Eläinsuoja, Tohmajärven kunta, Saarion kylä, Hämälän tila (848-417-5-37). Eläinsuojan osoite on Ristonniementie 59, 82600 Tohmajärvi.

Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 113/2013/1 Dnro ISAVI/29/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2013 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, Tohmajärvi Antti Shemeikka Ristonniementie 59 82600 Tohmajärvi LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja, Tohmajärven kunta, Saarion kylä, Hämälän tila (848-417-5-37). Eläinsuojan osoite on Ristonniementie 59, 82600 Tohmajärvi. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuojan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 3.4.2013. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnasta on tehty 28.2.2001 Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain voimaanpanolain 6 :n mukainen ilmoitus, joka on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tuolloin eläinsuojassa oli tarkoitus pitää enimmillään 60 lypsylehmää, 52 hiehoa tai lihanautaa sekä 39 vasikkaa (noin 535 eläinyksikköä). ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio

2 (14) Ympäristökeskus on arvioinut luvantarvetta uudelleen tarkastuksella 30.12.2008, jolloin lypsylehmiä oli 72 kpl, hiehoja 55 kpl ja 20 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorkarjaan kuuluvaa eläintä. Tällöinkään eläinsuojalta ei edellytetty ympäristölupaa. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa hanke sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta merkittäväksi määritellylle alueelle (ma). Saarion alueella ei ole yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alue on maatalousympäristöä, jolla viljellään mm. nurmea ja viljaa. Eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö on metsää ja peltoa. Lähin naapurin asuinkiinteistö on noin 100 metrin päässä nykyisistä tuotantotiloista ja 500 metrin etäisyydellä navettarakennuksesta on yksi toimiva maatila ja muita asuinrakennuksia. Alueella on myös muita maa- ja kotieläintiloja. Tilakeskus sijaitsee Jänisjoen vesistöalueella (01) Porttipuron valuma-alueella (01.014). Osa tilakeskuksen pelloista rajautuu Lempaanojaan. Lempaanoja laskee Hämälänlampeen, joka sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä tuotantorakennuksista. Hämälänlammesta vedet laskevat Porttipuroa pitkin noin kilometrin päässä tilakeskuksesta virtaavaan Jänisjokeen. Jänisjoki (alajuoksu) on tyypiltään suuri turvemaiden joki ja määritelty rakenteellisen muuttuneisuuden vuoksi voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Se on luokiteltu vuosien 2006 2012 vedenlaatu- ja biologisten aineistojen perusteella hyvään ekologiseen tilaan. Hämälänlammen pohjoispuolella sijaitseva Pitkälampi on luokiteltu tyydyttävään tilaan. Hämälänlampea (pinta-ala noin viisi hehtaaria) ja Porttipuroa ei ole tarkasteltu vesienhoidon suunnittelun yhteydessä erillisinä vesimuodostumina. Eläinsuoja ja toiminnanharjoittajan hallinnassa olevat pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Tilakeskuksesta lähimmälle pohjavesialueelle on noin 2 500 metriä. Hakijan tila sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (YM, mietintö 66/1992). Saarion kylä edustaa geologisesti, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta Laatokan-Karjalan seudun vaaranrinne- ja ranta-asutusta. Eläinsuojan lähistöllä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueita. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojan toiminta Kyseessä on maidontuotantotilan toiminnan laajentaminen. Hämälän tilan tilakeskuksessa on lypsykarjanavetta, jota on tarkoitus laajentaa eteläpäädystä. Tällöin nykyinen maidontuotanto lähes kaksinkertaistuu ja maitoa on tavoitteena tuottaa yli 1 200 000 litraa vuodessa. Hakemukseen liitetyn asemapiirroksen mukaan lähimmän naapurin asuinrakennukseen on matkaa laajennuksen jälkeen navettarakennuksen päädystä (jossa on rehuvarasto) 66 metriä ja eläintiloista 75 metriä. Laajennus suuntautuu kohti naapuria.

3 (14) Hakijan eläinsuoja sijaitsee rinteessä naapuria alempana. Uuden laakasiilon ja lähimmän naapuritalon välinen etäisyys on 138 metriä. Eläinsuojan toimintaan liittyvä liikenne kulkee pääosin laajennusosan puoleisen päädyn vieressä olevan liittymän kautta. Nykyisin hakijalla on tilalla 72 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 20 nuorkarjaan kuuluvaa (alle 6 kk) eläintä eli eläinyksikköjä on noin 602. Toiminnan laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on 135 lypsylehmälle, 90 hieholle ja 41 nuorkarjaan kuuluvalle naudalle, mikä vastaa noin 1 123 eläinyksikköä. Pääasiallisesti lanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Toiminnassa syntyvää lietelantaa varten hakijalla on tilakeskuksessa käytössään kaksi kattamatonta teräsbetonista lietesäiliötä, jotka molemmat ovat tilavuudeltaan 1 200 m 3. Näiden viereen rakennetaan tilavuudeltaan 1 516 m 3 oleva kolmas teräsbetoninen lietesäiliö sekä tilakeskuksesta noin neljän kilometrin päähän Hovipelto-nimiselle tilalle (848-406-28-345) tilavuudeltaan 2 008 m 3 oleva etäsäiliö. Säiliöt täytetään alta päin valuttamalla. Kaikki säiliöt ovat kattamattomia. Lietteen ilmastusta toteutetaan magneetilla. Lietekuilujen tilavuus laajennuksen jälkeen on 200 m 3. Pienet vasikat (41 kpl 0 6 kk ikäisiä) sekä sairas- ja poikimakarsinoissa olevat naudat (keskimäärin kolme lehmää ja kaksi yli 15 kk ikäistä hiehoa) ovat kuivikelannalla. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivitetun pohjan pinta-ala eläinsuojassa on 155 m 2 ja kuivikkeen paksuus 30 cm. Kuivikepohja tyhjennetään kuudesti vuodessa lietesäiliöiden pohjoispuolelle teräsbetonielementeistä rakennettavaan kattamattomaan lantalaan, jonka tilavuudeksi tulee 336 m 3. Hakemuksessa esitetyn laskelman mukaan lietelantaa muodostuu toiminnan laajennuksen jälkeen noin 4 362 m 3 ja kuivalantaa 308 m 3 vuodessa. Nykyisen eläinsuojarakennuksen länsipuolelle rakennetaan uusi kuivalantala, jonka tilavuus on 336 m 3. Säilörehua tuotetaan laakasiiloon esikuivattuna noin 800 tonnia kuiva-aineena vuodessa, mikä on tuoresäilörehuksi muutettuna noin 3 000 tonnia. Säilörehun kokonaisvarastotilavuutta on yhteensä 3 250 m 3. Nykyisten laakasiilojen lisäksi eläinsuojan laajennusosan länsipuolelle rakennetaan kokonaistilavuudeltaan 2 824 m 3 oleva kaksiosainen laakasiilo. Puristenesteet pumpataan laakasiiloista lietesäiliöön uppopumpun avulla. Eläimiä ei hakemuksen mukaan laidunneta. Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 146 hehtaaria peltoa, josta on omaa 125 hehtaaria ja vuokrapeltoa 21 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Osa pelloista rajoittuu vesistöön. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan kolmessa jaksossa: viikoilla 18 23 (55 %), 25 29 (30 %) ja 35 43 (15 %). Liete levitetään sijoittamalla sekä kynnöksille että nurmille. Tilakeskuksessa tarvittava vesi saadaan Tohmajärven kunnan vesijohtoverkosta. Maitohuoneen pesuvedet (noin 400 m 3 vuodessa) ja eläinsuojan muut pesuvedet

4 (14) (noin 50 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan erilliseen sakokaivojärjestelmään. Eläinsuojassa on painovoimainen ilmanvaihto, jossa korvausilma otetaan ulkoseinien tuuletusosien kautta ja poistetaan katolla olevien poistohormien kautta. Tilan talouskeskuksessa on kolme yksivaippaista polttoainesäiliötä, jotka ovat tilavuudeltaan 6 000, 5 000 ja 2 000 litraa. Säiliöt on sijoitettu tiiviille betonialustalle. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita yhteensä enintään 1 000 litraa konehallissa peltitynnyreissä. Kasvinsuojelussa käytetään glyfosaattia nurmien päättämiseen ja viljojen yksivuotisia rikkakasveja ruiskutetaan niille soveltuvilla aineilla. Kasvinsuojeluaineet varastoidaan konehallissa lukitussa kaapissa. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätteet ja niiden käsittely Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2013. Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Kotieläintaloudessa voi syntyä hajuhaittoja lähiympäristöön, tuulen suunnalla on tähän iso merkitys. Vallitseva tuulensuunta on lähinaapurista poispäin ja navettarakennus sijaitsee naapuriin nähden alempana. Eläintenpidosta ja koneliikenteestä aiheutuu jonkin verran meluhaittoja. Valtaosa traktoritöiden aiheuttamasta meluhaitasta on kausiluonteista kesäaikaista ajoa. Maitoa noudetaan joka toinen päivä, poistolehmien ja välitysvasikoiden kuljetuksia on kuukausittain. Tilakeskuksessa on myös rehunkuljetukseen liittyvää liikennettä: valkuaisrehua täydennetään noin kahden kuukauden välein (kolme ajokertaa), omaa rehunkuljetusta pääosin kesällä, talvella noin kaksi ajokertaa kuukaudessa. Asemapiirroksen mukaan tilakeskukselle on liittymä naapurin talon kohdalta. Toiminnassa kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä /vuosi Käsittely/hyödyntäminen Aumamuovit 0,8 tonnia Kuusakoski Oy tai muu keräilijä Pilaantunut rehu 20 tonnia levitys peltoon Antibioottimaito 10 000 litraa lietesäiliöön Metalliromu 0,5 tonnia Kuusakoski Oy Jäteöljyt 0,4 tonnia Ekokem Oy Akut 0,05 tonnia vaarallisten jätteiden keräys Loisteputket 0,002 tonnia vaarallisten jätteiden keräys Kuolleet eläimet 1,5 tonnia raatokeräilyyn (Honkajoki Oy)

5 (14) Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Sähkökatkojen varalta on traktorikäyttöinen generaattori. Vedentuloa varten on kunnan vesiverkossa oma generaattorinsa. Laajennuksen yhteydessä navettaan tulee hälyttävä palonhavaitsemisjärjestelmä. Mahdolliset öljyvuodot imeytetään turpeeseen ja turve toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lantavarastojen rakenteiden kuntoa tarkkaillaan niiden tyhjennysten yhteydessä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lanta levitetään ympäristötukiehtojen mukaisesti. Nurmia uudistettaessa lanta levitetään kynnöksille ja kasvaville nurmille se sijoitetaan multaimella noin 10 sentin syvyyteen. Lietesäiliötä ei alkuperäisen hakemuksen mukaan kateta kustannussyistä. HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Täydennyspyynnön 10.7.2013 yhteydessä hakijaa on pyydetty täydentämään hakemustaan selvityksellä sellaisen tehokkaan tekniikan käyttöönotosta, jolla voidaan vähentää eläinsuojan toiminnasta (mukaan lukien lietteen varastointi ja käsittely) lähimpään naapuriin kohdistuvia haju- ja meluhaittoja tai esityksellä laajennuksen vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta kauemmas lähimmästä naapurista. Täydennyksessä hakija toteaa seuraavaa: Meluhaitta on kausiluonteista ja tulee koneiden käsittelystä lähinnä kylvö-, korjuu- ja lannanlevitysaikana. Eteläpäätyyn tuleva lato-osa vaimentaa navetan sisältä tulevat melut. Hajuhaitta on kausiluonteista, lietteen hajua esiintyy lannanlevitysaikana johtuen lietteen sekoituksesta ja levityksestä. Navetan uusi osa tulee lietesäiliöiden ja naapurin talon/pihan välille estäen suoran näköyhteyden. Vallitseva tuulen suunta on etelä/lounas. Hajuhaittojen torjumisen vaihtoehtoina ovat lietesäiliöiden kevyt kate (esim. 100 mm turvetta), joka uusitaan vuosittain säiliön tyhjennyksen jälkeen, tai naapurin tontille kasvatettava pensasaita. Nykyisen puuston arvioidaan myös estävän hajuhaittaa. Hakija on 4.10.2013 toimittanut aluehallintovirastoon lisäperusteluja sisältävän kirjelmän sekä lähimmän naapurin kirjallisen kannanoton, jonka mukaan suunniteltu eläinsuojan laajennus ei aiheuta nykyistä suurempaa haittaa tilalla Hakkarala 5:25.

