulgaria täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. Kaavio 1b: Bulgaria - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko -1 (prosenttia BKT:sta) (*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt Bulgarian lev ei kuulu ERM II:een. Bulgaria on pitänyt yllä ensin Saksan markkaan ja sittemmin euroon sidottua valuuttakatejärjestelmää vuodesta Valuuttakatejärjestelmä on ollut olennaisen tärkeä makrotalouden vakauttamisessa, ja se on toiminut jouhevasti käyttöönottonsa jälkeen. Lisäindikaattorit eivät viittaa siihen, että valuuttakurssiin olisi arviointijaksolla kohdistunut paineita. Sijoittajien riskikäsitykset vaikuttavat kuitenkin lisääntyneen hieman kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisen myllerryksen vuoksi, mistä on osoituksena lyhyissä koroissa olevien erojen syveneminen euroalueeseen nähden vuoden 27 loppupuolelta alkaen. Viime vuosina huomattavasti kasvaneet valuuttavarannot tukevat edelleen hyvin valuuttakatejärjestelmää. Bulgaria ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Keskimääräinen pitkä korko oli Bulgariassa maaliskuuhun 28 päättyvän vuoden jakson aikana 4,7 prosenttia eli 6,5 prosentin viitearvoa matalampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Bulgariassa olleet alle viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Pitkät korot alenivat huomattavasti vuosina 23 25, mikä heijastaa sekä maailmanlaajuisten tuottoprosenttien laskua että korkoerojen kaventumista euroalueeseen nähden. Korkoero euroalueeseen nähden katosi lähes kokonaan vuoden 25 loppuun mennessä, mikä heijasti sijoittajien hyvää luottamusta Bulgarian makrotaloudelliseen suorituskykyyn ja näkymiin. Korkoero on palannut vuoden 26 puolivälin jälkeen, ja se oli noin 8 peruspistettä maaliskuussa 28, sillä sijoittajat ovat yhä suuremmassa määrin olleet huolestuneita huomattavasta makrotalouden epätasapainosta aiheutuvista riskeistä. Bulgaria täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Bulgarian ulkoinen vaje on viime vuosina syventynyt huomattavasti vuoden 24 6 prosentista suhteessa BKT:hen noin 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Suuri ulkoinen epätasapaino heijastaa lähinnä sekä kulutuksen että sijoitusten huomattavaa kasvua kiinnikuromisvaiheessa. Epätasapainon suuruus on selkeästi ylittänyt tason, jota voidaan pitää kestävänä keskipitkällä aikavälillä, mikä merkitsee, että ajan myötä tarvitaan huomattavaa sopeuttamista. Ulkoinen vaje on kokonaisuudessaan rahoitettu suorilla ulkomaisilla sijoituksilla ja myönteisellä sijoittajamielialalla. Kun otetaan huomioon ulkomaisen velan suuri määrä, Bulgarian ulkoinen rahoitusasema FI 6 FI

8 merkitsee huomattavia rahoitustarpeita keskipitkällä aikavälillä. Bulgarian talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Bulgarian rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen EU:hun on edennyt merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osalta ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Bulgaria täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. 3. TŠEKKI Vuoden 26 lähentymiskatsauksessa lainsäädännön lähentymisen arviointi osoitti, ettei Tšekin lainsäädäntö varsinkaan Tšekin keskuspankkilaki ja rahoitusalan välimiesmenettelystä annettu laki ollut täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Tšekin keskuspankkilakia muutettiin vuonna 27. Vuoden 26 lähentymiskatsauksessa esille tuotuja yhteensopivuusongelmia ei ole kuitenkaan ratkaistu. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä, keskuspankin riippumattomuudesta ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevasta kiellosta voidaan todeta, että Tšekin lainsäädäntö ja erityisesti Tšekin keskuspankkilaki ja rahoitusalan välimiesmenettelystä annettu laki eivät ole täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Keskuspankkilaissa on puutteellisuuksia, jotka liittyvät EKP:n rooliin kansainvälisessä yhteistyössä, EKP:n ja EU:n rooliin tilastotietojen keräämisessä ja ulkoisten tilintarkastajien nimeämisessä, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistämiseen, institutionaaliseen ja henkilökohtaiseen riippumattomuuteen ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaan kieltoon. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Tšekissä ollut yli viitearvon joulukuusta 27 lähtien. Keskimääräinen inflaatio oli Tšekissä maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 4,4 prosenttia eli yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti loittonee edelleen viitearvosta tulevina kuukausina. Inflaatio oli Tšekissä heilahdellut noin 2 prosentissa vuodesta 24 alkaen mutta kiihtyi huomattavasti vuoden 27 jälkipuoliskolla energian ja elintarvikkeiden hintojen noustessa. Kuluttajahintainflaatio kiihtyi, vaikka koruna, joka oli vahvistunut vuodesta 24 alkaen, vahvistui edelleen huomattavasti. Vuoden 28 ensimmäisen neljänneksen aikana vuotuinen YKHI-inflaatio, jota välillisten verojen muutokset ja hallinnollisesti asetettujen hintojen korotukset entisestään kiihdyttivät, hyppäsi korkeimmalle tasolleen 9 vuoteen eli lähes 8 prosenttiin. Pohjahintaindeksien samanaikainen nousu antaa olettaa, että taustalla olevat kotimaiset inflaatiopaineet ovat myös kasvaneet. Komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen mukaan inflaatio todennäköisesti pysyttelee nopeana suurimman osan vuotta 28, mikä lähinnä johtuu hyödykkeiden hinnankorotusten ja kertaluonteisten hallinnollisten toimenpiteiden vaikutuksesta, mutta inflaation ennustetaan tämän jälkeen hidastuvan jyrkästi keskimäärin alle 3 prosenttiin vuonna 29, kun kyseiset korotukset jäävät pois vuotuisten lukujen laskennasta. Tšekin suhteellisen alhainen hintataso (62 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Tšekki ei täytä hintavakauskriteeriä. FI 7 FI

9 Kaavio 2a: Tšekki - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Tšekki Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste. Tšekistä on tehty liiallista alijäämää koskeva neuvoston päätös (5. heinäkuuta 24 tehty neuvoston päätös) 7 Neuvosto suositti, että Tšekki toteuttaisi keskipitkällä aikavälillä toimenpiteitä supistaakseen maan julkisen talouden alijäämän vuoteen 28 mennessä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen uskottavalla ja kestävällä tavalla. Tšekin julkisen talouden alijäämä on supistunut huomattavasti vuodesta 24 lähtien. Julkisen talouden alijäämä supistui 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 26 ja 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Tämä johtuu odotettua paremmista tuloista sekä joistakin menoja hillitsevistä toimista. Oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, perustuvan komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen mukaan alijäämä suhteessa BKT:hen on 1,4 prosenttia vuonna 28 ja supistuu hieman 1,1 prosenttiin vuonna 29, kun julkisen velan puolestaan odotetaan vähenevän vuoden 28 28,1 prosentista suhteessa BKT:hen 27,2 prosenttiin vuonna 29. Tämän kehityksen ja komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen perusteella komissio katsoo, että liiallinen alijäämä on korjattu, sillä julkisen talouden alijäämä on saatu supistettua uskottavalla ja kestävällä tavalla alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Sen vuoksi komissio suosittaa neuvostolle liiallisen alijäämän olemassaolosta Tšekissä tehdyn päätöksen kumoamista (SEC(28) 571). Jos neuvosto päättää kumota liiallista alijäämää koskevan menettelyn Tšekin osalta, Tšekki täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. 7 25/185/EY, EUVL L 62, , s. 2. FI 8 FI

10 Kaavio 2b: Tšekki - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko -7 (prosenttia BKT:sta) (*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt Tšekin koruna ei kuulu ERM II:een. Tšekki soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää. Kahden vuoden arviointijakson aikana koruna vahvistui suhteessa euroon lähes 13 prosenttia. Korunan lyhyen aikavälin heilahtelu vaikuttaa heijastaneen maailmanlaajuisilla rahoitusmarkkinoilla vallitsevien edellytysten muutoksia, vaikka myös kotimaisilla tekijöillä on ollut osansa (esimerkiksi korkoeron kehittyminen suhteessa maailman keskeisiin valuuttoihin). Tšekki ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Keskimääräinen pitkä korko oli Tšekissä maaliskuuhun 28 päättyvän vuoden jakson aikana 4,5 prosenttia eli 6,5 prosentin viitearvoa matalampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Tšekissä olleet alle viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Inflaatioodotukset on ankkuroitu alhaiselle tasolle, ja korunan vahvistuminen on osaltaan pitänyt tuottoprosentit alhaisina. Pitkät korot ovat Tšekissä siirtyneet lähelle euroalueen tasoa tai sen alle vuodesta 25 lähtien. Ero on kuitenkin kääntynyt lievästi positiiviseksi vuoden 27 jälkipuoliskolta alkaen. Tämä heijastaa lähinnä erilaisia ohjauskorkoon Tšekissä ja euroalueella liittyviä näkymiä sekä riskinottohalun maailmanlaajuista laskua. Tšekki täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Ulkoinen vaje supistui Tšekissä huomattavasti vuosien noin 6 prosentista suhteessa BKT:hen 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 25 ennen kasvua keskimäärin noin 2,6 prosenttiin vuosina Vakaan ulkoisen tasapainon taustalla on lähinnä tavaraviennin äkillinen kasvu, joka erityisesti on seurausta tehdasteollisuuteen tehdyistä ulkomaisista investoinneista. Ulkoinen vaje on kokonaisuudessaan rahoitettu maahan virtaavilla suorilla ulkomaisilla nettosijoituksilla EU:hun liittymisestä lähtien. Tšekin talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Tšekin rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen EU:hun on edennyt merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osalta ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Tšekki täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. FI 9 FI

11 4. VIRO Kuten vuoden 26 lähentymiskatsauksessa todetaan, kaikki vuoden 24 lähentymiskatsauksessa esille tuodut lainsäädännön yhteensopivuusongelmat on poistettu. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, ettei Viron perustuslain 111 ole muodollisesti sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen vaatimusten eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Perustuslainmukaisuuden valvonnasta vastaava Viron korkeimman oikeuden jaosto on kuitenkin tehnyt 11. toukokuuta 26 päätöksen, joka selkeyttää asiaa oikeudellisesti. Perustuslain 111 :ää ei päätöksen mukaan sovelleta sen jälkeen, kun euro on otettu käyttöön Virossa. Viron kansallisen lainsäädännön voidaan katsoa olevan sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen vaatimusten sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa edellyttäen, että rahalaki ja laki Viron kruunun suojaamisesta kumotaan euron käyttöönottopäivästä lähtien. Viron keskuspankkilaki sisältää kuitenkin edelleen joitakin puutteellisuuksia, jotka koskevat Viron keskuspankin liittymistä EKPJ:ään joidenkin seteleiden liikkeeseenlaskujen ja tilastotietojen keräämisen osalta. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Virossa ollut yli viitearvon syyskuusta 24 lähtien. Keskimääräinen inflaatio oli Virossa maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 8,3 prosenttia eli huomattavasti yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti loittonee edelleen viitearvosta tulevina kuukausina. YKHI-inflaatio on kiihtynyt Virossa huomattavasti viime vuosina. Vuotuinen keskimääräinen inflaatio kiihtyi 6 ¾ prosenttiin vuonna 27, ja kuukausi-inflaatio edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kiihtyi yli 1 prosenttiin vuoden 28 alussa. Inflaation kiihtyminen heijasti kotimaisen kysynnän vahvaa kasvua ja nousevia palkkakustannuksia, ja tilannetta pahensivat elintarvikkeiden ja energian hintojen huomattavat nousupaineet. Tulevien kuukausien inflaatiokehitys heijastaa jatkuvia nousupaineita, jotka johtuvat työvoimakustannusten kehityksestä, energian ja elintarvikkeiden hinnankorotuksista sekä valmisteverojen korotuksista. Tämän jälkeen inflaation ennustetaan hidastuvan vuoden 28 9 ½ prosentista 5 prosenttiin vuonna 29 talouskasvun hidastuessa ja kertaluonteisten vaikutusten kadotessa. Viron suhteellisen alhainen hintataso (67 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Viro ei täytä hintavakauskriteeriä. FI 1 FI

12 Kaavio 3a: Viro - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Viro Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste. Viroa ei koske liiallisesta julkisen talouden alijäämästä tehty neuvoston päätös. Vuosina Viron julkisen talouden ylijäämä oli keskimäärin noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 27 Viron julkisen talouden ylijäämä oli 2,8 prosenttia, kun se enimmillään vuotta aikaisemmin oli ollut 3,4 prosenttia. Julkisen talouden bruttovelkasuhde oli 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 27 eli alhaisin kaikista EU:n jäsenvaltioista. Viranomaiset ovat hyödyntäneet vahvan kasvun kautta kerryttääkseen huomattavat julkisen talouden varat. Oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, perustuvan komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen mukaan ylijäämä supistuu huomattavasti,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 28 ja vuonna 29 syntyy,7 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen talouskasvun hidastuessa jyrkästi. Velkasuhteen ennustetaan vakaantuvan nykytason tuntumille vuosina 28 ja 29. Viro täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. Kaavio 3b: Viro - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko (prosenttia BKT:sta) (*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt Viron kruunu on ollut mukana ERM II:ssa 28. päivästä kesäkuuta 24 eli tätä katsausta laadittaessa yli kaksi vuotta. Ennen liittymistään ERM II:een Viro oli pitänyt yllä ensin Saksan markkaan ja sittemmin euroon sidottua valuuttakatejärjestelmää vuodesta Liittyessään ERM II:een Viro sitoutui yksipuolisesti pitämään yllä valuuttakatejärjestelmää ERM II:ssa. Lisäindikaattorit eivät viittaa valuuttakurssiin kohdistuviin paineisiin, vaikka lyhyiden korkojen nousu vuoden 27 lopulla viittaa markkinoiden riskikäsitysten kasvuun. Valuuttavarannot FI 11 FI

13 tukevat edelleen hyvin valuuttakatejärjestelmää. Kahden vuoden arviointijakson aikana Viron kruunu ei poikennut keskuskurssista, eikä siihen kohdistunut vakavia paineita. Viro täyttää valuuttakurssikriteerin. Viron julkisen talouden vähäisen velkaantuneisuuden vuoksi käytettävissä ei ole pitkäaikaista valtion obligaatiota tai vastaavaa arvopaperia, johon vertaamalla voitaisiin arvioida pitkissä koroissa näkyvää lähentymisen kestävyyttä. Kotitalouksille ja muille kuin rahoitusalan yrityksille myönnettyihin pitkäaikaisiin kruunumääräisiin lainoihin perustuvan korkoindikaattorin ja muun muassa vähäisen julkisen talouden velan perusteella ei ole syytä päätellä, ettei Viro täyttäisi pitkien korkojen lähentymiskriteeriä. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Viron ulkoinen vaje on syventynyt viime vuosina, eli se on kasvanut vuosien keskimääräisestä noin 1 prosentista suhteessa BKT:hen noin 16 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Vaikka huomattavan ulkoisen vajeen taustalla voidaan pitkälti nähdä siirtymävaiheen vaikutukset taloudessa, joka kuroo eroa nopeasti kiinni, vajeen suuruus on selkeästi ylittänyt tason, jota voidaan pitää kestävänä keskipitkällä aikavälillä, mikä merkitsee, että ajan myötä tarvitaan huomattavaa sopeuttamista. Ulkoista vajetta on huomattavissa määrin rahoitettu pankkiryhmien sisäisellä luotonannolla. Maahan virtaavat suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia, mutta maasta yhä enenevissä määrin poisvirtaavat suorat ulkomaiset sijoitukset ovat viime aikoina osittain kompensoineet ne. Kun otetaan huomioon ulkomaisen velan suuri määrä, Viron ulkoinen rahoitusasema merkitsee huomattavia rahoitustarpeita keskipitkällä aikavälillä. Viron talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Viron rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen EU:hun on edennyt merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että rahoituksenvälittäjät ovat huomattavassa määrin ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Viro täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. 5. LATVIA Vuoden 26 lähentymiskatsauksessa lainsäädännön lähentymisen arviointi osoitti, ettei Latvian lainsäädäntö ollut täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Latvian keskuspankkilakia muutettiin kesäkuussa 26. Muita muutoksia ei ole tehty sen jälkeen. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä, keskuspankin riippumattomuudesta ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevasta kiellosta voidaan todeta, että Latvian lainsäädäntö ja erityisesti Latvian keskuspankkilaki eivät ole täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Puutteellisuuksia on edelleen seuraavilta osin: EKPJ:n tavoitteet, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistäminen, EKP:n ja EU:n neuvoston tilastollinen rooli, ulkoisten tilintarkastajien nimeäminen, EKP:n rooli kansainvälisessä yhteistyössä, pankin institutionaalinen riippumattomuus sekä Latvian keskuspankin päättävien elinten jäsenten henkilökohtainen riippumattomuus. FI 12 FI

14 Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Latviassa ollut yli viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Keskimääräinen inflaatio oli Latviassa maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 12,3 prosenttia eli huomattavasti yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti loittonee edelleen viitearvosta tulevina kuukausina. YKHI-inflaatio on ollut viime vuosina Latviassa nopeaa ja kiihtynyt entisestään vuoden 27 alkupuolelta lähtien, mikä heijastaa jatkuvia palkka- ja kysyntäpaineita sekä ulkoisten tekijöiden vaikutusta. Toukokuussa 24 tapahtuneesta EU:hun liittymisestä vuoden 27 alkupuolelle YKHI-inflaatio vaihteli 6 8 prosentissa. Vuonna 27 YKHI-kuluttajahintainflaatio kiihtyi jyrkästi ja oli yli 16 prosenttia vuoden 28 ensimmäisellä neljänneksellä. Inflaation kiihtyminen heijasti osittain hallinnollisesti asetettujen hintojen ja valmisteverojen korotuksia sekä energian ja elintarvikkeiden maailmanlaajuisia hinnankorotuksia. Inflaation kiihtymiseen vaikuttivat kuitenkin merkittävästi kotimaisista lähteistä kumpuavat paineet, mikä näkyy siinä, että inflaatio kiihtyi kaikissa YKHI:n keskeisissä komponenteissa, paitsi muissa teollisuustuotteissa kuin energia. Inflaation ennustetaan pysyttelevän nopeana nykytason tuntumissa vuonna 28 (vuoden keskimäärä lähes 16 %) ja hidastuvan vuonna 29 pysytellen kuitenkin edelleen suhteellisen korkealla noin 8 ½ prosentissa, jos talous hidastuu ennakoidulla tavalla ja kun hyödykkeiden hinnankorotusten vaikutukset häviävät. Latvian suhteellisen alhainen hintataso (61 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Latvia ei täytä hintavakauskriteeriä. Kaavio 4a: Latvia - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Latvia Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste. Latviaa ei koske liiallisesta julkisen talouden alijäämästä tehty neuvoston päätös. Julkisen talouden rahoitusasema on vuodesta 22 lähtien kohentunut asteittain, ja vuonna 27 julkinen talous oli tasapainossa. Oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, perustuvan komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema heikkenee vuosina 28 ja 29, kun talouskasvu hidastuu jyrkästi, ja vuodeksi 29 odotetaan hieman yli 2 prosentin alijäämää suhteessa BKT:hen. Julkinen velka on ollut alle 15 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosikymmenen alusta, vuonna 27 se oli 9,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen odotetaan kasvavan vain hieman vuosina 28 ja 29. Latvia täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. FI 13 FI

15 Kaavio 4b: Latvia - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko (prosenttia BKT:sta) (*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt Latvian lati on ollut mukana ERM II:ssa 2. päivästä toukokuuta 25 eli tätä katsausta laadittaessa yli kaksi vuotta. Ennen liittymistään ERM II:een Latvia sitoi valuuttakurssin ensin erityisnosto-oikeuden valuuttakoriin ja sitten 1. tammikuuta 25 alkaen euroon. Liittyessään ERM II:een Latvia sitoutui yksipuolisesti pitämään latin valuuttakurssin ±1 prosentin vaihtelualueella suhteessa keskuskurssiin. Arviointijakson aikana lati pysytteli lähellä keskuskurssia eikä siihen kohdistunut vakavia paineita, vaikka se kärsikin väliaikaisista rahoitusmarkkinoiden heilahteluista. Helmikuun 27 puoliväliin saakka latia vaihdettiin lähellä yksipuolisen vaihteluvälin yläosaa ja vaihtelut olivat hyvin pieniä. Helmikuun 27 puolivälissä valuuttakurssi suhteessa euroon heikkeni äkkiä ajankohtana, jolloin markkinoiden epävarmuus oli huomattavaa, ja maaliskuun 27 loppuun mennessä latia vaihdettiin lähellä ±1 prosentin vaihtelualueen alarajaa. Valuuttakurssi on kuitenkin tämän jälkeen vahvistunut uudelleen ja pysytellyt enimmäkseen vaihtelualueen yläosassa, vaikkakin joitakin lyhytaikaisia heilahteluja on ilmennyt. Lisäindikaattorit, kuten valuuttavarantojen muutokset ja lyhyet korot, eivät osoita, että valuuttakurssiin kohdistuisi jatkuvia paineita, vaikka lyhyiden korkojen taso suhteessa euroalueeseen vuoden 27 alusta lähtien (huipussaan vuoden 27 lopussa) osoittaakin markkinoiden riskikäsitysten kasvua. Latvia täyttää valuuttakurssikriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Latviassa maaliskuuhun 28 päättyvän vuoden jakson aikana 5,4 prosenttia eli 6,5 prosentin viitearvoa matalampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Latviassa olleet alle viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Ero euroalueen pitkiin viitelainoihin sulkeutui keväällä 26. Tämän jälkeen pitkien korkojen erot euroalueeseen nähden kuitenkin kasvoivat noin 12 peruspisteeseen maaliskuussa 28, sillä sijoittajat ovat yhä suuremmassa määrin olleet huolestuneita huomattavasta makrotalouden epätasapainosta aiheutuvista riskeistä. Latvia täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Latvian ulkoinen vaje on kasvanut jyrkästi viime vuosina, ja se on ollut yli 1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 24 lähtien. Ulkoinen vaje syveni 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Tämä heijastaa lähinnä tavarakaupan vajetta, sillä vahva kotimainen kysyntä on kasvattanut tuontia. Vaikka huomattavan ulkoisen vajeen taustalla voidaan pitkälti nähdä siirtymävaiheen vaikutukset taloudessa, joka kuroo eroa nopeasti kiinni, vajeen suuruus on selkeästi ylittänyt tason, jota voidaan pitää kestävänä keskipitkällä FI 14 FI

