ROVANIEMEN KAUPUNKI Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä
SAIRAUSLOMA Ei ole olemassa subjektiivista sairauslomaoikeutta, vaan kyse on työkyvyttömäksi todetun henkilön sosiaaliturvasta Ei työhön eikä työpaikalle, jos ei voi tehdä työtään sairauden tai tapaturman aiheuttaman esteen takia sairauden hoitaminen ei onnistu ilman lepoa työnteko pahentaisi sairautta tai hidastaisi parantumista aiheuttaisi selvästi muille sairastumisen vaaraa = esim. tartuttamista, tapaturmavaaraa ym.
ICD 10 tautiluokituksen mukaiset diagnoosiluokat I Tartunta ja loistauteja A00 B99 II Kasvaimet C00 D48 III Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt D50 D89 IV Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet E00 E90 V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt F00 F99 VI Hermoston sairaudet G00 G99 VII Silmän ja sen apuelinten sairaudet H00 H59 VIII Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet H60 H95 IX Verenkiertoelinten sairaudet I00 I99 XHengityselinten sairaudet J00 J99 XI Ruuansulatuselinten sairaudet K00 K93 XII Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet L00 L99 XIII Tuki ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet M00 M99 XIV Virtsa ja sukupuolielinten sairaudet N00 N99 XV Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus O00 O99 XVI Eräät perinataaliaikana alkaneet tilat P00 P96 XVII Synnynnäiset epämuodostumat, epämuotoisuudet ja kromosomipoikkeavuudet Q00 Q99 XVIII Muualla luokittamattomat oireet, sairaudenmerkit sekä poikkeavat kliiniset ja laboratoriolöydökset R00 R99 XIX Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset S00 T98 XX Vammojen, sairauksien ja kuoleman ulkoiset syyt V01 Y98 XXI Tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveyspalvelujen tuottajiin Z00 ZZB
Havaintoja palvelukeskusten palautteista Sivistypalvelukeskuksen palautteessa tuotiin esille: Koulupalvelukeskuksen osalta sijaistustarvetta, sisäilmaongelmia sekä kuluneen talven runsaat flunssapoissaolot. Päivähoidon puolelta suurimmat ongelmakentät löytyvät tuki ja liikuntaelinongelmista ja sisäilma ongelmista. Liikunta ja nuorisopalvelukeskuksen osalta ei koettu sairauspoissaolo ongelmia Kulttuuripalveluskeskuksen tuotiin esille pitkät sairauslomat lähinnä tuki ja liikuntaelinongelimiin liittyen
EDELLEEN PALVELUKESKUSTEN HAVAINTOJA Vanhuspalvelukeskuksen palautteessa tuotiin esiin työtapaturmien lisääntyminen (kaatuminen liukkaalla). Infektiotilanne aiheuttaa myös paljon poissaoloja. Sairauslomista pitkiä on n.25 30%, syitä ovat tuleongelmat ja depressio.
EDELLEEN PALVELUKESKUSTEN HAVAINTOJA Sosiaalipalvelukeskuksessa sairauslomat kaikkiaan lisääntyneet (v.2007 1363 pv ja 2008 2371 pv). Tapaturmasl ovat kaksinkertaistuneet (57 pv vs.135 pv). Yli 30 pv.yhtäjaksoisesti kestäneet sairauslomat lisääntyneet (14 kpl versus 40 kpl ) Terveydenhuollonpalvelukeskuksen osalta palautteena oli tuloslaskelma henkilöstökorvausten osalta, joka on kasvanut selkeästi
EDELLEEN PALVELUKESKUSTEN HAVAINTOJA Teknisen tuotanto osaston osalta tuotiin esille työn fyysinen raskaus, organisaation epävarmuus, ulkoistamisen uhka. Poissaoloihin voitaisiin vaikuttaa mm. ajanmukasella kalustolla, työnkierrolla,työn kuormitusta tasaamalla, henkilöstön motivoinnilla omaan liikuntaan, työkykyongemien varhaisella puuttumisella, tapaturmia ehkäisemällä. Esimiesten toivottiin jalkautuvan kentälle. Postiivisen ilmapiirin luomista toivottiin ja ristiriitatilanteisiin puuttumista. Palkkiojärjestelmän kehittämistä, tiedottamista ja päätöksen teon läpinäkyvyyttä tuotiin esille
Kaiken kaikkiaan melko vähän tuotiin esille henkiseen ilmapiiriin, johtamiseen ja työyhteisöön liittyviä asioita.
HAVAINTOJA ALKUVUODEN 08 SAIRAUSLOMISTA TYÖTERVEYSPALVELUISSA Tuki ja liikuntaelin sairauslomat ovat lisääntyneet ensimmäisellä vuosikolmanneksella (verrattuna v.2007 +332 pv) ja ovat edelleen selvästi suurin sairausloman aiheuttajaryhmä tapaturmat ovat lisääntyneet ( +167 pv) liukastumiset ja kaatumiset sydän ja verisuonisairausdiagnoosit vähentyneet ( 83 pv) hengitystieinfektiot aiheuttama sl myös lisääntyneet (+ 245 pv) heng.tieinfektiot riippuvaisia yleisistä epidemioista, sisäilman osuus? mielenterveysdiagnoosit jkv vähentyneet ( 93 pv) F alkuisten diagnoosien määrä pysynyt suhteellisen vakiona viime vuodet: uupumus, depressio, äkilliset stressi reaktiot
MITÄ SAIRAUSLOMIEN TAKANA (työterveyspalvelujen havaintoja)? ONGELMIEN MONINAISUUS JA VAIKEUKSIEN PITKITTYMINEN; (kietoutuu usein työhön ja työyhteisön tilanteisiin: suhde esimiehiin, työtovereihin, työn yleinen hallinta ja työjärjestelyt ) raskas ruumiillinen työ > tule vaivat> kipuilu >yleinen väsymys >depressio työntekijän koulutustaso alhainen >vaihtoehtoja työelämässä vähän > väsyminen>depressio, kipuongelmat huonoon sisäilman laatuun liittyvät ongelmat (siivouksen taso, kosteusvauriot, ilmastointi) ikääntyminen tuo kremppoja, joskus myös työhön kyllästyy yhteydenpito esimiehen ja työntekijän välillä on vähäistä sairauslomien syiden ennaltaehkäisemiseksi kumpi vallalla työelämässä: työtehtävän vaatimusten mukaan työskentely > <työntekijän ominaisuuksien mukaan rakentuva työnkuva? miten toteutuu työkyvyn heikkenemisen ennakointi ja välittäminen työpaikoilla? HALUTAANKO HEIKOIMMAT LENKIT SANEERATA POIS TYÖPAIKOILTA VAI TUETAANKO TYÖNTEKIJÄÄ JATKAMAAN VOIMIENSA JA KYKYJENSÄ MUKAAN?
Mitä työterveyshuollossa tehdään? Yksilöllinen hoito ja kuntoutussuunnitelma sekä terveystarkastusten että sairauskäyntien yhteydessä Ryhmäkuntoutus sekä tth omat ryhmät (tule, depressio, painonhallinta) että Kelan kuntoutuskurssit (ASLAK, TYK, TULE, DEPRESSIO ) sekä Kuntoremontit Yhteistyöneuvottelut työnkuvan muutoksista yhteistyössä esimiesten ja henkilöstötoimiston kanssa (Mahd.varhaisessa vaiheessa! Nyt ollaan vähän myöhässä) Ergonomiakäynnit työpaikoilla Ohjanta ja neuvontatilaisuudet työpaikoilla (työyhteisötyö, luentotyyppiset tietoiskut: tule vaivat, työssä jaksaminen, savuttomuus. Ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, uudelleen koulutus, työhön valmennus ) Ohjaus esim. työnohjaukseen tai terapiaan Osallistutaan yhteistyössä työnantajan edustajien kanssa sisäilmaongelmien ratkaisemiseen Yhteistyötä esimiesten kanssa lisää ja varhaisemmassa vaiheessa!
Mitä voitaisiin vielä tehdä? Hyvä työilmapiiri ja sujuvat työjärjestelyt ovat tutkimuksissa osoittautuneet tärkeäksi työkyvyn tueksi Varhainen tuki/yhteistyökeskustelut systemaattisempaan käyttöön ja jo varhaisessa vaiheessa Esimiehen yhteydenpito sairausloman aikana Esimiehen ja työtovereiden tuki varsinkin pitkiltä sairauslomilta palatessa Vajaakuntoisen työntekijän työjärjestelyt: työnvaatimusten ja työntekijöiden ominaisuuksien yhteensovittaminen, työvoimapankki, uudelleen sijoitukset, uudelleen koulutukset, työkokeilut työhön paluun tueksi ( tämä kohta on erittäin tärkeä!) Resurssointi kohdalleen (varsinkin fyysisesti raskailla aloilla: vanhuspalvelu, päivähoito, tekninen ). Sijaistenkäyttöpolitiikka selkeämpi Työnohjaus käyttöön nopeammin ja siihen tulisi suhtautua positiivisena investointina tulevaisuuteen (sekä yksilö että ryhmämuotoinen) Hyviä kokemuksia työhyvinvoinnin lisäämiseksi löytyy esim. Metsokonsernilta, Druvan hankeesta ja Hki:n kaupungin teknisenviraston työhyvinvointi projektista
IHMINEN JAKSAA JA ON TEHOKAS, KUN IHIMISSUHTEET OVAT KUNNOSSA ON NUKKUNUT HYVIN ON SYÖNYT TERVEELLISESTI ON LIIKKUNUT ELÄMÄ ON TASAPAINOSSA TYÖN JA MUUN ELÄMÄN VÄLILLÄ KOKEE TURVALLISUUTTA