6 (14) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 29.8. ja 4.10.2013. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Tohmajärven kunnan ilmoitustaululla 18.9. 18.10.2013. Kuulutuksesta on ilmoitettu Uutisalasin-nimisessä paikallislehdessä. Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Tohmajärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Tohmajärven ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa Antti Shemeikan ympäristölupahakemusta ja toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa toiminnan sijoittumiseen eikä yleisiin edellytyksiin. Tohmajärven kunnanhallitus ilmoittaa yhtyvänsä ympäristönsuojeluviranomaisen asiasta antamaan lausuntoon ja puoltaa Antti Shemeikan ympäristölupahakemusta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että laajennushankkeen johdosta ja lupaa harkittaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: Sijaintipaikka ja ympäristövaikutukset Laajennusosa rakennetaan lähimpänä olevaan asuinkiinteistöön päin siten, että etäisyys laajennusosan ja lähimmän häiriintyvän kohteen väliin tulee olemaan noin 70 metriä. Toiminnanharjoittajan mukaan laajennusta ei voida kustannustehokkaasti tehdä poispäin lähimmästä asuinkiinteistöstä. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan ELY-keskukselle ei ole tullut ilmoituksia nykyisen toiminnan haitoista. Ympäristöministeriön 26.6.2009 antaman kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan uuden eläinsuojan tulisi sijaita 200 500 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta ja uusien lantaloiden vähintään 100 metrin etäisyydellä. Etäisyyteen vaikuttavat lantalan koko, katemateriaali ja varastoitava lantamateriaali. Pienten tai keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. Eläinsuojien laajennukset eivät saisi lisätä haittoja alueella. Laajentamisen tulisi tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin, jos se kohtuullisin kustannuksin on toteutettavissa. Suositusta pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja ovat mm. asutuksen sijainti vallitsevan tuulen suunnan yläpuolella ja se, että kyseessä on olemassa olevan kotieläinrakennuksen laajennus. Mahdollisesti aiheutuvia haittoja voidaan ehkäistä mm. toiminta-aikoja, melutasoa sekä lannan varastointia ja käsittelyä koskevin lupamääräyksin.

7 (14) Laajennus tulee lisäämään jonkin verran liikennettä laajennusosan yhteyteen. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa. Mikäli lupa myönnetään, tämä tulee varmistaa riittävin mm. melutasoa koskevin lupamääräyksin. Lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa, nitraattiasetuksen määräysten ja mitoitusperusteiden mukaisesti. Tällä hetkellä sekä lupahakemuksen mukaan tilalla ei laidunneta eläimiä. Toiminnan harjoittajan kertoi lupahakemukseen liittyvällä käynnillä (27.9.2013) että laajennuksen jälkeen eläimiä voitaisiin myös laiduntaa. Laiduntaminen vaikuttaisi mm. lantavarastoihin kertyvän lannan määrään ja rantapelloilta aiheutuvaan huuhtoumariskiin, minkä vuoksi se tulisi huomioida myös lupamääräyksissä. Lannan varastointi, käsittely ja levitys lisäävät ilmapäästöjä, erityisesti ammoniakin haihtumista. Niistä saattaa syntyä hajuhaittoja, jotka ovat yleensä voimakkaimmillaan lannan levityksen yhteydessä. Lupahakemuksessa säilörehua on arvioitu tehtävän yhteensä 800 tonnia vuodessa, mikä vaikuttaa eläinmäärään nähden vähäiseltä. Tilalla 30.12.2008 suoritetun tarkastuksen yhteydessä säilörehun määräksi on tuolloin arvioitu 1 300 tonnia. Jos säilörehun määräksi oletetaan 2 100 tonnia vuodessa (1 300 + 800 t/v), puristenestettä muodostuisi noin 105 m 3 (0,05 m 3 puristenestettä/rehutonni). Laajennuksen jälkeen tilalla tulee tällöin olla lietelannan varastotilavuutta vähintään 5 852 m 3 (12 kk aikana kertyvä liete 4 754 m 3, maitohuoneen pesuvedet 450 m 3, sadevedet 543 m 3 ja säilörehun puristenesteet 105 m 3 ). ELY-keskus toteaa, että hakemussuunnitelman mukainen tuleva lietelantavarastotilavuus (5 924 m 3 ) ja kuivalantalatilavuus (336 m 3 ) ovat mitoitukseltaan riittäviä hakemuksen mukaiselle eläinpaikkamäärälle ja täyttävät nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Lisäksi käytössä on