16 aikavälillä, mikä merkitsee, että ajan myötä tarvitaan huomattavaa sopeuttamista. Ulkoinen vaje on pitkälti rahoitettu maahan virtaavilla sijoituksilla, jotka suureksi osaksi liittyvät pankkiryhmien sisäiseen rahoitukseen. Kun otetaan huomioon ulkomaisen velan suuri määrä, Latvian ulkoinen rahoitusasema merkitsee huomattavia rahoitustarpeita keskipitkällä aikavälillä. Latvian talous on yhdentynyt yhä suuremmassa määrin EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Latvian rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen EU:hun on edennyt merkittävästi. Tähän on lähinnä syynä se, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osin ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Latvia täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. 6. LIETTUA Kuten vuoden 26 lähentymiskatsauksessa jo todetaan, Liettuan lainsäädäntö, erityisesti Liettuan keskuspankkilaki, on täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Liettuassa ollut viitearvon yläpuolella huhtikuusta 25 lähtien, lukuun ottamatta huhtikuuta 26, jolloin se oli viitearvon tasolla. Keskimääräinen inflaatio oli Liettuassa maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 7,4 prosenttia eli huomattavasti yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti loittonee edelleen viitearvosta tulevina kuukausina. YKHI-inflaatio on Liettuassa kiihtynyt vuoden 25 puolivälistä lähtien. Vuonna 27 inflaatio oli 5,8 prosenttia, ja kuukausi-inflaatio edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kiihtyi yli 1 prosenttiin vuoden 28 alussa. Inflaation kiihtyminen heijastaa useiden tekijöiden yhteisvaikutusta, mukaan luettuna energian korkeammat maailmanmarkkinahinnat, hallinnollisesti asetettujen hintojen korotukset sekä jalostettujen ja jalostamattomien elintarvikkeiden hinnannousu, jalostamattomien elintarvikkeiden osalta erityisesti vuonna 27. Tilanteessa, jossa työmarkkinapaineet ja palkkakustannukset kasvoivat, inflaatiota kiihdyttivät myös kotimaiseen kysyntään liittyvät tekijät, mikä johti palveluhintojen nopeaan kasvuun. Inflaation ennustetaan kiihtyvän edelleen huomattavasti vuonna 28, mikä heijastaa öljyn ja maataloustuotteiden hinnoista aiheutuvia paineita, tuontikaasun merkittävän hinnannousun ja tupakan, polttoaineen ja alkoholin valmisteverojen huomattavien korotusten vaikutuksia sekä palkkojen nopeaa kasvua. Inflaation ennustetaan hidastuvan vain vähitellen vuoden 28 vuotuisesta keskimääräisestä noin 1 prosentista noin 7 prosenttiin vuonna 29, mikä heijastaa hintojen hidasta reagointia talouskasvun hidastumiseen sekä öljyn ja elintarvikkeiden hintojen kohtuullistumista. Liettuan suhteellisen alhainen hintataso (57 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Liettua ei täytä hintavakauskriteeriä. FI 15 FI

17 Kaavio 5a: Liettua - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Liettua Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste. Liettuaa ei koske liiallisesta julkisen talouden alijäämästä tehty neuvoston päätös. Julkisen talouden vakauttamispyrkimykset johtivat alijäämän supistumiseen vuoden 22 noin 2 prosentista suhteessa BKT:hen,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 25. Sen jälkeen julkisen talouden alijäämä kasvoi uudelleen ja oli 1,2 prosenttia vuonna 27. Tulot suhteessa BKT:hen kasvoivat vuoden 24 jälkeen, mikä lähinnä heijasti maahan virtaavien EU:n varojen kasvua, kun juoksevat perusmenot suhteessa BKT:hen puolestaan pysyttelivät suhteellisen vakaina. Oletukseen, että talouspolitiikka säilyy entisellään, perustuvan komission yksilöiden kevään 28 talousennusteen mukaan alijäämä suhteessa BKT:hen syvenee edelleen 1,7 prosenttiin vuonna 28 ja supistuu ainoastaan hieman 1,5 prosenttiin vuonna 29. Liettuan julkisen talouden velkasuhde aleni tasaisesti vuoden 22 lopun 22,4 prosentista suhteessa BKT:hen 17,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 27 lopussa, ja sen odotetaan vakaantuvan tämän tason tuntumaan vuosina 28 ja 29. Liettua täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin. Kaavio 5b: Liettua - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko (prosenttia BKT:sta) (*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt FI 16 FI

18 Liettua on ollut mukana ERM II:ssa 28. päivästä kesäkuuta 24 eli tätä katsausta laadittaessa yli kaksi vuotta. Ennen maan liittymistä ERM II:een Liettuan keskuspankki piti huhtikuusta 1994 alkaen yllä valuuttakatejärjestelmää, jossa liti oli ensin sidottu Yhdysvaltain dollariin ja sitten euroon helmikuusta 22 alkaen. Liittyessään ERM II:een Liettua sitoutui yksipuolisesti pitämään yllä valuuttakatejärjestelmää ERM II:ssa. Arviointijakson aikana Liettuan liti ei poikennut keskuskurssista eikä siihen kohdistunut vakavia paineita. Lisäindikaattorit, kuten valuuttavarantojen muutokset ja lyhyet korot, eivät osoita, että valuuttakurssiin kohdistuisi paineita, vaikka markkinaosapuolten lisääntyneet riskikäsitykset ovatkin heijastuneet siinä, että lyhyiden korkojen erot suhteessa euroalueeseen kasvoivat selkeästi vuonna 27. Tämä suuntaus kääntyi pitkälti päinvastaiseksi vuoden 28 alussa. Liettua täyttää valuuttakurssikriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Liettuassa maaliskuuhun 28 päättyvän vuoden aikana 4,6 prosenttia eli 6,5 prosentin viitearvoa matalampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Liettuassa olleet alle viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Ero euroalueen pitkiin viitelainoihin, joka oli selvästi kaventunut ennen ERM II:een liittymistä kesäkuussa 24 ja pienentynyt alimmillaan noin 2 peruspisteeseen vuoden 27 puolivälissä, alkoi tämän jälkeen kasvaa uudelleen ja oli noin 6 peruspistettä vuoden 27 lopussa. Tämä erojen suureneminen heijastaa osittain maan kasvanutta riskipreemiota, sillä sijoittajat ovat yhä suuremmassa määrin olleet huolestuneita huomattavasta makrotalouden epätasapainosta aiheutuvista riskeistä. Liettua täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, kuten maksutaseen kehittymistä ja tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä. Liettuan ulkoinen vaje syveni vuoden 21 4,7 prosentista suhteessa BKT:hen 12 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27, mikä suurelta osin johtui vilkkaasta kotimaisesta kysynnästä. Suurimpana syynä oli tavarakaupan kasvava alijäämä. Vaikka kasvavan ulkoisen vajeen taustalla näkyykin talous, joka kuroo eroa nopeasti kiinni, vajeen suuruus on selkeästi ylittänyt tason, jota voidaan pitää kestävänä keskipitkällä aikavälillä, mikä merkitsee, että ajan myötä tarvitaan huomattavaa sopeuttamista. Heikkenevä ulkoinen tasapaino on rahoitettu lähinnä pankkiryhmien sisäisellä luotonannolla ja vähäisemmässä määrin suorilla ulkomaisilla sijoituksilla. Kun otetaan huomioon ulkomaisen velan suuruus, Liettuan ulkoinen rahoitusasema merkitsee huomattavia rahoitustarpeita keskipitkällä aikavälillä. Liettuan talous on pitkälle yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa muiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden tekemät suorat ulkomaiset sijoitukset ovat huomattavia. Liettuan rahoitusmarkkinat ovat huomattavan yhdentyneet EU:hun, mikä johtuu lähinnä siitä, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osalta ulkomaisessa omistuksessa. Ottaen huomioon tekemänsä arvion lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muut tekijät komissio katsoo, ettei Liettua täytä euron käyttöönoton edellytyksiä. FI 17 FI

19 7. UNKARI Vuoden 26 lähentymiskatsauksessa lainsäädännön lähentymisen arviointi osoitti, ettei Unkarin lainsäädäntö ollut täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eikä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Unkarin keskuspankkilakia muutettiin heinäkuussa 27. Vaikka joitakin vuoden 26 lähentymiskatsauksessa esille tuotuja yhteensopivuusongelmia on poistettu, useita on vielä jäljellä. Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä, keskuspankin riippumattomuudesta ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevasta kiellosta voidaan todeta, että Unkarin voimassa oleva lainsäädäntö ja erityisesti Unkarin keskuspankkilaki, keskuspankin perussääntö, Unkarin perustuslaki ja luottolaitoslaki eivät ole täysin sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen 18 ja 19 artiklan eivätkä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa. Puutteellisuuksia on edelleen seuraavilta osin: EKPJ:n tavoitteet, seteleiden ja kolikoiden liikkeeseenlaskut, maksujärjestelmien sujuvan toiminnan edistäminen, EKP:n ja EU:n neuvoston tilastollinen rooli, EKP:n rooli kansainvälisessä yhteistyössä, ei velvoitetta noudattaa eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamista koskevaa järjestelmää, pääjohtajan henkilökohtainen riippumattomuus ja keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto. Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Unkarissa ollut yli viitearvon EU:hun liittymisestä asti. Keskimääräinen inflaatio oli Unkarissa maaliskuuta 28 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 7,5 prosenttia eli huomattavasti yli 3,2 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti pysyykin huomattavasti yli viitearvon tulevina kuukausina. Inflaatio on ollut Unkarissa hyvin epävakaa viime vuosina, mikä heijastaa lähinnä öljyn ja elintarvikkeiden hintakehitystä. Hallinnollisesti asetettujen hintojen ja verotuksen muutokset ovat vielä lisänneet inflaation epävakautta. Nämä seikat yhdessä forintin heikkenemisen kanssa johtivat inflaation nopeaan kiihtymiseen vuoden 26 toiselta neljännekseltä alkaen. Inflaatio oli huipussaan 9 prosenttia maaliskuussa 27 mutta hidastui sen jälkeen syyskuuhun 27 saakka, missä näkyi jalostamattomien elintarvikkeiden ja energian inflaation hidastuminen ja forintin vahvistuminen. Elintarvikkeiden hintainflaation kiihtyminen kiihdytti uudestaan YKHI-inflaatiota vuoden 27 viimeiseltä neljännekseltä alkaen. Inflaatio oli keskimäärin 7,9 prosenttia vuonna 27. Inflaation ennustetaan pysyttelevän vuonna 28 nopeana yli 6 prosentissa, mikä heijastaa elintarvikkeiden, öljyn, sähkön ja kaasun korkeita hintoja sekä vuoden 27 jälkipuoliskolla ja vuoden 28 alussa tapahtuneen forintin heikkenemisen viivästynyttä vaikusta. Elintarvikkeiden ja energian negatiivisten perusvaikutusten odotetaan hidastavan inflaation vuonna 29 alle 4 prosentin. Unkarin suhteellisen alhainen hintataso (6 % EU:n keskimäärästä vuonna 26) viittaa hintatason potentiaaliseen lähentymiseen pitkällä aikavälillä. Unkari ei täytä hintavakauskriteeriä. FI 18 FI

20 Kaavio 6a: Unkari - Inflaatiokriteeri vuodesta 24 alkaen (prosenttia, 12 kuukauden liukuv a keskimäärä) tammi.4 tammi.5 tammi.6 tammi.7 tammi.8 Unkari Viitearvo Huom.: Pisteet osoittavat ennustetun viitearvon ja 12 kuukauden keskimääräisen inflaation joulukuussa 28. Lähteet: Eurostat, komission yksiöiden kevään 28 talousennuste. Unkaria koskee liiallisesta alijäämästä tehty neuvoston päätös (5. heinäkuuta 24 tehty neuvoston päätös) 8. Neuvosto suositti, että Unkari toteuttaisi keskipitkällä aikavälillä toimenpiteitä korjatakseen liiallisen alijäämän vuoteen 29 mennessä uskottavalla ja kestävällä tavalla. Vuoden 26 puolivälissä käynnistetyn julkisen talouden vakauttamisohjelman ansiosta julkisen talouden alijäämä supistui vuoden 26 9,2 prosentista 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 27. Menosuhde supistui hieman vuonna 27, kun taas tulosuhteessa näkyivät toimenpiteet, joilla puututtiin veronkiertoon. Oletukseen, että talouspolitiikkaa säilyy entisellään, perustuvan komission yksilöiden kevään 28 talousennusteen mukaan alijäämä on 4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 28 ja supistuu ainoastaan hieman 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 29. Koska finanssipolitiikka oli löyhää aina vuoden 26 puoliväliin saakka, velka suhteessa BKT:hen kasvoi huomattavasti ja velkasuhde oli noin 66 prosenttia vuonna 27. Komission yksiköiden kevään 28 talousennusteen mukaan julkinen velka pysyttelee nykyisen tasonsa tuntumassa vuosina 28 ja 29. Unkari ei täytä julkisen talouden rahoitusasemaa koskevaa kriteeriä. Kaavio 6b: Unkari - Julkisen talouden rahoitusasema ja velka Käänteinen asteikko -1 (prosenttia BKT:sta) (*) 29(*) Julkisen taloden rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Suhdannetasoitettu rahoitusasema (asteikko vasemmalla) Bruttovelka (asteikko oikealla) (*) Komission yksiköiden kevään 28 talousennuste Lähde: Eurostat, komission yksiköt 8 24/918/EY, EUVL L 389, , s. 27. FI 19 FI

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI JOULUKUUSSA 2006

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI JOULUKUUSSA 2006 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 5.12.26 KOM(26) 762 lopullinen KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI JOULUKUUSSA 26 (laadittu perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti) {SEK(26)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 324 final 2014/0170 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Liettuassa 1 päivänä tammikuuta 2015 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2010. (Laadittu perussopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti) {SEK(2010) 598}

KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2010. (Laadittu perussopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti) {SEK(2010) 598} FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.5.21 KOM(21) 238 lopullinen KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 21 (Laadittu perussopimuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti) {SEK(21) 598} FI FI 1.

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2012. (Laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)

KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2012. (Laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.5.212 COM(212) 257 final KOMISSION KERTOMUS LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 212 (Laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti) {SWD(212)

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2016

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2016 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.6.216 COM(216) 374 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 216 (laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2014

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.14 COM(14) 36 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 14 (laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2014 COM(2014) 437 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Belgiassa annetun päätöksen 2010/283/EU kumoamisesta FI FI Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Latvian lähentymiskehityksen arviointi 2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Latvian lähentymiskehityksen arviointi 2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 341 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Latvian lähentymiskehityksen arviointi 2013 (Laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en) 9328/16 ECON 488 UEM 230 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Sloveniassa annetun päätöksen

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10000/17 ECON 496 UEM 188 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Kroatiassa annetun päätöksen

Lisätiedot

JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI JOULUKUU 2006

JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI JOULUKUU 2006 JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI JOULUKUU 2006 FI JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI JOULUKUU 2006 Vuonna 2006 kaikkien :n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 5 euron setelistä. Euroopan

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10001/17 ECON 497 UEM 189 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Portugalissa annetun päätöksen

Lisätiedot

PUBLIC. Luxemburg,17.kesäkuuta2014 (OR.en) EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO 10525/14 LIMITE ECOFIN567 UEM189

PUBLIC. Luxemburg,17.kesäkuuta2014 (OR.en) EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO 10525/14 LIMITE ECOFIN567 UEM189 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Luxemburg,17.kesäkuuta2014 (OR.en) 10525/14 PUBLIC LIMITE ECOFIN567 UEM189 SÄÄDÖKSETJA MUUTVÄLINEET Asia: NEUVOSTONPÄÄTÖSlialisenalijäämänolemasaolostaTanskasa annetunpäätöksen2010/407/eukumoamisesta

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI JOULUKUU 2006

JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI JOULUKUU 2006 JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI JOULUKUU 2006 FI JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI JOULUKUU 2006 Vuonna 2006 kaikkien :n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 5 euron setelistä. Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI 2004

JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI 2004 JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI JOHDANTO JA YHTEENVETO LÄHENTYMISRAPORTTI Vuonna kaikkien EKP:n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 100 euron setelistä Euroopan keskuspankki, Käyntiosoite Kaiserstrasse

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

LäHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2010

LäHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2010 FI LäHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2010 Vuonna 2010 kaikkien :n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 500 euron setelistä. Euroopan keskuspankki, 2010 Käyntiosoite Kaiserstrasse 29 60311 Frankfurt am Main Germany

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. kesäkuuta 206 (OR. en) 9329/6 ECON 489 UEM 23 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/46/EY

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

LÄHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2007

LÄHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2007 LÄHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2007 JOHDANTO ARVIOINTIMENETELMÄ MAITTAISET YHTEENVEDOT FI JOHDANTO ARVIOINTIMENETELMÄ MAITTAISET YHTEENVEDOT LÄHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2007 Vuonna 2007 kaikkien :n julkaisujen

Lisätiedot

LÄHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2007

LÄHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2007 LÄHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2007 JOHDANTO ARVIOINTIMENETELMÄ MAITTAISET YHTEENVEDOT FI LÄHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2007 JOHDANTO Vuonna 2007 kaikkien :n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 20 euron setelistä.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan

Lisätiedot

Lähentymisraportti Kesäkuu 2016

Lähentymisraportti Kesäkuu 2016 Lähentymisraportti Kesäkuu 2016 Sisällys 1 Johdanto 2 2 Arviointimenetelmä 4 2.1 Taloudellinen lähentyminen 4 Kehikko 1. Hintakehitys 5 Kehikko 2. Julkisen talouden kehitys 7 Kehikko 3. Valuuttakurssikehitys

Lisätiedot

LäHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2008

LäHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2008 LäHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2008 JOHDANTO ARVIOINTIMENETELMÄ TALOUDELLISEN LÄHENTYMISEN TILA MAITTAISET YHTEENVEDOT FI LÄHENTYMISRAPORTTI TOUKOKUU 2008 Vuonna 2008 kaikkien :n julkaisujen kuva-aiheet on

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa annetun päätöksen 2009/415/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa annetun päätöksen 2009/415/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2017 COM(2017) 380 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa annetun päätöksen 2009/415/EY kumoamisesta FI FI Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

LÄHENTYMISRAPORTTI KESÄKUU 2014

LÄHENTYMISRAPORTTI KESÄKUU 2014 FI LÄHENTYMISRAPORTTI KESÄKUU 2014 Vuonna 2014 kaikkien :n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 20 euron setelistä. LÄHENTYMISRAPORTTI KESÄKUU 2014 Euroopan keskuspankki, 2014 Käyntiosoite Kaiserstrasse

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

EKP:N NEUVOSTON KANTA EU:HUN LIITTYVIEN MAIDEN VALUUTTAKURSSIPOLITIIKKAAN LIITTYVISSÄ ASIOISSA

EKP:N NEUVOSTON KANTA EU:HUN LIITTYVIEN MAIDEN VALUUTTAKURSSIPOLITIIKKAAN LIITTYVISSÄ ASIOISSA 18.12.2003 EKP:N NEUVOSTON KANTA EU:HUN LIITTYVIEN MAIDEN VALUUTTAKURSSIPOLITIIKKAAN LIITTYVISSÄ ASIOISSA I YLEISTÄ Kun uudet jäsenvaltiot liittyvät Euroopan unioniin, niiden edellytetään pitävän valuuttakurssipolitiikkaansa

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08 Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.11.2005 KOM(2005)611 lopullinen 2005/0233(CNS). Ehdotus NEUVOSTON ASETUS rahapolitiikan alalla annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3181/78 ja (ETY) N:o 1736/79

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Talous- ja raha-asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI Talous- ja raha-asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2014/0000(INI) 3.3.2014 MIETINTÖLUONNOS euron mahdollisesta käyttöönotosta Liettuassa 1. tammikuuta 2015 (2014/0000(INI)) Talous- ja raha-asioiden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Vuonna 2013 kaikkien EKP:n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 5 euron setelistä.

Vuonna 2013 kaikkien EKP:n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 5 euron setelistä. CONVERGENCE LÄHENTYMISRAPORTTI REPORT KESÄKUU JANUARY 2013 FI Vuonna 2013 kaikkien :n julkaisujen kuva-aiheet on valittu 5 euron setelistä. LÄHENTYMISRAPORTTI kesäkuu 2013 Euroopan keskuspankki, 2013 Käyntiosoite

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. heinäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. heinäkuuta 2017 (OR. en) 10546/17 ADD 1 COR 1 JUSTCIV 162 EJUSTICE 83 DELACT 108 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 11. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. syyskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. syyskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. syyskuuta 207 (OR. en) 240/7 ECON 647 UEM 23 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa annetun päätöksen 2009/45/EY

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.7.2016 COM(2016) 519 final Suositus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS sakon määräämisestä Portugalille, koska se ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

(EYVL L 316, , s. 8)

(EYVL L 316, , s. 8) 1992L0079 FI 27.02.2010 004.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/79/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992,

Lisätiedot

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 295 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot FI FI 1. ESIPUHE Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto (EKR) 1 tuli

Lisätiedot

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 2012-2014 Euro & talous 3/2012 Pääjohtaja 1 Kasvunäkymät vaimenevat 2 Suomen talous kasvaa lähivuosina hitaasti 180 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) Viitevuoden

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi. {SWD(2013) 605 final}

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi. {SWD(2013) 605 final} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 906 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi {SWD(2013) 605 final} FI FI Suositus NEUVOSTON

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Kasvu jatkuu, näkymät vaimentuneet 4.10.2018 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit kasvu hidastumassa asteittain,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.4.2005 KOM(2005) 154 lopullinen 2005/0064 (SYN) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman

Lisätiedot