Kirje ID-1559011917 1 (13)

Kirje ID-1559011917 1 (13) 04.12.2015 POL-2015-16317 Poliisiyksiköt Menettely turvapaikkahakijatilanteen viestinnässä Sisällys 1 Yleistä...3 2 Viestinnän tarve...3 3 Viestinnän organisointi ja vastuut...3 4 Tehostettu viestintä operatiivisissa tilanteissa...3 4.1 Poliisitoiminnalliset operaatiot...4 5 Poliisin perusviestit...4 5.1 Käytettävät termit...5 6 Viestinnän tarve ja toteutus kohderyhmittäin...5 6.1 Poliisin henkilöstö...5 6.1.1 Perusviestit henkilöstölle...6 6.2 Kansalaiset...6 6.2.1 Perusviestit kansalaisille...6 6.3 Turvapaikanhakijat...7 6.3.1 Perusviestit turvapaikanhakijoille...7 6.3.2 Poliisin käynnit vastaanottokeskuksissa...8 6.3.3 Poliisin materiaali turvapaikanhakijoille...8 6.4 Media...8 6.5 Sidosryhmät...8 7 Viestintä operatiivisessa toiminnassa ja esitutkinnan asioissa...9 7.1 Julkisuuslaki...9 7.2 Esitutkintalaki...10 7.2.1 Poliisilaki...10 7.3 Poliisin viestintäohjeistus...11 7.4 Yhteenveto...11 8 Ilmiötiedottaminen...11 POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu14, PL 22, 00521 HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh. +358 295 480 181, Faksi +358 295 411 780 poliisi.fi

Kirje ID-1559011917 2 (13) 9 Viestintä sosiaalisessa mediassa...12 10 Seuranta ja arviointi...13

Kirje ID-1559011917 3 (13) 1 Yleistä Tämän ohjaavan kirjeen tarkoituksena on varmistaa, että turvapaikanhakijatilanteeseen liittyvä poliisin viestintä on lainmukaista. Poliisin viestinnän pitää olla myös mahdollisimman yhdenmukainen jokaiselle kohderyhmälle. Tällä hetkellä huhut ja väärät tiedot saavat liikaa tilaa medioissa. Poliisin pitää osaltaan pyrkiä täyttämään tuo tila tasaisella oikean tiedon virralla. 2 Viestinnän tarve 3 Viestinnän organisointi ja vastuut Turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen on aiheuttanut korostuneen tiedon tarpeen monissa eri ryhmissä. Poliisin viestinnän kohderyhmiä ovat oman henkilöstön lisäksi kansalaiset, turvapaikanhakijat ja media. Kansalaiset tarvitsevat tietoa turvapaikanhakijoiden tilanteesta, maahantulon aiheuttamista turvallisuusriskeistä ja tulevaisuuden näkymistä. Turvapaikanhakijat tarvitsevat tietoa viranomaisten toiminnasta, Suomen lainsäädännöstä ja oman turvapaikka-asiansa käsittelystä. Poliisin oma henkilöstö on ison ponnistuksen äärellä. He tarvitsevat tietoa turvapaikanhakijoiden tilanteesta sekä oikeaa tietoa turvapaikan hakemiseen liittyvistä asioista ja käytännöistä. Viestinnällä pitää myös tukea henkilöstön jaksamista. Poliisin pitää ottaa huomioon kansalaisten tarve saada tietää turvapaikanhakijoihin liittyvästä rikollisuustilanteesta. Viestinnän tulee olla kuitenkin lain mukaista. 4 Tehostettu viestintä operatiivisissa tilanteissa Poliisin viestinnän organisointi ja vastuut on määritelty poliisin viestintämääräyksessä (POL-2015-5146). Poliisin viestinnän valmiudesta annetussa määräyksessä (POL-2014-1708) linjataan poliisin viestinnän varautumisen periaatteet ja tehostetun viestinnän järjestelyt vaativassa operatiivisessa tilanteessa. Poliisiyksiköiden viestintähenkilöstö tulee ottaa mukaan kaikkeen poliisitoimintaan. Turvapaikanhakijoihin liittyvä tilannekuva pitää välittää myös viestinnästä vastaaville henkilöille. Poliisin viestinnän valmiudesta annetun määräyksen (POL-2014-1708) mukaan poliisin viestinnän perusvalmius perustuu poliisiyksiköistä löytyvään osaamiseen ja niiden omiin tehostetun viestinnän ryhmiin. Poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän käsikirjan mukaisesti tehostettua viestintää vaativissa ti-

Kirje ID-1559011917 4 (13) lanteissa poliisiyksikköön muodostetaan viestintäryhmä, johon kuuluu poliisilaitoksen viestintäpäällikkö ja tarvittava määrä muuta henkilöstöä. Viestintäryhmän jäsenten on oltava muita kuin operatiivisessa toiminnassa mukana olevia poliisimiehiä ja heidän tulee saada koulutusta tehostettua viestintää vaativia tilanteita varten. Poliisiyksiköiden tulee varmistaa, että yksikössä on viestinnän tehtäviin riittävästi henkilöstöä, mikäli tarvetta tehostetulle viestinnälle tulee. Lähtökohtaisesti jokainen turvapaikanhakijoihin liittyvä poliisitoiminnan operaatio vaatii tehostettua viestintää. Lisäksi Poliisihallitus on perustanut viestinnän valmiusryhmän (POL-2014-1708), johon kuuluu jäseniä kaikista poliisiyksiköistä. Valmiusryhmän tehtävänä on tarvittaessa tukea poliisiyksikön muodostaman tilanneorganisaation viestintää yleisjohtajan alaisuudessa. Ryhmän jäseniä on käytetty muun muassa Tornion järjestelykeskuksen viestinnän tehtävissä. Valtakunnallista viestinnän valmiusryhmää ei ole kuitenkaan suunniteltu käytettäväksi erittäin pitkäkestoisessa ja matalan intensiteetin tilanteissa, koska ryhmän jäsenyys on oto-tehtävä. 4.1 Poliisitoiminnalliset operaatiot 5 Poliisin perusviestit Poliisin viestintämääräyksen mukaan poliisin on ryhdyttävä välittömästi tehostettuun sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, kun esille tulleista seikoista voidaan päätellä, että jokin poliisin tilanne muodostuu vaativaksi tai on odotettavissa jonkin tapahtuman saavan erityistä huomiota. Silloin kun ihmiset kokevat turvallisuutensa uhatuksi, korostuu tiedon saannin tarve ja poliisin pitää viestiä nopeasti ja tehokkaasti. Näin ollen poliisin yleisjohdon pitää viestiä tehostetusti, mikäli esimerkiksi vastaanottokeskuksessa on käynnissä operatiivinen tilanne, joka saattaa aiheuttaa korostunutta tiedon tarvetta alueen asukkaiden keskuudessa. 1. Poliisi on ammattitaitoinen ja oikeudenmukainen. 2. Poliisi palvelee kaikkia tasapuolisesti. 3. Poliisin toiminta perustuu lakiin. 4. Poliisi puuttuu voimakkaasti kaikkeen yhteiskuntarauhaa vaarantavaan toimintaan. Kohderyhmäkohtaiset perusviestien painotukset on kirjattu jäljempänä jokaisen kohderyhmän kohdalle.

