Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015
Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS)... 5 4.2 Imatran rikkidioksidi (SO 2 )... 6 4.3 Imatran typpidioksidi (NO 2 )... 6 4.4 Imatran hiukkaset (PM10 ja PM2,5)... 7 4.5 Imatran rikkilaskeuma... 8 5. Lappeenrannan ilmanlaatutulokset 2015... 9 5.1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS)... 9 5.2 Lappeenrannan rikkidioksidi (SO 2 )... 10 5.3 Lappeenrannan typpidioksidi (NO 2 )... 11 5.4 Lappeenrannan hiukkaset (PM10 ja PM2,5)... 11 5.5 Lappeenrannan rikkilaskeuma... 13 6. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 2015... 14 6.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS)... 14 6.2 Svetogorskin rikkidioksidi (SO 2 ) ja Svetogorskin hiukkaset (PM10) Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6.3 Svetogorskin typpidioksidi (NO 2 )... 14 7. YHTEENVETO... 15 1
1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittausasemista. Vuonna 2015 mittausverkossa oli 15 mittausasemaa. Näistä kahdellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsaannin ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittausasemat sijaitsevat teollisuuslaitosten ja asutus- ja liikennekeskusten lähistöllä. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on vastannut Imatran seudun ympäristötoimi yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa yli 20 vuoden ajan. Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 2015 aikana enimmäkseen hyvää. Ilmanlaatua heikensi eniten maaliskuussa esiintynyt voimakas katupölyajanjakso. Ilmatieteenlaitos ylläpitää valtakunnallista ilmanlaadun verkkopalvelua osoitteessa www.ilmanlaatu.fi. Verkkopalvelun sivuille päivittyy reaaliaikaisesti 48 Suomen paikkakunnan ilmanlaatutiedot. Kuva 1 : Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalin sivuilla on reaaliaikaista ilmanlaatutietoa 48 paikkakunnalta ja 93 mittausasemalta 2
2. Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteiden on tutkimuksissa todettu aiheuttavan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidin päästöjä (SO 2 ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteestä ja lämmityksestä. Typenoksideista typpidioksidi (NO 2 ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. Hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pienhiukkasia (PM2,5) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä, energiantuotannosta ja kaukokulkeumana. Hengitettävät hiukkaset eli PM10 ovat kooltaan alle 10 µm hiukkasia ja pienhiukkaset eli PM2,5 ovat kooltaan alle 2,5 µm hiukkasia. Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitataan mittausverkon alueella kahdella sääasemalla, vuonna 2015 tulosten tarkastelussa käytettiin vain Rautionkylän sääaseman tuulitietoja. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista. 3
3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan 480/96 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 38/2011 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. PM2,5:lle on lisäksi annettu WHO:n vuorokausiohjearvo 25 µg/m³. Taulukko 1 : Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 480/96) mukaiset ohjearvot Komponentti Aika Enimmäispitoisuus, (µg/m³) Typpidioksidi (NO 2 ), NO+NO 2 - vuorokausi (2.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 yksikössä µg(no 2 )/m 3) (Vnp 38/2011) 70 150 30 Rikkidioksidi (SO 2 ) - vuorokausi (2.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (Vnp 38/2011) Kokonaisleijuma (TSP) - vuosi - vuorokausi (98 %-arvo/a) Hengitettävät hiukkaset (PM1 0) Haisevat rikkiyhdisteet - vuorokausi (2. suurin/kk) (TRS) *) yksikössä µg(s)/m³ 80 250 20 50 120 - vuorokausi (2. suurin/kk) 70 Taulukko 2: Valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus (µg/m³) Typpidioksidi (NO 2 ) 1 tunti vuosi 200 40 10 (* Sallittujen ylitysten määrä, kpl 18 Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 tunti 24 tuntia 350 125 24 3 Hengitettävät hiukkaset (PM1 0) Pienhiukkaset (PM2, 5) 24 tuntia 50 1 vuosi 40 vuosi 25 35 4
4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015 Imatran ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuonna 2015 enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatua mitattiin hetkittäin Mansikkalan, Pelkolan ja Rautionkylän mittausasemilla. Ilmanlaatu heikkeni eniten maaliskuussa keväisen katupölyajanjakson aikana, sekä ajoittain paikallisten metsä- ja metalliteollisuuden hajurikkiyhdiste-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen seurauksena. Edelleen vuonna 2015 Mansikkalan hiukkaspitoisuuksia kasvatti uuden Prisman rakennustyömaan toiminta. Pelkolassa ilmanlaatua heikensi Svetogorskin tehtaan päästöt. Rajaliikenteen vähenemisen myötä Pelkolan typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet. Kaukokulkeuman mukana tulleet epäpuhtaudet vaikuttivat Imatran ilmanlaatuun ajoittain. 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Imatran suurimmat TRS:n pitoisuudet mitattiin Rautionkylän mittausasemalla, ja useitten kohonneita TRS:n pitoisuuksia mitattiin Pelkolan mittausasemalla. Valtioneuvoston antama TRS:n eli hajurikkiyhdisteiden ohjearvo ei ylittynyt Imatran mittausasemilla vuoden 2015 aikana. Pelkolan mittausasemalla hajutunteja eli yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin 509 tuntia, Rautionkylässä 289 tuntia ja Mansikkalassa 76 tuntia. Imatran ulkoilman TRS - yhdisteiden pitoisuudet olivat vuosikeskiarvollisesti samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä yhdeksänä vuotena, mutta hajutunteja mitattiin Rautionkylässä, Pelkolassa ja Mansikkalssa vuonna 2015 enemmän kuin edellisenä vuotena. TRS - pitoisuudet ovat kuitenkin selvästi pienentyneet viimeisen 20 vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta. Kuva 2: Rautionkylän ja Pelkolan TRS - yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 10 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 1988 2015 5
4.2 Imatran rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidin pitoisuudet Imatran mittausasemilla olivat vuonna 2015 alle ohje- ja rajaarvojen. Rautionkylässä mitattiin Imatran suurimmat rikkidioksidin pitoisuudet. Huhtikuussa Stora Enson häiriötilanteessa pitoisuudet kohosivat Rautionkylässä kahden tunnin ajaksi yli raja-arvon numeerisarvon, mutta varsinainen raja-arvo ei ylittynyt. Rautionkylän rikkidioksidin pitoisuuksiin vaikuttaa enimmäkseen Stora Enson Imatran tehtaiden päästöt ja Pelkolan pitoisuuksiin Svetogorskin tehtaan päästöt. Mansikkalan mittausasemalla pitoisuuksia kasvattavat enimmäkseen liikenteen päästöt. Kaikilla mittausasemilla pitoisuustasot kasvavat ajoittain kaukokulkeuman seurauksena. Imatralla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet alle ohje- ja raja-arvojen 1997 2003 ja 2005 2015. Kuva 3: Rautionkylän ja Pelkolan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % - tuntiarvot vuosina 1988 2015 4.3 Imatran typpidioksidi (NO 2 ) Vuonna 2015 Imatran suurimmat NO 2 - pitoisuudet mitattiin Mansikkalan mittausasemalla. Pitoisuudet olivat suurimmillaan maaliskuussa. Pelkolan NO 2 - pitoisuudet ovat laskeneet rajaliikenteen vähentymisen seurauksena. Vuoden 2015 typpidioksidien pitoisuudet Imatralla olivat 22-71 % ohjearvoista. Typenoksidien pitoisuuksille on tyypillistä ajallinen vaihtelevuus liikennemäärien mukaan varsinkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla sekä myös vuodenajan mukaan. Teollisuuden NO x - päästöt eivät näy mittauksissa yhtä selvästi kuin liikenteen päästöt. 6
4.4 Imatran hiukkaset (PM10 ja PM2,5) Imatralla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM10) kohosivat voimakkaan katupölyepisodin seurauksena maaliskuussa. Mansikkalassa uuden Prisman rakennustyömaan toiminta kasvatti edelleenkin hiukkaspitoisuuksia vuoden 2015 aikana. Hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi Mansikkalassa maaliskuussa. Rautionkylän ja Teppanalan mittausasemilla PM10:n ohjearvo ei ylittynyt. Kuva 4: Teppanalan ja Mansikkalan PM10:n vuosikeskiarvot ja ohjearvoon verrattavat pitoisuudet 1995-2015 Pienhiukkasia (PM2,5) mitattiin Imatralla Teppanalassa. WHO:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt Teppanalan mittausasemalla vuonna 2015. PM2,5:n pitoisuustasot kohosivat kovien pakkasten aikaan sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta. Kuva 5: Teppanalan PM2,5:n vuorokausikeskiarvot vuonna 2015 ja WHO:n ohjearvo 25 µg/m³ 7
4.5 Imatran rikkilaskeuma Imatran laskeuma-asemien kokonaisrikkilaskeuma on pienentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyi kuitenkin Pelkolan ja Rautionkylän laskeuma-asemilla vuonna 2015. Kuva 6: Imatran laskeuma-asemien rikkilaskeumat vuosina 1990 2015 Kuva 7: Rautionkylän ilmanlaadun mittauskoppi, laskeumakeräin ja ilmanlaadun mittalaitteita 8
5. Lappeenrannan ilmanlaatutulokset 2015 Lappeenrannan kaupungin alueella ilmanlaatua mitattiin sekä Lappeenrannan ydinalueen alueella että entisen Joutsenon kaupungin alueella. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu oli vuonna 2015 enimmäkseen hyvää kaikilla mittausasemilla. Ilmanlaadultaan erittäin huonoja päiviä mitattiin maaliskuussa voimakkaan katupölyajanjakson aikana. Ilmanlaatua heikensivät eniten kevätpölykauden aikana kohonneet hiukkaspitoisuudet sekä tehtaiden toimintahäiriöiden aiheuttamat kohonneet hajurikkiyhdistepäästöt. 5.1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 2015 hajurikkiyhdisteitä eli TRS:ää mitattiin Lappeenrannassa kuudella mittausasemalla: Lappeenrannan keskustassa, Tirilässä, Lauritsalassa, Ihalaisessa sekä Joutsenon alueella Pulpin ja Joutsenon keskustan mittausasemilla. TRS:n ohjearvo ei ylittynyt vuoden 2015 aikana millään Lappeenrannan mittausasemalla. Yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja eli ns. hajutunteja mitattiin Lappeenrannan keskustassa 37 tuntia, Tirilässä 169 tuntia, Lauritsalassa 331 tuntia, Ihalaisessa 40 tuntia, Pulpilla 116 tuntia ja Joutsenon keskustassa 76 tuntia. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2015 Pulpilla TRS:n pitoisuustaso oli selvästi alhaisempi kuin edellisenä vuotena. Lauritsalan ja Tirilän pitoisuustasot olivat suurempia kuin edellisenä vuotena. Kuva 8: Tirilän ja Lauritsalan mittausasemien TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 10 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina 1989-2015 9
Kuva 9: Pulpin ja Joutsenon keskustan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 10 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina 1990-2015 5.2 Lappeenrannan rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia mitattiin Tirilän, Pulpin ja Joutsenon keskustan mittausasemilla. Pulpilla mitattiin kerran tuntiraja-arvon numeerisarvon ylittävä pitoisuus 428 µg/m³, mutta raja-arvo ei ylittynyt. Pitoisuudet ovat pienentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat aina olleet alle ohje- ja raja-arvojen. SO 2 -pitoisuudet kohoavat kovien pakkasten, tehtaiden toimintahäiriöiden sekä kaukokulkeumaepisodien aikana. Kuva 1 0: Tirilän ja Pulpin mittausasemien rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % - tuntikeskiarvot vuosina 1989-2015. Lappeenrannan keskustan rikkidioksidimittaus lopetettiin maaliskuussa 2013. 10
5.3 Lappeenrannan typpidioksidi (NO 2 ) Typpidioksidia mitattiin vuonna 2015 Lappeenrannan keskustassa, Ihalaisessa, Tirilässä ja Pulpilla. Typpidioksidin pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosien varrella. Ihalaisen mittausasemalla pitoisuustaso on suurempi kuin muilla mittausasemilla. Suurimmillaan pitoisuudet olivat maaliskuussa. Lappeenrannassa typenoksidipitoisuuksien keskeinen päästölähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamuruuhkien aikana sekä kovan pakkasen ja alhaisen tuulennopeuden vaikutuksesta. Pitoisuudet olivat Lappeenrannan keskustassa 25-60 %, Ihalaisessa 30-90 %, Tirilässä 20-49 % ja Pulpilla 18 33 % ohje- ja raja-arvoista. 5.4 Lappeenrannan hiukkaset (PM10 ja PM2,5) Lappeenrannassa mitattiin vuonna 2015 hengitettäviä hiukkasia (PM10) neljällä mittausasemalla: Lappeenrannan keskustassa, Lauritsalassa, Ihalaisessa ja Joutsenon keskustassa. Pienhiukkasia (PM2,5) mitattiin Tirilässä, Lappeenrannan keskustassa ja Pulpilla. Vuonna 2015 maaliskuussa esiintynyt katupölyajanjakso oli voimakas ja se kasvatti hiukkaspitoisuuksia aikaisempia katupölyjaksoja korkeammalle tasolle. Hengitettävien hiukkasten (PM10) ohjearvo ylittyi Ihalaisessa, Lappeenrannan keskustassa ja Lauritsalassa maaliskuussa. Joutsenon keskustassa ohjearvo ei ylittynyt. Hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvo ei myöskään ylittynyt vuoden 2015 aikana, vaikkakin numeerisarvon ylityksiä mitattiin muutamina päivinä kaikilla mittausasemilla. Kuva 11: Lappeenrannan keskustan, Lauritsalan, Ihalaisen ja Joutsenon keskustan hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeerisarvon 50 µg/m³ylitysten lukumäärät vuosina 1997-2015 11
