yhteistyö käynnistyi loppuunmyydyllä konsertilla

s. 7 Jimi Tenor tarjoaa afrovaikutteita s. 4 Saksofonisti Pentti Lahtea juhlitaan Savoy-teatterissa s. 17 Kirmo Lintisen ja Pekka Kuusiston yhteistyö käynnistyi loppuunmyydyllä konsertilla s. 3 Sam Huber soul-illan solistina UUDEN MUSIIKIN ORKESTERIN ASIAKASLEHTI 1/2011

2 Numero 1/2011 PÄÄKIRJOITUS Terveisiä Lintiseltä Syksyllä 1988 sain UMOlta kutsun saapua pianistiksi lyhyelle Suomen kiertueelle. Seuraavana vuonna aloin saada kuukausipalkkaa tästä orkesterista. Noihin ensimmäisiin Esko Linnavallin johdolla vietettyihin vuosiini orkesterissa osuivat niin nousukauden viimeiset säteet kuin laman ensimmäiset tyrmäykset. Erilaisia vaiheita UMOn historiassa kokeneena olenkin ilokseni todennut viimeisen puolentoista vuoden aikana yleisömäärämme kasvaneen voimakkaasti. Konserttitoimintansa ohessa UMO on koko ajan toteuttanut lukuisia lasten- ja koululaiskonsertteja, vierailuja vankiloihin, vanhainkoteihin sekä musiikkioppilaitoksiin. Tämän lisäksi on mahdollisuus kuulla UMOa YLE Radio 1:stä. Radioesityksillämme on vuosittain noin miljoona kuulijaa. Kevään konserttisarjassamme on tarjolla uutta ja vanhaa, kotimaista ja ulkomaista, kokeilevaa ja tyylinmukaista, niin vanhoille kuin nuorille, niin uteliaille kuin omaan alaansa rajoittuneillekin. UMOn solistien korkea kotimaisuusaste jatkuu: Pekka Kuusisto, Jimi Tenor, Emma Salokoski, Sam Huber, Club for Five. Suomalaisen Työn Liitto myönsi UMOlle ensimmäisenä Suomen kunnallisista orkestereista jo v. 2003 Avainlippu-tunnuksen osoituksena ohjelmistovalintojen suuresta kotimaisuusasteesta. Julkisuudessa on kuultu keskustelunavauksia julkisin varoin tuettujen taideinstituutioiden tarpeellisuudesta. Keskustelut kohoavat aika ajoin maan alta yhtä vääjäämättömästi kuin Magicicada-suvun laulukaskaat. Toivon Teidän, arvoisa yleisö, ostamalla lipun ja saapumalla konsertteihimme osoittavan, että suomalainen orkesterilaitos ja siis myös UMO on yhä tuen arvoinen. Virkeää konserttikevättä toivotellen Kirmo Lintinen taiteellinen partneri P.S. Sivu UMO:n historiassa kääntyy, kun orkesterimme viimeinen perustajajäsen, konserttimestaria vastaava ykkösaltistimme Pentti Lahti jää taiteilijaeläkkeelle. Elämänkokemusta, ammattitaitoa ja hyväntuulisuutta puhkuva Viimeinen Mohikaani marssittaa 13.1. itse suunnittelemassaan jäähyväiskonsertissa lavalle suuren joukon suosikkisolistejaan. Kiitos kaikesta, Pentti. Kirmo Lintinen UMO, TAITEELLINEN PARTNERI Kuva: Stefan Bremer UMO! Uuden Musiikin Orkesterin asiakaslehti kevät 2011 Ilm. 7.1.2011 Päätoimittaja Eeva Pirkkala eeva.pirkkala@umo.fi Toimituspäällikkö Johanna Laitinen johanna.laitinen@umo.fi Toimittaja Ami Vuorinen TUKIJAT: Opetusministeriö ILMOITUSHINNAT: Takakansi: 240 x 316 mm, 4100 Koko sivu: 240 x 316 mm, 3100 1/2 sivu (vaaka): 220 x 146 mm, 1700 1/2 sivu (pysty): 108 x 296 mm, 1700 1/4 sivu: 108 x 146 mm, 780 (Hintoihin lisätään alv. 23 %) TIEDOT Jakelu: 122 000 Julkaisutiheys: 2 krt / vuosi Painopaikka: I-Print, Seinäjoki 2011, www.iprint.fi Taitto ja lehden ulkoasu: Viestintätoimisto iplus / Heli Mikkonen / www.iplus.fi Kannen kuva: Maarit Kytöharju / Pink Twins kuvankäsittely Tommi Mäkelä UMO: Trumpetit: Teemu Mattsson, Timo Paasonen, Mikko Pettinen, Tero Saarti Pasuunat: Markku Veijonsuo, Mikko Mustonen, Pekka Laukkanen, Mikael Långbacka Saksofonit: Pentti Lahti, Jouni Järvelä, Teemu Salminen, Manuel Dunkel, Olli Ojajärvi, Pepa Päivinen Komppi: Markus Ketola, Ville Huolman Taiteelliset partnerit: Kirmo Lintinen ja Kari Heinilä Hallinto: Eeva Pirkkala (tj), Terhi Siirala (tuottaja, äitiyslomalla), Silja Nummi (tuottaja), Thomas Noreila (myyntipäällikkö), Johanna Laitinen (tiedottaja), Panu Leislahti (orkesterijärjestäjä) Mediamyynti Thomas Noreila thomas.noreila@umo.fi p. 040 705 1572 SPONSORIT: UMO Katajanokanlaituri 5 L 1, 00160 Helsinki jazz@umo.fi p. 045 1290 160 www.umo.fi

Numero 1/2011 3 Kapellimestarisäveltäjä Kirmo Lintisen Puustokokemuksia konsertto sähköviululle ja big bandille esitetään nyt ensimmäistä kertaa Helsingissä 18.1.2011. Tiistaina 18.1.2011, Savoy-teatteri Puustokokemuksia Pekka Kuusiston tulkintana Kirmo Lintisen Puustokokemuksia esitetään nyt UMOn ja Pekka Kuusiston voimin toista kertaa. Kantaesityksensä teos sai valtavan suosion siivittämänä Tuusulanjärven kamarimusiikissa kesällä 2010. Tunnelma oli raisu, porukka tulvehti ja keikka meni putkeen, viulisti Pekka Kuusisto kuvailee viimekesäisen Järvenpäätalon loppuunmyytyä konserttia. Kirmon säveltämä kappale on kaivattu lisä viulistien ja UMOn ohjelmistoon. Haastavia, napakoita, koskettavia ja hauskoja kappaleita ei ole koskaan liikaa. Pekka Kuusisto on yksi Suomen tunnetuimpia solisteja, mutta hän on paljon muutakin. Musiikillisia genrerajoja reippaasti ylittävä artisti kaihtaa lokerointia: hän tekee yhteistyötä yhtä mallikkaasti niin Radion sinfoniaorkesterin, UMOn kuin vaikkapa Anssi Kelan kanssa. Runsaasti keikkaileva artisti kertoo keväänsä olevan erittäin kiireinen. Tammikuussa esiinnyn Radion Sinfoniaorkesterin kanssa, jossa säveltäjäniminä kuullaan muun muassa Esa-Pekka Salosta. Huhtikuun lopussa ankkuroidun yli kuukaudeksi Australiaan työmatkalle, Kuusisto kertoo. Konsertin visuaalisesta ilmeestä vastaa kuvataideryhmä Pink Twins. Katso videopätkä Pekka Kuusiston ja Kirmo Lintisen hauskasta sanailusta osoitteesta www.umo.fi! Teksti: Johanna Laitinen Kuva: Heidi Strengell KONSERTTI Puustokokemuksia. UMO, solistina Pekka Kuusisto (sähköviulu) Tiistaina 18.1.2011 klo 19.00 Savoy-teatterissa Liput: 25/20/12,5 e, ennakot: Lippupalvelu Dinner & Show -lippu 55/50/42,50 e (edellyttää pöytävarausta Ravintola Katsomosta, lisätiedot: www.umo.fi)

4 Numero 1/2011 TORSTAINA 13.1.2011, SAVOY-TEATTERI MUUSIKKO ESITTELYSSÄ Saksofonisti Pentti Lahti aloitti uransa Uuden Musiikin Orkesterissa jo perustamisvuonna 1975. Viimeisenä perustajajäsenenä UMOsta eläkkeelle 65-vuotiaana jäävä suomalaisen jazzin grand old man on jättänyt jälkensä UMOn lisäksi myös yli 600 suomalaiselle levytykselle Maarit Hurmerinnasta Irwiniin. KONSERTTI Viimeinen mohikaani Pentti Lahden läksiäiskonsertti UMO, solisteina mm. Pentti Lahti, Maarit Hurmerinta, Tuomo Prättälä ja Pepe Willberg. Kapellimestarina Mikko Hassinen Torstaina 13.1.2011 klo 19.00 Savoy-teatterissa Liput 10 euroa, ennakot: Lippupalvelu Dinner & Show -lippu 40e (edellyttää pöytävarausta Ravintola Katsomosta, lisätiedot: www.umo.fi)

Numero 1/2011 5 Viimeinen mohikaani Pentti Lahti (65) tapailee tutun lastenlaulun sanoja ja liittää ne vankasti omaan muusikkoushistoriaansa. Näin huusi viimeinen tuo mohikaani, villiä länttä enää ole ei. Olen ollut UMOssa vakiojäsenenä jo 35 vuotta, mutta nyt on jo aika vanhimman lähteä eläkkeelle ja tehdä lopullinen sukupolvenvaihdos, Lahti tuumaa. Pentti Lahti onkin jo ehtinyt toimia suomalaisen musiikin kentällä 1960-luvulta lähtien, niin jazzin kuin muun kevyen musiikin parissa. Olavi Virran yhtyeessä Lahti soitti saksofoniaan jo vuosina 1964 66, jonka jälkeen hän siirtyi suorittamaan asevelvollisuuttaan. Näihin aikoihin mies ei kuitenkaan voinut vielä luopua musiikin takia päivätyöstään. Musiikkihommista ei silloin voinut vielä työpaikallakaan puhua avoimesti. Työskentelin Pasilan konepajalla putkimiehenä 70-luvun alkuun saakka. Lopetin ne hommat, kun en saanut töistä vapaata Carolan ravintolashow ta varten. Siitä lähtien elämänura puupuhaltimien parissa oli minulle täysin selvää. UMOn perustaminen osa suomalaisen jazzin historiaa UMO perustettiin vuonna 1975 Radion Tanssiorkesterin vanavedessä. Tällöin säveltäjä-kapellimestarit Heikki Sarmanto ja Esko Linnavalli näkivät Uuden Musiikin Orkesterin perustamisen olevan taiteellinen kannanotto uuden kotimaisen jazzmusiikin puolesta. Myös Pentti Lahti oli mukana perustamassa UMOa, jonka kaltaista yhtyettä Suomessa ei vielä tuohon aikaan ollut. UMOn historiassa on 35 vuoden aikana tapahtunut suuri murros. Aikoinaan oli kasa muusikkoja, jotka kaipasivat haasteellista ja taiteellisesti korkeatasoista soitettavaa. Kun se taso saavutettiin, pystyttiin luomaan suomalaiselle jazzille nykyinen tärkeä asema, Lahti kertoo. Pentti Lahden mukaan UMOn nykyinen asema on vahvasti kapellimestari Linnavallin kovan työn tulosta. Edesmenneelle Esko Linnavallille UMO oli sydämen asia. On pitkälti hänen ansiotaan, että Helsingin kaupunki, opetusministeriö ja Yleisradio alkoivat tukea UMOa 1980-luvulla. Kahdentoista puhaltimen Pena Pentti Lahti on ansioitunut jazzin lisäksi myös muun kevyen musiikin parissa. Kahdentoista puhallinsoittimen kuten eri saksofonien, klarinettien, huilujen ja erilaisten pillien hallitsijana tunnettu erikoismies on ollut suosittu studio- ja keikkamuusikko jo vuosikymmenten ajan. Lahden levytyshistoriasta löytyy mainintoja progeyhtye Wigwamista aina Maarit Hurmerintaan ja Irwiniin saakka. Uskon, että jatkan vielä soittamista ja keikkailua, vaikka varsinainen päivätyö jääkin pois kalenteria täyttämästä. Niin pitkään jatkan kuin kunto kestää, Lahti nauraa. Ja kuntohan kestää, mikäli on uskominen hänen pyöräilykilometriensä karttumaa. Miehen rutiineihin kun on kuulunut toisinaan pyöräillä työmatkoja Keravalta Helsinkiin ja takaisin vielä näihinkin päiviin saakka. Katso Pentti Lahden tunnelmia eläkkeelle lähdöstä videopätkältä osoitteesta www.umo.fi! Pentti Lahti (s. 5.8.1945) UMOssa puupuhallinsektion äänenjohtajana 1975 2010 Soittanut lisäksi 1970 80-luvuilla Wasama-kvartetissa ja kitaristi Ilkka Niemeläisen Instinct-yhtyeessä ja 2000-luvulla Jukka Gustavson Organ Fusion Bandissa sekä Riku Niemi Orchestrassa Soittanut puhaltimia n. 600 levyllä, mm. Irwinin Poing Poing Poing (1971), Maarit Hurmerinnan Maarit (1973) ja Siivet Saan (1978) sekä Wigwamin Being (1974) Julkaissut omaa jazzmusiikkiaan levyillään Ben Bay (1989) ja Baran Baran (2002) Muita omia levyjä: Mircea Stan/Pentti Lahti Duo - Friendship and collaboration (1985) sekä Saxperimentyhtyeen debyytti Saxperiment (1997) Sai Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnon vuonna 1983 Teksti: Johanna Laitinen Kuva: Aurora Reinhard

