P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI 2.4.2016 VIIKKO - 13 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Pyhäjoen lukion oppilaat yritystapahtuman järjestäjinä ELLINOORA LESKINEN Pyhäjoen lukio on ollut tänä keväänä osallisena Pyhäjoelta virtaa -tapahtuman organisoimisessa. Kunnan kehittämisasiamies Jyri Laakso on opastanut lukion ensimmäisen vuosikurssin oppilaita suunnittelemaan yritysten verkostoitumispäivää, joka järjestettiin perjantaina 1.4.2016 nyt toisen kerran. Tapahtuman toteuttaminen koostuu useista eri osa-alueista, joista lukion opiskelijat vastaavat. Projektipäällikköinä päivän suunnittelussa ovat toimineet lukiolaiset Vilma Kunnasmäki ja Hanna-Sofia Luoto. Pyhäjoelta virtaa -tapahtuman projektipäälliköiden vastuulla on lähtökohtaisesti pitää kokonaisuus koossa ja varmistaa kaiken toimivan sujuvasti. Tehtävä vaatii päättäväisyyttä ja rohkeutta tarttua haasteisiin. Kunnasmäki ja Luoto ovat innokkaina ottaneet työnsä vastaan: Olemme aloittaneet projektipäällikön työt hyvillä mielin, ja yhdessä työskentely on ollut mielekästä suuresta vastuusta huolimatta. Tämän vuoden projektipäälliköt aloittivat tapahtuman suunnittelun Jyri Laakson ohjeistamana. Näiden kuukausien aikana he ovat keskustelleet kaikkien messuorganisaation jäsenten kanssa erilaisissa palavereissa. Tapahtuman kokonaiskuvan muodostamisesta siirryttiin hiljalleen yksityiskohtiin, joista oppilaista koostuvat tiimit huolehtivat. Projektipäälliköiden tavoitteena on ollut luoda yritystapahtumasta lukiomme luonteen omainen ja mahdollisimman positiivinen kokemus yrityksille. Pyhäjoelta virtaa -tapahtuma on antanut esimakua tulevista syysmessuista. Kuitenkin päivän tärkein merkitys kohdistuu yrityksille, sillä he saavat mahdollisuuden verkostoitua sekä saada sitä kautta uusia asiakkaita, Kunnasmäki kertoo. Luodon mukaan tapahtuman suunnittelu ja toteutus on ollut erittäin antoisa työkokemus kaikille organisoimisessa mukana olleille. Tapahtumaan saapuu yrityksiä näytteilleasettajiksi monilta eri toimialoilta. Projektipääl liköt uskovat ydinvoiman näkyvän erityisen selvästi tapahtumassa, kun Fennovoima ja Rosatom ovat mukana. Luoto ja Kunnasmäki kertovat oppineensa projektin aikana paljon uutta, josta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa - etenkin syksyn messuilla. Kaiken kaikkiaan tapahtuman järjestäminen on ollut lukiollemme loistava tilaisuus, jollaisiin haluamme jatkossakin tarttua, projektipäälliköt toteavat. Projektipäälliköt Vilma Kunnasmäki ja Hanna-Sofia Luoto.
sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset 2.4.2016 Sudet vaikuttavat monien elämään VEERA RÖYTTÄ Sudet kävivät metsästyskoiran kimppuun Pyhäjoella viime vuoden elokuussa. Kyseinen tapaus on yksi useista lisääntyneistä susivahingoista, joita ihmiset ovat kohdanneet lähialueilla ja koko Suomessa. Mielipiteitä susista on yhtä monia kuin on ihmisiäkin, ja aihe on monille hyvin henkilökohtainen. Sudet eivät ole enää pelkkä tuntematon eläinlaji kaukaisissa metsissä, vaan olemme saaneet lukea niistä uutisia yhä lisääntyvässä määrin. Suomen Luonnonvarakeskus tekee vuosittain kanta-arvioita niin susista kuin muistakin eläimistä. Tammikuussa 2015 Suomen susikannan määräksi arvioitiin noin 220 245 yksilöä. Tuoreen väliarvion mukaan laumoja olisi 22 43 kappaletta. Raahen seudun riistanhoitoyhdistyksen Pyhäjoen petoyhdyshenkilö on Pirttikoskella asuva Kari Kivimäki. Petoyhdyshenkilön tehtävä on vastaanottaa ja varmentaa petoeläinhavaintoja sekä ilmoittaa ne Luonnonvarakeskuksen tietojärjestelmään. Kivimäki kertoo susihavaintojen lisääntyneen viime aikoina myös Pyhäjoella. Vuoden 2015 aikana Pyhäjoen alueella tehtiin noin 30 susihavaintoa. Hän kertoo havaintojen tulleen pääasiassa Pirttikoskelta, Keskikylältä ja Liminkakylältä. Näillä alueilla on virallisesti todettu liikkuvan yksi susilauma. Kivimäen mukaan laumassa on pentuja, minkä takia sudet saattavat liikkua myös laajemmilla alueilla. Lisääntyneiden havaintojen lisäksi havaintopaikat ovat keskittyneet enemmän ihmisasutusten läheisyyteen kuin aiemmin. Oululainen Samuli Heikkinen on toiminut Suomen Luonnonvarakeskuksen tutkijana jo 15 vuotta. Hän tekee kanta-arvioita petoeläimistä. Erityisesti viime aikoina hän on erikoistunut susien tutkimiseen. Heikkinen myöntää, että varsinkin Länsi-Suomessa susia on nyt enemmän kuin viime vuosina. Tämä muutos johtuu hänen mukaansa siitä, että kun susilaumojen pennut varttuvat, ne jättävät laumansa ja lähtevät etsimään uusia reviirejä. Ne saattavat tehdä pitkiäkin vaelluksia etsiessään itselleen kumppania ja sopivaa elintilaa. Heikkisen mukaan sudet ovat kulkeutuneet vähitellen enemmän länteen, mutta täällä erämaata ei olekaan yhtä paljon kuin Lapissa tai Itä- Suomessa. Näin ihmisten ja susien elinpiirit kohtaavat yhä useammin. Susikannan lisääntymiseen on monia syitä. Heikkinen selittää, että eri-ikäiset sudet lisääntyvät eri tavalla ja pentueiden määrät vaihtelevat. Myös pentukuolemat tai niiden väheneminen vaikuttavat asiaan. Sopiva susikanta on varmasti jokaisen mielestä erilainen ja mielipide riippuu omasta näkökulmasta. Siksi on vaikea määrittää, mitä Suomen susikannalle pitäisi tulevaisuudessa tehdä. Heikkinen sanoo, että susille kyllä riittäisi paikkoja ja ruokaa, mutta ihmisten sietokyky on alkanut ylittyä. Maa- ja metsätalousministeriö päättikin aloittaa viime vuonna susien kannanhoidon kaksivuotisen kokeilun. Viime talvena metsästyskiintiö oli 29 kappaletta; tälle talvelle lupia kaavailtiin 39. Susikannan lisääntymisen seurauksia on jo saatu kokea. Kivimäen mukaan Pyhäjoen ensimmäinen susivahinko tapahtui viime vuonna. Viime elokuussa perheenjäsenensä menetti Yppärissä asuva Risto Impola. Hänen ja Jussi Forsin omistama lupaava puolitoistavuotias karhukoirauros menehtyi, kun sudet raatelivat sen. Impola kertoo vieneensä koiransa tuttuihin metsiin Pahkasaloon, lähelle Keskikylää, kun koirien kiinnipitoaika loppui. Hän huomasi jonkin olevan vialla, kun hän näki GPS-laitteestaan, että koiran haukku ja liike pysähtyivät. Tutkasta alkoi kuulua ärinää, ja Impola arvasi susien olevan asialla. Hän soitti ystävänsä apuun, mutta kun he saapuivat tapahtumapaikalle, oli näytös jo ohi. He kiidättivät koiran Siikajoelle eläinlääkäriin, missä se oli lopetettava. Surullisesta tapahtumasta toipuminen vei viikkoja. Impola kertoo, ettei näin laajoja susivahinkoja ole kohdattu vuosiin: Homma on mennyt ihan vallattomaksi ja susivahingot ovat räjähtäneet käsiin. Susiongelmasta voi puhua jo koko Suomen alueella. Hän haluaa susien olevan jatkossakin osa Suomen luontoa, mutta pihoille ja taajamiin ne eivät hänen mukaansa kuulu. Impola muistuttaa, että syrjäisemmilläkin seuduilla asuu ihmisiä, eivätkä ne alueet ole enää erämaata. Hän epäilee, että susien kynnys pelätä ihmisiä on laskenut. Samuli Heikkisen mukaan tätä ei kuitenkaan voida todeta varmaksi, ja asia vaatii vielä enemmän tutkimusta. Jos susi vie metsästyskoiran, sen taustalla voi olla kuitenkin monia muitakin syitä. Susi voi olla nälkiintynyt tai vailla ravintoa. Koira on yksinäiselle sudelle helppo saalis. Susi voi pitää koiraa myös kilpailijana reviirillään, sillä ne ovat niin samanlaisia eläimiä. Syyt ovat kuitenkin aina tilannekohtaisia ja on vaikeaa saada varmaa tietoa tapahtuneesta, Heikkinen tiivistää. Kivimäki toteaa, että Pyhäjoella sudet eivät ole vielä todellinen ongelma. Täällä todennäköisempää metsästyskoiralle on kohdata jokin muu tapaturma kuin suden raateleminen. Kivimäki kertoo, ettei Impolan koiran kimppuun käyneistä susista ole varmaa tietoa, mutta eläinlääkäri oli todennut tuhon aiheuttajan olleen susi. Impolan mukaan jäljet tapahtumapaikalla kertovat kuitenkin useamman yksilön hyökkäyksestä. On silti mahdotonta sanoa, oliko kyseessä juuri paikallinen lauma. Impola sanoo, ettei olisi vienyt koiraansa metsään, jos olisi tiennyt alueella pyörivistä susista: Koiranomistajille pitäisi ehdottomasti olla järjestelmä, missä tieto susien olinpaikoista leviäisi. Kun sudet ja ihmiset kohtaavat Sudet ovat siirtyneet yhä lähemmäksi ihmisasutusta. Sekä Heikkisen että Kivimäen mukaan sudet ovat arkoja eläimiä, ja normaalitilanteissa ne pysyttelevät mahdollisimman kaukana ihmisasutuksesta. Juuri Länsi-Suomessa pihapiirien vierailut ovat kuitenkin jostain syystä yleistyneet. Jos susi hakeutuu ihmisten alueelle, voidaan paikalta yleensä löytää jokin sitä houkutteleva asia. Helppo ruoka tai kiinnostavat hajut ovat yleinen syy näihin vierailuihin. Jos susi on yksinäinen ja sillä ei ole laumaa tukenaan, sen on vaikea saada ruokaa tarpeekseen luonnosta, Heikkinen selittää. Hän täsmentää, että 15 prosenttia susista elää laumojen ulkopuolella. Näille yksilöille helposti saatava ruoka on elinehto. Parhalahtinen maatalousyrittäjä Toni Kippola on kasvattanut tilallaan jo 11 vuotta lehmäkarjaa. Maatilan lähialueilla ei ole tehty susihavaintoja, mutta hän on silti joutunut reagoimaan lisääntyneisiin susihavaintoihin arkipäivän työrutiineissaan. Päivittäisessä hoitotyössä pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, ovatko kaikki eläimet kunnossa, hän kertoo. Vaikka suden jälkiä on joskus nähty lähelläkin, ne eivät ole koskaan häirinneet hänen karjaansa. Kippola pohtii, että mahdollisuus suden vierailuun on aina olemassa, mutta hän ei usko niiden tulevan omaan pihapiiriinsä. Hän myöntää kuitenkin, että monissa muissa paikoissa sudet tuntuvat olevan jo ihan todellinen ongelma. Kippola toivoo, että kannanhoidollinen harvennus alkaa rauhoittaa tilannetta. Tutkija Heikkinen myöntää nykyään olevan mahdollista, että susi saattaa tulla pihapiiriin. On kuitenkin vaikeaa tietää, millaiset sudet näin loppujen lopuksi käyttäytyvät. Hän tuo esille, että jos suden reviiri on syntymästään asti ollut ihmisten läheisyydessä, se tottuu paremmin ihmisiin ja voi oppia hyödyntämään ihmistä jopa ravintonsa hankkimisessa. Heikkisen mukaan suuremmassa mitassa susien käyttäytyminen ei ole kuitenkaan muuttunut, vaan ainoastaan niiden tottumukset ja elinpiiri. Susien toimintaa ohjaa aina niiden metsästysvietti. Tämä ilmenee esimerkiksi tapauksissa, joissa susi on tappanut useita kotieläimiä niitä kuitenkaan syömättä. Heikkinen selittää nämä tapaukset niin, että susi tappaa ruokaa ikään kuin pahan päivän varalle. Luonnossa elävälle eläimelle ruuan saaminen ei koskaan ole itsestäänselvyys. Jos susi hakeutuu ihmisten alueelle, voidaan paikalta yleensä löytää jokin sitä houkutteleva asia. Samuli Heikkinen, Luonnonvarakeskus
Pyhäjoen Kuulumiset 2.4.2016 sivu 3 Kari Kivimäen mukaan susia ei tarvitse pelätä. Yleisintä on, että yöaikaan sudet saattavat kulkea ihmisasutuksen tuntumassa, jos alue on niiden reviirillä. Jos huomaa susien liikuskelevan yhä enemmän asutuksen läheisyydessä, on asiasta syytä ilmoittaa petoyhdyshenkilölle. Näin voidaan varmistaa, onko kyseessä todella susi. Asiaa voidaan alkaa viedä eteenpäin. Samuli Heikkinen lisää tähän, että jos susi käyttäytyy aggressiivisesti tai uhkaavasti, voi yhteyttä ottaa suoraan poliisiin. Kivimäki sanoo, että joskus rohkeat tai sairaat yksilöt voivat tulla ihan pihoille asti, mutta se ei ole sudelle luontaista. Susi voi olla lauman hylkäämä tai pahasti aliravittu. Hän toivoo, että tällaisissa tapauksissa susi pitää ehdottomasti voida poistaa, sillä se ei kuulu ihmisten pihoihin. Vaikka susikeskustelu käy tällä hetkellä kuumana, on susivihaa ollut aina olemassa. Lisääntyneet susivahingot ovat kuitenkin kuumentaneet tunteita, ja nykyinen tilanne huolettaa useita ihmisiä. Monet ovat jo menettäneet lemmikkejään ja joutuneet punnitsemaan suhdettaan susiin uudelleen. Nimenomaan juuri metsästyskoiraongelma on yksi susivihan aiheuttajista. Vaikka ongelmia on aina ollut, nyt ne ovat valitettavasti nousseet uusiin mittoihin. Lisääntynyt keskustelu susista onkin seurausta siitä, että nyt sudet ovat tulleet alueelle, missä on enemmän ihmisiä ja missä ne saavat enemmän tuhoa aikaan. Toisenlaista kantaa susista edustaa pyhäjokinen Saila Kleine Staarman. Myös hänen mukaansa susivihaa on aina ollut olemassa. Kleine Staarman on hyvin samoilla linjoilla Heikkisen kanssa siitä, miksi sudet saattavat hakeutua ihmisasutuksen läheisyyteen. Hän yhdistää sudet ihmisiin, sillä niille kelpaa helppo ruoka, aivan kuten ihmisillekin. Kleine Staarman sanoo ymmärtävänsä hyvin maatalouseläimien ja koirien omistajia ristiriitojen keskellä, mutta hän haluaa korostaa, että ongelmat eivät poistu, jos niiden eteen ei ole valmis tekemään itsekin muutoksia. Hänen mukaansa susia ei voi vihata siksi, miten ne elävät, jos ei pysty ymmärtämään maailmaa muustakin kuin omasta näkökulmastaan. Kleine Staarmanin mielestä ongelma onkin enemmän ihmisissä kuin susissa: Ihmisillä on sukupolvilta toisille siirtyvää vihaa ja pelkoa. Niiden sijasta pitäisi pyrkiä selvittämään, miten asiat todella ovat ja ennen kaikkea ajatella positiivisesti: on uskomattoman hienoa, että meillä on susien kaltaisia villieläimiä luonnossa. Kippolalla ja Kleine Staarmanilla on molemmilla omakohtaista kokemusta susista. Kippola törmäsi susiin muutamia vuosia sitten metsäautotiellä. Kun huomasin suden, pysäytin ja sammutin traktorini ja menin ulos. Susi oli selvästi arka, mutta utelias ja tuli minua viiden metrin päähän. Kyllä se oli aivan erilainen kuin koira, mutta ei mitenkään uhkaava, Kippola muistelee kohtaamista. Myös Kleine Staarman näki sudet metsätiellä: Olin 13-vuotias ja lenkillä koirani kanssa, kun tunnistin kaksi sutta seisomassa jonkin matkaa edessäpäin. Katselimme toisiamme hetken aikaa, kunnes sudet lähtivät jatkamaan matkaansa. Nämä tarinat ovat hyviä esimerkkejä susien uteliaasta, mutta ihmistä kunnioittavasta luonteesta. Samuli Heikkinen kommentoi, että mahdollisuudet suden näkemiseen luonnossa ovat kasvaneet. Vaikka tällä hetkellä pinnalla onkin keskustelu juuri susista, se ei ole suurin vahinkojen aiheuttajista. Kari Kivimäen mukaan myös muiden suurpetojen havainnot ovat lisääntyneet Pyhäjoella. Esimerkiksi ahmaa ja karhua tavataan yhä useammin luonnossa, ja ilvekset ovat siirtyneet lähemmäs ihmisasutusta kuin aiemmin. Samuli Heikkinen toteaakin, että ihmiselle itselleen karhu on paljon suurempi uhka kuin susi, joka ei ole aiheuttanut ihmishengelle vaaraa yli sataan vuoteen. Heikkinen selventääkin karhun olevan suurin tuhoeläin Suomessa, sillä se saattaa käydä aiheuttamassa vahinkoa esimerkiksi hunajatarhoilla. Hän muistuttaa, että kaikkien suurpetojen kanssa on aina syytä olla varuillaan. Monenlaisia toiveita tulevaisuudelle Ihmisen näkökulmasta riippuu se, minkä näkee sopivaksi ratkaisuksi nykyiseen ongelmaan. Kivimäki ja Kippola ovat samoilla linjoilla siitä, että mahdollisiin häirikkösusiin pitäisi puuttua aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Kivimäen toivomus onkin, että tällä tavoin susikannan hoito saataisiin pysymään laillisissa rajoissa, eikä ihmisten tarvitsisi omin luvin lähteä ratkomaan ongelmiaan. Molemmat miehet ovat vahvasti sitä mieltä, että susi on vapaa elämään, mutta asutusten läheisyydessä sen paikka ei ole. Kippola kehottaakin ihmisiä kiinnittämään huomiota faktoihin ja olemaan lietsomatta turhaa pelkoa. Koiransa menettänyt Impola haluaisi, että susiongelmaan puututtaisiin jo ennen, kuin mahdollisia tuhoja tapahtuisi. Hänen mielestään ei ole tarpeeksi, että asioihin puututaan vasta, kun pahin on jo tapahtunut. Impola haluaakin nyt Suomeen huomattavasti enemmän kaatolupia kuin normaalisti. Hän uskoo, että jos tilanteelle ei tehdä mitään, yhä useampi lemmikki voi saada surmansa suden takia. Tätä hän ei missään tilanteessa toivo kenellekään. Kleine Staarman puolestaan näkee tarpeellisemmaksi ihmisten omien asenteiden ja käyttäytymisen muuttamisen kuin yhdenkään suden tappamisen. Hyviä mahdollisuuksia hänen mielestään ovat muun muassa petoaidat, pihavalot ja jonkinlaiset äänivaroittimet. Samuli Heikkinen huomauttaa, ettei susikannan hoitaminen ole helppoa. Vaikka vuosittain asetettaisiin tietty metsästyskiintiö, se ei kerro koko totuutta siitä, paljonko susia kuolee. Lukuun vaikuttavat sen lisäksi onnettomuudet ja erikoisluvat, sekä monet muut jopa tuntemattomat syyt susien kuolemiin. Näiden tekijöiden takia sopivaa metsästyskiintiötä täytyy hakea vuosittain, ja oikean määrän löytyminen ei tapahdu hetkessä. Ratkaisu nykyisiin ongelmiin ei voi tietenkään olla pelkkä tappaminen. Kleine Staarman painottaa yhdessä Heikkisen kanssa, että susilla, kuten muillakin pedoilla, on tärkeä paikka ekosysteemeissä. Lisäksi asiaan liittyy paljon vaikeita arvokysymyksiä. Onko meillä oikeutta tappaa kaikkia susia vain sen takia, ettei ihminen tule toimeen niiden kanssa? Yksi tuntuva haitta susien lisääntymisestä on seurannut metsästäjille ja koiranomistajille. Kivimäki kertoo harkitsevansa tarkkaan, minne koiran uskaltaa päästää turvallisesti irti. Impola harmittelee sitä, ettei koiraa voi enää viedä tuttuihin ja hyviin Pahkasalon maastoihin harjoittelemaan. Hän kertoo myös Yppärin metsästäjien kiertävän Keskikylän alueen siellä liikkuvan lauman vuoksi. Harrastus jatkuu kuitenkin alueella, jossa havaintoja susista ei ole tehty. Impola toivottaa kaikille koiranomistajille menestystä. Saila Kleine Staarman ei näe tähän asiaan muuta ratkaisua kuin olla viemättä koiraa alueelle, jossa on susia: Yksinään metsässä olevalla koiralla ei ole mitään mahdollisuutta suojautua reviiriään puolustavia susia vastaan. Tällaisessa tilanteessa vastuu on koiran omistajalla, joka jättää koiran yksin metsään. Heikkinen huomauttaa kuitenkin, ettei asia ole näin mustavalkoinen. Ristiriitatilanteissa on mahdotonta sanoa syyllistä tilanteeseen. Metsästäjiä ei voi kieltää harrastamasta rakasta harrastustaan, mutta sutta ei voi käskeä väistymään, vaikka kuinka haluaisi. Myös Heikkisen mielestä toistaiseksi ainoa ratkaisu on vältellä alueita, jotka kuuluvat susien reviireihin. Heikkinen kertoo kuitenkin Suomessakin olevan alueita, joissa suden ja ihmisen rinnakkaiselo toteutuu rauhanomaisesti. Sudet hävittävät alueelta pienpetoja, jolloin metsästäjät hyötyvät esimerkiksi lisääntyneistä metsälintukannoista. Vastineeksi metsästäjät antavat susien olla rauhassa ja vievät omat koiransa metsästämään rauhallisemmille paikoille. Jos susi alkaa kuljeskella omassa pihapiirissä, on ensimmäinen askel poistaa tai vähentää sitä paikalle tuova houkutin, Heikkinen opastaa. Kleine Staarman neuvoo laittamaan kotieläimet ajoissa sisälle ja tekemään etukäteissuunnitelmia ikävien tilanteiden varalle. Kivimäki muistuttaa, että asioilla on aina monta puolta ja Impola toivoo, että ihmiset jotka eivät itse omista koiraa, eivät vähättelisi nykyisen ongelman laajuutta. Pelätä susia ei tarvitse. Vaikka ongelmat ovat pinnalla ja erilaiset mielipiteet ja näkemykset tuntuvat sotivan toisiaan vastaan, jossain molempien ääripäiden taustalla on totuutta. Toivottavasti tulevaisuuden Suomesta löytyy tilaa elää niin ihmisille, villieläimille kuin kotieläimillekin.
sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset 2.4.2016 Yritysideakilpailu - avain maailmalle ELLINOORA LESKINEN Yhdysvaltain suurlähettilään ideoima Ambassador`s Entrepreneurial Challenge -kilpailu kokosi marraskuussa Helsinkiin joukon innokkaita suomalaisia opiskelijoita. Kansainvälisen tuomariston tavoitteena oli löytää kahdeksan finaaliin päässeen ryhmän esityksistä kehittämisen arvoinen uusi yritysidea. Yksi huimista finalisteista oli Team Motivation App Pyhäjoen lukiosta - meidän neljän tytön supertiimimme, johon lisäkseni kuuluivat Tiia Keskinen, Hanna-Sofia Luoto ja Sonja Seppä. Pyhäjoen lukion rehtori Tauno Rajaniemi oli kuullut kilpailusta Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyysverkoston kautta. Hänen näkemyksensä mukaan erilaiset kansainväliset projektit ja tapahtumat edesauttavat paikkakunnan lukion kehittymistä sekä kansainvälistymistä. Hän kannustikin koulunsa nuoria ottamaan osaa kilpailuun, jossa opiskelijat toteuttavat konkreettisen tuotteen todellisille vastaanottajille. Ehdotuksesta innostuneena lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat suunnittelivat ryhmissä kukin oman yritysidean tunneilla. kuvaamataidon Yhdysvaltain suurlähettilään ideoima Ambassador`s Entrepreneurial Challenge -kilpailu kokosi marraskuussa Helsinkiin joukon innokkaita suomalaisia opiskelijoita. Suunnittelun alkuvaiheessa lukiolaisilla oli apuna Pyhäjoella opettajana vieraillut amerikkalainen Paul Tompkins, joka oli ystävänsä välityksellä tutustunut Tauno Rajaniemeen. Tapaamisen myötä hänelle oli syntynyt halu saada tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä; Pyhäjoen lukion hän katsoi olevan hieno esimerkki pienestä ja arvostetusta koulusta. Tompkins onkin itse varsinainen maailmankansalainen, sillä hänellä on takanaan 17 vuoden työkokemus kansainvälisissä yhtiöissä, erityisesti saksankielisissä maissa ja Kaukoidässä. Hän on myös toiminut opettajana Espanjassa useiden vuosien ajan. Tompkinsilla on kansainvälinen australialaisessa yliopistossa (The University of South Australia) suoritettu liiketoimintajohtamisen maisteritutkinto MBA Master of Business Administration. Yritysideoinnin myötä hän halusi kannustaa Pyhäjoen lukion nuoria uskomaan itseensä, rakentamaan itseluottamusta onnistumisten kautta. Alustavat kilpailuideat lähetettiin Helsingin Yhdysvaltain suurlähetystöön kilpailun alkukarsintaan. Alueelliseen semifinaaliin Ouluun valittiin Motivation App -ideamme ja neljä muuta ryhmää Oulun ja Kainuun alueelta. Kilpailua varten valmistimme lyhyen Hanna-Sofia Luoto, Ellinoora Leskinen, Tiia Keskinen ja Sonja Seppä. Hanna-Sofia Luoto, Ellinoora Leskinen, Sonja Seppä ja Tiia Keskinen esittelevät Motivation Appia. englanninkielisen esittelyn yritysideastamme. Kehittelemämme Motivation App -sovelluksen tarkoituksena on irrottaa nuoret sosiaalisesta mediasta ja motivoida opiskelijoita koulutyöhön palkitsemisen kautta. Sovellusta käyttämällä opiskelija voisi sulkea sosiaalisen median ja muut applikaatiot mobiililaitteista käyttäjän haluamaksi ajaksi sponsoreilta saatavia etuja vastaan. Hauskan jutteluhetken tuloksena keksitty yritysidea alkoi meistä suunnittelijoista tuntua aina vain paremmalta. Panostimme paljon semifinaalin esitykseen. Yllätykseksemme tuomaristo valitsi viidestä alueellisesta semifinaalin kilpailijaryhmästä juuri meidät Helsingissä pidettävään finaaliin. Tavoitteena oli noin kuukauden aikana työstää ideaa eteenpäin, tehdä uusi esitys siitä sekä sovelluksen prototyyppi. Sinnikkyyttä tarvittiin sponsoreiden etsimisessä, mutta perustelut kuullessaan muun muassa Finnkino ja Demi -lehti pitivät ideaamme kannattavana. Projektin ohjaajaksi ja innostajaksi saimme lukion kuvaamataidon opettajan Teresa Tuuttilan. Kuvataiteilijan ja muotoilijan työ on uuden innovoimista ja siksi tässä tehtävässä, uuden idean luomisessa, hänen roolinsa oli tärkeä. Tavoitteena oli suunnitella yhteistä hyvää kehittävä tuote tai palvelu, jonka avulla voi jopa parantaa maailmaa. Teresan pyrkimyksenä oli myös tuoda meille riittävästi uskoa kykyihimme ideoijina sekä valaa rohkeutta koko projektin työstämisen ajan. Kolme minuuttia on lyhyt aika esitellä uusi yritysidea ja prototyyppi. Englanninkielisen esityksen täytyi olla niin tekstiltään kuin puheeltaankin hiottu ja monipuolinen Prezi -ohjelmalla toteutettu kokonaisuus. Prototyyppiin tarvittavat kuvat piirrettiin käsin ja siirrettiin tietokoneelle. Sovelluksen sivut tehtiin useilla kuvanmuokkausohjelmilla ja animaatiot Invision App -nimisellä sovelluksella. Esityksen valmistaminen näin oli erittäin työlästä ja aikaa vievää. Meidän työskentelyssämme ei Motivation Appia kuitenkaan tarvittu, sillä motivaatio oli huipussaan. Marraskuun puoliväli lähestyi ja samoin matka kohti Helsinkiä. Ajattelimme, että tämä oli meille kaikille mahtava mahdollisuus, vaikka alkuvaiheessa emme ottaneet kilpailua niin tosissamme. Projektin myötä opimme yhteistyötä ja muiden huomioonottamista. Sponsoreiden etsiminen sekä sovelluksen prototyypin tekeminen haastoivat meidät, mutta kaikki kannatti kuitenkin. Ilmaisena lisänä englannin kielen taito karttui huimasti meillä kaikilla. Projektin loppuhuipennus Helsingissä oli unohtumaton kokemus. Koska Teresa Tuuttila oli suurena apuna ideamme kehittämisessä, hän lähti mukaamme ikimuistoiselle reissulle. Ensimmäinen päivämme siellä kului kisatovereiden eli kaikkien finalistien kanssa. Tutustuimme yhdessä Helsingissä erilaisiin kohteisiin. Päivämme alkoi lounaalla Crowne Plaza -hotellin ravintolassa, minkä jälkeen suuntasimme Slushtapahtumaan Helsingin messukeskukseen. Pääsimme myös käymään Aalto Yliopiston Aalto Design Factory -osastolla, jossa meille esiteltiin uusimpia opiskelijoiden keksintöjä sekä muun muassa 3D-tulostimen toimintaperiaatetta. Mielenkiintoisen ja tapahtumantäyteisen päivän kruunasi cocktail-iltama Amerikan suurlähetystössä, missä vietimme aikaa keskustellen kisakumppaneiden sekä muun muassa tuomarina kilpailussa toimineen Marco Bjurströmin kanssa. Mahtavaa! Seuraavana aamuna oli odotettu finaalipäivä. Kansainväliseen tuomaristoon kuului viisi arvostettua businessmaailmassa menestynyttä henkilöä, heidän joukossaan myös Yhdysvaltain suurlähettiläs Charles Adams. Kilpailuun valitut finalistit esittivät kukin vuorollaan yritysideansa ja mahdollisen prototyyppinsä; tunnelma oli jännittyneen utelias, kaikki tsemppasivat toisiaan. Esitysten jälkeen tuomaristo ve-
Pyhäjoen Kuulumiset 2.4.2016 sivu 5 täytyi miettimään ratkaisua, ja loputtomalta tuntuneen ajan jälkeen voittajat julkaistiin. Toisen palkinnon saaja sai pienen rahasumman idean kehittämiseen, mutta voittajajoukkue sai tämän lisäksi kesäisen matkan Yhdysvaltoihin ja mahdollisuuden tutustua siellä yritysmaailmaan. Me emme tällä kertaa sijoittuneet palkittujen joukkoon, mutta saimme paljon positiivista palautetta sekä muuta mieleenpainuvaa: kokemusta, yhteistyö- ja kansainvälistymistaitoja sekä tietoa sovelluksen tekemisestä. Mahdollisesti lähitulevaisuudessa saamme kilpailun tuomareilta mentorointia ideamme kehittämiseksi edelleen. Kaiken kaikkiaan ainutlaatuinen kokemus. Oli hienoa polkaista lukio käyntiin ikimuistoisella maistiaisella kansainvälisestä yritysmaailmasta. Kotiin tullessamme saimme erittäin hyvää palautetta projektissa mukana olleilta opettajilta. Supertiimimme upea tsemppaaja Teresa kiitteli vahvaa ja vakuuttavaa esitystä, jonka kilpailutilanteessa pystyimme tuomaan esille. Hänen mielestään kuvasimme demon avulla selkeästi, millaisesta sovelluksesta on kyse ja mihin sitä on tarkoitus käyttää. Saimme myös kiitosta tuotteen kehittämisestä, ideoimisesta sekä sen markkinoinnista. Paul Tompkins, joka innosti meidät kilpailun alkuun, halusi sen kautta välittää meille tahdon oppia luovuutta sekä yhteistyötä epäonnistumisen ja onnistumisen kautta. Samalla myös omaksuimme muutamia perusteita liiketoiminnasta. Tämän ideointiprojektin myötä Tompkins halusi edesauttaa suomalaisten opiskelijoiden sosiaalisen kanssakäymisen taitoja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tämä projekti oli niitä elämän iloisia kohokohtia, joita on kiva muistella. Pyhäjoen lukioon on Teresa Tuuttilan mukaan suunnitteilla ensi keväälle teemakurssi, joka pohjaa samaan tematiikkaan kuin tämä yritysideakilpailu. Projektien myötä omaksutut tiedot tuovat lisää taitoja, joilla on taas tulevaisuudessa oppilaiden elämässä käyttöä. Edelleen nämä erilaiset tapahtumat tuovat opettajien mukaan Pyhäjoen lukiolle uutta voimaa ja sarjan lahjakkaita, innovatiivisia nuoria, joille elämässä aukeavat monet ovet. Rehtori Tauno Rajaniemen mukaan tällaiset oppimismahdollisuudet ovat erittäin kannattavia ja hän toivookin, että myös jatkossa Pyhäjoen lukio on mukana samankaltaisissa projekteissa. Tämä projekti oli niitä elämän iloisia kohokohtia, joita on kiva muistella. Innostava valmentajamme Teresa sai tutustua uusiin ihmisiin ja tavata paljon uusia kasvoja käydessään kylässä Yhdysvaltain suurlähettilään residenssissä. Meidän Motivation App -tiimimme sai loistavan oppitunnin edustamisesta; opettajien mukaan välitimme positiivista, fiksua, osaavaa ja iloista kuvaa Pyhäjoen lukiosta maailmalle. Tiimisiskoni Hanna-Sofia totesi, että kisa oli kokonaisuudessaan unohtumaton kokemus. Onnittelut meille ideanikkareille hienosta saavutuksesta ja suuret kiitokset koulullemme tuesta tässä projektissa! Kansanmusiikkiyhtye Tallarin konsertit Tiistai 12.4. kello 8.25 Pirttikosken koulu kello 9.45 Yppärin koulu kello 11.30 Parhalahden koulu Keskiviikko 13.4. kello 9.45 ja 10.45 Pauhasali Tervetuloa! Päivi Pussilan taidetta ma, to 11-16, ti, ke, pe 11-20 Tervetuloa tutustumaan
sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset 2.4.2016 Pyhäjoen palveluhakemisto Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki OSTAMME JA OTAMME VASTAAN ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim. 40-140 mm LISÄTIETOJA 0400 189 018 AVOINNA MA - PE 8-17 08-434 333 www.rannikonautojavaraosa.fi myynti@rannikonautojavaraosa.fi Pyhäjoki: Oulainen: Keskuskatu 2 www.pyhajoenhautaus.fi Palvelemme joka päivä klo 21 asti! ark. 8-21 la 8-21 su 12-21 EVÄSKONTTI Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki, Puh. 433186 JALKAHOITO PIRJO KANGAS VANHATIE 33 PYHÄJOKI PUH: 045-1956429 ERILAISET JALKAHOIDOT JALKOJEN VYÖHYKETERAPEUTTINEN HIERONTA HOT STONE TERAPIA KESTOVÄRJÄYKSET Puh. 050 5527 005, Eija Puh. 045 6394185, Saija Palvelemme maanantaisin 9-17 ilman ajanvarausta. Ti-la sopimuksen mukaan. Tervetuloa! JUMPPA- JUSSIN FYSIOTERAPIA FT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonen puh 433 921, Kuntatie 4, 86100 Pyhäjoki SÄHKÖPALVELU Anttila Oy Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat Antenniasennukset Puh. (08) 433 087 0400 586 441 www.optikkopyhajoki.fi Viirretjärventie 7 86170 YPPÄRI
Seurakunta tiedottaa Sählykerho isä-lapsi (alakouluikäisille lapsille) lauantaisin klo 11-12 monitoimitalolla. Kelttiläinen messu kirkossa su 3.4. klo 18. Musiikissa Pienenvalon lauluryhmä ja Young man s misery. Yhteisvastuukahvila messun jälkeen seurakuntatalolla. Yhteisvastuukahvila Jokikartanossa ke 6.4. klo 10-14. Ohjelmahetki klo 13. Jumalanpalvelus kirkossa su 10.4. klo 10 LÄHETYSOMPELUSEURA maanantaina 11.4. klo 13 Leena Alatalolla, Alatalontie 105. Yhteiskyydeistä voi ottaa yhteyttä Helleviin 040 537 0281 tai Marjaan 050 365 0125. Kuorot : - Lapsikuoro: seurakuntatalolla to 7.4. klo 17 (uudet laulajat myös tervetulleita) - Ei kirkkokuoroa ke 6.4. Nuoret: - Sählykerho yläasteikäisille tiistaisin klo 16.20 17.30 monitoimitalolla. - Sählyilta nuorille aikuisille torstaisin klo 19-21 monitoimitalolla. - Kasvuryhmä rippikoulun käyneille keskiviikkoisin klo 18 Sarpatissa. - Gospelcafe lauantaisin klo 19-23. TULOSSA: - Kesärenkaiden vaihto yhteisvastuun hyväksi huhtikuussa. Päivä ilmoitetaan myöhemmin - Perheiden kevätleiri Aarretta etsimässä Kalajoen kristillisellä opistolla perjantai-illasta sunnuntaipäivään 22.-24.4.2016. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Mirjalle viim. 1.4.2016. RY: Pyhäkoulut su 3.4. klo 12 Tero Hummastilla ja Matti Sorosella. Kirkkoherranvirastossa myynnissä seurakunnan adresseja 10 /kpl. Pyhäjoen Kuulumiset 2.4.2016 sivu 7 Järjestöt toimivat Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry. Ma 4.4. klo 11.00 Vapaaehtoistoiminnan piiri Iltaruskossa Ma 4.4.klo 12.00 Naisten Juttutupa Iltaruskossa Ma 4.4. klo 18.00 Äijäkööri Iltaruskossa To klo 17.00 Karaokekerho Iltaruskossa 9.4. Yhdistyksen 40-vuotisjuhla ja piirin kevätkokous Monitoimitalolla. Ruokailu klo 10.15-11.45 Saaren koulu. klo 12.00-13.30 40v-juhla. Kokous alkaa klo 14.00. Tervetuloa. Lisätiedot Anna-Liisalta p. 0400-778026 Lisätietoja toiminnastamme www.elakeliitto.fi/pyhajoki MLL:n Pyhäjoen yhdistys. Sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 21.4.2016 kello 18.00 torimökki Puhtolassa. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa! Pirttikosken maaseutunaiset: Hallituksen kokous ma 4.4 klo 18 kökkätuvalla. Esillä kevään ja kesän toiminta. Tervetuloa. Perinteinen kevätkirppis Iltaruskossa pe 15.4 klo 18-20 ja la 16.4 klo 9-14. Tuo hyväkuntoiset, puhtaat vaatteet ja tavarat myyntiin, pöydän hinta 5e. Pöytäväraukset Airalta p. 040 7474880 tai Paulalta 050 4351567 Pyhäjoen metsästysseura. Hirviporukkaan ilmoittautuminen hirvivääpelille puh. 0400-383858 tai s-posti raino.peltoniemi@kotinet.com Pyhäjoen yrittäjät ry. Yrittäjien sählyvuoro keskiviikkoisin monitoimitalolla (lohko2) klo 18.30-19.30, tervetuloa mukaan! AIHETTA KIITOKSEEN MIELIPIDE Kuulumisten mielipiteet Mielipidekirjoituksen enimmäismitta on puoli konekirjoitusliuskaa. Myös selkeitä käsin kirjoitettuja juttuja voi lähettää julkaistavaksi. Mielipiteen kirjoittaminen ei tietenkään maksa mitään. Nimimerkkikirjoituksia julkaisemme vain todella poikkeustapauksissa. Kaikkien kirjoitusten mukana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Kirjoitusten valinta, otsikointi, muokkaaminen ja lyhentäminen jäävät toimituksen tehtäväksi. Tekstejä ei palauteta. Mielipiteen voi lähettää sähköpostilla suoraan päätoimittajalle sari.hiden@edu.pyhajoki.fi. MIELIPIDE Niin meillä täällä Suomessa, kuten muuallakin maailmassa eläimiä ei kohdella inhimillisesti, mutta eläinten kaltoinkohtelu ei ole eläintuotannon ainoa varjopuoli: jopa puolet maailman päästöistä syntyy pelkästään lihantuotannosta. Ilmastonvaikutuksen ero vegaanin, kasvissyöjän ja lihansyöjän välillä on suuri. Tässä esimerkissä ilmastovaikutukset on muutettu autolla ajetuksi matkaksi yhtä henkilöä kohden/per vuosi. Ilmastovaikutus vegaanilla: luomutuotannon matka olisi 281 km/vuosi, tavanomaisen tuotannon matka olisi 629 km/vuosi. Kasvissyöjillä vastaava määrä on jo huomattavasti suurempi: luomutuotannon matka olisi 1978 km/vuosi, tavanomaisen tuotannon 2427 km/vuosi. Sekasyöjällä vastaava määrä on noin puolet suurempi kuin kasvissyöjillä: luomutuotannon matka olisi 4377 km/vuosi, tavanomaisen tuotannon 4758 km/vuosi. Kiitos! Projektipäälliköinä haluamme kiittää Jyri Laaksoa sekä Pyhäjoen lukiota ainutlaatuisesta tilaisuudesta olla järjestämässä Pyhäjoelta virtaa -yritystapahtumaa. Haluamme kiittää myös koko messuorganisaatiota hienosta panostuksesta ja osallistumisesta! Projektipäälliköt Aihetta Kiitokseen Kuulumiset julkaisee Aihetta Kiitokseen -palstaa. Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapahtumia, tekoja tai sanoja. Kiitoksen aiheen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen sari.hiden@edu.pyhajoki.fi tai käydä tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnuerosi. Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä. MLL:n Pyhäjoen yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 21.4.2016 kello 18.00 torimökki Puhtolassa. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa! P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Hannes Halunen Tytti Karsikko Ellinoora Leskinen Lauri Niemelä Roni Ohvo Veera Röyttä http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. 040 359 6166 Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Seuraava lehti (14) ilmestyy >> lauantaina 9.4.2016 Aineisto toimitettava >> tiistaina 5.4.2016 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko n:1950 kpl >> vko n:1950 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 50 /pmm, toistohinta 0,35 0,40 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 60 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: SSM Cityjakely Oy, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 0504639220 (Matti Kinnula)
sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset 2.4.2016 Kuulumisten aakkoset KUVA: VEERA RÖYTTÄ - Lehti tehdään koulutyönä, 15-19 -vuotiaiden nuorten työnä. - Kuulumiset on lukijoilleen ilmainen. - Lehti ilmestyy kerran viikossa paperilehtenä ja verkossa. - Kuulumiset on ilmoittajille edullinen ja peittoaa koko kunnan. - Haluamiaan asioita saa innokas yleisö/järjestö/ryhmä/muu toimija omina juttuinaan tai toimittajien tekeminä julkisuuteen. - Toimittajat vaihtuvat (ne toimittajakurssin valinneet) lukuvuoden aikana ja seuraavaan lukuvuoteen. - Taittajat vaihtuvat (ne taittokurssin valinneet) lukuvuoden aikana ja seuraavaan lukuvuoteen. - Vastuu lehden käytännöstä on hyvin harvoilla hartijoilla. - Kysymys lukijoille: Mitä osasitte itse tehdä 15-19 -vuotiaina? - Kasvatusvinkki: Nuoria tulee enemmän kiittää ja kannustaa kuin moittia. - Tärkeiden ilmoitusten tai tärkeiden juttujen jättäjien TULEE KÄYDÄ lehden teon aikana toimituksessa tai PYYTÄÄ ilmoituksensa/juttunsa sähköpostilla nähtäväkseen. Sari Hidén Kevät tulee ja muuttolinnut palaavat Suomeen.