Asukasvalinta ja asukasdemokratia Hallitusohjelman tavoitteet Asukasvalinnan tavoitteet ja perusteet Erityisryhmien asukasvalinta Asukasvalintaoppaan päivittäminen Asukasdemokratian yleiset tavoitteet Tiedonantovelvollisuus Selvitys yhteishallintolain muutostarpeesta 24.5.2016 Helsinki 25.5.2016 Turku Anne Salin
Hallitusohjelman tavoitteet 20.5.2016 Strateginen hallitusohjelma = 5 painopistealuetta = 26 kärkihanketta TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY - painopisteen kärkihanke numero 5 on Asuntorakentamista lisätään Kärkihankkeesta todetaan, että Ohjelman tavoitteena on vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, vastata asuntojen kysyntää, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä asumisen valinnanvapautta sekä vastata asuntotarpeen rakenteen muutokseen Toteutetaan hallituksen asuntopoliittiset linjaukset, jotka kuvattu hallitusohjelman liitteessä 4 KUVA: PIRJO FERIN, YHA-KUVAPANKKI 2
Hallitusohjelma 2015: Asukasvalinta Asukasvalinnassa otetaan käyttöön tulorajat Uusien asukkaiden tulot tarkistetaan 5 vuoden välein. Siirtymäaika asunnosta on 2 vuotta ARA asuntojen asukasvalintaa muutetaan toimeentulotuki- ja asumistukiasiakkaita suosivaksi ja kannustinloukkujen pienentämiseksi vaikeasti työllistyvät asetetaan etusijalle VNA (166/2008) muutos on vielä valmistelussa 5/2016 3
Asukasvalinta lyhytaikainen 10 vuoden korkotuki 20.5.2016 HE 76/2016 Julkinen hakumenettely Asukkaiden valinta sosiaalisin perustein pieni- ja keskituloisille Samalla tulisi pyrkiä talojen monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoisiin asuinalueisiin. Asukasvalintoja tehtäessä olisi selvitettävä ainoastaan tulot, mutta ei asunnontarvetta ja varallisuutta. Hakijoita ei myöskään asetettaisi etusijajärjestykseen tulojen perusteella. Käytössä ainoastaan tulojen yläraja Valtioneuvoston asetuksella tulorajat, asukasvalintaperusteet ja poikkeukset Ei sovellettaisi yhteishallintolakia, koska alkuvuokrat vahvistettaisiin ARAssa korkotukilainan hyväksymispäätöksessä
Asukasvalinnan tavoitteet ja säädökset Valtion tukemat arava- ja korkotukivuokra-asunnot vuokrataan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen Asukasvalinnan säädökset ovat: Aravarajoituslain (1190/1993) 4 4 c Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 11 11 C sovelletaan myös vanha korkotukilaki 867/1980, 20v rajoitus Asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokraasuntoihin annettu valtioneuvoston asetus (166/2008) KUVA: JANNE ULVINEN, YHA-KUVAPANKKI 5
ARAn rooli asukasvalinnoissa ARAlla on asukasvalintojen yleinen ohjaustehtävä Yleisen ohjauksen tavoitteena on, että vuokratalojen omistajat soveltaisivat yhdenmukaisesti asumisen lainsäädöksissä ilmoitettuja asukasvalintaperusteita KUVA: VESA KUUSAVA, YHA-KUVAPANKKI ARA toteuttaa asukasvalintojen yleistä ohjausta: 1. Opas arava- ja korkotukivuokra- asuntojen asukasvalintoihin 12.2.2014 (www.ara.fi/asukasvalinta) Päivitys vireillä 5/2016 2. Osallistuu koulutustilaisuuksiin 3. Vastaa puhelin- ja sähköpostikyselyihin 4. Suorittaa ohjaus- ja tarkastuskäyntejä 6
Kuntien rooli asukasvalinnoissa Asukasvalintojen valvonta on kuntien lakisääteinen tehtävä. Toteuttavat valvontatapapäätöksen mukaisesti Kunnilla on oikeus saada vuokratalojen omistajilta kaikki tarvittavat tiedot valvonnan suorittamiseksi. 7
Kuka voi saada ARA-asunnon? ARA-asuntoihin voidaan valita asukkaaksi Suomen kansalainen tai häneen rinnastettava henkilö ruokakuntineen (korkotukilaki 11 3. mom. ja aravarajoituslaki 4 3. mom.). Suomen kansalaisiin rinnastettavia henkilöitä ovat: 1) henkilöt, joiden oleskeluoikeus on ulkomaalaislain (301/2004) 10. luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai joille on myönnetty oleskelukortti Käytännössä ulkomaalaislain 10 luvussa tarkoitetut henkilöt ovat Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Liechtensteinin ja Sveitsin sekä Pohjoismaiden kansalaiset. Nämä henkilöt voivat rekisteröidä oleskelunsa Suomessa, jos he täyttävät ulkomaalaislain mukaiset rekisteröintiedellytykset. 20.5.2016 8
Kuka voi saada Henkilö voi oleskella ja tehdä Suomessa vapaasti työtä enintään kolmen kuukauden ajan. Jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta, on oleskeluoikeus rekisteröitävä. Rekisteröinnin voi tehdä paikallisen poliisin toimipisteessä. Suomeen toisesta Pohjoismaasta muuttavan (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti), pitää ilmoittaa muutosta maistraattiin mahdollisimman pian. 2) henkilöt, joille on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu vähintään yhden vuoden oleskeluun oikeuttava oleskelulupa oleskelulupa on saatu pakolaisaseman sekä toissijaisen suojelun perusteella myönnetty EU:n sininen kortti (oikeus työskennellä korkeaa ammattipätevyyttä vaativassa työssä) pitkään oleskellut kolmannen maan kansalainen 20.5.2016 9
Kuka voi saada 3) henkilöt, joille on myönnetty oleskelulupa opiskelun perusteella opiskelijoilta ei edellytetä vähintään vuoden oleskelulupaa Hakijan oleskeluluvan tyyppi ilmenee oleskelulupakortista, josta edellytetään kopiota asuntohakemuksen liitteeksi. Oleskelulupaan liittyvistä asioista voi tarvittaessa tiedustella Maahanmuuttovirastosta (Migri). Tietoa löytyy myös viraston verkkosivustolta www.migri.fi. 20.5.2016 10
Asuntohakemus ja sen liitteet Kirjallinen tai sähköinen Ympäristöministeriön asetuksessa (904/2006) kerrotaan asuntohakemuksessa vähintään ilmoitettavat tiedot Hakemuslomake ARAn kaavan mukainen tai vastaava (lomake ARA 100) www.ara.fi/asukasvalinta Hakemuslomakkeesta on ilmettävä sen voimassaoloaika ja uusimistapa EO 20.12.2010 Dnro 2299/09: voimassaoloaika ei saa olla niin lyhyt, ettei hakemusta ehditä käsitellä KUVA: EINO ERVASTI, YHA-KUVAPANKKI 11
Asuntohakemus Hakemuslomakkeesta on aina ilmettävä asukasvalinnan vertailuperusteet Hakemuksessa ja sen liitteissä on ilmoitettava: 1. hakijan asunnontarve (miksi tarvitsee asuntoa) 2. nykyinen asunto (osoite, huoneluku, pinta-ala, varustetaso, kunto, hallintasuhde, muut asukkaat) 3. mahdollinen asunnottomuus ja sen kesto 4. asunnontarvetta todistavat liitteet (esim. lääkärin, sosiaalityöntekijän, terveystarkastajan lausunto, opintojen alkaminen, uusi työpaikka) 5. Tulot ja varallisuus 12
Asukasvalintaperusteet Asukasvalintaperusteet ovat: asunnon tarve varallisuus tulot Asukkaiden valinta perustuu asukasvalinta-perusteisiin sekä hakijoiden keskinäiseen vertailuun Etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Jos hakijalla on niin paljon varallisuutta, että hän kykenee hankkimaan asunnon ilman valtion tukea, häntä ei saa valita asukkaaksi KUVA: JOHANNA KINNARI, YHA-KUVAPANKKI Tulorajat poistuivat 1.4.2008, mutta tulovertailu ei poistunut. Odotettavissa tulorajat tietyille paikkakunnille, asetusmuutos (166/2008) valmisteilla. 13
Varallisuus Hakijan varallisuus (varat velat) selvitetään sen arvioimiseksi, onko hakijalla riittävästi varallisuutta järjestää asumisensa ilman valtion tukea Varallisuus on otettava huomioon hakijoiden keskinäisessä vertailussa Varoista tarvitaan liitteet: asunto-osakkeista, pörssiosakkeista, kiinteästä omaisuudesta ja muusta sijoitusomaisuudesta esitäytetyn veroilmoituksen ilmoitusosa ja erittelyosa, joista ilmenee, että hakijalla on tällaista omaisuutta kiinteistövälittäjän lausunto tai muu vastaava selvitys asuntoosakkeiden ja kiinteän omaisuuden käyvästä arvosta (omaisuuden todennäköinen myyntihinta) sekä pörssiosakkeiden ja muun sijoitusomaisuuden käyvästä arvosta pörssikurssit, pankkien todistukset, sijoitustutkimuksen rahastoraportit pankin kirjallinen selvitys veloista 14
Tulot Tuloiksi ei lasketa asumistukea, toimeentulotukea eikä opintotukea Mutta niiden selvittäminen auttaa hakijaa hahmottamaan vuokranmaksukykyään Ei myöskään Asumistukilain 15 :n mukaisia ns. etuoikeutettuja tuloja. Verotodistuksilla (verotustiedoilla) tarkoitetaan niitä veroviranomaisilta saatavia asiakirjoja, joista ilmenee hakijan tulot, varat ja velat eli VEROTUSPÄÄTÖS JA ESITÄYTETYN VEROILMOITUKSEN ERITTELYOSA viimeksi toimitetusta verotuksesta 15
Etusijajärjestys Hakijoiden keskinäistä etusijajärjestystä arvioidaan kokonaisuutena hakijoiden asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella Etusijalle asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat Yksittäistapauksessa voidaan poiketa säädetystä etusijajärjestyksestä, jos se on perusteltua hakijan erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne tai vuokratalon/asuinalueen asukasrakenne huomioon ottaen 16
Poikkeukset (varallisuus ja tulot) Hakija voidaan valita varallisuuden ja tulojen määrästä riippumatta: asunnon perusparannus talonmiehen tai huoltomiehen asunto keskinäinen vaihto vaihtaminen saman omistajan asunnosta toiseen vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu henkilö (AHVL 45, 46, 48 tai 88 ) enintään 15 % ns. 10 vuoden jatkorajoitusajalla olevista asunnoista HUOM! Tähän saattaa tulla muutoksia VNA (166/2008) yhteydessä, jonka valmistelu kesken 20.5.2016 17
Poikkeukset (varallisuus) Lähinnä palvelutalojen asukasvalinnassa Voidaan vähentää tavanomaisen asunnon arvo - myös työn johdosta lähtöpaikkakunnalla sijaitseva omistusasunto Voidaan valita asukkaaksi varallisuuden määrästä riippumatta, jos kysymyksessä on sellaisen asumisen tukeminen, joka sosiaalisista ja terveydellisistä syitä erityisen tarpeellista. Ei saa valita, jos varallisuus on riittävä tarvetta vastaavan asunnon ja huolenpidon hankkimiseen. Voidaan huomioida tehostetun palveluasumisen 20.5.2016 18 odotettavissa oleva tarve + kustannus
Poikkeukset Asunnontarve: jos hakijan käytössä oleva vuokra-asunto vapautuu Käyttö: kunta voi antaa luvan käyttää vuokra-asuntoa tilapäisesti, kuitenkin enintään 2 vuodeksi muiden kuin edellytykset täyttävien asuntoina tarkoituksenmukaista, tarpeellista yhteiskunnan kannalta erittäin kiireellisten toimenpiteiden suorittaminen esim. työvoiman tarve, tulipalo tms. Hakijoita ei ole: voidaan valita muitakin, jos edellytykset täyttäviä ei ole väestön väheneminen tyhjät asunnot tyhjäkäytön ja vuokratappioiden estäminen 20.5.2016 19
Muu kuin asuinkäyttö Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan käyttää asuntoa muuhun kuin asuintarkoitukseen esim. päiväkoti (enintään kolme vuotta kerrallaan) Kunnan on ilmoitettava luvasta ennen muutoksen toteuttamista ARAlle Investointiavustuskohteissa (erityisryhmät) ARA päättää käyttötarkoituksen ja käyttäjäryhmän muutoksista esim. vanhusten palvelutalon asuinhuoneisto otetaan toimistokäyttöön 20.5.2016 20
Erityisryhmien investointiavustus Vuodesta 2005 lukien ARA myöntänyt investointiavustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi Korkotukilaina + investointiavustus Rakentaminen, perusparantaminen ja hankinta Erityisryhmät: mm. muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset mielenterveyskuntoutujat vammaiset pitkäaikaisasunnottomat tukea tarvitsevat nuoret KUVA: JOHANNA KINNARI, YHA-KUVAPANKKI 20.5.2016 21
Palvelutalojen asukasvalinta Henkilö voi saada kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvia asumispalveluja tuloistaan ja varallisuudestaan riippumatta (sosiaalihuoltolainsäädäntö) ARA-palveluasuntojen asukasvalinnat on tehtävä ARAn tukia koskevan lainsäädännön perusteella Asukasvalintakriteerit ovat: asunnontarve, tulot ja varat sekä hakijoiden keskinäinen vertailu Hakijan on kuuluttava avustuspäätöksen mukaiseen erityisryhmään Asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluja 20.5.2016 22
Palvelutalojen asukasvalinta KUVA: JANNE ULVINEN, YHA-KUVAPANKKI 20.5.2016 Palveluasumisen tarve selvitetään lääkärin tai muun alan asiantuntijan lausunnolla (esim. sosiaalityöntekijä) Palveluseteli ei poista asukasvalinta-kriteereitä (asunnontarve, varallisuus ja tulot) Tehostetussa palveluasumisessa asukasvalinta yleensä SOTE voi olla myös omistaja tai palveluntuottaja Tuensaaja (omistaja) vastaa, että avustus ja korkotuki kohdentuu ARA-päätösten mukaisesti Kunta valvoo (aravarajoituslaki 4 d ja korkotukilaki 11 d ) ARA valvoo (investointiavustuslaki 14 ja valtionavustuslaki 15-17 ) 23
Palveluasuminen 20.5.2016 Voidaan valita asukkaaksi varallisuuden määrästä riippumatta, jos kyseessä on sellaisen asumisen tukeminen joka on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista (VNA 6 :n 2 mom.) Ei tällöinkään saa valita hakijaruokakuntaa, jonka varallisuus on riittävä tarvetta vastaavan asunnon ja huolenpidon hankkimiseen Huomioon otettavasta varallisuudesta voidaan vähentää tavanomaisen asunnon arvo Ohjataan vapaarahoitteiseen palveluasuntoon, mikäli ei ole paikkakunnalla, voidaan hyväksyä varallisuuden määrästä riippumatta Hakijaa ei ole realistista velvoittaa järjestämään itseään varten asuntoa ja palveluja Ei kohtuullista velvoittaa kuntaa järjestämään vapaarahoitteista palveluasuntoa yksittäiselle hakijalle 24
Asukasvalintaoppaan muutokset Viimeisin päivitys 12.2.2014 Palvelutalojen asukasvalinnat Otettu huomioon ympäristöministeriön ohjauskirje 28.1.2014, poikkeaminen varallisuuden määrää koskevasta asukasvalintaperusteesta valtion tuella rakennetuissa palveluasunnoissa Odotettavissa seuraavaan päivitykseen mm. (vireillä) Tulorajat tietyille paikkakunnille, myös vaihdoissa Yhdenvertaisuuslaki Asumistukilaki 15 (tulot, joita ei huomioida) Asuntojen hakeminen verkkopalvelun kautta, asiakirjojen säilyttäminen Tositteellinen maksusuunnitelma vuokraveloista Oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat 20.5.2016 25
Asukasdemokratia Tarkoituksena edistää omistajien ja asukkaiden tiedonvälitystä, yhteistyötä ja luottamusta lisätä keskinäistä vastuuntuntoa asuintaloa koskevissa asioissa asumisviihtyvyyden lisääminen taloudellisuus (kunnossapito- ja hoitomenot) antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumista koskevissa asioissa KUVA: VESA HÄRKÖNEN, YHA-KUVAPANKKI Sovelletaan Kaikki aravarajoitusten alaiset vuokratalot + 10 vuoden jatkorajoituskohteet 1.1.2002 jälkeen rahoitetut korkotukivuokratalot Asumisoikeustalot (huom. asumisoikeusyhdistykset) 20.5.2016 26
Tiedonsaantioikeus ja tiedottamisvelvollisuus Yksittäisellä asukkaalla ei ole oikeutta saada näitä tietoja Tietoa, mikä on lain mukaan salassa pidettävä, ei voi antaa Mm. yksityisen vuokralaisen henkilökohtaiset asiat, kuten asumistuen saaminen Tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset ovat vuokranmäärityksessä hyväksyttäviä menoja, jotka voidaan sisällyttää vuokriin Jälkilaskelma on annettava tasausryhmittäin asukkaiden toimielimille Asukkaiden kokouksella tai asukastoimikunnalla on oikeus saada omistajalta tai tämän edustajalta tämän lain mukaisten oikeuksien käyttämiseen tarpeelliset vuokranmääritysyksikköä koskevat tiedot. Tiedot on annettava tilintarkastajan varmentamana, jos asukkaiden kokous tai asukastoimikunta ne sellaisena pyytää. Jos tietojen oikeellisuutta ei voida varmentaa, on tilintarkastajan todettava tämä. Omistajan tulee myös tiedottaa vuokranmääritysyksikön asukkaille ja muille huoneistojen haltijoille vuokranmääritysyksikköä koskevista sellaisista asioista, joilla voi olla merkitystä heille tai tässä laissa tarkoitetuille toimielimille tämän lain mukaisten oikeuksien käyttämiseksi. (11 ) 27
Yhteishallintolain mukainen asukasdemokratia tarkoittaa 1/2 Asukkailla on oikeus saada tietoa vuokranmääritysyksikköön kuuluvien talojen kunnosta, hoidosta ja taloudenpidosta KUVA: JOHANNA KINNARI, YHA-KUVAPANKKI Asukkailla on oikeus osallistua valmisteluun ja antaa lausunto mm. vuokran määrityksestä vuosittain talousarvioon sisällytettävistä korjaustoimenpiteistä sekä pitkänajan korjaussuunnitelmista huoltosopimuksen sisällöstä sekä isännöinnin ja huoltotehtävien järjestämisestä 20.5.2016 28
Yhteishallintolain mukainen asukasdemokratia tarkoittaa 2/2 Asukkailla on oikeus valvoa hoito-, huolto- ja korjaus-toimenpiteiden tekemistä Asukkailla on oikeus päättää talon järjestyssäännöistä, autopaikkojen, saunojen yms. jakamis-, vuokraus-periaatteista sekä askartelu-, kerho- yms. tilojen käytöstä KUVA: JOHANNA KINNARI, YHA-KUVAPANKKI 20.5.2016 29
Asukkaiden yhteistoiminnan toteuttaminen Asukkaat tai heidän edustajansa voivat toimia yhteishallintolain mukaisesti seuraavissa toimielimissä ja tehtävissä: 1. asukkaiden kokouksessa 2. asukastoimikunnassa 3. talon omistajan ja asukastoimikuntien yhteistyöelimessä 4. asukkaiden edustajana talonomistajayhtiön hallituksessa 5. asukkaiden valitsemana valvoja 20.5.2016 KUVA: JANNE ULVINEN, YHA-KUVAPANKKI
Asukkaiden kokouksen tehtävät valitsee asukastoimikunnan jäsenet ja varajäsenet ja jos valitsee useampia asukastoimikuntia, määrää niiden toimialueet nimeää ehdokkaan/ehdokkaat asukkaiden edustajiksi talon omistajayhtiön hallitukseen yhtiön yhtiökokous päättää, ketkä ehdokkaista valitaan hallitukseen valitsee valvojan antaa lausunnon talonomistajalle yhteistoimintaelimen asettamisesta, jos jossain vuokramääritysyksikössä ei ole asukastoimikuntaa voi päättää, että asukastoimikuntaa ei valita, vaan sen tehtävät hoitaa asukkaiden kokous, luottamushenkilö tai talonomistaja 20.5.2016 31
Asukastoimikunnan tehtävät Yhteishallintolain 10 :n mukaan mm: osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto vuokranmääritysyksikköön kuuluvien talojen talousarvioesityksestä sekä vuokranmääritysesityksestä tehdä esityksiä ja neuvotella vuosittain talousarvioon sisällytettävistä korjaustoimenpiteistä osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto pitkänajan korjaussuunnitelmista tehdä esityksiä, neuvotella ja antaa lausunto huoltosopimuksen sisällöstä, hoitojärjestelmästä sekä isännöinnin ja huoltotehtävien järjestämisestä valvoa asukkaiden lukuun hoito-, huolto- ja korjaustoimenpiteiden suorittamista 20.5.2016 32
Yhteistyöelin Talonomistaja voi päättää yhteistyöelimen asettamisesta asukastoimikuntia tai asukkaiden kokouksia kuultuaan Muodostuu talonomistajan edustajasta/edustajista sekä asukastoimikuntien jäsenistä Käsittelee omistajan koko asuntokantaa koskevia yhteishallintolaissa tarkoitettuja asioita kuten: vuokrien tasausta ja siinä noudatettavia periaatteita koko asuntokannan peruskorjaustarvetta Yhteistyöelin voi antaa suosituksia ja ohjeita yhteishallinnon piiriin kuuluvissa asioissa Jos yhteistyöelimenä toimii esim. osakeyhtiön hallintoneuvosto, se voi suositusten sijaan tehdä päätöksiä osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. 20.5.2016 33
Valvoja Asukkaiden kokous voi valita valvojan seuraamaan ja tarkastamaan vuokranmääritysyksikön talouden ja hallinnon hoitoa Valvojalla on sama oikeus saada tietoja vuokranmääritysyksikön taloudesta ja hallinnosta, mitä on voimassa vuokratalon omistavan yhteisön tai säätiön tilintarkastajasta Jos talonomistajalla on useita vuokranmääritysyksiköitä ja asukkaiden kokoukset ovat valinneet talonomistajayhteisön tilintarkastajan tai tilintarkastaja on valittu asukkaiden kokousten ehdottamista henkilöistä, hoitaa tämä tilintarkastaja valvojan tehtävät, jollei omistajan suostumuksella ole valittu useampia valvojia 20.5.2016 34
Selvitys yhteishallintolain muutostarpeesta Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) tuli voimaan 1.3.1991 Yhteishallintolain toteutumista ja malleja on selvitetty ympäristöministeriön toimeksiannosta 2007 Toimintaympäristö ja mallit muuttuneet Tarve selvittää kuinka toteutetaan ja onko lakia tarve muuttaa. Selvityksen on tarkoitus valmistua 2017 alkupuolella. 20.5.2016 35
YM, ARA ja AVI Ympäristöministeriö voi antaa asetuksella tarkempia säännöksiä yhteishallintolaissa tarkoitetun yhteistoiminnan järjestämisestä ARAlle kuuluu yhteishallintolain mukaan yleinen ohjaus ja se voi antaa ohjeita laissa mainituista asioista Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Määräaika omistajalle tehtävän suorittamiseksi Uhkasakko tehostamiseksi www.ara.fi/oppaat: Asukasdemokratiaopas Yhteishallinto ja toimiva vuokra-asuminen Asukasdemokratia tavaksi taloon 20.5.2016 36