Kasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa.

Transkriptio

1 1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 90 YLO LOS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Vähä-Hakula Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee broilerin kasvattamon laajentamista broilerin kasvattamoksi. LUVAN HAKIJA Vähä-Hakula Oy c/o Olli Vähä-Hakula Oripääntie 1049, NIINIJOKI Puhelinnumero: Toimialatunnus: Y-tunnus: LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laajennettava broilerikasvattamo sijaitsee Loimaan kaupungin Lappijoen kylässä kiinteistöllä Koivula RN:o 3:50, kiinteistörekisteritunnus C. Kasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Broilerikasvattamo sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamo sijaitsee Niinijoen vesistöalueella (35.995). Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

2 Broilerikasvattamo sijoittuu pellolle olemassa olevan kasvattamon itäpuolelle. Lähin naapurin kiinteistö sijaitsee noin 300 metrin päässä olemassa olevan kasvattamon luoteispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan broilerin kasvattamon laajentamiseen broilerin kasvattamoksi. Vuosittain tullaan tuottamaan noin kiloa broilerinlihaa. Broilerikasvattamo tulee toimimaan kahdessa rakennuksessa turvepohjaisella kasvatusalustalla. Broilereita kasvatetaan untuvikoista vuorokauden ikäisiksi teurasbroilereiksi. Kasvatuseriä on vuodessa 6 7. Jokaisen kasvatuserän jälkeen kasvatusalusta poistetaan kasvattamosta joko kasvattamon yhteyteen rakennettavaan katettuun kuivalantalaan, jonka tilavuus tulee olemaan noin m 3, tai suoraan jatkojalostukseen Biolan Oy:lle. Kasvattamo kuivapuhdistetaan harjalla, pestään kuumavesipesurilla ja desinfioidaan jokaisen kasvatuserän jälkeen. Broilerikasvattamon pesuvedet johdetaan kahteen yhteensä noin 53 m 3 :n umpisäiliöön. Pesuvedet levitetään pellolle. Broilerikasvattamorakennuksissa on alipaineilmastointi, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä. Korvausilmahormit ovat olemassa olevassa rakennuksessa seinillä ja uudessa katon päällä. Lisäksi rakennusten päädyissä sijaitsevat jättipuhaltimet. Olemassa olevan kasvattamon WC-vedet johdetaan pesuvesisäiliöön ja uuden erilliseen noin 3 m 3 :n umpisäiliöön. Broilerikasvattamosta tuleva lanta (noin m 3 broilerin kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (56,57 ha) ja vuokrapelloille (9,48 ha) keväällä 65 % ja syksyllä 35 % tai viedään jatkojalostukseen Biolan Oy:hyn (sopimus vahvistetaan myöhemmin). Edellä mainituista pelloista 27,52 hehtaaria sijaitsee Oripäänkankaan I-luokan pohjavesialueella. Broilerin kuivikelantaa on levitetty pelloille sekä keväällä että syysviljalle peruslannoituksen yhteydessä. Tilalla on litran maanalainen säiliö sekä ja litran polttoainesäiliöt, jotka ovat betonilaatalla. Säiliöt on varustettu laponestolaitteilla. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan kuljettamalla lanta joko suoraan jatkojalostukseen tai varastoimalla lanta asianmukaisessa kuivalantalassa. Hajuhaittoja aiheuttavat kasvattamon ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. varastoimalla lanta katetussa kuivalantalassa. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Broilerikasvattamo tyhjennetään 6-7 kertaa vuodessa, jolloin tilalta viedään broilereita ja tilalle tuodaan kuivikkeita ja untuvikkoja. Rehuja tuodaan keskimäärin kerran viikossa kasvatuserien aikana. Tilalla kuolleet broilerit (noin 6 tonnia vuodessa) kerätään kylmäkonttiin ja toimitetaan jätteenkäsittelylaitokselle. Tilalle rakennetaan lämpökeskus, jossa on tarkoitus polttaa myös kuolleet broilerit. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin ja metalliromu keräykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. 2/10