Kuva 1 2: Lappeenrannan keskustan, Tirilän ja Pulpin mittausasemien pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuorokausikeskiarvot vuonna 2015 Lappeenrannan keskustassa mitattiin WHO:n vuorokausiohjearvon ylitys yhden kerran vuoden 2015 aikana, Tirilässä ja Pulpilla ei vuorokausiohjearvo ylittynyt. PM2,5:n pitoisuudet kohoavat pakkasen ja vähätuulisen säätilan aikana, sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta. PM2,5:n pitoisuuksien vuosiraja-arvo 25 µg/m³ei myöskään ylittynyt vuonna 2015. Kuva 1 3: Lappeenrannan keskustan mittausasema sijaitsee Snellmaninkadun varrella olevan Kauppahallin tiloissa. 12
5.5 Lappeenrannan rikkilaskeuma Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikille ylittyi Ihalaisen laskeumapisteellä vuonna 2015. Laskeuman vertailupiste sijaitsi Ruokolahdella Äitsaaressa. Lappeenrannan laskeuma-asemien rikkimäärät ovat laskeneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kuva 1 4: Lappeenrannan laskeuma-asemien rikkilaskeumat vuosina 1993-2015 13
6. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 2015 Vuonna 2015 Svetogorskissa mitattiin ilmanlaatua yhdellä mittausasemalla, joka sijaitsi Svetogorskin hotelli Complexin parkkipaikalla. Ilmanlaatu Svetogorskissa on parantunut 2000 - luvulla. Vuonna 2015 Svetogorskissa mitattiin hajurikkiyhdisteitä ja typenoksideja. 6.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 2015 Svetogorskissa mitattiin usein kohonneita TRS:n pitoisuuksia. Pitoisuudet olivat kuitenkin vuositasolla samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä kahtena vuotena. 1900- luvun lopussa ja 2000 - luvun aikana Svetogorskin tehtaalla tehdyt prosessimuutokset ovat vähentäneet TRS - päästöjä ilmaan. Vuonna 2015 TRS:n suomalainen vuorokausiohjearvo ei ylittynyt Svetogorskissa. Ns. hajutunteja eli yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin mittausasemalla 1244 tuntia. Kuva 1 5: Svetogorskin TRS- yhdisteiden vuosikeskiarvot yksikössä µg(s)/m³ ja tuntipitoisuuden 10 µg(s)/m³ylitykset prosentteina vuosina 1990 2015 6.3 Svetogorskin typpidioksidi (NO 2 ) Vuonna 2015 Svetogorskissa typenoksidien pitoisuudet olivat alle Suomen ohje- ja rajaarvojen. Suurimmat pitoisuudet mitattiin helmikuussa. Vuoden 2015 pitoisuudet olivat hiukan pienempiä kuin edellisenä vuotena. 14
7. YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 2015 mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Maaliskuussa vallinnut voimakas katupölyjakso heikensi ilmanlaatua kaikkialla Etelä- Karjalassa. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut viimeisten 20 vuoden aikana. Ongelmana ovat edelleen joka keväinen katupölyajanjakso sekä ajoittain kohoavat hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Myös kaukokulkeumaepisodit heikentävät alueen ilmanlaatua aika ajoin. Ilmatieteenlaitos ylläpitää valtakunnallista verkkopalvelua ilmanlaatuportaalia. Portaalin sivuilta on mahdollista seurata Etelä-Karjalan ja kaiken kaikkiaan 48 Suomen kunnan ilmanlaatutietoja reaaliaikaisesti (www.ilmanlaatu.fi ). Uutisvuoksessa julkaistaan ilmanlaatuindeksitiedotetta tiistain ja lauantain lehdissä. Imatran seudun ympäristövalvonnan kotisivuilta (www.imatraseudun ymparistotoimi.fi) on luettavissa Etelä-Karjalan ilmanlaadun vuosiraportit vuosilta 2004-2015, sekä vuosiraportin tiivistelmälehdyköitä vuosilta 2005-2015. Kuva 1 6: Ilmanlaatu Etelä-Karjalassa vuonna 2015 ilmanlaadun tunti-indeksillä arvioituna 15
Kuva 17: Kuva Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkon Enview tiedonkeruuohjelman tulossivusta 16
Yhteystiedot: Imatran seudun ympäristövalvonta Virastokatu 2 55 100 IMATRA puh: 020 61 74301, 020 61 74319 e-mail:ymparistotoimi@imatra.fi 17