Kirje ID-1559011917 5 (13) 5.1 Käytettävät termit - Tiedottamisessa tulee puhua aina turvapaikanhakijoista, ei maahanmuuttajista, eikä pakolaisista. - Pikakäännytys-termiä ei käytetä. Turvapaikkapäätökset tekee aina Maahanmuuttovirasto. - Käännyttämisen ja karkottamisen ero: o Jos turvapaikanhakija saa kielteisen päätöksen hänet käännytetään (ei siis karkoteta). o Poliisilla on toimivalta tehdä käännyttämispäätös, karkottamispäätöksen tekee vain Maahanmuuttovirasto. o Sekä käännyttämis- että karkottamispäätöksiä voidaan tehdä rikosten perusteella. Olennaisin ero on se, että karkottamispäätöksen kohteella on tai on ollut jonkinlainen oleskelulupa Suomeen, käännyttämispäätöksen saavalla ei tällaista lupaa ole ollut. o Käännytyspäätös ja karkottamispäätös ovat ns. maastapoistamispäätöksiä, joiden täytäntöönpanoon liittyvä toimivalta on poliisilla. - Poliisi tekee sisämaassa ulkomaalaislakiin perustuvaa ulkomaalaisvalvontaa tai tehostettua ulkomaalaisvalvontaa. - Rajavartiolaitos tekee rajatarkastuksia maan ulkorajoilla. Poliisi tekee puolestaan rajatarkastuksia esimerkiksi lentokentillä. 6 Viestinnän tarve ja toteutus kohderyhmittäin 6.1 Poliisin henkilöstö Poliisin oma henkilöstö tarvitsee säännöllisesti turvapaikanhakijoihin ja - asioihin liittyvää oikeaa tietoa. Erityisesti henkilöstön jaksamista pitää tukea tehokkaalla viestinnällä. Tässä ohjaavassa kirjeessä kerrotaan yksityiskohtaisesti turvapaikanhakijoihin liittyvää viestintää koskevasta lainsäädännöstä. Henkilöstöä pitää tukea viestintää koskevan lainsäädännön tulkinnassa. Yksi tärkeimmistä sisäisen viestinnän pääviesteistä on "Poliisin tulee kohdella kaikkia tasapuolisesti ja suhtautua turvapaikanhakutilanteeseen neutraalisti ja asiallisesti". Sisäisen viestinnän toteuttamisessa käytetään hyväksi kaikkia mahdollisia sisäisen viestinnän kanavia: Sinetti-intranetia, sähköpostia, neukkareita, sekä poliisilaitoksen eri tapaamisia ja palavereja. Poliisiyksiköt nimeävät henkilöt, jotka antavat lausuntoja turvapaikkatilanteeseen liittyen. Tiedottamisessa hyödynnetään laaja-alaisesti kaikkia poliisin viestintäkanavia, myös sosiaalista mediaa. Viestintäorganisaatio tukee ja tarjoaa tarvittavan koulutuksen.

Kirje ID-1559011917 6 (13) 6.1.1 Perusviestit henkilöstölle Poliisin henkilöstön tulee ottaa huomioon lainsäädännön velvoitteet myös vapaa-ajallaan. Poliisilain 9 c :ssä säädetään poliisimiehen käyttäytymisestä: Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Arvioitaessa poliisimiehen käyttäytymistä otetaan huomioon myös hänen asemansa ja tehtävänsä poliisihallinnossa. 1. Poliisi puuttuu voimakkaasti kaikkeen yhteiskuntarauhaa vaarantavaan toimintaan. 2. Poliisi noudattaa lakia kaikessa toiminnassaan. 3. Poliisi kohtelee kaikkia ihmisryhmiä tasapuolisesti. 4. Poliisi selviää tästä tilanteesta yhteistyöllä. 5. Poliisi kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja suhtautuu turvapaikanhakutilanteeseen neutraalisti ja asiallisesti. 6.2 Kansalaiset 6.2.1 Perusviestit kansalaisille Tilanne on aiheuttanut kansalaisille turvattomuuden tunnetta varsinkin seuduilla, joissa on vastaanottokeskuksia. Kansalaisten tulisi saada poliisilta tilanteeseen liittyvää oikeaa tietoa mahdollisimman paljon. Poliisi kertoo toiminnastaan kansalaisille aktiivisesti, koska tiedon tarve on suuri. - vastaanottokeskuksiin liittyvien asioiden kertominen osaksi päivittäistiedottamista - kerrotaan vastaanottokeskusten vaikutuksesta ympäristön rikollisuustilanteeseen - ymmärretään asukkaiden huoli - korostetaan oikean tiedon merkitystä - osallistutaan erilaisiin asukastilaisuuksiin mahdollisimman paljon ja kerrotaan poliisin toiminnasta 1. Poliisi turvaa sekä suomalaisten että turvapaikanhakijoiden oikeudet. 2. Poliisi turvaa turvapaikanhakijoiden maahan saapumisen säädösten mukaisesti ja hallitusti. 3. Poliisi turvaa turvapaikanhakijoiden asianmukaisen ja tasapuolisen kohtelun hakemusten käsittelyn alkuvaiheesta lähtien.

