SUOMEN MOOTTORILIITTO ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014
SISÄLLYSLUETTELO: 1. SUOMEN MOOTTORILIITTO ry (SML)... 3 1.2 SML:n edustamat moottoriurheilulajit... 3 2. TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄKOHDAT... 4 3. SML:N TALOUDEN NÄKYMÄT... 4 4. SML:N TOIMINTA JA PAINOPISTEET... 5 5. NUORISOTOIMINTA... 5 6. HARRASTUSTOIMINTA... 5 7. KOULUTUSTOIMINTA... 6 7.1. Valmentajakoulutus... 6 7.2. Toimitsijakoulutus... 6 7.3. VALMENNUS... 7 7.4. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU SEKÄ KILPAILUTOIMINTA... 8 8. VIESTINTÄ... 8 8.1. Sisäinen viestintä... 8 8.2. Ulkoinen viestintä... 9 8.3. Arvokilpailutoiminta... 10 9. YMPÄRISTÖTYÖ... 10 10. SML JA YHTEISTYÖ URHEILUYHTEISÖN KANSSA... 11 10.1. Antidopingtoimikunta (ADT) ja Antidopingtyö... 11 10.2. Valo ry... 12 10.3. Opetusministeriö (OKM)... 12 10.4. Olympiakomitea (OK)... 12 10.5. Trafi... 12 10.6. Kansainvälinen järjestötoiminta... 12 2
1. SUOMEN MOOTTORILIITTO ry (SML) SML:n toiminnan tarkoituksena on vastata maamme kaikesta jäsenkerhojen moottoripyörä-, moottorikelkka- ja ATV-toiminnasta (eng. all terrain vehicle) sekä sen kehittämisestä ja edunvalvonnasta. SML:n tarkoituksena on toimia kerhojen elinvoimaisuutta edistävänä yhteisönä, kehittää ja ylläpitää kilpa- ja huippu-urheilua sekä vahvistaa nuorisotoimintaa, tukea liikennekasvatustyötä sekä moottoripyöräilyä, moottorikelkkailua ja ATV harrastuksena. SML:n toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. SML on jäsenenä kansainvälisessä kattojärjestössä Fédération Internationale Motocyclisméssä (FIM) ja Euroopan kattojärjestössä FIM Europe:ssa (entinen European Motorcycle Union) (UEM) ja toimii näiden kansainvälisten järjestöjen edustajana Suomessa. SML on yksi viidestä pohjoismaisten moottoriliittojen neuvoston NMC:n jäsenistä. SML on myös Valo ry:n ja Suomen Olympiayhdistys ry:n jäsen. 1.2 SML:n edustamat moottoriurheilulajit SML: toimintaan kuuluvat seuraavat lajit: Road Racing, Drag Racing, Motocross, Supermoto, Trial, ATV, Enduro, Cross country, Speedway, Jääspeedway, Maarata, Jäärata, Snowcross, Moottorikelkka-Enduro, Moottorikelkka-Sprint, Moottorikelkka-Drag Racing, Moottorikelkka-Ovaali, Matkailu ja liikenne sekä Classic. 3
2. TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄKOHDAT Vuoden 2014 toimintasuunnitelman pääkohdat noudattavat strategian linjauksia. Toimintaa kuvaa vahva tahto ja pitkäjänteinen kehitystyö suomalaisen moottoriurheilun kehittämiseksi, mikä näkyy kentällä muun muassa liiton tarjoamien palveluiden kehityksellä. Kilpailutoiminta on keskeisin osa SML:n toimintaa. Vuoden 2013 aikana uusi jäsentieto- ja kilpailuhallintajärjestelmä otetaan käyttöön, valmennus-, nuoriso- ja koulutus toimintaa kehitetään ja olemme mukana yhteiskuntavaikuttamisessa. Ympäristöasiat ovat entistä tärkeämmässä roolissa moottoriurheilun toimintamahdollisuuksien säilyttämisessä ja tämä toiminta on huomioitu toiminnan suunnittelussa. 3. SML:N TALOUDEN NÄKYMÄT Yhteiskunnan taloudellinen epävakaus on vaikuttanut myös harrastus- ja kilpailutoimintaamme. Uusien harrastajien löytämiseksi on kehitettävä uusia toimia ja tuotteistamisen eteen tehdään kuluvan vuoden aikana työtä, jotta tulevaisuuden varainhankinnalle saadaan luotua paremmat peruslähtökohdat. Samalla käynnistetään uusia toimenpiteitä harrastus- ja kilpailutoiminnan laadun kehittämiselle. Talousarviossa on huomioitu kuuden toimiston työntekijän kulut. Toimintaan osallistuvat lähes 100 luottamushenkilöä, muodostavat myös merkittävän osan SML:n toiminnan kuluista. Osa kokouksista pyritään järjestämään puhelin- tai etäkokouksina ja myös muita toimenpiteitä selvitetään kustannusten säästämiseksi. Taloushallinnonpalvelut hoidetaan Rantalainen Oy:ltä ostopalveluna. Toimintasuunnitelmassa kirjatut toimenpiteet perustuvat hallituksen vahvistamaan talousarvioon. 4
Talousarvio on laadittu sekä kulujen että tuottojen osalta varovaisuutta noudattaen. Talouden toteutuminen edellyttää tarkkaa kulujen hallintaa. 4. SML:N TOIMINTA JA PAINOPISTEET Toiminnan ja painopisteiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon uuden liikuntajärjestön tavoitteet sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön ja urheiluyhteisössä toimivien tahojen suositukset. Toiminnan tärkeiksi painopisteiksi ovat nimetty tietojärjestelmien kehittäminen, nuoriso- ja harrastustoiminta, ympäristötyö, koulutus- ja valmennustoiminta sekä naisten toiminta moottoriurheilussa. Mainitut painopisteet on priorisoitu tärkeiden kehittämistoimien joukkoon. Arvokilpailustrategia ja kansainvälinen toiminta sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat myös priorisoituja kehityskohteiksi. 5. NUORISOTOIMINTA Olennaisena tavoitteena on tarjota tietoa ja tukea niille kerhoaktiiveille, jotka ovat sitoutuneet kehittämään oman kerhon toimintaa. Tärkeinä toimina ovat koulutusrakenteen selkiyttäminen ja koulutusten tarjoaminen kerhoille: Ohjaajakurssi toimii 1. tason kurssina, joka tarjoaa perustietoa aloiteleville valmentajille ja ohjaajille. Valmentajakoulutus jatkaa 2. tason koulutuksena ja tarjoaa jatkokoulutusta kokeneemmille valmentajille. Koulutusten rinnalle ja kerhotason toiminnalle luodaan materiaaleja, jotka kohdistetaan jäsenkerhojen ohjaajille ja valmentajille, ajajille sekä ajajien vanhemmille ja taustajoukoille. 6. HARRASTUSTOIMINTA SML tarjoaa tietoa lajeista ja moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksista jo mukana oleville harrastajille sekä erityisesti potentiaalisille uusille harrastajille. SML:n hallitus on nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää millä kehitystoimilla moottoriurheilun aloittamiskynnystä voidaan tehokkaimmin madaltaa ja näin helpottaa uusien harrastajien siirtymistä moottoriurheilun pariin. 5
