Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja
Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella tarkoitetaan sitä, onko puolisolla oikeutta toisen puolison omaisuuteen avioliiton päättyessä. Kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeus toteutetaan osituksessa avioliiton päättyessä (avioero tai toisen puolison kuolema). Huom. Avio-oikeus syntyy myös kun puolisot rekisteröivät parisuhteen 2
Avio-oikeus (2) Osituksessa tehdään omaisuuden tasajako, joka toteutuu siten, että varakkaampi puoliso maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle. A:lla on 500 000 ja B:llä 50 000 -> avioero -> omaisuus on 550 000 -> ½ on 275 000 -> A maksaa B:lle 225 000 Tästä voidaan poiketa silloin, kun puoliso on kuollut. Leskellä ei ole velvollisuutta maksaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille (ns. lesken tasinkoprivilegi). 3
Avioehto Avioehtosopimuksen tekeminen edellyttää molempien puolisoiden suostumusta. Avioehto voidaan tehdä avioliiton aikana tai se voidaan tehdä ennen avioliiton solmimista, jolloin avioehto tulee voimaan avioliiton solmimisesta. Ei mennä naimisiin ilman avioehtoa!!! 4
Avioehto (2) Avioehdossa voidaan määrätä, että kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omaisuuteen, olevaan tai tulevaan taikka sen tuottoon; kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison tiettyyn omaisuuteen (esim. mahdollisesti tulevat perinnöt); vain toisen puolison omaisuus tai osa siitä suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle; 5
Avioehto (3) Avioehdossa voidaan määrätä, että avioehto on voimassa vain avioeron yhteydessä suoritettavassa osituksessa, eikä kuolemantapauksen yhteydessä -> jos on voimassa myös kuolemantapauksessa -> perintövero leskelle, jos hän perii Esim. pariskunnalla ei ole lapsia ja heillä on keskinäinen testamentti: A:lla on 500 000 ja B:llä 50 000 -> A kuolee -> omaisuus on 550 000 -> jos avioehto on voimassa myös kuolemantapauksessa B maksaa perintöveroa 500 000 :sta jos avioehto ei ole voimassa kuolemantapauksessa B saa aviooikeuden perusteella 225 000 ja maksaa siten perintöveroa ainoastaan 275 000 :sta 6
Muotomääräykset Kirjallisena Päivättävä Kummankin puolison täytyy allekirjoittaa se Kaksi jäävitöntä todistajaa Mikäli sopimus ei ole muodollisesti oikein täytetty, on se pätemätön. Pitää rekisteröidä maistraatissa. 7
Avioehdon peruutus Avioehto peruutetaan tekemällä uusi avioehto, jossa sovitaan avio-oikeuden palauttamisesta. 8
Sovittelu Avioehtoa voidaan sovitella osituksessa, mikäli ositus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua Sovittelua harkittaessa otetaan erityisesti huomioon avioliiton kesto puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat 9
Sovittelu (2) Voidaan määrätä, ettei avioehtoa sovelleta ollenkaan tai ainoastaan osittain. Sovittelua koskeva vaatimus voidaan tehdä osituksessa tai sen jälkeen määräajan sisällä. 10
Lahjanantajan ja testamentintekijän määräykset Omaisuutta antava henkilö voi antaa sitovia määräyksiä koskien puolisoiden avio-oikeutta. Lahjanantaja voi määrätä lahjakirjassa ja testamentin tekijä testamentissa, että lahjan tai perinnön saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison lahjana tai perintönä saamaan omaisuuteen, sen tilalle tulleen omaisuuteen taikka sen tuottoon. Testamentteja ei ole soviteltu Suojatkaa lapsenne!! 11
Avo-oikeus
Avoliitto Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (voimaan 1.4.2011) Avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Lakia ei sovelleta sellaisiin avoliittoihin, jonka toinen tai kumpikin osapuoli on avioliitossa. Tarkoitus ei ole rinnastaa avopuolisoita aviopuolisoihin. Avopuolisot voivat sopimuksin poiketa valtaosasta ehdotetun lain säännöksistä. 13
Avoliitto (2) Avopuoliso voi vaatia omaisuuden erottelua avoliiton päätyttyä. Lähtökohtana erottelussa on, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Irtaimet esineet katsotaan kuitenkin yhteisiksi, jollei voida selvittää, kummalle avopuolisolle tietty esine kuuluu. Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan ja omaisuuden jakaminen ainoastaan omistuksen perusteella merkitsisi hyötymistä toisen kustannuksella. Hyvityksen saaminen edellyttää, että epäsuhta avopuolisoiden panostuksissa ei ole vähäinen. 14
Avoliitto (3) Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan: 1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi; 2) varojen käyttö yhteiseen talouteen; 3) varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen; tai 4) muu näihin verrattava toiminta. Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen. 15
Avoliitto (4) Hyvitykseen oikeuttava panos voi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen avopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Myös merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi voi oikeuttaa hyvitykseen. Avopuolisot voivat sopia omaisuuden erottelusta ja hyvityksestä keskenään. Jos sopiminen ei onnistu, erottelua varten voidaan hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja toimittaa omaisuuden erottelun ja päättää mahdollisesta hyvityksestä. Todisteena erottelusta laaditaan erottelukirja. Jollei pesänjakajaa ole haettu, hyvitysvaatimus voidaan myös viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. 16
Avoliitto (5) Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos sitä ei ole vaadittu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Jos avopuolisot eivät erottele omaisuuttaan, oikeus hyvitykseen raukeaa kolmen vuoden kuluttua erilleen muuttamisesta tai avopuolison kuolemasta. Avopuolison suojaa täydennetään siten, että tämä voi saada toisen avopuolison kuoltua harkinnanvaraista avustusta kuolinpesästä. Avustus voidaan antaa myös käyttöoikeutena omaisuuteen. 17
Avoliitto (6) Jos avopuolisot haluavat, ettei laki koske heitä, on heidän sovittava tästä erikseen. Oikeuskäytäntö puuttuu. 18
Testamentti
Perimysjärjestys 1. Rintaperilliset eli lapset, lapsenlapset jne. 2. Jos ei ole lapsia, leski perii (avopuoliso ei peri ilman testamenttia) 3. Isä ja äiti perii, jos ovat kuolleet, sijaantulijoina veljet ja sisaret 4. Isovanhemmat ja heidän jälkeläisiä. Huom! Serkukset eivät peri. 5. Valtio 20
Testamentti Testamentilla henkilö voi vaikuttaa siihen miten omaisuus jaetaan. Lakiosa rajoittaa! Lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Esim. perintö on 200 000/ 1 lapsi Lakiosa on 100 000 Suojaa ainoastaan rintaperillistä! Perinnöttömäksi tekeminen mahdollista ainoastaan poikkeustapauksissa (tahallinen rikos tai jatkuva kunniaton elämä) 21
Perinnöttömäksi tekeminen "Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Perinnöttömäksi tehdyn perintöosan saa se, joka olisi saanut sen, jos ko. henkilö olisi kuollut ennen perittävää. Harvinaista!! 22
Erilaisia testamentteja Omistusoikeustestamentti - Omaisuus luovutetaan henkilölle täysin omistusoikeuksin Hallintaoikeustestamentti - Testamentinsaaja saa oikeuden käyttää omaisuutta ja nauttia sen tuotosta Vallintaoikeustestamentti - Saaja voi luovuttaa ja määrätä omaisuudesta, mutta hänellä ei ole oikeutta testamentata. Testamentissa määrätään myös omaisuuden seuraava saaja. Keskinäinen testamentti - Käytetään aviopuolisoiden välillä. Toisen puolison kuollessa eloonjäänyt saa koko omaisuuden ja lapset saavat omansa hänen kuoleman jälkeen. Lakiosa voidaan vaatia. 23
Testamentin teko Tulee ilmetä selkeästi viimeinen tahto Kaksi esteetöntä todistajaa. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti. Testamentintekijä allekirjoittaa molempien todistajien läsnä ollessa tai tunnustaa allekirjoituksensa. 24
Testamentin muutos ja peruutus Milloin tahansa voi peruuttaa testamentin!! ei ole määrämuotoinen toimi - esim. repimällä. On muistettava hävittää samalla kaikki testamenttikappaleet Voi tapahtua uuden testamentin laatimisen yhteydessä siten, että testamentin tekijä toteaa laadittavassa testamenttiasiakirjassa peruuttavansa kaikki aiemmin laatimansa testamenttimääräykset. Jos muutoksia, tulee kaikkia muotomääräyksiä noudattaa. Avioerossa testamentti ei muutu pätemättömäksi! 25
Edunvalvontavaltuutus
Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) Laki tuli voimaan vuonna 2007. On siis suhteellisen uusi oikeudellinen tapa hoitaa asioita. Henkilö itse ennakoi mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, jos oma toimintakyky ei enää riitä. Etukäteisjärjestely Huom! Ero edunvalvojaan Edunvalvojan määräämämistä kevyempi ja joustavampi vaihtoehto. 27
Mitä asioita valtuutus koskee? Valtuuttaja itse määrittelee haluamansa asiat! Voi koskea taloudellisia asioita tai/ja Voi koskea henkilöä koskevia asioita (esim. terveydenhoitoon liittyvät asiat) Ei kuitenkaan ole hoitotestamentti (tee erikseen!) Valtuutus voi olla yleisluontoinen tai vain tiettyyn oikeustoimeen oikeuttava. Esim. ainoastaan pankkiasioiden hoitaminen tai tietyn omaisuuden myynti Tilin- tai selontekovelvollisuus? Täydellinen tai ei lainkaan 28
Edunvalvonta valtakirja Yleinen valtuutus Valtakirja antaa oikeuden hoitaa kaikkia valtuuttajan asioita (omaisuuden hoito, taloudelliset asiat, terveyden- ja sairaanhoito) Kuitenkin ilman erillistä määräystä valtuutettu ei voi: Myydä tai pantata kiinteistöjä Lahjoittaa omaisuutta (joka vuosi jokaiselle lapsenlapselle xx euroa) Asunto-osakeyhtiön osakkeet saa myydä. 29
Valtuutettu (1) Valtuutettu valitaan itse. (ystävä, sukulainen tai joku muu henkilö Luonnollinen, nimetty henkilö Ei ole siirrettävä! Varavaltuutettu Voidaan määrätä Jos valtuutettu tilapäisesti estynyt Esim, jos on tarkoitus tehdä oikeustoimia läheisten kanssa (esteellisyyssäännökset) 30
Valtuutettu (2) Toissijainen valtuutettu Jos valtuutettu ei pysty hoitamaan tehtävää tai valtuutettu ei ota tehtävää vastaan taikka luopuu siitä. Valtuutetulla on oikeus saada tehtävästään kohtuullinen palkkio (maininta valtakirjaan). 31
Miten tehdään? Ikä 18 v Oikeustoimikelpoisuus kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen Mahdollinen lääkärinlausunto valtuuttajasta Valtakirjan laatijan muistio oikeustoimikelpoisuudesta Kirjallisesti 2 jäävitöntä todistajaa Rinnastuu testamentin laadintaan! 32
Voimaantulo Luovutetaan valtakirja valtuutetun haltuun tai muuten ilmoitetaan siitä valtuutetulle Valtuutus tulee voimaan vasta kun maistraatti on vahvistanut sen. Vahvistamista voi pyytää, kun valtuuttaja on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Edellyttää lääkärintodistusta valtuuttajasta tai muu luotettava selvitys valtuuttajan terveydentilasta. Myös jo vahvistetun valtuutuksen mahdollinen peruutus on vahvistettava maistraatissa. 33
Valtuutuksen päättyminen Vahvistamaton (eli ei ole vielä käytössä) valtuutus päättyy, kun Tehdään uusi valtakirja (peruuttaen vanha) Otetaan valtakirja pois valtuutetulta Ilmoitetaan valtuutetulle peruutuksesta Vahvistettu (eli on jo käytössä) valtuutus päättyy, kun Valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen (on oikeustoimikelpoinen) Valtuutettu luopuu tehtävästään Määrätän virallinen edunvalvoja Valtuuttaja kuolee 34
Hoitotestamentti Hoitotestamentti on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa. Hoitotestamentissa määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista. Hoitotestamentin allekirjoittavat hoitotestamentin tekijän lisäksi kaksi samanaikaisesti läsnä olevaa todistajaa. 35