Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen eri tutkimussuuntauksista ja tutkimuskohteista. Opintojaksossa perehdytään näissä tutkimusperinteissä käytettäviin käsitteisiin ja teorioihin. Oppimistavoitteena on, että opiskelija ymmärtää politiikan, hallinnon ja organisaatioiden sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen peruslähtökohdat ja pystyy soveltamaan näitä oppeja syvemmälle menevissä valtio-opin opin opinnoissa. Mikko Mattila 2011 2 Luennot Luennot koostuvat kolmesta osiosta: Politiikan tutkimus: Mikko Mattila Maailmanpolitiikka: Teivo Teivainen Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus: Pertti Ahonen Kurssin suorittaminen Pääaineopiskelijat: : Pakollinen valtio-opin opin johdantokurssi syyslukukaudella. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta, joista toisen tulee olla opiskelijan opintolinjalta. Sivuaineopiskelijat: : Opintojakson voi suorittaa vain kaksi kertaa lukuvuodessa järjestettävillä luentokursseilla. Jaksoa ei voi suorittaa tiedekuntatentissä. Luentokuulustelussa tentitään kaksi teosta opintojakson kirjallisuudesta. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa valtio-opin opin opintojaan aineopintoihin, on toisen luentokuulustelussa tentittävistä teoksista oltava siltä linjalta, jonka mukaiset opinnot sivuaineopiskelija valtio-opin opin aineopinnoissaan aikoo suorittaa. Kirjallisuus: : (kaksi seuraavista) Jackson R & Sorensen G: Introduction to International Relations (maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan teos) Paloheimo Heikki ja Wiberg Matti: Politiikan perusteet (politiikan tutkimuksen linjan teos) Karppi, Ilari ja Sinervo Lotta-Maria (toim.): Governance - uuden hallintatavan jäsentyminen. Tampereen yliopisto, 2009. (hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan teos) 3 4 Kurssin aikataulu Politiikan tutkimus 8.9.-19.9. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus 22.9.-3.10. Maailmanpolitiikka 6.10.-17.10. 17.10. Luentokuulustelu to 20.10. 8-12 PI (ei tarvitse ilmoittautua erikseen) Uusintakuulustelu on laitoksen rästitentissä ti 14.2. 2012 klo 16-18 18 PI. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 15.12.2010-19.1.2011 välisenä aikana. Muuta Kurssin kotisivut löytyvät osoitteesta: http://blogs.helsinki.fi/vol-johd/ (opinto- oppaasta suora linkki) Muista ilmoittautuminen! Tenttiin ei voi osallistua, jos ei ole ilmoittautunut kurssille 5 6 1
Politiikan tutkimuksen osuus Kurssin sisältö: 8.9.. Johdatus aihepiiriin ja peruskäsitteet 9.9.. Demokratia 12.9.. Vaalit ja vaalijärjestelmät 15.9.. Politiikan perusinstituutiot 16.9.. Puolueet ja muut poliittiset ryhmät 19.9.. Poliittinen kulttuuri Politiikan tutkimuksen osuus Lyhyellä johdantokurssilla ei voi käsitellä läheskään kaikkia tärkeitä politiikan tutkimuksen keskeisiä tutkimuskohteita tai teorioita Tällä kurssilla jää vähäiselle käsittelylle mm. poliittinen ajattelu vallan käsite ja sen analyysi Suomen tai EU:n poliittinen järjestelmä 7 8 Mitä politiikka on? Politiikkaa on pyritty määrittelemään monella eri tavalla eri näkökulmista ei yksimielisyyttä yhteisestä määritelmästä Onko politiikka esim. yhteisten asioiden hoitoa, puolueiden toimintaa, vallankäyttöä vai henkilökohtaisia valintoja? Helppo luetella sellaisia politiikan piiriin kuuluvia ilmiöitä, joista kaikki ovat samaa mieltä, että ne ovat politiikkaa, mutta liikuttaessa pois näistä itsestään selvistä ilmiöistä rajanveto hankalaa Politiikan määritelmiä Heywood (2002): Politiikka on toimintaa, jonka avulla ihmiset luovat, säilyttävät ja muuttavat niitä yleisiä sääntöjä, joiden alaisuudessa he elävät Paloheimo & Wiberg (1996): Politiikka on sellaista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa esiin nousevien ongelmien käsittelyä, missä ihmiset pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan erilaisia vallankäytön keinoja käyttäen 9 10 Politiikan määritelmiä Hague & Harrop (2004): Politiikka on toimintaa, jossa ryhmät päätyvät yhteisesti sitoviin päätöksiin yrittämällä sovittaa yhteen jäsentensä erimielisyydet politiikka on siis kollektiivista lähtökohtana näkökulmien, arvojen, mielipiteiden jne. eroavaisuudet politiikalla pyritään eriävien näkökulmien, arvojen jne. yhteensovittamiseen poliittisista päätöksistä tulee ryhmän jäseniä sitovia Valtio? Max Weber: valtio on organisoitunut ihmisyhteisö, joka (onnistuneesti) vaatii itselleen fyysisen väkivallan legitiimin käytön monopolin tietyllä alueella legitiimi valta = vallankäytön kohde hyväksyy vallan oikeutettuna (vrt. legaalinen) Valtiolla on kansa alue suvereniteetti yksi hallintajärjestelmä 11 12 2
YK:n jäsenvaltioiden määrä 250 200 189 193 Aika Itsenäistymisen aallot Hajoava imperiumi 1810-38 Espanja, Portugali Maan- tieteellinen alue Latinalainen Amerikka Uusien valtioiden määrä (noin) Esimerkkejä 15 Argentiina, Brasilia 150 100 50 51 76 117 144 159 Ensimmäisen MS:n jälkeen (1917/18-) Ottomaanien valtakunta, Itävalta-Unkari, Venäjän keisarikunta 1944-84 Britannia, Ranska, Belgia Eurooppa Lähi-Itä Afrikka, Aasia, Karibia 12 Suomi, Itävalta, Unkari, Viro, Turkki, Puola 94 Algeria, Kongo, Intia, Jamaika, Israel 0 1945 1955 1965 1975 1985 1995 2011 1991 Neuvostoliitto Itä-Eurooppa Keski-Aasia 15 Viro, Latvia, Liettua, Kazakstan, Ukraina 13 Lähde: Hague & Harrop (2004) 14 Aristoteles: poliittiset järjestelmät Demokraattisten valtioiden määrä Kuka hallitsee? Yksi henkilö Jotkut henkilöt Monet henkilöt Kuka hyötyy? Vallanpitäjät Kaikki Tyrannia Monarkia Oligarkia Aristokratia Demokratia Politea Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm 15 16 Demokratian levinneisyys Hajonneet valtiot Epäonnistuneet valtiot = failed states Valtio, joka ei pysty toteuttamaan perustehtäviään (fyysisen väkivallan legitiimin käytön monopolin tietyllä alueella) Määrittelyongelmat Esimerkkejä: Sudan, Irak, Somalia, Afganistan, Norsunluurannikko, Kongo (dem. tas.), Haiti Lähde: Marshall & Cole (2009); http://www.systemicpeace.org 17 18 3
Valtioiden epävakaus Moderneja valtioita voidaan arvioida myös sen mukaan kuinka keskitettyjä ne ovat Kaikkein hajautetuin valtiomuoto on valtioliitto (konfederaatio) vähän pysyviä esimerkkejä historiasta (USA:n ja Sveitsin alkuvuodet, IVY, EU?) jokaisella osallistuvalla valtiolla itsenäisyys, muutokset liittosopimukseen vaativat yksimielisyyden Lähde: Marshall & Cole (2009); http://www.systemicpeace.org 19 20 Nykyään yleisin esimerkki hajautetusta valtiosta on liittovaltio (federaatio) Esim. USA, Brasilia, Saksa, Sveitsi, Nigeria, Kanada, Venäjä Poliittinen järjestelmä koostuu kahdesta tasavertaisesta tasosta (liittovaltio osavaltiot), joiden toimialueet on tarkasti perustuslailla määritelty (riitatilanteet ratkaisee oikeusistuin) Kumpikaan taso ei voi yksipuolisesti muuttaa perustuslakia Yhtenäisvaltiot ovat kaikkein keskitetyin valtiotyyppi Parlamentilla on (ainakin teoriassa) kaikki poliittinen valta Valtiotason alapuoliset poliittiset yksiköt ovat aina alisteisia valtiovallalle Suomi, Ruotsi, Britannia, Ranska Maat kuitenkin eroavat merkittävästi toisistaan sen suhteen kuinka vahva paikallis- tai aluetaso niissä on (esim. Suomessa kunnat ovat poikkeuksellisen itsenäisiä) 21 22 Paikallishallinnon yksiköiden koko Maa Kuntien keskim. Koko (hlöä) Kuntien määrä (noin) Britannia 137000 430 Ruotsi 33000 270 Suomi 12000 430 (nyk. 336) Saksa 7900 10400 Italia 7000 8100 Ranska 1500 40300 Miksi keskittää? Kansallinen yhtenäisyys: : kansalliset edut ylittävät etniset ym. ryhmäedut Tasa-arvoisuus: : lainsäädännön määritteleminen keskitetysti takaa kansalaisten samanlaisen kohtelun siitä huolimatta missä he asuvat Yhdenmukaisuus: : samat säännöt mahdollistavat kaupan, ihmisten liikkuvuuden jne. Tehokkuus: : keskitetty ohjaus takaa tehokkaasti toimivan verotusjärjestelmän, infrastruktuurin, taloudellisen kasvun Lähde: Hague & Harrop 2004, 214. 23 24 4
Miksi hajauttaa? Osallistuminen: : hajauttaminen luo paikallis- tai aluetasolla ihmisille mahdollisuuksia osallistua omien asioidensa päättämiseen Responsiivisuus: : poliittisen vallankäytön instituutiot ovat lähempänä kansalaisia, mikä mahdollistaa paremmin tarpeiden huomioimisen Legitimiteetti: : alemmalla tasolla tehdyt päätökset tuntuvat useimmiten paremmin hyväksyttäviltä Vapaus: : hajauttaminen vaikeuttaa vallan keskittymistä yksiin käsiin ( Power tends to corrupt; absolute power corrupts absolutely Lord Acton) Onko EU liittovaltio? ON: EU:n perussopimukset ovat tavallaan EU:n perustuslaki Unionilla on määrätyt toiminta-alueet alueet aivan kuin esim. USA:ssa EU:n tuomioistuin toimii kuin perustuslakituomioistuin EU:n lait ohittavat kansalliset lait EU edustaa jäseniään kansainvälisissä organisaatioissa Oma valuutta 25 26 EI: Onko EU liittovaltio? Oma valuutta ei kaikissa jäsenmaissa käytössä EU:lla ei verotusoikeutta Ei omaa armeijaa Ei aina selkeää ulkopolitiikkaa Ei jäsenenä YK:ssa Pieni budjetti 27 5