Harrastustoiminnan toteuttamisessa jäsenkerhoilla on ensisijainen rooli. SML tukee kerhojen järjestämää harrastustoimintaa tarvittavin toimenpitein, kuten koulutuksen ja laaditun materiaalin avulla. 7. KOULUTUSTOIMINTA Lajiliiton koulutusjärjestelmän kehittäminen on yksi tärkeä kehitysalue. Uusien kouluttajien rekrytointia, jotta koulutus tarpeeseen pystytään vastaamaan paremmin. SML:n vastuu kouluttajana ja moottoriurheiluun liittyvän tiedon välittäjänä on merkittävä ja tällä hetkellä koulutustoimintaa pyritään kehittämään vastaamaan vaatimuksia. Tärkeitä osa-alueita ovat valmentajakoulutus ja toimitsijakoulutuksen kehittäminen. Jäsenkerhoja ohjataan koulutustoiveen ja koulutuksen tason mukaan joko SML:n järjestämille kursseille tai aluejärjestöjen valmennuskoulutuksiin. Omaehtoisesti toteutettavat kerhokoulutukset toimivat myös perusvaatimuksina korkeamman tason toimitsijakoulutuksille. 7.1. Valmentajakoulutus Valmentajakoulutusta toteutetaan 1. ja 2. tasoilla. Lisäksi erillisiä lajikohtaisia koulutuksia järjestetään ohjaajien ja valmentajien toiminnan tueksi. Tervetuloa ohjaajaksi koulutuksen pohjalta tehtyä koulutusta kerhotoiminnan tueksi jatketaan. Valmentajakoulutuksen kehittämistä 1. tasolla jatketaan yhteistyössä Vierumäen, AKK:n ja ratsastajainliiton kanssa. 7.2. Toimitsijakoulutus Toimitsijakoulutuksia järjestetään keväällä ja syksyllä kesän ja talven kilpailukausien välissä. Koulutuksia järjestetään toimistojohtoisesti 4-6 kertaa vuodessa maantieteellinen tasa-arvo huomioiden. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan pienempiä paikallisia kursseja yhteistyössä kerhojen kanssa. Koulutustoiminnan lisäksi tavoite on SML:n kerhoille tarkoitettujen koulu- 6
tusmateriaalien lisääminen, kouluttajien määrän kasvattaminen. Koulutuksen viestinnän apuna kehitettään SML:n www-sivuja ja vuoden 2013 lopussa avattua Facebook sivua. FIM toimitsijakursseja järjestetään tarpeen mukaan 2-3 ja ensimmäisenä vuorossa on kevättalvella järjestettävä CTI seminaari. 7.3. VALMENNUS Valmennuspäällikkö vastaa eri lajien valmennusjärjestelmän kehittämisestä ja järjestää lajivalmentajille toimintaedellytyksiä. Valmennusryhmien toiminnan koordinointi, valmentajakoulutuksen kehittäminen ja lajien yhteisten valmentajakoulutusosioiden toteuttaminen sekä valmennusmateriaalin tuottaminen ovat valmennuspäällikön tehtävänä. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu kerhovalmennuksen kehittäminen sekä sinettiseurojen valmennuksen tukeminen samoin kuin yhteistyö valmennuksen osalta lajiliittojen, liikunta- ja urheilujärjestöjen sekä muiden valmennukseen liittyvien tahojen kanssa. Maajoukkueiden ja valmennusryhmien valinta tapahtuu yhteistyössä lajipäällikön ja lajivalmentajan kanssa. Nuorten valmennusryhmät toimivat seitsemässä lajissa, joissa järjestetään kansainvälistä kilpailutoimintaa. Valmennusryhmiin kuuluu vuosittain noin 50 urheilijaa iältään 10 23 vuotta, jotka lajeissaan tavoittelevat kilpailemista kansainvälisissä arvokilpailuissa. Valmennusryhmien toimintaa jatketaan samankaltaisena kuin edellisinä vuosina, eli toiminnan pääpaino on noin 2-10 leirin/laji toteuttaminen lajivalmentajan ja valmennuspäällikön toimesta ja niiden kautta urheilijoiden omatoimisen harjoittelun ohjeistaminen. Lajikohtaiset suunnitelmat tehdään lajivalmentajien ja valmennuspäällikön toimesta. Jatkossa tullaan lisää keskittymään henkilökohtaisen tavoitteenasettelun ja suunnitelmallisuuden ohjeistamiseen. Suomessa järjestettävät leirit järjestetään leirin tavoitteita parhaiten vastaavassa paikassa varsinkin ajoleirien osalta, mutta pääleirikeskuksena toimii Suomen Urheiluopisto Vierumäellä. 7
Urheilijasopimukset tehdään valmennusryhmäurheilijoiden kanssa, jossa molemminpuolisesti sitoudutaan toimimaan yhteisesti sovitulla tavalla. Samaa käytäntöä toteutetaan maajoukkueiden kanssa. Sopimusten periaatteellisella taustalla ovat eettisesti kestävän urheilun jatkuminen ja edistäminen sekä osapuolten velvollisuuksien ja yhteisten pelisääntöjen selventäminen. Harrastevalmennuksen tulisi motivoida ja innostaa harrastajia monipuoliseen liikuntaan ja urheiluun. Internet-sivujen harjoitusohjelmien uudistamista ja laajentamista jatketaan sekä nuorten että muidenkin harrastajien omatoimisen harjoittelun aktivoimiseksi. Lajianalyysien tekemistä jatketaan lajeissa tarvittavien ominaisuuksien määrittämiseksi. Tulosten avulla tullaan kehittämään lajikohtaista harjoittelua. Valmennusyhteistyön kehittämistä jatketaan urheiluoppilaitosten ja puolustusvoimien urheilukoulun kanssa sekä menttaalivalmennuksen kehittämistyötä jatketaan.. 7.4. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU SEKÄ KILPAILUTOIMINTA Valmennuspäällikkö laatii oman toimintasuunnitelman maajoukkuekilpailujen osallistumiseen osalta. Pääasiassa tarkoitus on osallistua MM-tason maajoukkuekilpailuihin hallituksen strategisten linjausten mukaan. Valittavien maajoukkueiden tulee menestymisodotusten osalta täyttyä vähintään lajiensa osallistuvien maiden paremman kolmanneksen joukkoon. Muulle tasolle osallistutaan maajoukkuetoiminnassa vain silloin kun se valmennuksellisesti voidaan osoittaa merkittäväksi ja mikäli toiminnalle löytyy riittävät varat omaehtoisen varainhankinnan kautta. Varainhankinnan on pääasiassa suoritettava SML:n lajin luottamustahon toimesta. 8. VIESTINTÄ 8.1. Sisäinen viestintä 8
SML:n sisäinen viestintä painottuu sähköiseen viestintään, jolloin pääviestintäkanavia ovat liiton verkkosivut, ja sähköpostitse lähetettävät kerhotiedotteet kerhojen edustajille ja luottamusryhmille. Sisäisen viestinnän pääkohderyhmiä ovat SML:n lajiryhmät ja niiden edustajat sekä jäsenkerhot ja niihin kuuluvat harrastajat. Nykyisellään kerhotiedotteet ovat koonteja niistä ajankohtaisista asioista, uutisista ja tiedotteista, jotka on julkaistu liiton verkkosivuilla. Kerhotiedote lähetetään säännöllisesti. Sisäisen, kerhoille suunnatun viestinnän ja jäsentietojen ylläpitämisen kehittämiseksi on käynnistetty kattava ja laaja- alainen, AKK-Motorsport ry:n KITI järjestelmään perustuva rekisterijärjestelmäuudistus, jonka on tarkoitus tuoda lisäarvoa ja palvelulaajuutta kerhoille ja heidän jäsenilleen. Vuoden aikana kerhoille tiedotetaan uudesta rekisterijärjestelmästä ja otetaan halukkaat kerhot mukaan hankkeeseen. Rekisterin palvelumahdollisuuksia kehitetään yhdessä ylläpitäjän Agenteqin ja AKK-Motorsport ry:n kanssa. SML on avannut Facebook-sivun, jota tullaan hyödyntämään enenevässä määrin vuoden 2014 aikana. SML :n tiedotusta viedään lisäksi eteenpäin koulutusten, valmennustapahtumien ja kilpailutapahtumien yhteydessä. 8.2. Ulkoinen viestintä Ulkoisen viestinnän tavoitteena on lisätä liiton ja sen edustamien lajien tunnettavuutta sekä urheilukentällä, että mediassa yleensä. Ulkoisen viestinnän pääkohderyhmän muodostavat suomalaisen median edustajat. Tiedotteet lähetetään suoraan median edustajille SML:n medialistan kautta. SML:n ulkoista viestintää edustaa myös markkinointiviestintä, joka käsittää muun muassa erilaiset sidosryhmätapahtumat, alan messut sekä liiton esitteet. 9
8.3. Arvokilpailutoiminta SML anoo aktiivisesti eri lajien EM- ja MM-tason kilpailuja. Kilpailut järjestetään pääsääntöisesti kerhojen toimesta ja SML tukee järjestäviä kerhoja viestinnässä, KV- toimitsijoiden järjestämisessä kilpailuihin sekä kilpailukohtaisesti sopimukseen kirjatuin toimenpitein. Vuoden aikana järjestetään kahdeksan eri EM- ja MM-tason tapatumaa. Tapahtumia tuodaan messuilla, sähköisen viestinnän ja Facebook -sivun kautta sekä eri tiedotteissa. Tapahtumakohtaisesti järjestetään myös erillisiä tiedotustilaisuuksia. 9. YMPÄRISTÖTYÖ SML on tehostanut ympäristöön ja kestävän kehityksen liittyvää toimintaa. Kehitystyö perustuu positiiviselle yhteistyölle ja riittävälle tiedottamiselle siitä, mitä moottoriurheilu ja SML:n jäsenien toteuttama toiminta käytännön tasolla on. Tavoitteena on vastuuntuntoinen moottoriurheilu ja ympäristön huomioiminen kuitenkin siten, että kohtuuttomia määräyksiä ei kohdistuisi moottoriurheiluun rasitteeksi. Toimenpiteinä järjestetään ympäristökoulutusta toimitsijakoulutusten yhteydessä sekä kerhojen toimesta SML:n materiaalin pohjalta. Lisäksi ympäristöohjelma, ympäristösäännöt ja ympäristöohjeet päivitetään aina tarpeen mukaan ajan tasalle ympäristöryhmän toimesta. Yhteydenpito yhteiskunnan päättäjiin on avainasemassa ja tällä osaalueella jatketaan aiempina vuosina aloitettua yhteistyötä. SML toteuttaa aktiivista yhteydenpitoa ympäristöministeriön ja yhteistyökumppani SITO:n kanssa ja tukee tarpeen mukaan jäsenistön hankkeita tarjoamalla tietoa ja kirjoittamalla lausuntoja lupa-anomusten liitteeksi. Vuoden aikana viedään eteenpäin ympäristöministeriön ja AKK-motorsport ry:n kanssa käynnistetty MLL 30 mukaisen luvan hakuohjeen laatimistyötä. Vuoden aikana toteutetaan mittaukset melumallinnusten lähtöarvojen päivittämiseksi. 10
SML:n on olla mukana FIM:n ympäristötoiminnan linjauksissa ja vahvistaa omalta osaltaan moottoriurheilun imagoa ilmastonmuutosta hidastavana urheilumuotona. SML:n tavoite on moottoriurheilun imagon vahvistaminen ympäristöä huomioivana urheilumuotona. 10. SML JA YHTEISTYÖ URHEILUYHTEISÖN KANSSA Urheiluyhteisöön kuuluu eri lajiliittojen lisäksi muita yhteiskunnallisia toimijoita, joiden kanssa lajiliitot tekevät yhteistyötä. SML on liittynyt uuden liikuntaorganisaation VALO ry:n jäseneksi ja tekee yhteistyötä järjestön kanssa. VALO ry:n on perustettu SLU:n, Nuoren Suomen ja Kunto ry:n tilalle hoitamaan entisten toimijoiden vastuualueita. SML pyrkii vuoden aikana ylläpitämään jo muodostettuja yhteistyösuhteita ja kehittämään yhteistyötä SML:n toimintaan läheisesti liittyvien tahojen kanssa. Läheisiin yhteistyötahoihin kuuluvat esimerkiksi ADT, OKM, Ympäristöministeriö, Olympiakomitea, AKK-Motorsport ry, Trafi ja VALO ry. 10.1. Antidopingtoimikunta (ADT) ja Antidopingtyö SML toimii yhteistyössä Suomen ADT:n kanssa ja toteuttaa toiminnassaan antidopingsäännöstön määrittelemiä linjauksia. Kerhoille tarjottavia antidoping -koulutuksia pidetään osana toimitsija-, valmennus- ja kerhokoulutuksia. SML tiedottaa jäsenistöä kaikista antidopingtyöhön liittyvistä ajankohtaisista asioista internetsivuilla, kerhotiedotteissa ja -tilaisuuksissa. Kaikille ajajalisenssin hankkineille kuljettajille toimitetaan SML Antidoping-ohje, jolla ohjeistetaan ADT:n kanssa sovittujen käytäntöjen oikeaoppiseen noudattamiseen. Ensisijaisena tavoitteena on puhtaan moottoriurheilun säilyttäminen ja ennaltaehkäisevä nuorisotyö. 11
Kilpailun järjestäjälle kohdistettu antidoping-ohje päivitetään vastaamaan ADT:n vuodelle 2014 tekemiä mahdollisia uudistuksia. Antidoping-ohje on edelleen tarjolla kaikille jäsenkerhoille ja ohjeet toimitetaan SML:n toimesta kaikille kilpailun järjestäjille. 10.2. Valo ry SML osallistuu uuden liikuntajärjestö Valon kehitystilaisuuksiin, kokouksiin ja seminaareille. 10.3. Opetusministeriö (OKM) Vuoden aikana osallistutaan OKM:n järjestämiin tilaisuuksiin resurssien mukaisesti. SML:n edustaja osallistuu lajiliitoille tarkoitettuihin tilaisuuksiin, kuten Valo ry:n ja OKM yhdessä järjestämille järjestöpäiville. 10.4. Olympiakomitea (OK) Yhteistyön lisäksi SML pyrkii muuttamaan OK:n linjauksen moottoriurheilusta. Tulevaisuudessa moottoriurheilu pyritään saamaan mukaan eiolympialajien tuen piiriin, mikäli projektit tai kriteerit antavat sille mahdollisuuden. SML:n edustaja osallistuu järjestettäviin kokouksiin. 10.5. Trafi SML osallistuu Trafin järjestämiin kokouksiin ja seminaareihin ja antaa tarpeen mukaan lausunnot käynnissä oleviin hankkeisiin ja lainsäädäntötyöhön. 10.6. Kansainvälinen järjestötoiminta SML on jäsenenä Fédération Internationale Motocyclisméssä (FIM) ja Euroopan kattojärjestössä FIM Europe (entinen European Motorcycle Unionissa) (UEM) SML:n edustajat osallistuvat kansainvälisten kattojärjestöjen toimintaan. FIM:n kevät- ja syyskokouksiin osallistuu SML:n edustajaa. FIM Europen vuosikokoukseen kesä-heinäkuussa osallistuu SML:n edustus. Lisäksi sekä FIM:n että FIM Europen komissioihin nimetyt SML:n edustajat osallistuu aktiivisesti järjestettäviin kokouksiin ja koulutuksiin. 12
SML lähettää myös kansainvälisiin koulutuksiin muutamia henkilöitä vuosittain tarpeen mukaan. SML pyrkii saamaan uusia edustajia mukaan KVliittojen komissiotyöhön. SML on jäsen myös pohjoismaisten lajiliittojen yhteisessä valtuustossa (NMC). Eri lajien edustajat kokoontuvat vähintään kerran vuodessa päättääkseen maitten välisestä yhteistyöstä. Hallituksen nimeämä edustaja osallistuu NMC:n turvallisuutta kehittävän edunvalvonta ryhmän työskentelyyn. Puheenjohtaja ja pääsihteeritasolla kokoonnutaan edellä mainitulla tavalla. Kurt Ljungqvist Toimitusjohtaja Juhani Halme Puheenjohtaja 13