UMO.FI

Numero 1/2011 7 Tähtivieraana Jimi Tenor mukana maukkaita afrovaikutteita Värikkäänä esiintyjänä ja omaperäisenä musiikintekijänä tunnettu Jimi Tenor ja UMO yhdistävät voimansa Musica Nova -festivaalilla. Mukana on myös nigerialainen afrobeat-rumpali Tony Allen. Jimi Tenor ja UMO eivät ole ensimmäistä kertaa tekemisissä toistensa kanssa. Tavastialla 2000-luvun alussa soitetusta yhteiskonsertista päätyi muutama kappale Tenorin Higher Planes -levyllekin. Artisti muisteleekin edellistä kohtaamistaan UMOn kanssa hyvillä mielin. Se toimi tosi hyvin, vaikka mä en ollut koskaan aikaisemmin tehnytkään mitään vastaavaa. Kokemuksen innoittamana mä jopa kokosin vähäksi aikaa oman ison orkesterini, hän kertoo. Elektronisen musiikin saralla alun perin mainetta niittänyt Tenor vertaa hieman yllättäen UMOlle säveltämistä ennalta ohjelmoitavien koneiden kanssa työskentelemiseen. Samalla tavalla siinä määräillään etukäteen musiikin kulkua. Siihen päälle voi sitten luritella mitä huvittaa, hän selittää. Omaehtoinen säveltäjä Säveltäjänä Jimi Tenor on pitkälti itseoppinut. Klassisen musiikin opinnot jäivät häneltä aikoinaan kesken, eikä hän ole niiden perään juuri haikaillutkaan. No ehkä jotain sävellystä olisi voinut opiskella vähän. Mä yritinkin joskus mennä sävellyskurssille, mutta ei mua päästetty, kun mä en ollut suorittanut jotain niihin johtavia teoriaopintoja, muusikko muistelee. Tenor sanookin tekevänsä musiikkia varsin intuitiivisesti niillä työkaluilla, jotka itse hallitsee. Mä vaan läiskin juttuja päällekkäin ja katson mitä siitä tulee. Omaa hienostelematonta sävellystapaansa Tenor kuvaileekin humoristisesti sanoilla nakit ja muusi. Afrobeat-rumpali Tony Allen tuo mukaan kansainvälistä maustetta Musiikillisesti moni-ilmeistä Jimi Tenoria on vaikea lokeroida. Kuvaavaa onkin, että kiireisellä artistilla on UMO-projektin lisäksi tälläkin hetkellä työn alla useampia erityylisiä levyhankkeita, kuten albumi afrobeat-rumpali Tony Allenin kanssa. Allen esiintyy myös Musica Nova -konsertin vieraana. Nigerialaissyntyistä Tony Allenia (s. 1940) pidetään afrobeat-tyylin keskeisimpänä kehittäjänä. Muun muassa tuottajalegenda Brian Eno on kutsunut mm. Fela Kutin afrobeat-yhtyettä 1960-70-luvuilla johtanutta Allenia yhdeksi maailman taitavimmista rumpaleista koskaan. Musica Nova -konsertissa kuultaviin sävellyksiin Tenor on hakenut inspiraatiota niin elokuvamusiikista kuin kaukomaita romantisoivasta eksotiikastakin. Mukana soi tietenkin myös afrikkalainen musiikki, joka on viime aikoina ollut vahvasti läsnä miehen tekemisissä. Runsaille afrikkalaisvaikutteille löytyykin luonteva selitys Tenorin luottobändinä jo useamman vuoden toimineesta Kabu Kabusta. Kabu Kabun rumpali on kotoisin Ghanasta ja meidän biisit on rakentuneet aika paljon sen soittotyylin mukaan, Tenor selittää. Katso Jimi Tenorin tunnelmia Musica Nova -konsertista videopätkältä osoitteesta www.umo.fi! Torstaina 3.2.2011, Savoy-teatterI KONSERTTI Musica Nova: UMO & Jimi Tenor feat. Tony Allen Kapellimestarina Kari Heinilä Torstaina 3.2.2011 klo 21.00 Savoy-teatterissa Liput: 25/20/12,50 euroa, ennakot: Lippupalvelu Dinner & Show -lippu 55/50/42,50 e (edellyttää pöytävarausta Ravintola Katsomosta, lisätiedot: www.umo.fi) Teksti: Ami Vuorinen Kuva: Tommi Grönlund

8 Numero 1/2011 Torstaina 3.3.2011, Savoy-teatteri Monkin sävellykset ovat ajaton aarre Pianisti-säveltäjä Thelonius Monkille omistettu konsertti valottaa yhden jazzhistorian mielenkiintoisimmista hahmoista sävellysuraa. Solistivieraaksi saapuu yhdysvaltalainen tenorisaksofonisti Bill Evans. Thelonious Monkia pidetään jazzin Vincent van Goghina. Siinä missä Gogh leikkasi korvansa, Monk vaikeni lähes tyystin viimeiseksi vuosikymmenekseen: Hän esiintyi vain kolme kertaa julkisesti vuosina 1973 1982. Van Gogh näki toisin kuin muut ja maalasi näkynsä kankaalle, Monk puolestaan muunsi kuulokuvansa koskettimien ääressä ennen kuulemattomiksi soinnuiksi. Monkin melodioiden mieleenpainuvuus ja sävellysten haasteellisuus ovat tehneet Monkin musiikista yhden jazzperinteen kulmakivistä. Round Midnightin, Ruby My Dearin ja Monk s Moodin lisäksi Monk levytti noin 70 omaa sävellystään, joista suurin osa on ajan patinan hyvin kestäviä klassikoita. Thelonious Monk levytti big bandin kanssa ensimmäisen kerran vuonna 1968 (Monk s Blues). Sovitukset olivat tuolloin Oliver Nelsonin ja niistä kuullaankin UMOn konsertissa hieman tuntemattomammat Monk-sävelmät Little Rootie Tootie ja Trinkle Tinkle. Muita UMOn Monk-illan sovittajia ovat Günter Lenz ja Eero Koivistoinen. Näistä saksalainen jazzbasisti Günter Lenz on tehnyt orkesterisovituksia muun muassa oopperatenori Placido Domingolle. Eero Koivistoinen puolestaan on ollut jo vuosikymmeniä innokas Monkin musiikin tutkija, tulkitsija ja sovittaja. Kyseiset sovittajat Thelonious Monk (1917 1982) Yksi keskeisimmistä nimistä bebopin yhtenä luojana Nostanut parrasvaloihin monia jazzhistorian tunnetuimpia muusikoita John Coltranesta Miles Davisiin ja Sonny Rollinsiin Vieraili Suomessa kolme kertaa 1960-luvulla sekä Giants of Jazz -kiertueella 1972 tuovat mukanaan alkuperäisten melodioiden ajattomuuden. Klassikkosävelmät saavat modernisoidut tulkintansa kolmen sovittajan, ansioituneen solistivieraan Bill Evansin ja UMOn kapellimestari Kari Sonny Heinilän seurassa. Luvassa on mielenkiintoinen ilta, jonka aikana Monk-sävelmien lukemattomiin sointimahdollisuuksiin ja -väreihin voidaan pureutua ja kaivautua syvemmin. Tai sama Monkin sanoin: If you dig it, you gotta dig it, dig it?! Bill Evans (s. 1958) Amerikkalainen tenorisaksofonisti, joka on tehnyt lähes 20 omaa studioalbumia ja lukuisia muita levytyksiä Soittanut mm. Miles Davisin yhtyeessä sekä ja John McLaughlinin Mahavishnu Orchestrassa Sai Grammy-ehdokkuuden jazz- ja bluegrass-perinteitä yhdistävällä levyllään Soulgrass (2005) KONSERTTI Monk Night UMO, sol. Bill Evans, tenorisaksofoni (USA) Kapellimestarina Kari Heinilä Torstaina 3.3.2011 klo 19.00 Savoy-teatterissa Liput: 25/20/15 euroa, ennakkoon: Lippupalvelu Dinner & Show -lippu 55/50/42,50 e (edellyttää pöytävarausta Ravintola Katsomosta, lisätiedot: www.umo.fi) Teksti: Markku Jazzpastori Salo, Johanna Laitinen Kuva: Daniel Czap, Rex Features / Lehtikuva ja www. billevanssax.com, kuvankäsittely Tommi Mäkelä

aitta Numero 1/2011 9

10 Numero 1/2011 perjantaina 22.4.2011, Mikael Agricolan kirkko Silent Music hiljaisen viikon musiikkia pitkäperjantaille Jo perinteeksi muodostuneessa UMOn Silent Music -konsertissa hiljennytään kuulemaan harrasta, akustista musiikkia pitkäperjantain hengessä. Silent Music on kapellimestarisäveltäjä Kari Heinilän luoma harras kokonaisuus pitkäperjantaille. Konsertissa kuullaan soitinnuksia varhaisbarokin ja renessanssin ajalta sekä teemaan sopivia sävellyksiä suomalaisilta nykysäveltäjiltä. Suomalaisia sävellyksiä kuullaan muun muassa Arttu Takalolta ja Mikko Hassiselta. Lisäksi konsertissa esitetään musiikkia säveltäjä-kapellimestari Kari Heinilältä sekä Kirmo Lintiseltä. KONSERTTI Silent Music Musiikkia hiljaiselle viikolle UMO, kapellimestarina Kari Heinilä Mikael Agricolan kirkossa pitkäperjantaina 22.4.2011 klo 18.00 Liput: 15/10 euroa, ennakkoon: Lippupalvelu Teksti: Johanna Laitinen Kuva: Tommi Mäkelä

Numero 1/2011 11 Torstaina 17.2.2011, Savoy-teatterI James Brown Revisited! I feel good! Kevään kuumin funk-konsertti esittelee soulin kummisedän, James Brownin musiikkia ruotsalaisten Nils Landgrenin ja Magnum Coltrane Pricen johdattamana. Nils Landgren (s. 1956) ruotsalainen laulaja-pasunisti sekä orkesterinjohtaja, joka toimii pääosin jazzin, soulin ja funkin parissa julkaissut useita omia levyjään sekä soittanut noin 500 eri levyllä vierailijana (mm. Abba, The Crusaders, Wyclef Jean, Herbie Hancock) johtaa nykyisin omaa Funk Unit -yhtyettään www.nilslandgren.com Viileän talven vastapainoksi Savoy-teatterissa tarjoillaan 17.2. kuumaa funkia James Brownin musiikille omistetussa konsertissa. Solistina esiintyy Ruotsin tunnetuimpiin viihdetähtiin kuuluva Nils Landgren, jonka alkuperäinen idea Brownille omistetusta tuotannosta sai Ruotsissa suuren suosion jo kesällä 2008. Toisena laulu- ja kitarasolistina kuullaan myös ruotsalaista Magnum Coltrane Pricea. James Brown (1933 2006) nousi afroamerikkalaisen soulmusiikin suurimmaksi tähdeksi 1960-luvulla. Brownin omaleimaisen funk-tyylin vaikutus kuuluu vahvana vielä nykyisessäkin R N B-musiikissa. Konsertissa kuullaan big band -sovituksina James Brownin rakastetuimpia hittejä, kuten Cold Sweat, Super Bad, Papa s Got a Brand New Bag, Lickin Stick ja Soul Power. Magnum Coltrane Price ruotsalais-amerikkalainen muusikko ja tuottaja, joka toimii laajasti funkin, jazzin ja hip hopin parissa työskennellyt muusikkona tai tuottajana mm. ruotsalaisen Lisa Nilssonin sekä kansainvälisesti Janet Jacksonin ja Mary J Bligen kanssa soittaa bassoa Nils Landgrenin Funk Unit -yhtyeessä www.magnumcoltraneprice.com KONSERTTI James Brown Revisited! UMO, solistina Nils Landgren (laulu, pasuuna) ja Magnum Coltrane Price (laulu, kitara) Kapellimestarina Mikko Pettinen Savoy-teatterissa torstaina 17.2.2011 klo 19.00 Liput: 25/20/12,50 euroa, ennakkoon: Lippupalvelu Dinner & Show -lippu 55/50/42,50 e (edellyttää pöytävarausta Ravintola Katsomosta, lisätiedot: www.umo.fi) Teksti: Johanna Laitinen Kuvat: Ari Ojala / Lehtikuva, Steven Haberland / ACT ja Björn Samuelsson / Käsittely: Tommi Mäkelä

12 Numero 1/2011 KIERTUE 6. 16.4.2011 & Club For Five UMO tulkitsevat rakkaimpia suomalaisia tangoja kevään kiertueella KONSERTTI Club For Five & UMO: Mononen ja Kärki Erilainen Tangokonsertti Kiertue keväällä 2011 Kapellimestarina Kari Heinilä Hämeenlinna, Verkatehdas, Vanaja-sali Ke 6.4. klo 19.00 Kouvola, Kuusankoskitalo To 7.4. klo 19.00 Tampere, Tampere-talo* La 9.4. klo 19.00 Savonlinna, Savonlinnasali* Ke 13.4. klo 19.00 Kuopio, Kuopion musiikkikeskus* To 14.4. klo 19.00 Lahti, Sibeliustalo Pe 15.4. klo 19.00 Mikkeli, Mikaeli, Martti Talvela -sali La 16.4. klo 19.00 Liput: ovelta, ennakkomyynnit: Lippupalvelu ja Lippupiste* Lauluyhtye Club For Five ja UMO kiertävät ensi keväänä Suomen suurimmissa konserttisaleissa Erilaisella Tangokonsertillaan, jossa on tarjolla Unto Monosen ja Toivo Kärjen ikivihreitä tangoja uusina, yllättävinä ja viihteellisinä versioina. Erilainen Tangokonsertti on kunnianosoitus kahdelle suomalaisten rakstamalle säveltäjälegendalle Unto Monoselle ja Toivo Kärjelle. Tulevalla kiertueella kuullaan uusia versioita mm. tangoista Tulenliekki, Satumaa, Liljankukka ja Siks oon mä suruinen. Kappalaiden orkesterisovituksista vastanneet Kerkko Koskinen, Marzi Nyman, Pessi Levanto ja Vellu Halkosalmi ovat ujuttaneet tangon taikaan kaikkea mahdollista aina bebopista 60-luvun Motown-souliin. Olemme halunneet jo kauan tuottaa suomalaisen tangokonsertin, koska arvostamme paljon Unto Monosen ja Toivo Kärjen elämäntyötä. Meillä oli UMOn kanssa yhteinen kiinnostus kehittää tangoista uusia versioita, Club For Fivesta tuttu laulaja Jouni Kannisto kertoo. Konsertin sisällön on suunnitellut Club For Fiven kanssa yhteistyössä säveltäjä-kapellimestari Kirmo Lintinen. Aiemmin Club For Five on tehnyt yhteistyötä UMOn kanssa syksyllä 2009 säveltäjä Jukka Linkolan ohjelmistolla. Erilainen Tangokonsertti kuullaan myös Helsingissä UMOn syyskaudella 2011. Club for Fivessa laulavat Maija Sariola, Eeppi Ursin, Juha Virtala, Jouni Kannisto ja Tuukka Haapaniemi. www.clubforfive.fi Teksti: Johanna Laitinen Kuva: Jukka Rapo / Tommi Mäkelä

Numero 1/2011 13

Numero 1/2011 15 Birdland tuo New Yorkin keskelle Helsinkiä ILMIÖITÄ Jyrki Kangas on ollut perustamassa jazzklubi Birdlandia ja kokoamassa sen ohjelmaa vuonna 2010. Mr. Pori Jazzinakin tunnettu muusikko ja suomalaisen jazzkentän konkari Jyrki Kangas perusti Helsingin keskustaan jazzklubin. Idea uudesta paikasta syntyi, kun ravintoloitsija Sedu Koskiselle tarjottiin liiketilaa keskeiseltä sijainnilta. Sedu tuli siihen tulokseen, että jazzklubi olisi hyvä tapa lähestyä hänelle hieman oudompaa yleisöä, eli aikuisia elävän musiikin ystäviä, Kangas selittää. Birdland lienee nimenä tuttu lähes jokaiselle jazzin ystävälle. Saksofonisti Charlie Bird Parkerin mukaan nimetty New Yorkin legendaarinen jazzklubi ei kuitenkaan ollut ainoa mahdollinen esikuva uudelle paikalle. Ehdolla oli myös nimiä kuten Sweet Basil, Cotton Club, Village Vanguard ja Blue Note. Lopulta totesimme, että nimeen Birdland kiteytyy parhaiten juuri se jazzin aikakausi, jota tässä koetetaan tavoittaa, Kangas perustelee. Yhteyttäkin pidetään alkuperäiseen Birdlandiin, joskaan varsinaisesta yhteistyöstä ei Kankaan mielestä voida puhua. Siellä on luonnollisesti ihan eri markkinat, eikä mitään yhteisbuukkauksia voida tehdä. Meiltä voi kuitenkin esimerkiksi voittaa matkoja sinne. Klubi kuin tilauksesta Helsinkiin on jo pidemmän aikaa toivottu vakituista jazzklubia, jossa kotimaiset muusikot saisivat esiintyä. Kankaan mukaan Birdlandille olikin vahva sosiaalinen tilaus. 2010-luvulla ollaan tilanteessa, jossa meillä on satoja huippukoulutettuja jazzmuusikoita, joille ei ole tarpeeksi esiintymismahdollisuuksia. He ovat lehtoreita, maistereita ja opettajia ja soittavat tanssimusiikkia ja mitä milloinkin. Tällainen yksi jazzklubi täyttää vasta hyvin pienen osan siitä tarpeesta, mikä näillä ihmisillä on. Birdland tekee yhteistyötä myös oppilaitosten ja muiden jazztoimijoiden kanssa. Kuusihenkisen neuvonantajaryhmän kanssa suunnitellaan koulutus-, työllistämis- ja ohjelmapolitiikkaakin. Näillä instituutiolla on sen verran rahaa, että ne voivat tuottaa täällä tapahtumia itse ja lisäksi niillä on kovat halut päättää sisällöstä. Eli tämäntyyppistä tilausta tälle paikalle on myös todella paljon. Bilebänditkin jazzareista Birdlandin keskeinen sijainti Mannerheimintiellä tuo mukanaan myös haasteita. Vuokra liiketilassa on todella korkea, eikä kuluja kateta pelkällä jazzilla. Tällaisessä paikassa täytyy olla enemmän myyntiä ja asiakkaita, kuin mitä perinteinen jazzohjelmisto tuo. Sen takia meillä esiintyykin viikonloppuisin myös bileorkestereita. Birdlandin bilebändit eivät kuitenkaan ole mitä tahansa coveryhtyeitä, vaan klubin linja tukee tässäkin suhteessa Kankaan tärkeänä kokemaa jazzmuusikkojen työllistämistä. Me kokoamme tänne omat bändit, jotka koostuvat kaikkein taitavimmista jazzmuusikoista. Tällä tavalla voidaan työllistää juuri sitä huippukoulutettua porukkaa, hän kertoo. Vaikka Birdland kokoaakin omat bileorkesterinsa, siirtynee se jatkossa yhä enemmän syrjään sisällöntuotannosta. Klubin tulevaisuuden Jyrki Kangas näkeekin toiminta-alustana, joka tarjoaa UMOn, Jazzliiton ja opiskelijajärjestöjen kaltaisille toimijoille puitteet tuottaa ohjelmaa. Teksti: Ami Vuorinen Kuva: Liisa Lounila

YSTÄVÄN LAULUT 15.2.2011 klo 19 solisteina mm. Emmi Kangas ja Tuukka Leppänen VANTAAN VIIHDE ORKESTERI BEA TLES Kersantti Pippuri ja muita herkkuja 14.3. ja 15.3.2011 klo 19 solisti Jiri Nikkinen juontaja Jake Nyman ylikapellimestari Nick Davies Konserttitalo Martinus www.vantaapops.fi Liput 25/20 e R-kioskit tapahtumanro 21833

Numero 1/2011 17 Sam Huber Soul Nightin solistina Nyt saa isotella! Maamme kruunaamaton funk-keisari iloitsee uusista tulokkaista ja odottaa innolla tulevaa kohtaamistaan UMOn kanssa Savoyteatterissa 5.5.2011. Torstaina 5.5.2011, Savoy-teatteri Musiikki on ollut tärkeä osa Sam Huberin elämää pienestä pitäen. Ammattiuransa funkyhtye Eternal Erectionin nokkamies aloitti kuitenkin teatterinäyttämöillä. Näytteleminen oli pääammatti ja musiikki oli vakava harrastus. Yhtäkkiä sitten musiikki menikin ohi. Nyt se on ykkössijalla ja teatteri hyvänä kakkosena, Huber kertoo. Ammattilaisuuteen musiikissa ajoi Eternal Erectionin 1990-luvun puolivälissä saavuttama menestys. Alun perin rockia soittanut yhtye ajautui mustan musiikin pariin vähitellen. Me jammailtiin sitä huviksemme ja aluksi ajateltiin, että eihän nyt valkoinen suomalainen voi soittaa tällaista musiikkia. Ratkaisevan tönäisyn oikeaan suuntaan antoi rumpali Mika Kallio. Se sanoi, että unohtakaa rock n roll, funk on paljon parempi juttu teille! Me sitten kokeiltiin ja se menikin oikein hyvin, artisti muistelee. Uuden Suomi-soulin esiinmarssi 1990-luvun jälkeen suomalaisessa soul- ja funk-musiikissa on tapahtunut paljon. Uudet artistit kuten Tuomo, Osmo Ikonen ja Janna Hurmerinta ovat lisänneet mustan musiikin näkyvyyttä tällä vuosituhannella. Huber näkee tämän ehdottoman positiivisena asiana. Mä olen tosi iloinen, että tulee lisää tämän genren artisteja. Nykyään tämäntyyppinen musa ei ole niin marginaalikamaa, sen suosio on kasvanut koko ajan. Yhden eron Huber kuitenkin näkee oman musiikkinsa ja uudempien tulokkaiden välillä. Ehkä näiden musa on kuitenkin enemmän soul- tai R N B -vaikutteista. Puhdasta perusfunkia soittavana bändinä me ollaan Eternal Erectionin kanssa vieläkin harvinaisuus täällä Suomessa. Iso orkesteri, suuret suunnitelmat Sam Huber kertoo haaveilleensa jo pitkään yhteistyöstä UMOn kanssa. Mä näin aikoinaan Veeti Kallion esiintymässä UMOn solistina ja ajattelin heti että mä haluan myös! Tulevan konsertin ohjelmisto pohjaa vahvasti funk- ja soul-musiikkiin, mutta mukana on myös ripaus jazzia ja viihdettäkin. Kun kerran käytössä on näinkin suuri orkesteri, niin on kiva hyödyntää sitä täysillä, Huber hehkuttaa. Funk-keisari aikookin ottaa kaiken irti kuusitoistahenkisen orkesterin tarjoamasta tulivoimasta. Toukokuun Soul Nightissa kuullaan niin uutta kuin vanhaa funkia, soulia, ja R n B:tä sekä reippaan funkahtavia sovituksia genrerajat ylittävistäkin kappaleista. Laulajina konsertissa kuullaan myös Huberin musikaalisia laulajaystäviä: 18-vuotiasta laulajalupausta Ronyaa sekä laulutrio Fabulettesia. Sam Huber soittaa pianoa ja tarinoi katso videopätkä osoitteesta www.umo.fi! KONSERTTI Soul Night UMO, sol. Sam Huber ystävineen Torstaina 5.5.2011 klo 19.00 Savoy-teatterissa Liput: 25/20/12,5 euroa, ennakkoon: Lippupalvelu Dinner & Show -lippu 55/50/42,5 e (edellyttää pöytävarausta Ravintola Katsomosta, lisätiedot: www.umo.fi) Teksti: Johanna Laitinen / Ami Vuorinen Kuva: Aleksi Koskinen

Numero 1/2011 19 Emma Salokosken tähdittämä Rytmyra soi nyt myös Rytmihyrränä Ruotsinkielinen lastenkonsertti Rytmyra Djursånger från ABC nähdään ja kuullaan tänä keväänä myös suomenkielisenä versiona. Rytmihyrrän suomenkielisestä käännöksestä vastaa lastenkirjailija Hannele Huovi. mittelemänä Kirmo Lintisen säveltämä teatterillinen lastenlaulusarja saa nimen Rytmihyrrä Eläinlauluja aapisesta. Rytmihyrrän ja Rytmyran solistina kuullaan laulaja Emma Salokoskea. Ruotsinkielisten eläinlaulujen takaa löytyy sanoittajanimenä Mayvor Fridlund-Lintinen. Vuosina 2002 2006 teimme yhdessä Mayvorin kanssa 28 ruotsinkielistä eläinlaulua erästä kirjaprojektia varten. Olen tätä projektia varten sovittanut näistä kappaleista 18 UMOlle ja Emma Salokoskelle, Kirmo Lintinen kertoo. Konsertin ohjauksesta ja dramaturgiasta vastaa elokuvaja teatteriohjaajana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä tunnettu Christian Lindblad. 2000-luvulla Lindblad on ollut mukana ohjaamassa tai käsikirjoittamassa myös useita draamallisia musiikkituotantoja (mm. Markus Fageruddin lastenooppera Gaia Suomen Kansallisoopperassa 2001). Rytmyran visuaalisen ilmeen ja lavastuksen takana on kuvataiteilija Pirjetta Brander. Lauantaina 12.3.2011, Savoy-teatteri konsert On lasten nukkumaanmenoaika. Pikku-Lotta on jo yöpuvussa, mutta uusi eläinaapinen houkuttelee valvomaan vielä vähän aikaa. Isä ja äiti patistelevat Lottaa höyhensaarille, mutta jännittävä ja taiantuoksuinen kirja vie mukanaan yhä uudelleen ja uudelleen. A, B, C ja niin edelleen mitä eläimiä näiden kirjainten takaa löytyykään? Rytmyra Djursånger från ABC on lastentuotanto, joka kantaesitettiin ruotsiksi syksyllä 2009. Nyt Hannele Huovin rii- KONSERTTI UMO Lapset: Rytmihyrrä Eläinlauluja aapisesta Solistina Emma Salokoski (laulu), Kapellimestarina Kirmo Lintinen Helsinki Savoy-teatteri, Lauantaina 12.3.2011 klo 14.00 Vuotalo, Lauantaina 26.3.2011 klo 14.00 Malmitalo, Lauantaina 2.4.2011 klo 14.00 Porvoo Grand, Sunnuntaina 27.3.2011 klo 15.00, Liput 8 euroa, ennakot: Lippupalvelu, paitsi Porvoo, 7 e: Luckan Grand, p. 019-582 002 UMO Barn: Rytmyra Djursånger från ABC Solist Emma Salokoski (sång), Kapellmästare Kirmo Lintinen Helsingfors Savoy teatern, Lördag 12.3.2011 kl. 16.00 Vuotalo, Lördag 26.3.2011 kl. 16.00 Malmitalo, Lördag 2.4.2011 kl. 16.00, Borgå Grand, Söndag 27.3.2011 kl. 13.00 Biljetter 8 euro, förköp: Lippupalvelu, förutom Borgå, 7 e: Luckan Grand, t. 019-582 002 Teksti: Johanna Laitinen Kuva: Jukka Rapo

Tervetuloa nauttimaan Ravintola Katsomon palveluista teatteriesitysten yhteydessä! Dinner & Show-paketit myynnissä Umon konserttien yhteydessä www.lippupalvelu.fi Järjestä monipuoliset yksityis- ja yritystilaisuudet Ravintola Katsomossa ja Savoy-teatterissa. Tutustu tarkemmin Ravintola Katsomon palveluihin osoitteessa www.royalravintolat.com Kasarmikatu 46 48 / Savoy-teatterin sisäänkäynti ma ti 11 14, ke pe 11 14 & 17 24, la 17 24 (09) 6128 5350 Laatua ja Uutuuksia Soitin Laineella. Tervetuloa tutustumaan! Hub van Laar Soitin Laine Oy - puhaltimet, jousisoittimet ja tarvikkeet - puhallinsoitinkorjaamo Pohjoinen Rautatiekatu 11 00100 Helsinki 09-4366 840 WWW.SOITINLAINE.FI WWW.SLSX.COM Soitin Laine Software experience - studiotarvikkeet, ohjelmistot, tietokoneet, kaiuttimet... Pohjoinen Rautatiekatu 11 00100 Helsinki 040-4561 260