YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 213 UPM Jokilaakson tehtaat
UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola, sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii Jämsänjoen varrella ja Kaipolassa Päijänteen rannalla. Koska tehtaat sijoittuvat asuinalueiden välittömään läheisyyteen ja vesistöjen varrelle, otetaan keskeiset ympäristönäkökohdat erityisen painokkaasti huomioon niiden kaikessa toiminnassa. Tehdasyksiköt muodostavat kokonaisuuden, jossa Jämsänkoskella SC-tuotantoyksikkö tuottaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia ja Tarrapaperit-tuotantoyksikkö valmistaa tarra- ja pakkauspapereita. Kaipola-tuotantoyksikkö valmistaa päällystettyä aikakauslehtipaperia, luettelopaperia ja sanomalehtipaperia. UPM otti vuonna 213 käyttöön uuden liiketoimintarakenteen. Jokilaakson tehtaiden painopaperikoneet kuuluvat UPM Paper ENA (Eurooppa ja Pohjois-Amerikka) ja Jämsänkosken tarrapaperikoneet UPM Paper Asia liiketoiminta-alueeseen. Jämsänkosken aikakauslehtipapereiden pääraaka-aine on kuusikuitupuusta valmistettu hierre ja tarrapapereiden yhtiön osakkuustehtailta hankittu sellu. Kaipolassa pääraaka-aineita ovat kuusipuusta syntyvä sahahake ja kotikeräyspaperi. Lisäksi käytetään vaihtelevia määriä kuusikuitupuuta. Jokilaakson tehtailla toimii yhteensä seitsemän paperikonetta, niistä neljä Jämsänkoskella ja kolme Kaipolassa. Molempiin tehdasyksiköihin kuuluu kuorimo, kuumahiertämö, vesilaitos ja biologinen jätevedenpuhdistamo. Kaipolassa toimii lisäksi kotikeräyspaperin siistauslaitos. Tuotantokyky 1 6 tonnia paperia Henkilöstö Noin 1 Tuotteet UPM Paper ENA SC-tuotantoyksikkö UPM Max UPM Cat UPM Smart UPM Impresse UPM Paper ENA Kaipolatuotantoyksikkö UPM News UPM Brite UPM Book UPM EcoLite UPM EcoPrime UPM Opalite UPM Cote UPM Ultra UPM Ultra silk UPM Paper Asia Tarrapaperittuotantoyksikkö UPM Label Papers UPM Packaging Papers Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 91 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS-ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketjun hallinta FSC ja PEFC Chain of Custody (CoC) Sertifi kaatit löytyvät UPM:n internet-sivuilta polkua www.upm.fi > Vastuullisuus > Periaatteet ja tunnusluvut > Sertifi kaatit > Hae sertifi kaatti. Ympäristömerkit Euroopan Unionin ympäristömerkki FSC-tuotteista lisää www.fsc.org FI/11/1 PEFC/2-31-8 PEFC-tuotteista lisää www.pefc.org 2 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213
UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 21 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 1 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company www.upm.fi Kummassakin tehdasyksikössä prosessiin tarvittava lämpö ja pieni osa sähköstä tuotetaan omalla voimalaitoksella. Lisäksi lämpöä otetaan talteen hiertämöiltä. Tehtaiden käyttämä vesi saadaan Jämsänkoskella Koski-Keskisestä ja Iso-Ryönistä. Kaipolan tehtaalle vesi johdetaan Arvajankoskesta. Tehtaiden käytössä on Vierelän läjitysalue, jonne välivarastoidaan tarvittaessa voimalaitostuhkaa. Tehtaiden ympäristövaikutusten tarkkailun vesistön ja kalatalouden osalta tekee Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Tarkkailu hoidetaan ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti yhteistyössä Jämsän Vesiliikelaitoksen kanssa. Ilmanlaaduntarkkailu tehdään yhteistyössä Jämsän kaupungin ja Jämsän Aluelämmön kanssa. UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 213 UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tämä UPM Jokilaakson tehtaat Ympäristönsuojelun kehitys 213 on UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 213 tehdasliite. UPM:n sellu- ja paperi tehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMAS-selonteon. UPM:n selluja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta www.upm.com. Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 215. UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213 3
Ympäristövuosi 213 Vuonna 213 Jokilaakson tehtailla jatkettiin työtä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tehtaan toiminnan edelleen kehittämiseksi. Keskeisenä pyrkimyksenä oli parantaa tuotannon kustannustehokkuutta ja kehittää työturvallisuuskulttuuria edelleen. Toiminnan ympäristösuorituskykyä parantava Clean Run -kampanja jatkui. Se kasvatti tietoisuutta erityisesti pienten ympäristöpoikkeamien havainnoinnin tärkeydestä osana päivittäisiä työtehtäviä. Konserninlaajuisen Työturvallisuuden ryhtiliikkeen mukaisesti koko henkilöstöä ja urakoitsijoita koulutettiin laajasti entistä turvallisempiin työtapoihin ja mahdollisten vaaratilanteiden ennakoimiseen. Tuloksena tehdystä työstä poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä laski merkittävästi. Tehtaille myönnettiin myös konsernin palkinto vuoden 212 parhaasta työturvallisuuden parantamisideasta. Kaikki UPM:n toimipaikat Suomessa muuttuivat savuttomiksi vuoden alusta. Tehtaiden vuosituotanto oli edellisvuotta suurempi mutta kapasiteettia pienempi. Painopapereiden kysyntä on maailmanmarkkinoilla laskenut pysyvästi, mikä näkyi näitä lajeja valmistavien konelinjojen joustavana käyntinä. Tarrapapereiden kysyntä on pysynyt edelleen vakaana. Tehtaat toimivat ympäristölupiensa mukaisesti kahta vesistöpäästöjen kuukausiluparaja-arvon ylitystä lukuun ottamatta. Voimalaitosten ilmapäästöt olivat asetettujen luparajojen mukaiset. Koneiden joustava käynti ylös- ja alasajoineen aiheutti haasteita ympäristösuorituskyvyn jatkuvaan parantamiseen. Häiriötilanteisiin puututaan nopeasti Jämsänkosken tehtaalla kirjattiin yksi ympäristöhäiriötilanne. Huhtikuussa tehtaan puhdistamatonta jätevettä päätyi noin 54 m 3 laiterikon seurauksena Jämsänjokeen. Osa tehtaan tuotannosta pysäytettiin, jolloin jätevesivirtaama saatiin rajoitettua ja häiriö jäi lyhytaikaiseksi. Kaipolan tehtaan jäteveden pumppaamon ylijuoksusta syntyi lyhytaikainen häiriötilanne lokakuussa. Puhdistamatonta jätevettä joutui pinnanmittauksen vikaantumisen vuoksi noin 18 m 3 Päijänteeseen. Häiriötilanteilla ei ollut vaikutusta vesistön tilaan. Kaipolan tehtaan lähiasukas ilmoitti syyskuussa havainneensa muovihippusia tehtaan puhdistetun jäteveden virtaamassa Päijänteen Lokalahteen. Keräyspaperin joukossa tulevien pienten muovipalasten todettiin päätyvän jätevesien käsittelyyn siistaamolta. Nopeasti toteutetulla prosessimuutoksella palasten talteenottoa saatiin tehostettua ja uuden muovin kulkeutuminen puhdistamolle estettyä. Häiriötilanteen aikana virtaamaan kulkeutuneita muovihippusia kiinnittyi näkyvästi purkuojan reunakasvillisuuteen, jossa niitä havaittiin vielä loppuvuoden aikana. Samoin ojassa havaittiin myös muutama kuollut kala, mutta niillä ei todettu olevan yhteyttä muovinpaloihin tai tehtaan toimintaan. Yhteydenotoista toimenpiteisiin Muut tehtaille tulleet ympäristöaiheiset yhteydenotot koskivat Kaipolassa puhdistamon hajuhaittoja, puhdistamon vaahtohattaroita sekä tehtaan yöaikaista melua. Jämsänkoskella yhteyttä otettiin voimalaitostuhkan kuljetuksesta ja tehtaan ympäristöluvan tarkistushakemuksen tilanteesta. Yksi tiedustelu koski Jämsänjoen pinnalla havaittuja ohuita öljyläikkiä. Jämsänkosken voimalaitoksen metsäpolttoaineen Haaralankankaan käsittelyaluetta koskenut melutiedustelu ohjattiin toiminnasta vastaavalle UPM Metsälle. Kaipolan biologisella puhdistamolla on esiintynyt koneiden vaihtelevan käynnin vuoksi edelleen lyhytkestoisia hajujaksoja. Kokeiluhanke, jossa puhdistamon toimintaa tuetaan hyvän mikrobikannan lisäämisellä, on vähentänyt pitkäkestoista hajua. Puhdistamon ilmastuksesta leijaili lähiympäristöön vaahtohattaroita lokakuussa. Syyksi normaalia runsaammalle vaahtomäärälle paljastui kemikaaliannostelun laiterikko. Kaipolan tehtaan meluyhteydenottojen osalta on todettu, ettei tehtaalla ole normaalin tuotannon aikana toimintoja, jotka aiheuttaisivat erityisesti yöaikaista melua. Hakekuljettimen osan rikkoutuminen aiheutti yhteen yöhön rajoittuneen melupäästön marraskuussa. 4 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213
Jämsänkosken tehtaan voimalaitokselta välivarastointiin kuljetettavat tuhkakuormat aiheuttivat hetkellistä pölyhaittaa Vierelän läjitysalueen naapurustolle marraskuussa. Tuhkakuormien peittämisohjeistus on kerrattu toiminnasta vastaavan kuljetusliikkeen kanssa. Elokuun alussa Jämsänjoella havaittiin yksittäisiä ohuita öljykalvoja. Jokeen johdettavien Jämsänkosken tehtaan jäähdytysvesien joukkoon oli poikkeuksellisesti kulkeutunut pieni määrä öljyä tehtaan massanvalmistuksesta. Tapahtuneen vaikutus rajoittui vähäiseksi, koska hiertämön jäähdytysvedet voitiin häiriötilanteen ilmettyä erottaa muista jokeen ohjattavista jäähdytysvesistä. Tuotteisiin liittyvät ympäristöaiheiset asiakaskyselyt koskivat pääosin tuoteturvallisuutta, puuraaka-aineen alkuperää ja metsien sertifi ointia sekä ympäristömerkkien käyttöä. Tuoteturvallisuus on erityisen keskeinen tarrapapereissa, joita käytetään elintarviketeollisuuden pakkauksissa. Vilkasta sidosryhmäyhteistyötä Yhteistyö sidosryhmien kanssa oli kertomusvuonna edellisvuosia aktiivisempaa. Lähes kaksisataa UPM:n metsäpalveluasiakasta tutustui Jämsänkosken tehtaan ja voimalaitoksen toimintoihin huhtikuussa. Jämsän Seudun Luonnonystävät -yhdistyksen hallitus vieraili tapaamassa tehtaan johtoa ja perehtymässä toiminnan ympäristövaikutuksiin huhtikuussa. Yhdistys järjesti hoitotalkoot Jämsänkosken tehtaan voimalaitoksen viereisellä niityllä, joka on lajistoltaan monimuotoinen ja useita maakunnallisesti uhanalaisia lajeja kasvava niittyalue. Maaseudun Tulevaisuus -lehti julkaisi kesällä 213 laajan metsäaiheisen teemanumeron, jossa käsiteltiin Kaipolan tehtaan sanomalehtipaperin valmistusta ja kierrätettävyyttä kestävän kehityksen näkökulmasta. Sanomalehtipaperituotannon hyvää materiaalitehokkuutta esiteltiin myös Paperinkeräys Oy:n kanssa laaditussa vuosikirja-artikkelissa. Pienet havainnot kehittämisen pohjana UPM on määrittänyt toiminnalleen vastuullisuustavoitteet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osalta. Kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, ilmasto, veden ja metsien käyttö sekä jätteiden vähentäminen ovat ympäristövastuun tärkeimmät osa-alueet. Vuoteen 22 asetetut tavoitteet on huomioitu osana Jokilaakson tehtaiden kehittämiskohteita. Clean Run -hanke on tehostanut pientenkin ympäristöaiheisten havaintojen ja poikkeamien kirjausta ja käsittelyä tehtailla. Tavoitteena on, että viimeistään vuoteen 215 mennessä tehtailla ei ole lainkaan ympäristölupaehtojen ylityksiä. Merkittävien ympäristöpoikkeaminen tutkinnassa on otettu käyttöön niin kutsuttu juurisyyanalyysi. Sen avulla tapahtumaan vaikuttaneet syyt tunnistetaan entistä systemaattisemmin. Sovituilla korjaavilla toimenpiteillä estetään vastaavan tilanteen toistuminen. Vuoden aikana toteutetussa ulkoisessa ISO 141 -ympäristöjärjestelmän auditoinnissa keskityttiin vahvasti ympäristöasioiden hallintaan ja niiden osuuteen tuotantotoiminnan kokonaisuudessa. Yhtiön sisäinen Clean Run -auditointi toteutettiin Jämsänkosken tehtaalla. Tehtaiden turvallisuusauditoinnissa puolestaan tarkasteltiin myös kemikaaliturvallisuutta. Auditoinneissa ympäristöasioiden hallinnan todettiin olevan hyvällä tasolla ja saadun palautteen perusteella jatketaan toimintatapojen kehittämistä edelleen. UPM päivitti vuonna 21 laaditun rajoitettujen kemikaalien luettelonsa, mikä edesauttaa entistä turvallisempien prosessikemikaalien valintaa. Kaipolan tehdas sai ympäristöluvan tarkistushakemuspäätöksen marraskuussa 212. Luvasta on valitettu ja valitukset ovat käsittelyssä Vaasan hallinto-oikeudessa. Jämsänkosken tehtaan ja voimalaitoksen ympäristöluvan tarkistushakemus on edelleen aluehallintoviranomaisen käsittelyssä. Jokilaakson tehtaiden 125-vuotisjuhlavuoteen liittyen tehdas järjesti yleisöluentosarjan yhteistyössä Jämsän työväenopiston kanssa. Sarjan ympäristöosuudessa käsiteltiin UPM:n toimintaa osana kestävää kehitystä ja esiteltiin tehtaan sekä voimalaitosten ympäristövaikutuksia. Muissa osissa aiheena olivat muun muassa työturvallisuuden kehittäminen sekä metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymät. Pia Siirola-Kourunen, ympäristöpäällikkö Markku Taavitsainen, tehtaanjohtaja UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213 5
Ilma Voimalaitosten päästöt alittivat luparajat. Fossiilisen hiilidioksidin kokonaispäästöt laskivat hieman molemmilla tehtailla edellisvuoteen verrattuna. Muut päästöt olivat edellisvuosien tasoa. Polttoainetarve kasvoi Jämsänkosken voimalaitoksella. Lisääntynyt tarve johtui pääosin paperin tuotannon kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna. 25 2 15 1 5 FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN HIILIDIOKSIDI, CO 2 1 t/a 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 7 6 5 4 3 2 1 RIKKIDIOKSIDI, SO 2 t/a Biopolttoaineiden metsäenergian, kuoren ja lietteiden osuus voimalaitoksen polttoaineista oli suurempi ja turpeen vastaavasti pienempi edellisvuoteen verrattuna. Vuoden alkupuolella turpeen käyttöä rajoitti merkittävästi sateisen kesän aiheuttama pula turpeesta. Jämsän kaupunkialueen keskimääräinen ilmanlaatu on hiukkasmittauksissa todettu hyväksi tai tyydyttäväksi. Merkittävimmät hengitettävien hiukkasten päästölähteet ovat liikenne, kiinteistökohtainen lämmitys ja erilaiset hajapäästölähteet. Teollisuusja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ovat tarkkailun mukaan hyvin vähäiset. 7 6 5 4 3 2 1 Jämsänkoski TYPEN OKSIDIT, NO X t/a Kaipola 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Jämsänkoski Kaipola VOIMALAITOKSEN PÄÄKATTILAN OMINAISPÄÄSTÖT, JÄMSÄNKOSKI 3 25 2 15 1 5 Jämsänkoski HIUKKASET t/a Jämsänkoski Kaipola Kaipola VOIMALAITOKSEN PÄÄKATTILAN OMINAISPÄÄSTÖT, KAIPOLA RIKKIDIOKSIDI, SO 2 mg/m 3 (n) RIKKIDIOKSIDI, SO 2 mg/mj 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 TYPEN OKSIDIT, NO X TYPEN OKSIDIT, NO X mg/m 3 (n) mg/mj 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kattila K5 Luparaja Kattila K5 Luparaja 6 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213
Vesi UPM:n ympäristöperiaatteiden mukaisesti tehtaat käyttävät vettä vastuullisesti. Tavoitteena on minimoida toiminnan vaikutukset paikallisiin vesistöihin. Keski-Päijänteen yhteistarkkailussa on todettu, että suurin osa tarkkailualueen ravinnekuormasta kertyy pääosin maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta. Tarkkailualueen veden laatu ei rajoita vaateliaiden kalalajien esiintymistä. Paperinvalmistuksessa käytetyn prosessiveden määrä tuotettua paperitonnia kohden laski lievästi edellisvuoteen verrattuna. Prosessiveden käyttö oli joustavan käynnin vuoksi kuitenkin lievästi yli asetetun tavoitteen, mutta on edelleen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) edellyttämällä tasolla. Tehtaiden jätevesikuormitus oli luparajojen mukainen kahta viranomaisille raportoitua kuukausiluparajaylitystä lukuun ottamatta. Tehtailla on ympäristöluvissansa päästörajat jäteveden kemialliselle hapenkulutukselle (COD) ja fosforille. Jämsänkosken tehtaan fosforin ominaiskulutuksen (g/tonni paperia) luparaja ylittyi hyvin lievästi tammikuun osalta. Kyseessä ei ollut häiriö puhdistamon toiminnassa vaan koska tammikuun tuotantomäärä jäi normaalia alhaisemmaksi, kuukausikohtainen laskennallinen suure ylitti rajan. Kaipolan jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen osalta raportoitiin viranomaisille luparajan ylittyminen huhtikuulta. Poikkeukselliseen ylittymiseen oli syynä laiterikosta johtunut puhdistamon puutteellinen ilmastuskapasiteetti. Jämsänkosken tehtaan jätevesikuormitus kasvoi edellisvuoteen verrattuna lievästi kemiallisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen osalta. Jäteveden fosforikuormitus oli edellisen vuoden tasolla ja typpikuormitus laski lievästi. Kaipolan tehtaan jätevesikuormitus kasvoi lievästi edellisvuoteen verrattuna kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja fosforin osalta. Typpikuormitus oli edellisen vuoden tasolla. Sekä kemiallisen hapenkulutuksen että fosforin osalta tehtaiden jätevesikuormitus on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) edellyttämällä tasolla. JÄMSÄNKOSKI KEMIALLINEN HAPENKULUTUS, COD t/d 15 12 9 6 3 KIINTOAINE, TSS t/d 2,5 2, 1,5 1,,5 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 FOSFORI, P kg/d TYPPI, N kg/d 25 2 15 1 5 25 2 15 1 5 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Luparaja UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213 7
KAIPOLA KEMIALLINEN HAPENKULUTUS, COD t/d KIINTOAINE, TSS t/d 15 12 9 6 3 2,5 2, 1,5 1,,5 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 FOSFORI, P kg/d TYPPI, N kg/d 25 2 15 25 2 15 1 1 5 5 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Luparaja Tarrapapereiden valmistuksen materiaalitehokkuutta on pystytty parantamaan kuitu- ja täyteainejakeiden talteenoton tehostuksella. Paperikoneilta puhdistettavan jäteveden joukkoon kulkeutuvan kiintoaineen määrä on pienentynyt merkittävästi. 8 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213
Jätteet Jätteiden määrä Jokilaakson tehtailla pysyi viime vuosien tasolla. Prosessijätteitä muodostui noin 64 tonnia. Tehtaat pystyivät edelleen ohjaamaan hyötykäyttöön kaikki tuotannossa syntyneet jätteensä. Suurin jätejae molemmissa tehdasyksiköissä on voimalaitostuhka, jonka määrä noudatteli edellisvuoden tasoa. Tuhka ohjattiin hyötykäyttöön sataprosenttisesti. Merkittävä osa tuhkasta hyödynnettiin maanparannuksessa pääosin pelloilla ja metsissä sekä biojätteen kompostoinnin tukiaineena. Elintarviketurvallisuusvirasto on antanut hyväksynnän Jokilaakson tehtaiden tuhkan käytölle maataloudessa. Tuhkan on todettu soveltuvan hyvin maanparannukseen sekä pelloilla että metsässä. Kalsiumin osuus tuhkassa on korkea ja se sisältää myös kasveille tärkeitä hivenaineita kuten magnesiumia ja kaliumia. Tuhka täyttää lannoitevalmistelain vaatimukset ja sen ominaisuuksia seurataan vuosittain. Tuhkaa käytettiin myös maanrakennuksessa muun muassa aiemmin käytöstä poistetun Särkänniemen kaatopaikan sulkemiseen. Myös osa Jämsänkoskella sijaitsevasta Vierelän läjitysalueesta suljettiin hyödyntäen voimalaitosten tuhkaa. Rakennustyöt, joilla tämä alue muutetaan hyödynnettävien prosessijätteiden välivarastointiin sopivaksi, valmistuvat vuoden 214 syksyllä. Särkänniemen alueen maisemointi valmistui kesällä 213. Olkkolanlahteen rajoittuva niemi on tunnettu hyvänä lintualueena ja soveltuu aktiiviseen virkistyskäyttöön. Paikalle on rakennettu lintujen tarkkailutorni. Tärkeäksi tuhkan hyötykäyttökohteeksi ovat nousseet metsäautoteiden perusparannushankkeet Jämsän seudulla ja lähikunnissa. UPM Metsä käynnisti vuonna 213 tuhkatiepalvelun myös yksityisille metsänomistajille. Tuhkaa käytetään metsäteiden tierungoissa korvaamaan kiviaineksia. Tuhkarakenteiden on todettu parantavan sekä teiden kantavuutta että kelirikkokestävyyttä. Metsäautoteille jo aiemmin toteutettujen perusparannuskohteiden ympäristövaikutusten seurantaa jatketaan Metsäntutkimuslaitoksen ja Aalto-yliopiston toimesta. Tuhkan lisäksi merkittävimmät jätejakeet olivat energiapuun mukana kulkeutuva maa-aines ja keräyspaperin käsittelyssä syntyvä rumpurejekti. Pääasiassa muovia ja puukuituja sisältävä rumpurejekti toimitettiin kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi paikalliselle jätehuoltoyritykselle. Maaaines ohjattiin hyötykäyttöön Himoksen alueella. Maa-aineksen osuuden vähentämiseksi energianpuun joukossa on aloitettu kehityshankkeita. Tehtaiden jäteöljyt toimitettiin regenerointilaitoksille hyötykäyttöön. PROSESSIJÄTTEET, JÄMSÄNKOSKI kuivat./a 1 8 6 4 2 PROSESSIJÄTTEET, KAIPOLA kuivat./a 1 8 6 4 2 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka kaatopaikalle Muut jätteet kaatopaikalle Tuhka hyötykäyttö Maa-aines hyötykäyttö Muut jätteet hyötykäyttö Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka kaatopaikalle Muut jätteet kaatopaikalle Tuhka hyötykäyttö Maa-aines hyötykäyttö Muut jätteet hyötykäyttö Rumpurejekti hyötykäyttö UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213 9
Ympäristötunnusluvut 213 Tuotantoa sekä raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa. Tuotantokapasiteetti Paperi 1 6 t Raaka-aineet Energia Päästöt ilmaan Puu Keräyspaperi Sellu Täyte- ja päällysteaineet Prosessikemikaalit Biopolttoaineet ja fossiiliset polttoaineet Ostoenergia Hiukkaset Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NO 2 Fossiilinen hiilidioksidi, CO 2 Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista. Sertifi oidun kuidun osuus Jokilaaksossa PEFC ja/tai FSC yhteensä 85 %. Biopolttoaineet 82 %, fossiiliset 18 % Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista 3,13 t 342 t 691 t 12 4 t Raakavesi Prosessi- ja jäähdytysvedet 28 47 m 3 Päästöt veteen Jätteet Jäähdytysvedet Jätevedet Kemiallinen hapenkulutus, COD Biologinen hapenkulutus, BOD 7 Fosfori, P Typpi, N Prosessijätteet josta tuhkaa lietteitä siistaamon rumpurejektiä maa-ainesta muuta josta hyötykäyttöön Vaarallinen jäte* josta kierrätettävää jäteöljyä 1 127 m 3 18 345 m 3 4 779 t 28 t 7, t 82 t 63 6 t 55 1 t t 1 21 t 4 555 t 2 85 t 1 % 19 t 75 % Tehdasalueen koko Jämsänkoski ja Kaipola 12 ha Jokilaaksossa valmistettuja painopapereita käytetään laajasti muun muassa erilaisissa tuoteluetteloissa. *ongelmajätteen nimike on muuttunut vaaralliseksi jätteeksi 1 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213
Ympäristöpäämäärien saavuttaminen 213 TAVOITE TOTEUMA HUOMIOITAVAA Veden käytön vähentäminen Prosessiveden käyttö/tuotettu paperitonni alle 13 m 3 Energiatalouden parantaminen Sähkön kulutus/tuotettu paperitonni alle 2,1 MWh Kiintoainehäviöiden vähentäminen Paperikoneiden kiintoainehäviöt/tuotettu paperitonni alle 2 kg Ei Ei Ei Laskenut lähes tavoitetasolle. Joustava käynti luo haasteita veden käytön vähentämiseen. Sähkönkulutus lähes tavoitetasolla. Jämsänkosken tehtaan häviöt laskivat tavoitetasolle. Joustava käynti koneiden ylös- ja alasajoineen vaikutti häviöiden määrään. Jätteen hyötykäytön varmistaminen Kyllä Prosessijätteet saatiin hyötykäyttöön sataprosenttisesti. Huolehdimme ympäristöstämme Kyllä Ympäristötietoisuuden kasvattaminen Clean Run -hankkeella. UPM:n ympäristövastuun mukaiset kehitystavoitteet. Aktiivinen sidosryhmätyö. Kehittämiskohteita 214 Energiansäästöprojektien loppuunsaattaminen Materiaalitehokkuuden parantaminen osastokohtaisten tavoitteiden mukaisesti Kaipolan tehtaan kemiallisen vedenvalmistuksen projekti UPM Metsän tuhkatiepalvelun tukeminen Clean Run -hankkeen mukainen tehokas ympäristöhavaintojen ja pienten poikkeamien käsittely Jäteveden puhdistusprosessin kehittyneiden säätömahdollisuuksien selvittäminen Ympäristölupien tarkistusprosessin loppuunsaattaminen VAHVISTAMISPÄÄTÖS REG.NO. FI - 58 Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut UPM Jokilaakson tehtaiden ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 213 raportin ja UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristö selonteon 213 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu 214-4-9, että UPM Jokilaakson tehtaiden ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristön suojelun kehitys 213 raportti ja UPM Jokilaakson tehtaita koskevat tiedot UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristö selonteossa 213 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) No 1221/29 vaatimukset. UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 213 11
UPM-Kymmene Oyj Jokilaakson tehtaat Puh. 241 6161 Jämsänkoski Tiilikantie 17/PL 35 4231 Jämsänkoski Kaipola Tehtaankatu 1 4222 Kaipola Lisätietoja info.jamsa@upm.com Pia Siirola-Kourunen Ympäristöpäällikkö Puh. 241 67556 pia.siirola-kourunen@upm.com www.upm.com Pekka Rantala Ympäristöinsinööri Puh. 241 67567 pekka.a.rantala@upm.com 7/214