lietelantavarastotilavuutta syvissä lietekuiluissa, hakemuksen mukaan noin 200 m 3. Tällä hetkellä nykyisen eläinmäärän perusteella arvioituna tarvittava lietesäiliötilavuus on 3 017 m 3. Eläimistä kertyvä lietemäärä on 2 558 m 3, sadevedet 179 m 3 (267 m 2 ja 330 m 2 säiliöt yhteensä 597 m 2 x 0,3 m/vuodessa), säilörehun puristenesteet 65 m 3 (30.12.2008 tarkastuksessa ilmoitetun perusteella) sekä maitohuoneen pesuvedet 200 m 3 (arvio tämän hetkinen tilanteessa). Tämän perusteella tämän hetkinen lannan varastotilavuus (säiliöt 2 400 m 3 + syvät lietekuilut 100 m 3 ) ei näin ollen vastaa tilalla 12 kuukauden aikana kertynyttä lantamäärää. Tilalla tulisi olla laskennallisesti noin 500 m 3 enemmän varastotilavuutta. Tilan eläinmäärää on lisätty ympäristönsuojelulain voimaanpanolain mukaiseen ilmoitukseen verrattuna. Tilalla on pidetty tarkastus 30.12.2008, jonka perusteella Pohjois- Karjalan ympäristökeskus on harkinnut toiminnan ympäristöluvan tarvetta eläinmäärän lisääntymisen ja tuolloin vireillä olleen etäsäiliön rakentamisen johdosta. Tarkastuksen perusteella ympäristökeskus katsoi (kirje 26.1.2009), että lietesäiliötilavuus tulee olemaan riittävä eläinsuojassa olleelle eläinmäärälle, kun suunniteltu uusi 1 800 2 000 m 3 :n etäsäiliö on valmis. Etäsäiliön rakentaminen oli suunniteltu aloitettavaksi

8 (14) todennäköisesti vuonna 2009. Toiminnan todettiin vastaavan olennaisilta osin ympäristönsuojelulain (169/2000) vaatimuksia, eikä etälietesäiliölle tai eläinsuojalle ollut tarpeen hakea tuossa vaiheessa ympäristölupaa. ELY-keskus olettaa, että nyt hakemukseen sisältyvä rakennettava etäsäiliö on sama kuin em. arvioinnissa tarkasteltu säiliö. Luvan tarvetta harkittaessa tilan eläinmäärä oli vastaava kuin hakemuksessa esitetty nykyinen eläinmäärä. Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Rakennettavan lietesäiliön alle ja ympärille tulee määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivo, josta voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Lantavaraston tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöön ottoa, ja sen valmistumisesta tulisi määrätä ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen käyttöönottoa mahdollista tarkastusta varten. Lisäksi ELY-keskus esittää, että lietesäiliöt määrätään hajuhaittojen vähentämiseksi katettaviksi vähintään kelluvalla katteella, jonka riittävyys ja pysyvyys tulisi myös varmistaa lupamääräyksellä. Luvan saajan tulee huolehtia, että mahdolliset päästöt ympäristöön ehkäistään. Riski esim. nesteiden valumisesta lähiympäristöön on mahdollinen vahinko- tai onnettomuustilanteessa. Rakennettava lietesäiliö sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle Lempaanojasta. Lietelantaloiden ympäristö sekä lannan kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Kuivalantalan ulkopuolelle tulee määrä tehtäväksi tiivispohjainen ja riittävän suuri kuormauslaatta esim. asfaltista tai betonista. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. WC-vedet johdetaan erilliseen sakokaivoon. Vähimmäisvaatimuksena WC-vesien jatkokäsittelyssä voidaan pitää Tohmajärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten 9 :n mukaista menettelyä saostuskaivojen lietetilojen ja umpisäiliövesien käsittelystä taajama- ja ranta-asemakaava-alueiden ulkopuolella. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitykseen tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille tai muuten lannan levitykseen soveltumattomille aloille. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi vähintään 139 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje s. 60, taulukko 5). Hakemuksen mukaista lannanlevitysalaa voidaan pitää pinta-alan perusteella riittävänä. Peltojen soveltuvuutta lannan levitykseen ei karttatarkastelun perusteella ole ollut mahdollista tarkemmin arvioida. Levityksessä on huomioitava mm. että nitraattiasetuksen mukaan typpilannoitus pintalevityksenä on kielletty 10 metriä lähempänä vesistöä, mikäli pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Jatkossa tulee huomioida, että tilalla on käytettävissään vuosittain lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa riittävästi eläinmäärään nähden.

