1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 33 YLO LOS-2004-Y-1066-113 Annettu julkipanon jälkeen 4.5.2007 ASIA Päätös Vesa ja Oili Onnelan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 130 emakon ja 670 lihasian sikaloiden toiminnan jatkamista. LUVAN HAKIJA Vesa ja Oili Onnela Luikistontie 152, 32410 NIINIJOKI Puh.nro: 027689103 Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1309595-0 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikalat sijaitsevat Loimaan kaupungin Haaroisten kylässä kiinteistöillä Hautaniitty RN:o 1:32, Peltomaa RN:o 1:121 ja Välimaa RN:o 1:28. Sikaloiden paikat on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 28.12.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Loimaan kunnan ympäristölautakunta on 19.5.1998 myöntänyt ympäristöluvan nykyiselle sikalalle (kiinteistö Hautaniitty RN:o 1:32). Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi vuokrasopimusta, jotka koskevat noin 11 hehtaarin peltoalaa. Sikalat sijaitsevat kaavoittamattomalla alueella. Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2/10 Sikalat sijaitsevat Loimijoen alaosan vesistöalueella (35.916). Sikaloiden sijoituspaikat eivät ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Valtaojan etäisyys kiinteistön Peltomaa sikalasta on noin 20 metriä. Sikaloiden ympäristöt ovat pääosin peltoa. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat kiinteistön Hautaniitty sikalan länsipuolella noin 100 metrin päässä ja kaakkoispuolella 220 metrin päässä, kiinteistön Peltomaa sikalan kaakkoispuolella noin 40 metrin päässä (sikalan entiset omistajat) ja luoteispuolella noin 180 metrin päässä. Kiinteistöllä Välimaa sijaitsevan karanteenisikalan lähimmän naapurin asuinkiinteistö on noin 400 metrin päässä. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan olemassa olevien sikaloiden toiminnan jatkamiseen. Tilalla harjoitetaan sikojen yhdistelmätuotantoa kolmella eri kiinteistöllä. Kiinteistöllä Välimaa toimii kestokuivikepohjalla noin 20 sian karanteenisikala, joka on käytössä vain häiriötilanteissa. Vuosittain tuotetaan noin 150 000 kiloa sianlihaa. Kiinteistöllä Hautaniitty on lietelantajärjestelmällä toimivat tilat 35 porsivalle emakolle, 408 vieroitetulle porsaalle, 60 joutilaalle emakolle, 40 siitossialle ja 350 lihasialle sekä kuivikelantajärjestelmällä toimivat tilat 60 joutilaalle emakolle. Kiinteistöllä sijaitsevan kahden sikalarakennuksen yhteydessä on kaksi katettua yhteensä noin 1 040 m 3 :n lietesäiliötä ja 520 m 2 :n katettu seinillä varustettu kuivalantala, jossa on 1,3 metrin betonireunat ja 25 cm:n ajoluiska. Kiinteistöllä Peltomaa on 300 lihasikaa lietelantajärjestelmällä. Sikalan yhteydessä sijaitsee kaksi kattamatonta yhteensä noin 730 m 3 :n lietesäiliötä. Lisäksi sikalassa on lietekuiluja noin 76 m 3. Lisäksi käytössä on kaksi etäsäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin 780 m 3. Sikaloiden pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Toiminnasta syntyy noin 50 m 3 kuivikelantaa ja noin 2 300 m 3 virtsaa/lietelantaa vuodessa. Lanta levitetään omille pelloille (116 ha) ja vuokrapelloille (11 ha) keväällä (80 %) ja syksyllä (20 %). Sikaloiden ilmanvaihdot toimivat koneellisilla alipaineilmastoinneilla, joissa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan räystäiden alta. Tilalla on yhteensä 27 000 litraa polttoainesäiliötilavuutta. Säiliöt sijaitsevat betonialustoilla ja ne on varustettu ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla. Lisäksi tilalla on noin 800 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään konevarastossa. Tuotantorakennuksessa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohdosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto, lannan varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ja multaamalla pelto välittömästi levityksen jälkeen.
Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuja tuodaan ja eläimiä kuljetetaan noin kerran viikossa. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta erityisesti lannan levityksen yhteydessä. Tilalla kuolleet eläimet (arvio noin 7 tonnia vuodessa) varastoidaan tilalla pakastimessa ja toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Jäteöljyt ja akut toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Metalliromut viedään romunkeräykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Loimaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 24.10. 22.11.2006 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 19.10. - 18.11.2006. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä 26.10.2006. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Loimaan ympäristöpalvelukeskuksessa ja Lounais- Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 19.10.2006 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikalan sijaintipaikalla suoritettiin 8.3.2007 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Loimaan kaupunginhallitus (14.12.2006) on antamassaan lausunnossa todennut, että sen lisäksi, mitä Loimaan seudun kansanterveystyön ky:n ja ympäristönsuojelun asiantuntijat ovat omissa lausunnoissaan esittäneet, toiminnoissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota lietelannan käsittelyyn. Lietteen levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon sääolosuhteet sekä pyhä- ja muut juhlapäivät, joina lietettä ei tule levittää. Muutenkaan laitosten toiminta ei saa aiheuttaa kohtuuttomaksi katsottavaa rasitusta ympäröivälle asutukselle. 3/10 Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto (28.11.2006) on antamassaan lausunnossa todennut, että - sikojen raadot tulee hävittää joko raatokeräilyyn osallistumalla tai polttamalla ruhot hyväksytyssä polttolaitoksessa. Kuolleena syntyneet siat saa kuitenkin haudata; - jos raatoja säilytetään pitempiaikaisesti tilalla, tulee niitä varten olla säiliö, joka tulee suojata tuhoeläimiltä ja jonka lämpötilan tulee pysyä enintään + 8 asteessa. Säiliön tulee olla tiivis, jotta valumavesien pääsy ympäristöön estyy. Säiliön tulee olla helposti tyhjennettävissä ja käsiteltävissä keräilyauton kalustolla. Säiliö tulee säilyttää tilalla siten, että keräilyauto pääsee helposti sen luokse. Kulkureitti raadon luo tulee olla kovapohjainen eikä siitä saa tarttua pyöriin lantaa tai likaa. Raatoauton reitti ei saa mennä ristiin piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä saa kulkea sisäänkäyntien editse ja että
4/10 - lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon se, ettei levityksestä aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristön asukkaille. Levityksen jälkeen maa tulee muokata mahdollisimman nopeasti. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille eikä levityksestä saa aiheutua levitysalueen lähistössä sijaitsevien talousvesikaivojen / vedenottamoiden veden laadun heikkenemistä. Talousveden (myös eläimien juomaveden) hankintaan käytettävien kaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 100 metrin suojakaista, jota ei käsitellä kotieläinten lannalla. Suojakaistan leveys riippuu mm. maaston pinnanmuodosta, maalajista ja pohjaveden pinnankorkeudesta. Loimaan kaupungin ympäristölautakunta (14.12.2006) esittää lausuntonaan, että - lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvien haittojen torjuntaan; - lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita; - lannan levitykseen ei saa käyttää pohjaveden tai vesistöjen suojelun kannalta tärkeitä alueita tai tulvaherkkiä alueita ja että - mahdollisista häiriötilanteista on ilmoitettava myös Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jolle tulee toimittaa myös vuosittain yhteenvetoraportti sikalan toiminnasta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Muistutuksessa todetaan, että ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden muistuttajan kiinteistölle leijuu sian lannan haju, eniten pohjoisen ilmavirtauksen mukana. Muistuttaja ymmärtää, että hajua tulee lannan levityksen yhteydessä keväällä. Silloin se kuitenkin mullataan mahdollisimman pian, joten hajuhaitta on väliaikainen. Kuitenkin esim. viime kesän aikana ei, varsinkin öisin, voinut pitää ikkunaa auki helteestä huolimatta, koska sisään tunkeva haju oli aivan sietämätöntä. Syksyn mittaan päivittäin haisee. Nyt Onnela hakee lupaa jatkaa toimintaa tässä laajuudessa kolmella tilalla, Hautaniityssä, Peltomaassa ja Välimaassa. Muistuttajan mukaan Välimaassa ei edes ole tällä hetkellä sikalaa eikä sikoja, koska edellinen omistaja muutti sikalana toimineen kaarihallin konehalliksi. Jos siihenkin tilaan tulee sikoja, hajuhaitta sen kun pahenee, koska silloin tuuli tuo hajun kahdesta suunnasta muistuttajan kiinteistölle. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Vesa ja Oili Onnelalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan olemassa olevan 130 emakon ja 670 lihasian sikalatoiminnan jatkamiseen Loimaan kaupungin Haaroisten kylässä kiinteistöillä Hautaniitty RN:o 1:32, Peltomaa RN:o 1:21 ja Välimaa RN:o 1:28. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuo-
tanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. 5/10 Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan varastointi ja käsittely 1. Toiminnassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 2 300 m 3 virtsa/lietetilavuutta ja 50 m 3 kuivikelantatilavuutta. Jos lietesäiliötä tai lantalaa ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöön ja lantalaan estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm ja lantalan tilavuuteen 0,1 m 3 lantalan pinta-ala neliömetriä kohti. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös pihattotyyppiset kuivikepohjat. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Sikalarakennusten ja lietesäiliön pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lietesäiliöissä tulee olla säiliön alta päin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 5. Lanta, pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 8. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 10. Sikalassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen
6/10 jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 12. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 13. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 14. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 15. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.
RATKAISUN PERUSTELUT 7/10 Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 2-4 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lietesäiliöiden täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden
8/10 pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräykset 10 15 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan valvontaa koskeva lupamääräys 16 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 19 ja 20 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Loimaan kunnan 19.5.1998 myöntämän ympäristöluvan.
9/10 Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000), maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 780 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua (1200 euroa) alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vesa ja Oili Onnela Luikistontie 152, 32410 NIINIJOKI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Loimaan kaupunginhallitus Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto Loimaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Loimaan kaupungin ilmoitustaulu Loimaan Lehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. 10/10 Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus