POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN



Samankaltaiset tiedostot
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto -kuntayhtymän perussopimus

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN jäsenten vuonna 2007 hyväksymä PERUSSOPIMUS 1. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

2. aluekehittämisen lainsäädäntöön sisältyvät aluekehitysviranomaiselle kuuluvat tehtävät sekä niihin liittyvä maakunnallinen edunvalvonta;

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

1 (5) Luonnos 1 PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

1. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Raahen koulutusyhtymä

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Muiden kuntien kanssa kuntayhtymä voi tehdä sopimuksia vapaaehtoisten tehtävien hoidosta täyttä korvausta vastaan.

Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUK- SEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

P E R U S S O P I M U S

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUK- SEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SISÄ-SAVON TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

PERUSSOPIMUS. I LUKU Sairaanhoitopiiri. 1 Nimi ja kotipaikka

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI PERUSSOPIMUS

P O H J O I S S A V O N L I I T O N PE R U S S O P I M U S

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3131/ /2017

PERUSSOPIMUS. Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen

Hallitus LIITE 2 Valtuusto LIITE 2 PERUSSOPIMUS

Voimassa oleva perussopimus ( ) Ehdotus uudeksi perussopimukseksi (voimaan ) 1 Nimi ja kotipaikka

SUUPOHJAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

PERUSSOPIMUS. Yhtymähallinto/VY/pl 1 (8) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS. Jäsenkuntien hyväksymä Voimassa 1.6.

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä. Perussopimus

Yhtymävaltuuston hyväksymä PERUSSOPIMUS

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

PERUSSOPIMUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 2/2. Yhtymähallitus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 3131/ /2017

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSSOPIMUS. Evijärven kunta ja Kauhavan kaupunki

Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 LUKU KUNTAYHTYMÄ. 1 Nimi ja kotipaikka

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Perussopimus on voimassa vahvistuspäivämäärästä alkaen toistaiseksi.

Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus

1 (12) KESKI-UUDENMAAN VESIENSUOJELUN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

POHJOIS KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Kuntayhtymän nimi on Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kotka.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx Tilintarkastajan tehtävät

Kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistoa (POKE).

Lisäksi kuntayhtymä kehittää ja koordinoi erikoissairaanhoitoa yhdessä jäsenkuntiensa kanssa.

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä.

HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Yhtymävaltuusto

ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Kuntayhtymän nimi on NuVa kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Nurmeksen kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Nurmeksen kaupunki ja Valtimon kunta.

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimassa alkaen. 3 ja 6 muutos voimassa alkaen.

P E R U S S O P I M U S

Yhtymähallitus , liite 6. Koulutuskuntayhtymä Tavastian P E R U S S O P I M U S

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta Laki kuntalain muuttamisesta

Liite nro. 1 Luonnos Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimukseksi alkaen PERUSSOPIMUS

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTALIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL)

PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ LUKIEN

Perussopimus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ

Kvalt liite 1 Kv

PERUSSOPIMUS Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta.

Kuntayhtymän nimi on JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä käyttää markkinointi- ja aputoiminimenä JIK ky -nimeä.

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

PERUSSOPIMUS YLÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 3 Kuntayhtymän tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta:

Perussopimus Voimaan

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän perussopimus. 1 Luku JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT. 1 Nimi ja kotipaikka. 1 Nimi ja kotipaikka

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSSOPIMUS. Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi. Voimaantulo

LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Hallitus LIITE 7 PERUSSOPIMUS

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän PERUSSOPIMUS

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus

POHJOIS KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (11) Tarkastuslautakunta

Päijät-Hämeen liiton PERUSSOPIMUS. Päijät-Hämeen maakuntahallitus Voimaantulo

2. LUKU YHTYMÄKOKOUS 8 Tehtävät 5 9 Yhtymäkokousedustajien jäsenten lukumäärä ja toimikausi 6

PERUSSOPIMUS. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Perussopimus (14) Sisällysluettelo

Muistio / Hka (Päijät Hämeen) Perussopimusmuutoksen/ uuden perussopimuksen arviointia

PERUSSOPIMUS. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Maakuntahallitus 26, Voimaantulo Sisällysluettelo. 1. luku YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN P E R U S S O P I M U S

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

PERUSSOPIMUS Ylä-Savon SOTE

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

Tarkastuslautakunnan kokous Kokouskutsu ja esityslista

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (9) Juankosken tarkastuslautakunta Juankosken kaupungintalo 3. kerroksen kokoushuone

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä Perussopimusluonnos /OG_versio 0.3

RASEKO PERUSSOPIMUS. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 2/2. Yhtymävaltuusto xx.xx.

Sopimus Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkamisesta

PEIMARIN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS

Tarkastuslautakunnan kokous Pöytäkirja 2/2019

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Transkriptio:

1 (8) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN Jäsenkuntien vuonna 2013 hyväksymä 1.6.2013 voimaan tuleva PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat 3 Tehtävät Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito, kehitysvammaisten erityishoito, perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvä sosiaalitoimi sekä huolehtia laissa säädetyistä muista tehtävistä. Jäsenkunta voi olla osallistumatta uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. 4 Palvelujen antaminen ja tuottaminen 5 Uuden jäsenkunnan ottaminen ja ero Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kuopion yliopistollista sairaalaa ja muita toimintayksiköitä. Sairaalan toiminnasta määrätään tarkemmin johtosäännöissä. Kuntayhtymä antaa palveluja ensisijaisesti henkilöille, joilla on kotikuntalain (201/1994) mukainen kotipaikka jäsenkunnassa, jollei laista tai erillisestä sopimuksesta muuta johdu. Palveluja voidaan tuottaa ja myydä muillekin kuin kunnille ja kuntayhtymille myös liiketoimintana tai liiketaloudellisin periaattein. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tarkemmin liikelaitoksen johtosäännössä. Uuden kunnan ottaminen jäseneksi kuntayhtymään edellyttää, että vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

2 Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin määrätä. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Valtuusto päättää kuntayhtymän jäseneksi tulevan kunnan peruspääomaosuuden sekä sen suoritusajankohdan. Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan valtuuston päätöksellä kunnan osuus nettovarallisuudesta. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Korvaus suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaan tulosta lukien. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, sille suoritetaan kunnan osuus nettovarallisuudesta vain tämän toiminnan osalta. 6 Peruspääoma Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomaosuuksista. Peruspääomaa voidaan valtuuston päätöksellä korottaa tai alentaa. Valtuusto päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä maksetaanko peruspääomalle korkoa sekä koron suuruuden. Kuntakohtaiset peruspääomaosuudet ilmoitetaan taseen liitetiedoissa eriteltyinä osajäsenyyksittäin. 7 Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 8 Peruspääomaosuuksien luovuttaminen Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymää varten otetuista veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. Jäsenkuntien välisistä peruspääomaosuuksien luovutuksista sopivat kunnat keskenään.

3 2. LUKU VALTUUSTO 9 Jäsenten lukumäärä ja äänivalta Valtuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti: Väestötietojärjestelmästä saatu viimeisin tieto kunnan asukasluvusta rekisteritilanteessa 31.12. Jäsenten lukumäärä Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien asukasluvut lasketaan yhteen ja yhdistyneen kunnan kunnanvaltuusto valitsee valtuustoon jäsenet toimikautensa alusta lukien. 2.000 tai vähemmän 1 2.001-8.000 2 8.001-25.000 3 25.001-100.000 4 100.001-400.000 5 Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto nimeää valtuustoon kaksi jäsentä ja kaksi henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy vuosittain väestötietojärjestelmään otetun kunnan rekisteröintilanteessa 31.12. olevan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa tuhatta (1.000) asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes (1/5) kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Yliopiston valitsemien jäsenten äänimäärä valtuustossa on 10 % kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston valtuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta hallitusta valittaessa. 10 Kutsumisaika Valtuuston kokouskutsusta on säännökset valtuuston työjärjestyksessä. 11 Päätösvaltaisuus ja toiminta Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

4 Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. 3. LUKU HALLITUS 12 Hallituksen tehtävät Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus. 13 Jäsenten lukumäärä ja valitseminen Hallitus valvoo sairaanhoitopiirin etua, edustaa sairaanhoitopiiriä ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole tällä perussopimuksella tai kuntayhtymän johtosäännöillä siirretty kuntayhtymän muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Sairaanhoitopiirin nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. Hallituksen muista tehtävistä määrätään kuntayhtymän johtosäännössä. Valtuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi. Lisäksi Itä-Suomen yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen kokoonpano on, yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta, sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta sairaanhoitopiirin alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, minkä lisäksi hallituksen jäseniä valittaessa on pyrittävä alueelliseen tasapuolisuuteen. 14 Kokoontuminen Kutsu hallituksen kokoukseen on annettava vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat. Kutsu on hallituksen jäsenten lisäksi annettava valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille sekä kokouksessa käsiteltävänä olevien asioiden esittelijöille ja läsnäolo-oikeutetuille viranhaltijoille. Edellä 1 momentin määräyksistä voidaan poiketa, jos asian kiireellisyys sitä vaatii. 15 Esittely Asioiden käsittely hallituksen kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä ja muusta kokousmenettelystä määrätään hallintosäännössä.

5 4. LUKU MUUT TOIMIELIMET 16 Tarkastuslautakunta 17 Muut toimielimet Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkastussäännössä. Valtuusto voi tarvittaessa asettaa kuntayhtymään muitakin lautakuntia, johtokuntia tai liikelaitoksen johtokuntia, joiden kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin johtosäännöissä. 5. LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS 18 Taloutta koskevat asiat 19 Rahastojen perustaminen Kuntayhtymän taloutta koskevista asioista määrätään johtosäännössä. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Valtuusto päättää rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä. 6. LUKU JÄSENKUNNILTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 20 Erityisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksuosuudet Sairaanhoitopiireille määrätyistä tai annetuista erityisvelvoitteista aiheutuvat menot katetaan maksuosuuksilla, jotka peritään jäsenkunnilta niiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Valtuusto päättää talousarvion vahvistamisen yhteydessä vuosittain ne erät, jotka sisällytetään asukaslukupohjaiseen maksuosuuteen sekä maksuosuuden suuruuden. 21 Palvelujen myynti ja osuudet investointimenoihin Kuntayhtymän menot katetaan erityisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksuosuuksia lukuun ottamatta annetuista palveluista perittävillä korvauksilla. Suurien investointien osalta valtuusto voi päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että niiden kustannukset katetaan joko kuntayhtymän lainanotolla tai jäsenkuntien peruspääoman korotuksella.

6 Jos investointimeno katetaan valtuuston päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksien korotuksella, jäsenkunnan osuus korotuksesta määräytyy peruspääoman jäsenkuntaosuuden mukaisessa suhteessa. Valtuusto päättää investoinnin hyväksyessään peruspääoman korotuksen ajankohdan. 22 Ennakonkanto jäsenkunnille myytävistä palveluista 23 Ennakoiden maksuaikataulu 24 Tilikauden tuloksen käsittely Valtuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä siitä, kannetaanko jäsenkunnilta niille myytävistä palveluista ennakkoa. Kuntayhtymän maksuvalmiuden salliessa hallitus voi alentaa perittäviä ennakkoja, siirtää ennakkojen maksuunpanon ajankohtaa myöhäisemmäksi tai jättää ennakot maksuun panematta. Jäsenkunnilta perittävien korvausten ja maksuosuuksien ennakkojen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Erääntymisaikaa ei kuitenkaan saa määrätä sitä kuukautta aikaisemmaksi, jolta ennakko maksuun pannaan. Päättäessään toimenpiteistä vahvistetun taseen mukaisen ylijäämän suhteen valtuusto voi päättää, että kuntayhtymässä syntynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille. Palauttaminen toteutetaan jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Päätettäessä toimenpiteistä vahvistetun taseen mukaisen alijäämän suhteen valtuusto voi päättää, että kuntayhtymässä syntynyt alijäämä tai sen osa katetaan jäsenkunnilta kannettavilla maksuilla. Maksun perusteena ovat jäsenkuntien peruspääomaosuudet. 25 Poikkeuksellisen suuret potilaskohtaiset kustannukset Kuntayhtymässä tasataan poikkeuksellisen suuria potilaskohtaisia kustannuksia. Kustannukset katetaan asukaskohtaisella maksulla, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Valtuusto päättää samassa yhteydessä sen euromääräisen rajan, jonka ylittävät kustannukset kuuluvat tasausjärjestelmän piiriin. 26 Viivästyskorko Viivästyskorko pannaan maksuun siten, että velalliselle jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika. Viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan.

7 7. LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 27 Hallinnon ja talouden tarkastus Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Valtuusto valitsee tarkastuslautakuntaan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kolme jäsentä sekä jokaiselle heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenet ja varajäsenet tulee valita valtuuston jäsenistä. Valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajat toimivat tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajien tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymiä henkilöitä (JHTT-tilintarkastajia) tai yhteisöjä (JHTT-yhteisöjä). Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kuntayhtymässä ja konsernissa sekä tehtävä valtuustolle suorittamaansa tarkastustoimintaan ja tilintarkastuskertomukseen perustuen esitys siitä, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille ja muille tilivelvollisille. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin tarkastussäännössä. 8. LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 28 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittaminen sekä sitoumusten täyttymiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Mikäli purkaminen koskee vain osaa kuntayh-

8 tymän toiminnasta, loppuselvitys koskee vain tätä toimintaa ja jaettavat varat luovutetaan vain tässä toiminnassa mukana oleville jäsenkunnille. 9. LUKU VOIMAANTULO 29 Voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan 1.6.2013.