9 (14) Tohmajärven kunnan vuonna 2012 vahvistetuilla ympäristönsuojelumääräyksillä (luku 3) ohjataan lannan käyttöä muussa kuin luvanvaraisessa toiminnassa, ja vähintään samantasoiset määräykset tulisi olla myös ympäristöluvassa eläinsuojan lähipeltoja koskien. Lisäksi karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai valtaojiin viettäviä tai rajoittuvia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon nitraattiasetuksen (931/2000) määräykset, joita lausunnossa on referoitu. Jätehuolto ja polttoaineet Ympäristölupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä polttoaineista ja muista vaarallisista jätteistä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Myös rehujätteet tulee koota, varastoida ja käsitellä asianmukaisesti ennen peltoon levittämistä. Hakemuksen mukaan ne käsitellään kuivalantalassa. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on käsiteltävä ja toimitettava Tohmajärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaiseen toimituspaikkaan. Muovijätteet, mikäli niitä ei voi toimittaa hyötykäyttöön, tulee myös toimittaa ao. paikkaan, niitä ei saa polttaa avotulella. Polttoaineet ja öljyt ym. vaaralliset kemikaalit on varastoitava ja säilytettävä niin, että niiden pääsy maaperään ja vesistöön on estetty. Polttoaineen tankkauspaikan tulee olla päällystetty tiiviillä alustalla. Kiinteistöllä tulee olla saatavilla myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Luvassa on tarpeen ottaa huomioon myös eläinjätteitä koskevat säädökset ja määräykset (ns. sivutuoteasetus ja MMM asetus 1192/2011). Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Riskien hallinta Ympäristölupahakemuksessa on tarkasteltu mm. sähkön ja vedentuloon liittyviä riskejä sekä paloturvallisuusasioita. Muita riskejä voi aiheutua esimerkiksi ennalta arvaamattomista poikkeus- tai häiriötilanteista, polttoainevuotojen johdosta, lantavarastojen rikkoutumisesta tai vuotamisesta sekä epidemian kaltaisista eläintaudeista, joita hakemuksessa olisi ollut syytä tarkastella. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi Luvassa tulee antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. ELY-keskus esittää, että luvan saaja velvoitetaan toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esimerkiksi helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, lanta-analyysien tuloksista (näytteenottovuodelta), lannanlevitysaloista ja - määristä sekä toiminnan tarkkailusta. Lupaan on tarpeen sisällyttää myös uuden jätelain mukaiset raportointi- ja kirjanpitovelvoitteet. Tietojen raportointivelvollisuus on tarpeen luvan valvonnan kannalta, mm. jätteitä koskevat tiedot tallennetaan VAHTItietojärjestelmään. Tiedot olisi syytä toimittaa sähköisesti suoraan tietojärjestelmään.

Muistutukset ja mielipiteet 10 (14) Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristöluvan velvoitteiden lisäksi toiminnanharjoittajan tulee noudattaa Tohmajärven kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä niiltä osin kuin toiminta ei kuulu eläinsuojan ympäristöluvan laitos- ja toimintakokonaisuuteen. Neuvottelut ja tarkastukset Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Hakemuksesta on neuvoteltu ennen hakemuksen jättämistä sekä vastineen jättämisen yhteydessä. Eläinsuojan sijaintipaikalla on tehty 27.9.2013 tarkastus, jolloin tutustuttiin mm. eläinsuojan ja sen oheistoimintojen sijaintiin suhteessa lähimpiin naapureihin. Lisäksi keskusteltiin mahdollisista vaihtoehtoisista laajennussuunnista ja sijaintipaikoista, jotka eivät toiminnanharjoittajan mukaan olleet toteuttamiskelpoisia. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut seuraavan vastineen: Ympäristölupahakemukseen kirjattu valmistettavan säilörehun määrä on ilmoitettu silloisen tiedon mukaan kuiva-ainekiloina. Esikuivattuna säilörehuna 800 000 kiloa kuiva-ainetta vastaa noin 3 000 tonnia. ELY-keskuksen lausunnossa todettuun tilan eläinmäärän lisäykseen ympäristönsuojelulain voimaanpanolain mukaiseen ilmoitukseen verrattuna hakija toteaa, että tilan eläinmäärä on toki kasvanut hiljalleen läpi 2000-luvun, mutta navetan eläinpaikkojen määrä on pysynyt samana vuodesta 1999. Vuosien saatossa eläinmäärän noin 10 % vajaus on saatu täytettyä. Lietesäiliöiden katteen tarpeellisuutta pohtiessa tulee hakijan mielestä huomioida se, että tila sijaitsee maaseudulla, ei kirkonkylällä. Häiriintyviä talouksia on tavattoman vähän. Jokaisessa talossa 500 metrin säteellä on aikanaan ollut lypsylehmiä. Kahden lähimmän naapuritalon asukkailla on itsellään henkilökohtaista kokemusta karjanhoidosta. Muutoin lausunnoissa ei ole huomautettavaa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto hylkää Antti Shemeikan ympäristölupahakemuksen, joka koskee Tohmajärven kunnan Saarion kylässä Hämälän tilalla (848-417-5-37) sijaitsevaa eläinsuojaa.

11 (14) RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Luvan myöntäminen edellyttää mm., ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi sijoittamisessa on noudatettava, mitä lain 6 :ssä säädetään sijoituspaikan valinnasta. Ympäristönsuojelulain 6 :n nojalla ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset muut sijoituspaikat alueella. Eläinsuojan sijoituspaikan valinnassa on otettava huomioon eläinsuojasta ja sen toiminnasta aiheutuvat vaikutukset. Haju liittyy olennaisena osana eläinsuojien toiminnan luonteeseen ja hajupäästöjä ympäristöön aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta sekä lannan varastoinnista ja käsittelystä. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa, minkä vuoksi eläinsuoja tulee sijoittaa riittävän kauas häiriytyvistä kohteista. Ympäristöministeriön antamassa kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) on annettu suositukset uusien eläinsuojien ja eläinsuojien laajennusten sekä uusien lantaloiden vähimmäisetäisyyksistä lähimpiin häiriytyviin kohteisiin, kuten asuin- tai vapaa-ajan rakennuksiin. Suositeltava vähimmäisetäisyys lähimmistä häiriytyvistä kohteista riippuu eläinsuojan tuotantosuunnasta, eläinmääristä, esitetystä ympäristönsuojelutekniikasta ja paikallisista olosuhteista. Eläinsuojaa laajennettaessa tulisi ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja ympäröivä maankäyttö. Uuden eläinsuojan tulisi sijaita vähintään 200 500 metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta tai muusta häiriytyvästä kohteesta. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennuksille ja uusille lantaloille suositeltava etäisyys on vähintään 100 metriä. Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä yli 2,5- kertaisen laajennuksen on katsottu vastaavan uuden eläinsuojan rakentamista, jolloin sovelletaan suurempia etäisyyssuosituksia. Suosituksia pienemmät etäisyydet katsotaan kuitenkin mahdollisiksi esimerkiksi silloin, kun naapurustossa on maa- ja metsätalousaluetta, kyseessä on olemassa oleva toiminta ja laajennus suuntautuu poispäin häiriytyvästä kohteesta. Myös käyttämällä erilaisia teknisiä ratkaisuja, kuten poistoilman puhaltamista korkealle ja kattamalla lietesäiliöt, voidaan sijoitusetäisyyttä pienentää. Hakijan eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ei ole kaavaa. Asiakirjojen, karttaselvitysten ja tarkastuskäynnillä tehtyjen havaintojen mukaan etäisyys eläinsuojasta lähimpään häiriytyvään kohteeseen on nykytilanteessa noin 100 metriä. Laajennus on suunniteltu rakennettavaksi nykyisestä eläinsuojarakennuksesta etelään/lounaaseen eli kohti lähintä häiriytyvää kohdetta, jolloin kyseisen naa-

12 (14) purin asuinrakennus tulisi noin 66 metrin etäisyydelle suunnitellun laajennusosan päähän sijoittuvasta rehuvarastosta ja 75 metrin etäisyydelle uusista eläintiloista. Hämälän tilakeskuksen nykyisessä eläinsuojassa olevat naudat vastaavat (kun oletetaan kaikki hiehot vähintään 12 kuukauden ikäisiksi) 602 eläinyksikköä. Toiminnan laajentuessa koko tilakeskuksen eläinyksiköt ovat 1 123 eli 1,9-kertaiset aiempaan verrattuna. Oikeuskäytännössä tämän kokoista laajennusta ei ole vielä rinnastettu uuden eläinsuojan rakentamiseen, mutta koska toiminnalta ei ole aiemmin edellytetty ympäristölupaa, tulkinta on tässä tapauksessa jossain määrin epäselvä. Vastaavalle eläinyksikkömäärälle (1 100) tarkoitetun uuden eläinsuojan vähimmäisetäisyyssuositus edellä mainitun ympäristönsuojeluohjeen mukaan olisi suotuisissa oloissa 290 metriä ja normaaleissa olosuhteissa noin 310 metriä. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että hakemuksen mukainen eläinsuojan laajennus on ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, laajennus lähimmästä naapurista poispäin tai eläinsuojan sijoittaminen toiseen paikkaan saman kiinteistön alueella ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä teknisesti järkevää. Tilakeskuksen sijainti rinnemaastossa aiheuttaa lisäkustannuksia mm. maantäyttöjen vuoksi. Hakija on esittänyt hajurasituksen vähentämistä lietesäiliöiden kelluvan katteen ja naapurin tontille sijoitettavan pensasaidan avulla, joita ei voida pitää riittävinä toimina. Lyhyet etäisyydet huomioiden muidenkin teknisten torjuntatoimien merkitys olisi todennäköisesti varsin rajoitettu verrattuna toiminnan sijoituspaikan merkitykseen. Kun otetaan huomioon lähimmän naapurin asuinrakennuksen lyhyt etäisyys eläinsuojasta, suunnitellun laajennushankkeen laajuus ja laajennuksen suuntautuminen kohti lähintä naapuria, hakemuksen mukaisesti toteutetun laajennuksen jälkeen naapuriin kohdistuva hajurasitus voi nousta kohtuuttomalle tasolle, mitä ei voida riittävästi ehkäistä teknisiä torjuntatoimenpiteitä koskevin lupamääräyksin. Lisäksi laajenevaan toimintaan liittyvä lisääntyvä liikenne aiheuttaa melurasitusta lähinaapurille. Se, että hakijalla on ennestään suppeampaa maidontuotantotoimintaa samalla kiinteistöllä, ei sellaisenaan tee laajennuksen sijoituspaikasta hyväksyttävää. Hakemuksen mukainen sijoituspaikka ei edellä mainituista syistä täytä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädettyjä sijoituspaikan valintaa koskevia vaatimuksia eikä siten myöskään saman lain 42 :n 2 momentissa säädettyjä ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä. Tästä syystä lupaa ei voida myöntää. VASTAUS LAUSUNTOIHIN Asian lopputulos huomioon ottaen ei lausunnoissa esitetyistä vaatimuksista ole tarpeen lausua. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 ja 105 Laki eräistä naapuruussuhteista 17

13 (14) KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on 4 751,50 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan eläinsuojan, joka eläinyksikkökertoimien mukaisesti määritettynä vastaa vähintään 150 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa, lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Myönteisestä ja kielteisestä julkisoikeudellisesta päätöksestä peritään samansuuruinen maksu, jollei asiasta ole toisin säädetty tai määrätty. Maksu peritään 35 prosenttia maksutaulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös: Tiedoksi: Hakija Tohmajärven kunnanhallitus Tohmajärven ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Y-vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä: Tohmajärven kunnan ilmoitustaulu Erikseen kuullut naapurit Kopio päätöksestä: Sirkka Muona, Usko Turunen ja Tommi Kokko Ristonniementie 78, 82600 Tohmajärvi

14 (14) MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Keijo Lindberg Tiina Ristola Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Keijo Lindberg ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Ristola.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.1.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.