Kirje ID-1559011917 7 (13) 4. Poliisi tuomitsee yksiselitteisesti rasistiset ilmiöt. Poliisi puuttuu mahdolliseen vihapuheeseen tai väkivaltaan, kohdistuipa se sitten esimerkiksi turvapaikanhakijoihin tai kantaväestöön. 5. Kaikista vihapuheista ja laittomuuksista tulee tehdä poliisille rikosilmoitus matalalla kynnyksellä. 6. Suomessa poliisiin voi luottaa. Poliisi kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja suhtautuu turvapaikanhakutilanteeseen neutraalisti ja asiallisesti. 6.3 Turvapaikanhakijat Turvapaikanhakijat tarvitsevat tietoa poliisin toiminnasta ja turvapaikkaasiansa käsittelystä. Turvapaikanhakijoille kannattaa heti alusta alkaen tehdä selväksi, että Suomessa poliisiin voi luottaa ja poliisi toimii asiallisesti kaikissa tilanteissa. Laittomuuksista tulee myös tehdä poliisille välittömästi rikosilmoitus. Turvapaikanhakijoille tulisi: - kertoa turvapaikkaprosessista ja sen eri vaiheista - tarjota tietoa Suomen lainsäädännöstä, erityisesti tasa-arvosta - neuvoa miten välttää ajautumista laittomuuksiin ja miten ilmoittaa poliisille vihjeet, vinkit ja havainnot lainvastaisesta toiminnasta - kertoa että heidän tekemisiään ei välttämättä mielletä yhden yksilön tekemiseksi, vaan he edustavat samalla uskontokuntaansa, maataan ja kansallisuuttaan. Turvapaikanhakijoille tulee viestiä mahdollisuuksien mukaan heidän omalla kielellään. Mikäli turvapaikanhakijoille jaetaan ohjeistusta, kannattaa ohjeet käännättää useammalle kielelle. Turvapaikanhakijoihin ja vastaanottokeskuksiin liittyvä viestintä kannattaa keskittää siihen erityisesti perehdytyksen saaneille poliisiyksikön edustajille, jotta ulkoinen viestintä pysyy mahdollisimman yhdenmukaisena. 6.3.1 Perusviestit turvapaikanhakijoille 1. Poliisi turvaa sekä suomalaisten että maahanmuuttajien oikeudet. 2. Poliisi turvaa turvapaikanhakijoiden maahan saapumisen järjestämisen säädösten mukaisesti ja hallitusti. 3. Poliisi turvaa turvapaikanhakijoiden asianmukaisen ja tasapuolisen kohtelun hakemusten käsittelyn alkuvaiheesta lähtien. 4. Poliisi tuomitsee yksiselitteisesti rasistiset ilmiöt. Poliisi tulee puuttumaan mahdolliseen vihapuheeseen tai väkivaltaan, kohdistuipa se sitten esimerkiksi turvapaikanhakijoihin tai kantaväestöön. 5. Kaikista vihapuheista ja laittomuuksista tulee tehdä poliisille rikosilmoitus matalalla kynnyksellä. 6. Suomessa poliisiin voi luottaa. Poliisi kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja suhtautuu turvapaikanhakutilanteeseen neutraalisti ja asiallisesti.

Kirje ID-1559011917 8 (13) 6.3.2 Poliisin käynnit vastaanottokeskuksissa Poliisin henkilökohtaiset käynnit vastaanottokeskuksissa ovat erityisen tärkeitä, koska niiden yhteydessä syntyy aitoa vuorovaikutusta poliisin ja vastaanottokeskusten asukkaiden ja henkilökunnan välillä. Vastaanottokeskusten henkilökunnalta saadun palautteen perusteella käynneillä on ollut rauhoittava vaikutus turvapaikanhakijoihin. 6.3.3 Poliisin materiaali turvapaikanhakijoille Poliisi tuottaa valtakunnallista ja yksikkökohtaista viestintämateriaalia, jota voi jakaa turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksissa ja poliisin tiloissa. Materiaalissa kerrotaan muun muassa poliisin toiminnasta, turvapaikka-asian käsittelystä, turvapaikkahakemuksen peruuttamisesta, käyttäytymissäännöistä ja naisten asemasta. Lisäksi poliisi avaa turvapaikanhakijatilanteeseen liittyvän oman osion poliisin internet-sivuille, jossa tärkeimmistä asioista kerrotaan laajemmin eri kohderyhmille. Poliisihallitus tuottaa myös videon, jota voidaan käyttää yksiköiden tukena turvapaikanhakijoille suunnatussa viestinnässä. Video julkaistaan myös poliisin Youtube-kanavalla. 6.4 Media 6.5 Sidosryhmät Poliisin viestintästrategian mukaisesti yhteistyötä median edustajien kanssa tiivistetään. Poliisin on varmistettava kaikissa tilanteissa tavoitettavuus ja palvelukyky, pyrittävä järjestämään taustainfoja ja toimittajatapaamisia sekä osallistumaan aktiivisesti aiheeseen liittyvään uutisointiin ja keskusteluun. Poliisin omien viestintäohjeiden on oltava lähtökohtaisesti julkisia ja niiden tehtävänä on tuoda myös esille poliisin omat toimintatavat eri tilanteissa. Toimittajille kerrotaan turvapaikanhakijoihin ja vastaanottokeskuksiin liittyvät poliisin käytännöt. Toimittajille tarjotaan erikseen nimettyjä turvapaikkatilanteen asiantuntijoita haastateltavaksi. Poliisiyksiköiden tulee huomioida viestinnässään sidosryhmät, joiden toimintaan poliisin viestinnällä voi olla vaikutusta. Tällaisia sidosryhmiä ovat muun muassa SPR, joka hallinnoi suurta osaa vastaanottokeskuksista. Poliisin tiedottaessa esimerkiksi turvapaikanhakijan tekemästä rikoksesta, joutuvat vastaanottokeskukset mahdollisesti tehostamaan turvaamistoimiaan.

Kirje ID-1559011917 9 (13) 7 Viestintä operatiivisessa toiminnassa ja esitutkinnan asioissa Poliisin operatiivisessa toiminnassa ja esitutkintatiedottamisessa pitää huomioida julkisuus- ja esitutkintalain säädökset sekä poliisin omat viestinnän ohjeet. Turvapaikanhakijoihin liittyvässä viestinnässä pitää huomioida erityisesti etniseen taustaan ja henkilön statukseen liittyvät rajoitukset. Hyvä nyrkkisääntö on, että turvapaikanhakijoihin liittyvässä viestinnässä noudatetaan täysin samoja sääntöjä kuin missä tahansa muussakin viestinnässä. Toisaalta turvapaikanhakijoihin liittyvien asioiden viestintä aiheuttaa keskivertoa enemmän kiinnostusta kansalaisissa ja mediassa. Voimassaoleva lainsäädäntö rajoittaa yksittäisen henkilön turvapaikkastatuksen kertomisen julkisuuteen lähes kaikissa operatiivisissa tilanteissa sekä esitutkinta-asioissa. Rikoksesta epäillyn tai rikosasian asianosaisen etnisen taustan voi antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikollisen kiinnisaamiseksi tai vaarallisen henkilön tunnistamiseksi. Etnisen taustan kertomisella pitää olla siis oleellista merkitystä jutun tutkinnalle. Etnistä taustaa ei ole määritelty lain tasolla. Mutta etnisyydellä viitataan yleensä jonkin ihmisryhmän yhteiseen esim. kulttuuritaustaan, jolla he erottuvat muista ihmisryhmistä. Yleisjohtajat ja tutkinnanjohtajat joutuvat päättämään tiedottamisen sisällön aina tapauskohtaisesti. Poliisiyksikön viestintähenkilöstön tulee perehtyä viestintään liittyvään lainsäädäntöön ja avustamaan tutkinnan- ja yleisjohtoa tarvittaessa. Poliisihallituksen viestintä avustaa tarvittaessa yksittäisissä tilanteissa poliisiyksiköiden viestintää. 7.1 Julkisuuslaki Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 5 luvussa säädetään viranomaisen velvollisuudesta edistää tiedonsaantia ja hyvää tiedonhallintotapaa ja 6 luvussa säädetään salassapitovelvoitteista. On huomattava, ettei julkisuuslaissa säädetä viranomaisen tiedottamisvelvoitteesta vaan laissa (2 ) säädetään oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista sekä viranomaisessa toimivan vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista samoin kuin viranomaisten velvollisuuksista lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Julkisuuslain 6:24,24 :n mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka koskevat pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta. Siten myös poliisin turvapaikanhakijoiden rikoksista kirjaamat R- tai S- ilmoitukset ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä.

Kirje ID-1559011917 10 (13) Harkittaessa tiedottamista asiassa, jossa on osallisena turvapaikkaa hakeva henkilö, on ensisijaisesti otettava huomioon edellä mainittu julkisuuslain 24 :n 1 momentin 24 kohta. Lainkohdassa tarkoitettuja asiakirjoja (tietoja) ei ole säädetty ehdottomasti salassa pidettäviksi. Vaikka asiakirjat ovat vahinkoedellytyslausekkeen mukaisesti lähtökohtaisesti salassa pidettäviä, ne voivat olla joissakin tapauksissa julkisia. Vahinkoedellytyslauseketta sovellettaessa on arvioitava, voiko asiakirjan julkiseksi tulo konkreettisesti vaarantaa sen intressin, jota salassapitosäännöksellä on tarkoitus suojata. Julkisuuslain esitöiden (HE 30/1998 vp, s. 97) mukaan lainkohta koskee pakolaisen sekä turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijan turvallisuutta. Tapauksessa on siten arvioitava, onko ilmeistä, ettei pyydetyn tietoaineiston julkiseksi tuleminen vaaranna edellä mainittujen tahojen turvallisuutta. Salassapitoperusteena 24 kohdassa on yksityisyyden suoja. Yksityisyyden suojalla ymmärretään tässä yhteydessä sitä yksityiselämän suojaa, joka kohdistuu yksilöä koskeviin tietoihin. Esitutkintavaiheessa voitaisiin periaatteessa tiedottaa epäillyn rikoksentekijän turvapaikanhakija-asemasta, jos turvapaikanhakijan henkilöllisyys ei olisi yksilöitävissä tiedotuksen perusteella. Käytännössä turvapaikanhakijaasemasta ei voida kuitenkaan tälläkään tavoin tiedottaa, koska rikoksesta epäillyn henkilöllisyys voi myöhemmin rikosoikeudenkäynnin ja mahdollisen annettavan tuomion kautta tulla julkiseksi. Esitutkinnan tiedottamisessa esiin tullut turvapaikanhakija-asema olisi rikosasiassa annetun tuomion jälkeen näin yhdistettävissä yksilöityyn henkilöllisyyteen. 7.2 Esitutkintalaki Esitutkintalaki ei aseta esitutkintaviranomaiselle tiedottamisvelvollisuutta missään tapauksessa. Esitutkintalain (ETL) 11:7 :ssä säädetään esitutkinnasta tiedottamisesta. Jos esitutkinnasta on asian yhteiskunnallisen merkityksen, sen herättämän yleisen mielenkiinnon, rikoksen selvittämisen, rikoksesta epäillyn tavoittamisen, uuden rikoksen estämisen tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estämisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä tarpeen tiedottaa, tiedottaminen on tehtävä niin, että ketään ei aiheettomasti saateta epäilyksenalaiseksi ja että kenellekään ei tarpeettomasti aiheuteta vahinkoa tai haittaa. Turvapaikanhakijoiden tekemiksi epäillyistä rikoksista tulisikin tiedottaa samoilla periaatteilla, kun tiedotetaan muistakin rikoksista. Erityisesti rikosilmiöistä pitää tiedottaa varsinkin, jos ne vaikuttavat alueen asukkaiden turvallisuuteen. 7.2.1 Poliisilaki Poliisin toiminnassa ja viestinnässä pitää ottaa huomioon myös poliisilaissa säädetyt velvoitteet toimia asiallisesti, puolueettomasti sekä sovinnollisuutta edistäen. Viestinnällistenkin toimenpiteiden pitää olla perusteltuja suhteessa tehtävän tärkeyteen.

Kirje ID-1559011917 11 (13) 7.3 Poliisin viestintäohjeistus 7.4 Yhteenveto Poliisin viestinnän käsikirjassa (s. 25) on annettu ohjeita etnisen taustan kertomisesta esitutkinnassa. Epäillyn nimeä tai kuvaa ei normaalisti anneta julkisuuteen eikä poliisin pidä antaa asianosaisista esim. yksityiselämää, terveydentilaa tai etnistä taustaa koskevia tietoja, ellei niiden julkaisemisella ole oleellista merkitystä jutun tutkinnalle. Jos tuntomerkkien kuvaileminen on välttämätöntä rikollisen kiinnisaamiseksi tai vaarallisen henkilön tunnistamiseksi, etninen alkuperä voidaan kertoa. Voimassaoleva lainsäädäntö näin ollen estää pääsääntöisesti yksittäisen henkilön turvapaikkastatuksen kertomisen julkisuuteen lähes kaikissa operatiivisissa tilanteissa sekä esitutkinta-asioissa. Tämä on fakta, joka pitää kertoa avoimesti asiaa tiedusteleville toimittajille, kansalaisille ja omalle henkilöstölle. Rikoksesta epäillyn tai rikosasian asianosaisen etnisen taustan voi antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikollisen kiinnisaamiseksi tai vaarallisen henkilön tunnistamiseksi. Etnisen taustan kertomisella pitää olla siis oleellista merkitystä jutun tutkinnalle. Poliisi voi kuitenkin tiedottaa esimerkiksi vastaanottokeskuksessa tapahtuneista rikoksista ja poliisitoiminnallisista operaatioista, mikäli lainsäädännössä määritellyt seikat muutoin täyttyvät. Poliisin operaatiot vastaanottokeskuksissa aiheuttavat korostuneen tiedon tarpeen alueen asukkaissa ja näin ollen niistä on hyvä aktiivisesti tiedottaa. Lainsäädäntö ei rajoita ilmiötiedottamista yhtä tiukasti kuin rikostapauksen tiedottamista. Näin ollen turvapaikanhakijoiden tekemiksi epäillyistä rikoksista voi yleisellä tasolla tiedottaa kertomalla rikosten nimikkeitä ja rikosten lukumääriä. 8 Ilmiötiedottaminen Poliisi julkaisee neljästi vuodessa valtakunnallisia ja alueellisia tilastotiedotteita, joissa käsitellään muun muassa kansalaisten turvallisuuden kannalta olennaisia rikoksia ja hälytystehtäviä. Poliisihallitus luo turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen tilastotiedotemallin, jossa painotetaan erityisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta olennaisia rikoksia ja häiriöitä. Lisäksi tiedotemallissa tuodaan esille turvapaikanhakijatilanteeseen liittyvät rikokset aiempaa selvemmin. Tällä pyritään siihen, että kansalaiset voivat paremmin muodostaa kuvan turvapaikanhakijatilanteen vaikutuksesta rikollisuuteen.

Kirje ID-1559011917 12 (13) Poliisihallitus on 9.11. lähettämällään kirjeellä ohjeistanut poliisin henkilöstön kirjaamaan turvapaikanhakijatilanteeseen liittyvät hälytystehtävät ja rikosilmoitukset erityisellä koodilla, jotta ne ovat haettavissa tilastointia varten poliisin tietojärjestelmistä. Tilastotiedottamisen lisäksi poliisiyksiköiden tulee kertoa omassa päivittäistiedottamisessaan entistä aktiivisemmin poliisiyksikön alueen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tilanteesta. 9 Viestintä sosiaalisessa mediassa Turvapaikanhakijatilanteeseen liittyvä keskustelu sosiaalisessa mediassa on erittäin vilkasta ja usein tunteikasta. Keskustelu saattaa käydä niin kuumana, että maltillisemmat keskustelijat vetäytyvät keskustelusta ja jäljelle jäävät vain kärjekkäimmät. Poliisin tulee aktiivisesti seurata sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua, osallistua siihen jakamalla oikeaa tietoa sekä puuttua lain ja alla kuvattujen sääntöjen vastaiseen keskusteluun Laaja joukko poliiseja työskentelee sosiaalisen median parissa. Kaikkien heidän tulee osallistua mahdollisuuksien mukaan oikean tiedon levittämiseen. Samoin poliisin tulee olla aktiivinen erilaisissa alueellisissa sosiaalisen median ryhmissä. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupunginosien keskusteluryhmät Facebookissa. Poliisin tulee keskustella omaan toimialaansa liittyvistä asioista aktiivisesti. Vaikka asia ei kuuluisi poliisin toimialaan, voi väärän tiedon leviämistä estää jakamalla linkkejä toimivaltaisen viranomaisen sivuille. Poliisin kannattaa osallistua kuumiinkin keskusteluihin oikealla tiedolla. Vaikka keskustelusta ei sinänsä tulisikaan mitään, jää poliisin viesteistä jälki verkkoon pitkäksi aikaa. Maltilliset kansalaiset käyvät keskusteluita läpi ja näkevät poliisin viestin vaikka eivät itse keskusteluun uskallakaan ehkä enää osallistua. Keskustelu sosiaalisessa mediassa on usein tunnepohjaista eikä perustu tosiasioihin. Poliisin tehtävä on tuoda faktat mukaan keskusteluun. Sivujen ylläpitäjät seuraavat keskustelua ja vastaavat osaan kysymyksistä. Yksityisyyden piiriin kuuluvia tapauksia ei kommentoida. Koska poliisin sosiaalisen median keskustelupalstat on tarkoitettu poliisiaiheisiin kysymyksiin ja kommentteihin, kiellettyjä aiheita ovat: - Muiden keskustelijoiden haukkuminen, kiroilu, rasismi - Rikokseen yllyttäminen - Henkilöihin, organisaatioihin, maihin tai kansoihin kohdistuvat vihaviestit - Tuotteiden ja palveluiden mainonta ja markkinointi - Uskonnolliset ja poliittiset kannanotot

Kirje ID-1559011917 13 (13) Näiden lisäksi kiellettyjä ovat kirjoitukset, jotka saattavat täyttää rikoslaissa säädetyn yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tai kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Asiattomat viestit voidaan poistaa ja toistuvasti sääntöjä rikkovan käyttäjän viestintä poliisin profiilissa voidaan estää. Viestin poistamisesta ja estosta ei ilmoiteta kirjoittajalle. 10 Seuranta ja arviointi Poliisiyksiköiden tulee seurata omaa aluettaan koskevaa uutisointia ja keskustelua mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Poliisiyksiköiden käytössä on yhteinen mediaseurantajärjestelmä. Merkittävistä huomioista on syytä ilmoittaa välittömästi poliisiyksikön johdolle, operatiivista toimintaa johtavalle henkilölle tai valvonta- ja hälytystoiminnan päällystölle. Median tilannekuva on hyvä välittää koko päällystölle ja turvapaikka-asioiden kanssa tekemisissä olevalle henkilöstölle. Tietoa tulisi mahdollisuuksien mukaan jakaa myös muulle henkilöstölle. Yhdenmukainen kuva uutisoinnista ja tilanteesta on omiaan yhdenmukaistamaan myös toimintaa. Poliisihallituksen viestintä tuottaa tarvittavia valtakunnallisia analyysejä turvapaikkatilanteeseen liittyvästä uutisoinnista ja ihmisten tiedontarpeista. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisijohtaja Tomi Vuori Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Aspo-asianhallintajärjestelmässä. Poliisihallitus 04.12.2015 klo 15.39. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jakelu Tiedoksi Poliisiyksiköt Poliisihallituksen yksiköt Sisäministeriö Sisäministeriö, poliisiosasto