3 Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. 3/10 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Loimaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Loimaan lehdessä Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Loimaan ympäristöpalvelukeskuksessa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kasvattamon suunnitellulla sijaintipaikalla suoritettiin maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Loimaan kaupunginhallitus ( ) toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Loimaan kaupunki, ympäristölautakunta ( ) puoltaa luvan myöntämistä ja esittää lausuntonaan, että lupaehtoja harkittaessa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: - Toimintaa on harjoitettava siten, ettei lantaa, pesuvesiä tai muita jätevesiä pääse ojiin eikä vesistöön eikä hallitsemattomasti maaperään. Tilan lantalatilavuuksien on vastattava pidettävää eläinmäärää. - Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa on huolehdittava ympäristön viihtyisyydestä huomioiden mm. hajuhaittojen torjuminen. Lannan levitysalan tulee olla eläinmäärään nähden riittävä. - Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. - Ongelmajätteet ja hyötyjätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin ja muutoinkin jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa Loimaan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. - Broilerikasvattamon toiminnasta tulee pitää kirjaa ja vuosiraportti tulee toimittaa myös Loimaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Loimaan seudun ktt kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto ( ) esittää lausuntonaan: - Jos kuolleet eläimet poltetaan tilan polttolaitoksessa, tulee polttolaitoksen olla paikallisen kunnaneläinlääkärin hyväksymä ennen käyttöönottoa. Hyväksyntää haetaan kirjallisesti viranomaiselta vapaamuotoisella hakemuksella tai täyttämällä Eviran nettisivuilta saatava lomake. Polttolaitos tulee olla riittävän etäällä eläinsuojasta, rehuista ja tarvittaessa aidattava. Polttolämpötilan on oltava 850 o C. Polttolaitoksen yhteydessä on oltava riittävä vedensaanti ja väli-

4 4/10 neet puhdistusta varten (harjat, painepesuri, letkut). Pesuvedet voidaan kerätä umpikaivoon, joka tyhjennetään kunnan jäteveden puhdistuslaitokselle tai tilan omaan lietesäiliöön. Lietesäiliön sisältö voidaan ajaa omalle pellolle. Lisäksi on huomioitava paloturvallisuus ja ettei naapureille aiheudu haittaa tai häiriötä poltosta. - Jos kuolleet eläimet toimitetaan hyväksyttyyn eläinjätteen käsittelylaitokseen ja raatoja säilytetään pitempiaikaisesti tilalla, tulee niitä varten olla säiliö. Säiliö tulee suojata tuhoeläimiltä ja sen tulee olla lämpötilaltaan riittävän matala, jotta täyttömäärästä, tyhjennysvälistä tai ulkoilman lämpötilasta riippumatta raadot säilyvät pilaantumattomina. Säiliön tulee olla tiivis, jotta valumavesien pääsy ympäristöön estyy. Sen tulee olla helposti tyhjennettävissä ja käsiteltävissä keräilyauton kalustolla. Se tulee säilyttää tilalla siten, että keräilyauto pääsee helposti sen luokse. Kulkureitti raadon luo tulee olla kovapohjainen eikä siitä saa tarttua pyöriin lantaa tai likaa. Raatoauton reitti ei saa mennä ristiin piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä saa kulkea sisäänkäyntien editse. - Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon se, ettei levityksestä aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristön asukkaiden viihtyisyydelle. Levityksen jälkeen maa tulee muokata mahdollisimman nopeasti. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille eikä levityksestä saa aiheutua levitysalueen lähistössä sijaitsevien talousvesikaivojen / vedenottamoiden veden laadun heikkenemistä. Talousveden (myös eläimien juomaveden) hankintaan käytettävien kaivojen ympärille tulee jättää vähintään metrin suojakaista, jota ei käsitellä kotieläinten lannalla. Suojakaistan leveys riippuu mm. maaston pinnanmuodosta, maalajista ja pohjaveden pinnankorkeudesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta annetuissa lausunnoissa ei ole ilmennyt mitään sellaista, että hakijalta pitäisi pyytää lausunnoista vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Vähä-Hakula Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan broilerin kasvattamon laajentamiseen broilerin kasvattamoksi Loimaan kaupungin Lappijoen kylässä kiinteistöllä Koivula RN:o 3:50. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan varastointi ja käsittely 1. Broilerikasvattamon toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään m 3 kuivalantalatilavuutta ja 53 m 3 pesuvesisäiliötilavuutta.

5 5/10 Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä. 5. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluilla pohjavesialueilla sellaiselle peltoalueelle, jonka etäisyys pohjaveden ottamosta on alle 300 metriä tai jolta lähtevä oja kulkee lähempänä kuin 300 metrin päässä pohjaveden ottamosta. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ja tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 9. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten hyväksytyssä polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen tai polttamisen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. Jäljennös polttoluvasta tulee toimittaa tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tu-

6 lee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 6/ Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 14. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 16. Tuotantotiloissa syntyvät WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. Suunnitelma WC-vesien käsittelystä tulee toimittaa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle viimeistään mennessä. 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen.

7 RATKAISUN PERUSTELUT 7/10 Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 6 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 8 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista

8 ja kaivon rakenteesta riippuen metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. 8/10 Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on rajoitettu. Lupamääräykset 9 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräyksellä 16 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo, että jätevesijärjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan asetuksen (542/2003) mukaisesti. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle mennessä. Hakemukseen on liitettävä ainakin selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

9 9/10 PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vähä-Hakula Oy c/o Olli Vähä-Hakula Oripääntie 1049, NIINIJOKI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Loimaan kaupunginhallitus Loimaan seudun ktt ky, Ympäristöterveydenhuolto Loimaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Loimaan kaupungin ilmoitustaulu Loimaan Lehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

10 Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät 10/10 - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus