Projektirahoitus yleistyy tuulivoimahankkeissa

puhdasta energiaa huomiseen Katsaus tuulimittauksiin Alkuperätakuut tulevat oletko valmis? Projektirahoitus yleistyy tuulivoimahankkeissa 04/13

Pääkirjoitus Jari Suominen Puheenjohtaja jari.suominen@tuulivoimayhdistys.fi Millaisen perinnön haluamme jättää jälkeläisillemme? Haluatko, että tulevat sukupolvet muistavat sinut vastuuttomana kerskakuluttajana? Muistavatko jälkeläisemme meidät sukupolvena, joka seurauksista piittaamatta eli ympäristöä säästämättä ja käytti miljoonien vuosien aikana maankuoren alle varastoituneen fossiilisen energian ja siinä sivussa suuren osan muistakin luonnonvaroista? Vai olisiko vielä mahdollista muuttaa suuntaa ja tulla muistetuiksi valistuneina käänteentekijöinä, jotka ymmärsivät nykymenon kestämättömät periaatteet? Meillä on käytettävissä moderni teknologia ja resurssit eli avaimet uuteen energiaviisaaseen maailmaan, jossa tuulella puhtaana ja kustannustehokkaana energiana on merkittävä edelläkävijän rooli. Energia-alallakaan muutos ei tapahdu odottamalla, että joku muu tekee sen puolestamme. Muutos vaatii aina näkemystä ja rohkeutta, jonkun on näytettävä esimerkkiä. Tie tulevaisuuteen on viitoitettava selkeillä, konkreettisilla ja pitkälle ulottuville loppu- ja välitavoitteilla, jotta ne toteutuisivat myös käytännössä. Ihminen rakastaa turvallisuutta ja varmuutta, vaikka se olisi vain näennäistä. Siksi meidät yksilöinä pakotettava muutokseen; on käytettävä sekä raippaa että porkkanaa. Muutoksissa onnistumisista on syytä ottaa oppia. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta poliittisesta ohjauksesta on biopolttoaineiden lisäysvelvoite, joka velvoittaa toimijat korvaamaan osan fossiilisesta energiasta uusiutuvalla energialla. Tie on viitoitettu kasvavalla velvoitteella vuoteen 2020. Lisäksi päästövähennyksestä saa lisäporkkanaa verojen kautta. Näillä toimilla liikenteen päästöt ovat Suomessa kääntyneet laskuun, vaikka samaan aikaan liikumme entistä enemmän. Tuulivoima on toinen hyvä esimerkki selkeän 2500 MW:n tavoitteen saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä: Yhteiskunta saa tulovirtaa tuulivoiman työllistämien ihmisten ja yritysten maksamista veroista, tuontienergialaskun pienenemisestä ja sähkön markkinahinnan alenemisesta. Osa näistä tuloista jaetaan toimijoille syöttötariffin muodossa mikä edelleen kiihdyttää investointeja tuulivoimaan ja voimistaa sitä kautta tulovirtaan päätyviä puroja. Myös epäonnistumisista pitää oppia. Esimerkki toimimattomasta ohjausmekanismista on päästökauppa, joka nostaa sähkön markkinahintaa, eikä ole johtanut fossiilisten energialähteiden käytön vähenemiseen. Hiiltä poltetaan niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa kiihtyvällä tahdilla, eikä loppua näy. Ohjausmekanismi on suhdanteiden ja markkinavoimien armoilla, ja ennustamattomana sen varaan ei voi rakentaa investointeja. Lisäksi on muistettava, että emme voi rakentaa tulevaisuuttamme toisten käsissä olevan tuontienergian varaan. Suomen kilpailukyvyn ja energiatulevaisuuden kannalta tuulivoimalla on tärkeitä ominaisuuksia: Polttoaine on puhdasta ja ilmaista auringon energiaa. Sen hyödyntäminen on omissa käsissämme. Kotimaisella tuotannolla työllistämme itseämme, ja tuontienergialaskun pieneneminen voitelee tehokkaasti kansantalouttamme. Vuoden 2020 jälkeen tarvitsemme siis pelkän päästötavoitteen ja päästökaupan lisäksi selkeät, realistiset ja kustannustehokkaat sekä teknologianeutraalit tavoitteet ja ohjausmekanismit. Kyseiset tavoitteet tarvitaan sekä uusiutuvalle energialle että tuulivoimalle. TEM:n energia- ja ilmastostrategiassa linjaaman vuoden 2025 9 TWh:n tuulivoimatavoitteen lisäksi tarvitsemme yhtä konkreettisen jatkotavoitteen vuodelle 2030. Tavoite voisi olla esimerkiksi 15-20 TWh tuulivoimalla tuotettua sähköenergiaa. Jari 2

Tuulienergia ISSN 1798-4297 24. VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Heidi Paalatie Toimitussihteeri: Anna Tiihonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva Panu Paalatie Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula 2013 Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 40 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 40 euroa Pienyritykset 300 euroa + alv Keskisuuret yritykset 1 500 euroa + alv Suuryritykset 3 000 euroa + alv Yhteisöt hallituksen jäsenten määrä x henkilöjäsenmaksu Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Asemakatu 11 A (2 kerros) 40100 Jyväskylä S-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi www.tuulivoimayhdistys.fi Pankkitili: Nordea FI08 1112 3000 3716 89 Sisällys 04/13 2 Millaisen perinnön haluamme jättää jälkeläisillemme? Jari Suominen 4 Tuulta päin! Anni Mikkonen 6 Kohti luotettavampia uusiutuvan energian markkinoita Pilvimaari Heikkinen 8 Vuoden 2013 energia-asenteet selvitetty: kansa haluaa kotimaista ja uusiutuvaa Anna Tiihonen 10 Uusiutuvan energian sujuva integrointi - älykkään verkon avainkysymys Sami Haapamäki ja Jenni Tolonen 14 Katsaus tuulimittauksiin Merja Paakkari 18 Tuulivoiman projektirahoitus Hans Bergmann 21 Energia-alan palveluyritys kasvoi kiinteäksi osaksi Suomen tuulivoimaa Pilvi Pirkonen 24 Skotlannin offshore-tuulivoimamarkkinat kiinnostavat suomalaisia yrityksiä Jouko Putkonen 26 Pienituulivoimala Pekka Agge, Esa Eklund, Jari Ihonen, Heidi Paalatie, Juha Pölönen, Kari Wahlroos 29 Tuulivoimapuistojen ohjauskyltti ohjaa turvalliseen liikkumiseen puistoalueella Anna Tiihonen 31 Kokemus vaikuttaa enemmän kuin tuhat kuvaa Heidi Paalatie 32 Tilastot VTT 34 Mistä katsot maailmaa Heidi Paalatie 3

Kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja anni.mikkonen@tuulivoimayhdistys.fi Tuulta päin! Vuosi 2013 on ollut tuulivoimarakentamisen kannalta erittäin turbulenttinen: toisaalta tuulivoimarakentamisen käyntiinlähtö on ollut edellisvuotta selvempää, toisaalta hankekehityksen haasteeksi nousivat loppuvuonna viranomaisten antamat tuulivoimarakentamista koskevat yllättävät lausunnot. Viime vuosi oli tuulivoimarakentamisen ennätysvuosi Suomessa. Uuden kapasiteetin määrä on jatkanut kasvuaan kuluvana vuonna: Uutta kapasiteettia on otettu tänä vuonna käyttöön ainakin 150 MW:a. Vuoden lopussa Suomessa on yli 200 tuulivoimalaa kumulatiivisen kapasiteetin ollessa 450 MW:a. Uusi vuosi ei tule olemaan edeltäjiään huonompi, sillä vuodelle 2014 tiedetään jo tilatun uusia voimaloita yli 150 MW:n edestä. Lisäksi muutamalla hankkeella on rakennusluvat, mutta voimalatilauksia ei ole vielä julkistettu. Nekin hankkeet ehtinevät ensi vuonna valmiiksi. Tuulivoimarakentamisen käynnistyminen on kuitenkin ollut hitaampaa kuin aiemmin ajateltiin. Viime vuoden loppupuolella arvioitiin, että tänä vuonna olisi voinut valmistua jopa 200 MW:a uutta kapasiteettia. Haasteita rakentamisen tiellä on vieläkin. Edunvalvontaa on tehty muun muassa tuulivoiman ja tutkien yhteensovittamiseksi, ministeriöiden ja sidosryhmien välisessä edistämistyöryhmässä, vuoden 2030 EU-tavoitteiden parissa, äänen mallinnus- ja mittausohjeiden valmistelussa sekä muissa äänikysymyksissä. Työtä jatketaan vuonna 2014. Tänäkin vuonna olemme työskennelleet aktiivisesti sen eteen, että tuulivoimaa olisi mahdollista saada rakennettua Suomeen kestävällä tavalla. Nähtävissä on ollut, että siellä missä tapahtuu paljon, syntyy myös paljon keskustelua. STY ja hanketoimijat ovat alkaneet yhä enemmän panostaa keinoihin, joilla saadaan kasvatettua hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä, huomioitua alueen asukkaiden mielipiteitä ja otettua heidät mukaan hankkeiden suunnitteluun. Toivon lämpimästi, että kehitys jatkuu samaan suuntaan, koska aktiivinen tiedottaminen, keskustelu ihmisten kanssa ja heidän huoliinsa vastaaminen ovat paras keino lisätä hankkeen paikallista hyväksyttävyyttä ja edistää hankkeen etenemistä. Monessa kohtaa äänikeskustelu on enemmänkin oire kuin oikea syy; muutos elinympäristössä huolettaa. Huoli on otettava vakavasti, mutta sen takia ei ole syytä kiristää ohjearvoja. Ympäristöministeriön mallinnusohjeet, joiden on luvattu valmistuvan talven 2014 aikana, huomioivat tuulivoiman äänen ominaispiirteet sekä tuovat tarvittavaa selkänojaa kaikille tahoille. Niin hankekehittäjät, konsultit kuin virkamiehetkin voivat luottaa siihen, että mallinnustulokset vastaavat todellisuutta, eivätkä mallinnetut äänentasot ylity asuntojen ja loma-asuntojen pihamailla. Myös asukkaat voivat luottaa mallinnusten tuloksiin, eikä ääntä tarvitse pelätä. Virheelliset mallinnustulokset eivät ole kenenkään etu. Syksyllä 2013 vahvistettavaksi tulleet maakuntakaavat ovat saaneet joukon aiemmin tuulivoimaan melko passiivisesti suhtautuneita viranomaisia reagoimaan. Tänäkään vuonna ei ole vältytty uusilta, ylimitoitetuilta viranomaisvaatimuksilta. Pahin ylilyönti on ollut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vaatimus sijoittaa maakuntakaavojen tuulivoimaalueet vähintään kahden kilometrin päähän asutuksesta. Vaikka lausunto on annettu maakuntakaavaan, ovat hankkeita vastustavat tahot tarttuneet lausuntoon, ja vaatimus löytynee valtaosasta valituksia ja lausuntoja, joita on jätetty syksyn aikana eri kaavoihin. Tuulivoimarakentamisen neuvottelupäivässä 27.11. asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen linjasi selkeästi, että Suomessa tuulivoimaloiden sijoittaminen suhteessa asutukseen ratkaistaan jatkossakin mallinnuksilla ja ulkomelutaso-ohjearvoilla, ei kategorisilla etäisyyksillä. Linjaus oli erittäin tervetullut ja se selkeyttää STM:n lausuntojen aiheuttamaa kaaosta. STY:n kasvava jäsenjoukko ja edunvalvontatyössä aktiivisesti mukana olevat jäsenet mahdollistavat tavoitteiden eteenpäin viemisen. Iso kiitos kuluneesta vuodesta! Näissä tunnelmissa onkin hyvä toivottaa rentouttavaa joulunaikaa ja menestyksekästä vuotta 2014! Anni Ps. Lokakuun tilastot kertovat sen mihin ollaan tuulivoimatuotannossa menossa: lokakuussa tuulivoimalla katettiin yli 1 % sähkönkulutuksesta. Hienoa! 4

Creating good living enviroment yit.fi/tuulivoima 5

Alkuperätakuut Pilvimaari Heikkinen EKOenergia Kohti luotettavampia uusiutuvan energian markkinoita Oletko tietoinen sähkömarkkinoilla vuodenvaihteessa tapahtuvista muutoksista, jotka vaikuttavat uusiutuvan energian myyntiin? Onko yrityksesi jo tutustunut alkuperätakuumarkkinoiden tuomiin mahdollisuuksiin? Sähkömarkkinoiden vapautuminen Euroopassa on luonut tarpeen viralliselle järjestelmälle sähkön alkuperän jäljittämiseksi. Euroopan Unionin direktiiviin pohjautuva laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta tuli voimaan 2004 ja uudistui tänä vuonna siten, että aikaisemmin vapaaehtoinen alkuperän varmentaminen muuttuu pakolliseksi vuoden 2014 alusta alkaen. Lakimuutos koskee jokaista yritystä, joka haluaa jatkossakin myydä uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä. Guarantees of Origin -alkuperätakuujärjestelmän avulla loppukäyttäjät saavat varmistuksen siitä, että heidän kuluttamansa sähkö todella tulee uusiutuvasta lähteestä. Järjestelmä koskee tuuli-, aurinko-, ja ilmalämpöenergiaa, geotermistä ja hydrotermistä energiaa, valtamerienergiaa, vesivoimaa, biomassaa, kaatopaikkakaasuja, jäteveden käsittelylaitoksen kaasuja ja biokaasuja. Suomessa alkuperätakuista vastaa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Lain noudattamista valvoo Energiamarkkinavirasto, joka tuottaa myös vuosittain julkaistavan kansallisen sekasähkön jäännösjakauman. Jäännösjakauma koostuu fossiilisten energialähteiden ja turpeen, ydinvoiman sekä uusiutuvien energialähteiden tuotanto-osuuksista, joista vähennetään uusiutuvana sähkönä loppukuluttajille myyty eli alkuperältään varmennettu energia. Jäännösjakauman avulla annetaan alkuperä varmentamattomalle uusiutuvalle energialle, ETA-alueen ulkopuolelta tuodulle varmentamattomalle sähkölle ja alkuperältään tuntemattomalle sähkölle. Alkuperätakuita myönnetään kutakin tuotettua megawattituntia kohden ja ne ovat voimassa 12 kuukautta myöntämishetkestä lähtien. Alkuperätakuiden myöntäminen ja peruuttaminen tapahtuu sähköisesti. KEITÄ MUUTOS KOSKEE? Velvollisuus sähkön alkuperän varmentamiseksi koskee sähkönmyyjää, -tuottajaa ja -käyttäjää tietyin edellytyksin. Sähkönmyyjän, joka myy uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä, on varmennettava myymänsä sähkö alkuperätakuilla. Tämä tapahtuu peruuttamalla myytyä sähköä vastaava määrä alkuperätakuita Energiamarkkinaviraston määräämänä ajankohtana. Sähköntuottajan on varmennettava muussa liiketoiminnassaan käyttämänsä uusiutuvan sähkön alkuperä, mikäli hän ilmoittaa asiakkailleen käyttävänsä uusiutuvaa energiaa. Niin ikään sähkönkäyttäjä, joka ilmoittaa markkinointiaineistossaan uusiutuvan sähkön käytöstä, on velvoitettu varmentamaan tieto alkuperätakuilla. Sähkön alkuperätakuut voidaan myydä varsinaisesta sähköstä erillisinä. Niille onkin syntynyt uusi markkina jo olemassa olevien sähkömarkkinoiden rinnalle. Uusiutuvan energian alkuperätakuita ja muita vihreitä sertifikaatteja on vaihdettu markkinoilla jo useita vuosia, mutta järjestelmän muuttuessa pakolliseksi on odotettavissa markkinoiden kasvua. On huomioitava, että mikäli tuotetun sähkön alkuperätakuut myydään markkinoilla, ei loppukäyttäjille voida enää kyseisen fyysisen sähkön osalta ilmoittaa sen olevan peräisin uusiutuvasta lähteestä. Näin pidetään huolta siitä, että uusiutuvista lähteistä tuotettu energiayksikkö huomioidaan vain kerran, mikä on yksi lakimuutoksen tavoitteista. Mahdollisuus myydä sähkö ja alkuperätakuut erikseen, tarjoaa yrityksille erilaisia strategisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi yritys, joka tuottaa ja myy sekä uusiutuvaa että fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, voi myydä osan tai kaikki alkuperätakuistaan sähköstä erillisinä, mikäli sen asiakaskunta ei ole kiinnostunut uusiutuvasti tuotetusta energiasta. Alkuperätakuilla on myös imagoon liittyvää arvoa rahallisen arvon lisäksi, mitä yritykset voivat hyödyntää eri tavoin. TUULIVOIMAN OSUUS JÄRJESTELMÄSSÄ Suomalaisesta tuulivoimasta alkuperätakuujärjestelmään on merkitty 160 6

MW edestä tuotantolaitoksia, kun elokuussa 2013 Suomen kapasiteetti oli 323 MW. Näin ollen puolet kapasiteetista on yhä rekisteröimättä. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Jotta tuulivoimalalle voidaan myöntää alkuperätakuita on laitos syötettävä rekisteriin, jota tällä hetkellä ylläpitää Fingrid Oyj:n valtuuttamana Grexel Systems Ltd. Rekisteriin pääsemiseksi laitos tulee todentaa arviointilaitoksen toimesta, mutta valtioneuvoston asetuksen 417/2013 mukaan laitos voidaan varmentaa myös Eurooppalaisen energian alkuperätodistusjärjestelmän (European Energy Certificate System) todennuksella. EECS-todennus voidaan tehdä, mikäli laitoksesta rekisteriin tarvittavat tiedot ovat saatavissa luotettavista lähteistä. Tällöin käyntiä paikan päällä ei tarvita. Yhtiölle koituu järjestelmästä kustannuksia, mutta myös tuottoja. Kustannuksia syntyy järjestelmään liittymisestä ja alkuperätakuiden myöntämisestä ja tuottoja yritys saa myydessään alkuperätakuitaan markkinoilla. Mitä sitten tapahtuu tuulivoimaa myyvälle yhtiölle, joka ei lähde mukaan järjestelmään? Järjestelmään siirtyminen on vapaaehtoista, mutta pois jättäytyminen aiheuttaa rajoituksia liiketoiminnalle. Tällaisessa tapauksessa sähkötuotetta ei saa enää myydä eikä markkinoida tuulivoimana. Aikaisemmin tuulivoimana myydyn sähkön alkuperä on tällöin ilmoitettava jäännösjakauman mukaisesti, jolloin se tulee sisältämään myös ydinvoimaa ja fossiilisia energialähteitä. Sähköä tuulivoimalla tuottava yritys ei myöskään saa ilmoittaa käyttävänsä tuulisähköä ilman alkuperän varmentamista. EKOENERGIALLA LISÄARVOA EKOenergia on ensimmäinen ja ainoa yleiseurooppalainen ympäristömerkki sähkölle. EKOenergia-merkin tarkoitus on auttaa sähkönmyyjiä myymään helposti tunnistettavaa ja laajasti hyväksyttyjä sähkötuotteita. Sen tarkoitus on myös auttaa kuluttajia tekemään oikeita valintoja monimutkaisilla eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. EKOenergian käyttäjät saavat oikeaa tietoa käyttämänsä sähkön alkuperästä sekä väitteistä, joita he voivat käyttää ostamastaan sähköstä. Miksi sähkö sitten merkitään ympäristömerkillä, eivätkö alkuperätakuut riitä? EKOenergia-merkkiä ei myönnetä kaikelle uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle sähkölle. EKOenergia-merkin kriteerit tuulivoimalle perustuvat laitoksen sijantiin. Mikäli laitos sijaitsee Natura 2000 -alueilla tai muilla luonnonsuojelualueilla, tärkeillä lintualueilla tai UNESCON maailman perintökohteissa, EKOenergian hallitus keskustelee merkittävien sidosryhmien kanssa ennen laitoksen toteamista EKOenergia-kelpoiseksi. Osalle sidosryhmistä sähkön ympäristömerkki on tärkeä tae luonnon monimuotoisuuden, elinympäristöjen ja ekosysteemipalveluiden suojelemisesta. Näin ollen EKOenergia-merkki luo merkittävää lisäarvoa loppukuluttajille, mutta myös sähkön tuottajille ja myyjille. On odotettavissa, että EKOenergia-merkityillä alkuperätakuilla tulee olemaan korkeampihinta kuin tavanomaisilla alkuperätakuilla. Pelkkiin alkuperätakuisiin verrattuna EKOenergia-merkityn sähkön kuluttaminen johtaa myös aina uusiutuvan energian tuotannon lisääntymiseen. Jokaisesta EKOenergiana myydystä megawattitunnista sijoitetaan vähintään 0,10 euroa ilmastorahastoon, jonka varoja käytetään edistämään uusiutuvan energian lisäinvestointeja. Tällä hetkellä EKOenergia-merkityn sähkön myyjiä on Suomessa 13, minkä lisäksi EKOenergia-merkittyjä alkuperätakuita välittää kuusi kansainvälistä palveluntarjoajaa. EKOenergia-kelpoisiksi tuotantolaitoksiksi on todettu jo yli sata voimalaitosta Euroopassa ja määrä nousee jatkuvasti. Verkosto kasvaa ja kansainvälistyy edelleen - jäseniä on jo 21 maasta. Kuluttajat alkavat hiljalleen herätä sähkön kilpailutukseen, omien valintojensa tärkeyteen ja mahdollisuuteen vaikuttaa uusiutuvan energian lisääntymiseen. EKOenergia haluaa auttaa heitä tekemään parempia valintoja ja samalla edistää ympäristötietoisuuden kasvamista. n Lisätietoja: Ekoenergia.fi 7

Abstract TOWARDS MORE RELIABLE RENEWABLE ENERGY MARKET In the beginning of 2014 changes in the electricity market in Finland will affect producers, sellers, and in some cases also users of renewable energy. The Guarantees of Origin system has been created as an instrument for tracking the origin of electricity. It will become mandatory for those, who want to continue to sell renewable electricity next year. This means that renewable energy can no longer be sold as renewable without a guarantee of its origin. Electricity consumers who are producing their own electricity in other business actions, must also have a Guarantee of Origin if they wish to announce the use of renewables publicly. End users of renewable energy must also verify the origin, if they want to use the information in their marketing materials. Companies can opt out of the system, but that will influence their business. The energy, which was earlier sold as renewable, will now have its origin from the national residual mix. The residual mix is the grid mix of which the GO-verified renewable electricity is subtracted. It always includes fossil fuel, nuclear power, and renewable energy. In cases like this, the energy cannot be marketed or sold as renewable anymore. The mix is calculated by Energy Market Authority, who also supervises the legislation. The wind power capacity in Finland was 323 MW in August 2013. At the moment, only 160 MW have been registered to the GO-system. Although the system will bring along some costs, companies will also have revenues from selling the GOs in the market. EKOenergy is a network of European environmental NGOs promoting the use of sustainable electricity. The most visible tool is the EKOenergy ecolabel. It is an ecolabel for electricity, and it sets criteria for consumer information and sustainability. From every MWh sold as EKOenergy, 10 cents is invested into the Climate Fund. The money of the Fund will be used to stimulate further investments in renewable energy. The price for GOs is expected to be higher for those with EKOenergy tag. For more information: ekoenergy.org Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Vuoden 2013 energia-asenteet selvitetty: kansa haluaa kotimaista ja uusiutuvaa Energiateollisuus ry:n vuosittain tilaaman tutkimuksen mukaan suomalaisten energia-asenteissa ei ole tapahtunut radikaaleja muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna; tuulivoiman kannatus on edelleen uusiutuvien energialähteiden kärkiluokkaa. Tutkimuksen mukaan etenkin kotimaisten ja uusiutuvien energiantuotantomuotojen kannatus on väestön keskuudessa suurta. Tuulivoiman kannatuksessa ei ole tapahtunut suurta muutosta edellisen vuoden 87 % kannatukseen verrattuna. Tuulivoiman käytön lisäämistä haluavien määrä on pysynyt melko tasaisesti samalla tasolla (87 91 %) vuodesta 2006 saakka. On hienoa huomata, että julkisuudessa käyty keskustelu esimerkiksi tuulivoiman äänistä ei ole säikäyttänyt ihmisiä, vaan luotto tuulivoimaan on edelleen korkealla tasolla. Ydinvoiman kannatus taas jakoi mielipiteitä; noin kolmannes lisäisi ydinvoiman käyttöä, kun vajaa kolmannes vähentäisi sitä. Neljännes pitää tämänhetkistä käyttötasoa sopivana. Suomalaisten energia-asenteita kartoittava tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat edelleen tuulivoimamyönteinen kansa. Tulosten mukaan väestö haluaa kehittää sähköntuotantoa yleisestikin uusiutuvien energialähteiden suuntaan: 90 % vastaajista lisäisi aurinkosähköä, 85 % tuulisähköä, 75 % bioenergiaa ja 65 % vesivoimaa. Näiden energiantuotantotapojen kotimaiseen tuotantoon panostamalla uskotaan olevan positiivinen vaikutus kotimaisen työllisyyden kasvuun. Myös toive energiaomavaraisuudesta näkyy selvästi tuloksissa, joiden mukaan puolet väestöstä vähentäisi ulkomaisen energian tuontia entisestään. Ilmastonmuutosta pidetään tutkimustulosten mukaan edelleen vakavana uhkana ja ydinvoiman merkitys kasvihuonekaasupäästöjen hillitsijänä korostui. Fossiilisista polttoaineista maakaasun käyttöä lisäisi puolet vastaajista kun taas kolme neljästä vastaajasta vähentäisi kivihiilen ja öljyn käyttöä. Turpeen käytön lisäämistä tai sen tämän hetken käyttötasoa kannattaa yli puolet suomalaisista. n 8

Efficient technology for highest yield E-115 3,000 kw ENERCON has added yet another efficient wind turbine to its product range the new E-115 / 3 MW specially designed for sites with moderate wind speeds. Thanks to its performance-optimized blade design and a rotor diameter of 115 metres, the E-115 generates high output even in the partial load range. The two-part rotor blade design allows for enhanced transport flexibility. And, as in all ENERCON wind energy converters, the E-115 is equipped with intelligent grid management features which fulfil all international grid codes. Furthermore, ENERCON s tried and tested innovative wind turbine technology provides for high availability. For further information: www.enercon.de 9

Tutkimus Sami Haapamäki ja Jenni Tolonen Landis+Gyr Oy Uusiutuvan energian sujuva integrointi - älykkään verkon avainkysymys Suomessa on totuttu varmaan sähkönjakeluun ja sähköverkon vakaaseen toimintaan panostetaan jatkuvasti. Muutokset energian tuotanto- ja käyttötavoissa tuovat mukanaan uudenlaisia haasteita, joihin vastaamiseen tarvitaan uutta teknologiaa. Suomen sähköverkot menestyvät kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti, kun tarkastellaan sähköverkkojen toimitusvarmuutta. Verkkoja kehitetään ja uutta teknologiaa otetaan käyttöön jatkuvasti. Viimeisin merkittävä muutos on ollut kotitalouksien etäluettavat sähkömittarit, jotka toimivat pohjana älykkäälle verkolle. Suomi kuuluu EU:n kärkimaihin myös uusiutuvan energian käyttöönotossa, ja sen myötä energiantuotanto hajautuu tulevaisuudessa. Sekä vakaan energianjakelun turvaaminen että uusiutuvan energian tuotannon hyödyntäminen kattavasti edellyttävät älykästä verkkoteknologiaa. Älykkään verkon avulla voidaan myös optimoida energian jakelu ja tuotanto, kun kysyntä lisääntyy. HAJAUTUVA TUOTANTO HAASTAA VERKON TOIMINTAKYVYN Energiantuotannon monipuolistuminen ja lisääntyvä uusiutuvan energian tuotanto tuovat mukanaan monia hyötyjä, ja ne ovat elinehto ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisessä. Tuotannon hajautuminen asettaa kuitenkin myös haasteita pien- ja keskijänniteverkon toiminnalle ja toimitusvarmuudelle: esimerkiksi tuulivoiman tuotannon todellista määrää on vaikea ennustaa, mikä hankaloittaa verkon tehotasapainon ja jännitetason ylläpitämistä. Tulevaisuudessa myös energian kysynnän ennakoiminen voi olla vaikeampaa, kun esimerkiksi pientuotanto ja sähköautot lisääntyvät. Sähköverkosto muuttuu tulevaisuudessa yhä dynaamisemmaksi, ja tuotannon ja kysynnän muutoksiin on voitava reagoida nopeasti. Verkon käytönohjauksessa on pystyttävä hyödyn- 10

tämään laajemmin kysynnän ja kuormien reaaliaikaista ohjausta. Tarvitaan uutta teknologiaa, jolla varmistetaan laadukas ja varma sähkönjakelun myös tulevaisuuden dynaamisesti muuttuvassa tuotanto- ja jakelukentässä. RATKAISUNA REAALIAIKAINEN PIEN- JA KESKIJÄNNITEVERKON HALLINTA Suurjänniteverkon hallinnassa automatiikka ja energianhallintajärjestelmät ovat arkipäivää. Tulevaisuuden älykästä verkkoa varten tarvitaan kuitenkin myös erityisesti pien- ja keskijänniteverkon reaaliaikaiseen hallintaan kehitettyjä energianhallintajärjestelmiä, jotka mahdollistavat verkon osien toimimisen sujuvasti yhteen energian tuotannon ja kysynnän vaatimusten mukaan ja joilla voidaan integroida uusiutuva energiantuotanto osaksi sähköverkkoa. Näin mahdollistetaan energian tuotannon ja kysynnän oikea-aikaiset ohjaukset ja voidaan ajoittaa oikein uusiutuvan energian syöttö verkkoon. Toshiban kehittämän µems-ener gianhallintajärjestelmän toiminta perustuu monesta eri lähteestä peräisin olevan tiedon yhdistämiseen ja käsittelyyn. Järjestelmä muun muassa ennakoi uusiutuvan energian tuotantotehon esimerkiksi tuulipuistossa sääennusteen perusteella. Lisäksi se hyödyntää etäluettavien mittareiden historiatietoa energian kysynnän arvioimiseen. µems kerää tiedot yhteen ja vertailee niitä reaaliaikaisiin kulutus- ja tuotantotietoihin. Vertailun perusteella µems ohjaa verkoston eri osien toimintaa: järjestelmä voi esimerkiksi säätää yksittäisten muuntamoiden jännitetasoa ja siten mahdollistaa tehotasapainon ylläpitämisen reaaliajassa. Näin vältetään tehotasapainoa uhkaavat tilanteet ja esimerkiksi riski, että verkon jännite nousee yli sallittujen raja-arvojen, kun tuotanto ylittää kysynnän. Ohjauksien avulla voidaan välttää yliteho ja verkkoon syötetään vain tarvittava määrä energiaa. AKUSTOT MAKSIMOIVAT UUSIUTUVAN ENERGIAN POTENTIAALIN Olennainen osa älykästä verkkoa ja kattavaa energianhallintajärjestelmää on energian varastointiratkaisu. Toshiballa on sekä paikallisena että keskitettynä teho- ja energiavarastona toimiva SCiB -akustoratkaisu. Akustojen ansiosta esimerkiksi alhaisen kulutuksen aikana tuulivoimalla tuotettu ylimää- räinen energia voidaan varastoida eikä voimaloiden tuotantoa tarvitse rajoittaa liikatuotannon ja ylitehon uhatessa verkon tasapainoa. Tämä mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon potentiaalin hyödyntämisen kattavasti. Akustoihin varastoitu energia voidaan hyödyntää korkean kulutuksen aikana eikä käyttöön tarvitse ottaa esimerkiksi fossiilisilla polttoaineilla toimivaa varavoimaa. Myöskään kulutusta ei tarvitse rajoittaa. Lisäksi Toshiban µems hyödyntää akustoja tehotasapainon ylläpitämiseen tasoittamalla uusiutuvan energian vaihtelevaa lähtötehoa: järjestelmä ajoittaa oikein uusiutuvan energian ja akustoon varastoidun energian syötön verkkoon tuotannosta ja kysynnästä saatavan reaaliaikaisen tiedon tai ennusteiden perusteella. Näin µems mahdollistaa keski- ja pienjänniteverkon jännitteen ja tasapainon hallinnan sekä varmistaa vakaan sähkönjakelun myös tulevaisuudessa. n Toshiban µemsjärjestelmä vähentää jännitevaihtelun haittavaikutuksia jakelu- ja siirtoverkossa, kun uusiutuvaa energiaa otetaan käyttöön. µems-energianhallintajärjestelmä hyödyntää reaaliaikaista tietoa. Tuulipuiston tuottaman energian määrästä saadaan tietoa etäluettavan mittarin avulla. 11

Landis+Gyr Oy tarjoaa integroituja energianhallintaratkaisuja ja toimittaa sähkö-, kaasu- ja kaukolämpömittareita, etäluentajärjestelmiä ja luentapalveluita energiayhtiöiden tarpeisiin. Yritys on aktiivisesti mukana älykkään verkon kehittämisessä. Landis+Gyr on Toshiban itsenäinen tytäryhtiö, ja sen tuotevalikoimaan kuuluvat Toshiban siirto- ja jakeluverkon tuotteet, ratkaisut uusiutuvan energian hallintaan ja tuotannon ohjaukseen sekä akustoratkaisut energian varastointiin. Landis+Gyrin vuotuinen liikevaihto on yli 1,6 miljardia USA:n Landis+Gyr dollaria, ja yritys toimii yli 30 maassa. Suomen yksikkö toimii etäluentajärjestelmien ja älykkään mittauksen teknologiakeskuksena, ja sen toimipaikat sijaitsevat Jyväskylässä ja Vantaalla. Abstract INTEGRATING RENEWABLES THE KEY QUESTION OF SMART GRID In Finland, the reliability of electricity supply is excellent and new technology, such as smart metering, is implemented continuously. However, to maintain and further enhance this reliability of the grid, proactive measures geared toward long term sustainability should also be taken into context. First steps include securing energy supply through optimizing energy production and renewable integration. Both require introduction of smart-grid technology. Decentralized energy production and increasing production of renewables entail many benefits. However, they also set challenges as, for example, predicting future electricity demand and wind power output complicates the management of power balance and voltage level in the network. Moreover, electricity networks will become more dynamic in the future and reacting to changes in demand and supply must be fast and accurate. Also, real-time demand and load controls must be deployed more widely. Smart Grids are well capable of addressing even these types of challenges. To make the smart grid come true, we need real-time energy management solutions created especially for the low and medium voltage network. New solutions are needed to enable smooth operation of the network based on energy supply and demand needs. Toshiba s Micro Energy Management System (µems) combines and manages information from several sources to stabilize the network when renewable energy production is integrated as part of the network. The system exploits, for example, smart metering history data and wind power output forecasts. It compares the information with real time consumption and production data. Based on this data management, the system controls different parts of the network: it can, for example, adjust the voltage level in individual substations. This helps to avoid overload situations. Comprehensive energy storage solutions are essential part of the smart grid. Toshiba s SCiB is a solution for storing energy and power. The solution enables to deploy, for example, the wind power to full extent. The produced energy can be stored and there is no need to limit the production during low consumption periods. Stored energy can be utilized during high energy demand periods. In addition to this, Toshiba s µems utilizes battery solutions to balance the fluctuating output of the renewables: based on real-time information the system schedules the stored energy supply into the network. This way µems enables managing the power balance in low and medium voltage network, and ensures energy stability also in future. Lyhyesti Tuulienergia uudistuu ehdota uutta nimeä TuuliE, Tuuli, TuuliVOIMA, Tuulella, Tuulee!, Vire, Puuska, joku ihan muu? Mikä nimeksi uudistuvalle jäsenlehdelle? Ehdota uutta nimeä ja voita palkinto! Nimiehdotuksia voi lähettää tammikuun loppuun asti Heidille. (heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi) Äänet asetuksiin Tuulienergia jää historiaan, ja seuraava numero STY:n jäsen- ja sidosryhmälehteä ilmestyy uudella nimellä ja ilmeellä. Taittaja ja painopaikka vaihtuvat uudistusten vauhdittamiseksi. Jatkossa lehti ilmestyy neljän numeron sijasta kolme kertaa vuodessa, mutta entistä tuhdimpana. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista valmistellaan valtioneuvoston asetus keväällä 2014. Asetuksessa tullaan määrittelemään tuulivoimaloiden desibelirajoitukset, ja alueet, joille näitä rajoituksia tullaan soveltamaan. Kategorisia vähimmäisetäisyyksiä esimerkiksi asutukseen ei tulla määrittelemään, sillä riittävään etäisyyteen vaikuttavat muun muassa maaston muoto ja kasvillisuus. Asetuksen tarkoituksena on tarjota vastauksia esiinnousseisiin kysymyksiin tuulivoiman ääniohjearvoista. Asetuksen valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriö on antamassa ministeriön asetuksen sisämelutasoista talven 2014 aikana. Asumisterveysohjeen terssikaistaiset raja-arvot siirretään samassa yhteydessä asetuksen tasolle. 12

13 180x262_bleeds3mm.indd 1 25.11.2013 11.15

Ajankohtaista Merja Paakkari Hafmex Oy Katsaus tuulimittauksiin Tuulivoimahankkeiden yksi oleellisimpia vaiheita on varmistaa energian tuotannon riittävyys aiotulla tuulipuistoalueella. Tämä tapahtuu mittaamalla alueen tuuliolosuhteita riittävällä tarkkuudella ja riittävän pitkään. Mittauksien perusteella arvioidaan hankkeen kannattavuus sekä varmistetaan rahoitus ja hankkeen mahdollinen myynti tulevaisuudessa. Mikäli mittauksiin ei uhrata tarpeeksi ajatusta ja vaivaa, voidaan pahimmassa tapauksessa hukata vuosia ja paljon rahaa. MITTAUKSIA MASTOSSA - TÄHTÄIMENÄ NAPAKORKEUS Mastossa suoritettavat mittaukset ovat tällä hetkellä ainoa tuulen mittaustapa, joka on huomioitu kansainvälisessä IEC-standardissa. Suomen olosuhteet ovat kuitenkin haastavat, eikä nykyisten voimassa olevien IEC-standardien mukaista mittausta voida täällä sellaisenaan toteuttaa. Tämä johtuu talvella esiintyvistä jäätävistä olosuhteista; ainoastaan IEC-standardissa hyväksyttyjä mittareita käyttäen menetetään pahimmillaan usean kuukauden verran dataa talvijaksolta. Laadukas tuotantoanalyysi vaatii kuitenkin yli 97 % datasaannon koko mittausajalta, joten Suomessa on käytettävä lämmitettyjä mittareita ja standardeista joudutaan siksi hieman tinkimään. Toisaalta mastoon voidaan laittaa sekä IEC-hyväksyttyjä mittareita että täyslämmitettyjä mittareita, jolloin saadaan varmennettua datan saanto myös jäätävissä olosuhteissa. Tällöin lämmittämätön mittari toimii myös hyvänä ilmaisimena jäätävien olosuhteiden esiintymisestä. Olennaisinta mastomittauksissa onkin varmentaa mittaukset usealla erityyppisellä mittarilla. Tämä tapahtuu käyttämällä esimerkiksi lämmittämätöntä ja lämmitettyä anemometria ja tuuliviiriä sekä ultrasonic-laitetta. Tärkeää on myös huomioida itse maston mittauksille aiheuttama häiriö. Jos mittaukset tehdään lyhyellä puomilla vain yhdellä puolella mastoa, joudutaan yksi tuulensuuntasektori hylkäämään tuloksista. Häiriön suuruutta voidaan toki arvioida myös laskennallisesti, mutta tällöin kasvatetaan laskelman epävarmuutta. Suurempi epävarmuus tarkoittaa käytännössä pienempää tuotantolukua rahoittajien laskelmissa. 14

Häiriövaikutuksen arvioiminen on erityisen tärkeää hyödynnettäessä mittauksissa telemastoja, sillä antennien vaikutus mittauksiin voi olla merkittävä. Telemastoissa tulisikin kahdentaa tuulenmittaus molemmin puolin mastoa, jolloin kummastakin mittarista voidaan käyttää vain häiriöttömät tuulen suuntasektorit. Tässäkin tapauksessa on varmistuttava siitä, että ollaan riittävällä etäisyydellä mastosta eli käytetään tarpeeksi pitkiä puomeja. Jos masto on täynnä muita laitteita, ei sitä voida hyödyntää mittauksissa ollenkaan: häiriöttömään virtaukseen päästäkseen tarvittaisiin niin pitkät puomit, ettei niiden asentaminen ole käytännössä mahdollista. Maston sopivuus mittauksiin on hyvä varmistaa etukäteen sen sijaan, että haaskataan aikaa ja rahaa kelvottoman datan hankkimiseen. Mittausmastoissa tuulta mitataan usealta korkeudelta, jotta voidaan arvioida tuuliprofiilia eli tuulen nopeuden vaihtelua korkeuden mukaan. Epävarmuuden minimoimiseksi tulisi korkein mittauspiste olla aiotulla tuulivoimalan napakorkeudella. Nykyisin tuulivoimalat etenkin sisämaassa ovat napakorkeudeltaan jopa 140 metriä. Näin korkeiden mittausmastojen kustannukset kasvavat suuriksi, erityisesti kun Suomessa joudutaan vielä huomioimaan mahdollinen jääkuorma. Mastojen rinnalle onkin tullut useita täydentäviä vaihtoehtoja. SODAR TUULIMITTAUKSIA ÄÄNIPULSSIN AVULLA Sodar-mittaukset ovat kasvattaneet suosiotaan. Niitä on käytetty paljon itsenäiseen mittaamiseen Suomessakin. Sodar ei kuitenkaan vielä ole yleisesti hyväksytty menetelmä etenkään vaihtelevassa maastossa, sen hyväksyttävyyden lisäämiseksi tehdään paljon töitä. Sodar lähettää äänipulssin useaan eri suuntaan. Ääni heijastuu takaisin mittalaitteelle tuulen mukana liikkuvista pienistä termisistä pyörteistä. Heijastuneiden äänipulssien avulla lasketaan tuulivektori, joka sisältää tiedon tuulen suunnasta ja nopeudesta. Mittauksessa lasketaan siis äänipulssien välisessä ilmamassassa tuulensuunnan ja -nopeuden keskiarvo. Oletuksena on, että tämä ilmamassa on ominaisuuksiltaan tasalaatuinen. Menetelmä eroaa siten mastomittauksista, joissa mitataan tuulen nopeus yhdessä pisteessä ja erikseen tuulen suunta toisessa pisteessä. Monimuotoisessa maastossa oletus tasaisesta ilmamassasta ei enää päde, vaan esimerkiksi rinteet aiheuttavat tuulennopeuden ja suunnan vaihtelua mitatun ilmamassan sisällä. Tämä voidaan huomioida käyttämällä maaston muodoista laskettua korjauskerrointa, mutta tällöin tukeudutaan jälleen mallinnukseen eli epävarmuus kasvaa tuotantoarviossa. Parasta olisikin löytää mittauskohde, jossa maaston vaikutus on mahdollisimman pieni eikä korjauskerrointa tarvitse huomioida. Suomessa maasto-olosuhteet vaikeuttavat muutenkin hyvän mittauspaikan löytämistä. Sodar perustuu äänipulsseihin, jolloin ympäristöstä ei saa kuulua häiritsevää melua tai kaikuja. Kaikua voivat aiheuttaa esimerkiksi paljaat puunrungot sekä isot kivet. Kaiku tuottaa dataan nollatuulia, mikä voi vääristää tuloksia merkittävästi. Ennen mittausten aloittamista tulisikin varmistua paikan soveltuvuudesta äänipulsseilla toteutettavaan mittaukseen. Paikan pitää esimerkiksi kaiun aiheuttajista vapaa mitatuilla etäisyyksillä (useimmiten 50-200 metriä). Laitteen asennus on suoritettava huolellisesti. Asennustyö on dokumentoitava yksityiskohtaisesti. Tämä itsestään selvä asia usein unohtuu käytännössä. Lisäksi tulee varmistaa laitteen moitteeton toiminta. Esimerkiksi laitteen mukana tuleva lämpötilamittari tulee olla kytkettynä ja ehjä, muuten dataa ei voida hyödyntää laisinkaan. Asennuksen 15

jälkeen dataa on syytä tarkkailla aluksi mahdollisten kaikujen havaitsemiseksi. Laitetta tulee myös huoltaa säännöllisesti ja tarkkailla vikatilanteiden nopeaksi korjaamiseksi. Mikään laite ei toimi ilman kunnossapitoa. LIDAR LASERSÄTEELLÄ TUULTA MITTAAMAAN Lidaria on tutkittu paljon kansainvälisesti ja se on saavuttanut vankan aseman maailmalla tuuliresurssien kartoittamisessa. Vertailut mastomittauksiin ovat antaneet erinomaisia tuloksia ja isot kansainväliset konsulttiyhtiöt hyväksyvät sen jo itsenäisenä mittausjärjestelmänä tietyissä olosuhteissa. Lidaria, kuten sodariakaan, ei ole kuitenkaan mainittu nykyisissä kansainvälisissä standardeissa. Lidariin pätevät samat maastovaikutukset kuin sodariinkin, joten erityistä huomiota pitää kiinnittää paikan valinnassa: virtauksen tasalaatuisuus mitatussa ilmamassassa on olennaista. Myös laitteen asennukseen ja datan tarkkailuun pätevät samat säännöt kuin sodarissa. Tosin lidarissa kaiut eivät aiheuta ongelmia. Lidar perustuu lasersäteeseen, joka heijastuu ilman mukana liikkuvista aerosoleista takaisin mittauslaitteelle. Lidarilla mitattaessa tulee huomioida, että jotkin sääolosuhteet, kuten sumu, estävät lasersäteen kulun, jolloin menetetään huomattavia määriä dataa eri korkeuksilta. Lidar on tarkka, mutta ominaisuudesta ei ole hyötyä, jos datan saanto jää vähäiseksi. Kun datan menetys liittyy lisäksi tiettyyn säätyyppiin, on selvää, että käytettävissä olevasta datasta laskettu keskiarvo poikkeaa todellisesta keskiarvosta. Tämä poikkeama voidaan arvioida, mikäli dataa on joltakin korkeudelta saatavilla lähes täydellinen aikasarja. Lidarilla tähän ei välttämättä päästä, etenkään jos sumut ovat alueella yleisiä. Sumuja esiintyy paljon esimerkiksi rannikolla. Tällöin voidaan käyttää matalaa mittausmastoa yhdessä lidarin kanssa koko mittausjakson ajan, jolloin mastomittauksia voidaan käyttää poikkeaman arvioimisessa. Lidarin etuna on myös hiljaisuus: siitä ei lähde piippaavaa ääntä, ja se voidaankin asentaa lähelle asutusta, jopa talon katolle. Se ei myöskään ole herkkä kaiulle ja voidaan asentaa pienelle- kin avoimelle alueelle toisin kuin sodar. Paikoissa, joissa sodar-mittaukset eivät onnistu, voidaan usein hyödyntää lidaria. Toisaalta lidarilla on mastomittauksien matkimisen sijaan paljon muitakin käyttömahdollisuuksia: sillä voidaan esimerkiksi pystysuoran mittaamisen sijasta skannata vaakatasossa tiettyä kohtaa mäessä, vaikkapa rosoisuusmuutoksen kohdalta, jolloin saadaan tarkempaa tietoa ilman virtauksesta ennen muutoskohdan molemmin puolin. PÄÄASIA: KATTAVAT MITTAUKSET Mittauksia suunnitellessa tulee huomioida mitattavan kohteen sääolosuhteet, aiotun tuulivoimalan napakorkeus ja roottorin halkaisija. Lisäksi mittausten tarkoitus on olennaista tietää eli kartoitetaanko alustavasti alueen tuulisuutta vai onko tavoitteena niin sanottu pankitettava tuotantoanalyysi. Mittaukset tulee toteuttaa huolellisesti kaikki vaiheet dokumentoiden, jotta datan analysointi myöhemmin onnistuu sujuvasti. Mittauksia tulee myös tarkkailla jatkuvasti, jotta mahdollisiin vikatilanteisiin puututaan välittömästi ja siten taataan kattava datan saanto. Abstract MAKING RELIABLE WIND MEASUREMENTS One of the most important features in wind energy projects is to get assurance about wind conditions and conduct wind measurements that are approved by financing bodies. Finland has very challenging conditions for making good wind measurements. For example winter conditions can result in having data loss of several months, if only IEC-approved measurement equipment is used. Icing makes also mast measurements very expensive as the mast has to be made strong enough to withstand heavy icing. This is the case especially when the measuring heights are over hundred meters, and the mast is installed on top of a hill. Remote sensing devices, like sodar and lidar, give good addition to traditional mast measurements. These are not included in current IEC standards, but are generally approved in some conditions as standalone measurement systems. However, in Finland this is rarely the case. We have forests and hilly landscapes, that make the air flow over the measured volume non-uniform, and as a result introduce bias in the measurements compared to met masts. This can be corrected by using calculation models, but will then lead to increased uncertainty. In addition, strong inversion conditions can result in data loss at higher altitudes. It is possible to use measurements at lower altitudes to estimate the bias, but then it is needed to have almost 100 % data recovery at some level. Lidar is based on laser pulses that reflect from aerosols in the air. Especially on coastal areas, there might be fogs on all altitudes, and thus lidar measurements might not give good data coverage at any altitude. It is often recommendable to have met mast, even a short one, to calculate the bias due to data loss. Sodar, on the other hand, is based on sound pulses, and strong echoes can distort data by producing zero winds. Echoes can occur in places where there are bare tree trunks or large rocks. It is also not possible to use sodar close to habitants due to the noise it makes. Lidar is based on laser pulses and therefore it can often be used in places where use of sodar is not possible. Measurements need to be planned carefully, and the weather and terrain conditions at the site need to be taken into account. It is also essential to consider, what is the purpose of the measurements. Is the aim, for instance, to complete an initial check of wind conditions or to have bankable resource assessment. All measurement systems have pros and cons, which need to be taken into account. One should also remember to install the equipment properly and conduct detailed reporting with pictures. The data needs to be observed in order to rapidly notice possible malfunctions, and to correct them to minimize data loss. With careful planning, installation, and operation, it is possible to get reliable data with good data coverage. 16

Epävarmuuden aiheuttajat tulee mittausjärjestelyissä minimoida. Erityisesti ulkopuolista rahoitusta haettaessa suuremmat epävarmuudet tarkoittavat aina pienempää tuotantolukemaa, mikä heikentää hankkeen kannattavuusarviota. Mittaaminen onkin tasapainottelua epävarmuuden minimoimisen ja kasvavien kustannusten välillä. Mikään mittausmenetelmä ei ole sinänsä soveltuva kaikkiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Erityisesti Suomessa sääolosuhteet tekevät luotettavien mittausten tekemisen haastavaksi millä tahansa yllä mainituista menetelmistä. Usein onkin järkevää pohtia eri menetelmien yhtäaikaista käyttämistä. Esimerkiksi napakorkeutta matalampi masto voidaan hyväksyä, jos sen yhdistää sodar- tai lidar-mittauksiin. Tällöin voidaan tehdä standardin mukaiset mittaukset mastossa ja varmistua tuuliprofiilista sodarilla tai lidarilla koko tuulivoimalan roottorin pyyhkäisypintaalalta. Kun otetaan huomioon kunkin mittaustavan edut ja rajoitteet sekä mitataan useammalla erilaisella menetelmällä samaan aikaan, saadaan tehtyä luotettavat ja kattavat mittaukset. n Hafmex Oy Hafmex Oy on puolueeton tuulimittausten toteuttaja. Hafmex Oy:llä on usean vuoden kokemus tuulimittauksista mukaanlukien sodar, lidar, mitta- ja telemastot. Yhtiön tavoitteena on toteuttaa laadukkaita mittauksia käyttäen kullekin kohteelle soveltuvia menetelmiä, jotta korkea datan saanto turvataan ja epävarmuustekijät minimoidaan. Mittauksien ensisijainen tavoite on mahdollistaa luotettavien ja pankitettavien tuotantoanalyysien tekeminen. Hafmex Oy tuottaa myös datan analysointia ja tuotantoanalyyseja sekä laajempaa projektikonsultointia tuulivoimahankkeisiin. Olemme sertifioituja WAsP -ohjelman käytössä sekä AQS sodar -laitteiston asentamisessa ja datan analysoinnissa. Hafmex Oy:ssä on myös tuulivoimaloiden huolto- ja ylläpitotoimintaa. Voima syntyy osaamisesta. VEO on energia-alan asiantuntija, joka tuntee asiakkaidensa prosessit ja tarpeet. Joustavuus tekniikan, tuotteiden ja yhteistyökumppanien suhteen varmistaa, että voimme yhdessä valita käyttöösi optimoidut ja alan kehittyneimmät ratkaisut. Oikeita vastauksia energian tuotannon, jakelun ja käytön haasteisiin löydät osoitteesta www.veo.fi VEO Oy Runsorintie 5 65380 Vaasa puh. 0207 1901 veo@veo.fi www.veo.fi 17

Rahoitus Hans Bergmann Asianajotoimisto Bergmann Oy Tuulivoiman projektirahoitus Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) tuli voimaan vuoden 2011 alussa. Siinä säädetty tuulienergian syöttötariffi takaa järjestelmään hyväksytylle sähköntuottajalle ennalta sovitun hinnan tuotetusta sähköstä. Tämä luo edellytykset nykyisen tuulienergiakapasiteetin nostamiselle 2.500 megavolttiampeeriin (MVA) eli nykyisestä n. 0,7 %:sta noin 6 %:iin kokonaistuotannosta. Lain vaikutus mahdollisten sijoittajaryhmien kiinnostukseen ja käytössä oleviin rahoitusmalleihin on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Lailla luotiin markkinataloudesta erillinen biotooppi, jossa kotija ulkomaiset yksityiset rahastot sekä institutionaaliset sijoittajat ja niiden myötä projektirahoitus saavat alalla yhä vahvemman jalansijan. SYÖTTÖTARIFFI JA SIJOITTAJAT Kun 2.500 MVA:n kiintiö on saavutettu, projekteja ei enää hyväksytä syöttötariffijärjestelmään. Kiintiön täyttymisen ajankohtaa ei pystytä varmuudella arvioimaan. Julkistettujen projektien perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että kiintiö täyttynee jo vuoden 2016 loppuun mennessä tai viimeistään vuonna 2017 tai 2018. Jotta syöttötariffin hyödyntäminen ei vaarantuisi, projektien kehittämisen ja rahoituksen hankinnan on oltava nopeaa. Syöttötariffi tarjoaa kannustimen uuden tuulienergiakapasiteetin rakentamiseen. Muun muassa tulevista poliittisista päätöksistä riippuu, ovatko projektit kannattavia 2.500 MVA:n kapasiteetin saavuttamisen jälkeen. Nämä päätökset eivät ole ennakoitavissa. Uusia sijoituksia vaivaa epävarmuus siitä, pääseekö valmis projekti enää mukaan tariffijärjestelmään vai ei. Energiaalan yritysten kannalta tämän kaltainen epävarmuus poliittisesta kehityksestä muodostaa vaikeasti laskelmoitavissa olevan suunnitteluriskin. Siksi ei olekaan yllättävää, että esim. Fortum on viime aikoina myynyt tuulipuistoprojekteja investointirahastoille. Yksityisten ja institutionaalisten sijoitusrahastojen ei tarvitse olla huolissaan alan tulevasta kehityksestä. Sijoitusrahastot eivät ole naimisissa teollisuusalan kehityksen kanssa. Sijoituspäätös rajoittuu kulloinkin kyseessä olevaan projektiin. Kunkin projektin kannattavuus on laskettavissa syöttötariffin perusteella. Siksi 2.500 MVA:n kapasiteetin saavuttamiseen asti investointeja tulevat oletettavasti tekemään pääosin erilaiset sijoitusrahastot. TUULIVOIMAN PROJEKTIRAHOITUKSEN MERKITTÄVYYS KASVAA SUOMESSA Yksityiset sijoittajat tai rahastot voivat hankkia rahoituksen vieraalla pääomalla vain projektikohtaisesti, koska projektiin sijoitetun oman pääoman lisäksi perinteinen henkilökohtainen vastuu ei tule kyseeseen. Kansainvälisillä markkinoilla projektirahoitus on toiminut tuulivoima-alalla jo monta vuotta onnistuneesti. Vastaavaa kehitystä on tapahtumassa Suomessakin. Myönteisen luottopäätöksen kannalta projekti on ehdottomasti suunniteltava siten, että kaikkien lyhennys- ja korkositoumusten aikataulun mukainen hoitaminen projektin kassavirrasta on kaikkien varteen otettavien epäilyksien yläpuolella. Näin ollen luottokelpoisuus perustuu tuotanto- ja kustannusennusteille. Luotettavien ennusteiden tekeminen vaatii ammattitaitoista projektinhallintaa alusta alkaen. TUULIVOIMAPROJEKTIEN RAHOITETTAVUUS (BANKABILITY) Projektirakennuttajien ja sijoittajien tehtävänä on vakuuttaa rahoittajat osoittamalla projektin riittävästi varmistettu kannattavuus. Tämä edellyttää niin sanottu debt service coverage ratio arvon ( DSCR ) laskemista asianmukaisten tuulimittausten perusteella, projektin resurssien turvaamista soveliain sopimusoikeudellisin järjestelyin ja lopuksi vakuuspaketin järjestämistä. 18

Kassavirtaennusteessa täytyy olla riittävä reservi, jotta kaikkien sitoumusten aikataulun mukainen hoitaminen ei missään vaiheessa kyseenalaistu (stressitesti). Vakavasti otettavaa tuotantoennustetta varten paikallisten tuuliolojen sekä käytössä olevien laitteiden erityisesti turbiinien sekä niiden toiminta- ja huoltokustannusten täytyy olla tiedossa. Se, mitkä turbiinit soveltuvat käyttöön, riippuu ratkaisevalla tavalla tuulioloista. Ennusteet ovat mahdollisia vain, jos kaikki tarvittavat luvat ovat jo lainvoimaisina olemassa. Sitä ennen sitovia rahoituslupauksia ei ole odotettavissa. Pankit teettävät teknisten ja oikeudellisten riskien analyysin omilla teknisillä asiantuntijoillaan ja pankin luottamusta nauttivilla asianajajilla. Jos suoritettu due diligence johtaa ongelmiin, seurauksena on joka tapauksessa aikataulun viivästyminen. Lisäksi luottoehdot saattavat huonontua ja rahoitus voi jopa kariutua. Riskin minimoimiseksi operoivan yhtiön tulisi teettää itse oma tekninen ja oikeudellinen selvitys mahdollisimman varhain, mutta ainakin ennen rahoitusneuvotteluiden aloittamista. Vakuuksilla on siten keskeinen merkitys luottopäätökselle. Tyypillisiä rahoittajien vaatimuksia ovat: projektin riittävä rahoitus ensisijaisesti vastaavalla omalla pääomalla (rahoitussuhde n. 1/3 omaa pääomaa ja 2/3 projektirahoitusta), operoivan yhtiön osakkeiden/ yhtiöosuuksien panttaus, projektitilien sekä operoivan yhtiön varojen panttaus, saatavien ja sopimusten panttaus/luovuttaminen (koskien erityisesti myös vakuutussopimuksia) sekä sellaisen pankkitilin panttaus, jonka varat riittävät kattamaan lyhennys- ja korkomaksut ainakin 6 9 kuukaudelta. Rahoitusehdot ovat sitä edullisempia, mitä parempia vakuudet ovat. Esimerkiksi turbiinintoimittajan toimitukseen saatava vientitakuu voi merkittävästi edistää projektirahoituksen onnistumista. RAHOITUSTARJOUKSET Koti- ja ulkomaisten pankkien kiinnostus soveliaiden projektien rahoitukseen on suuri. Pankkipuolella pidetään soveliaina projekteja, joiden rahoitusvolyymi on vähintään 25 miljoonaa euroa. Tällainen rahoitusvolyymi edellyttää kapasiteetiltaan noin 15 20 MW:n tuulipuistoa. Mikäli tuulipuisto on tätä pienempi, kyseeseen voi tulla rahoituksen puitesopimus. Suurten transaktiokustannusten takia projektirahoituksen käyttö on kannattavaa kuitenkin vain, jos näköpiirissä olevana aikana rahoitusvolyymi on vähintään neljännes miljoonan verran. Kilpailu elävöittää liiketoimintaa myös luottosektorilla. Siksi on mielekästä tiedustella rahoitusmahdollisuuksia muualtakin kuin vain yhdestä rahoituslaitoksesta. Vasta käytännön tasolla nähdään, mikä pankki yksittäistapauksessa tarjoaa parhaan tai edullisimman rahoitusratkaisun. Tämä voi tapauskohtaisesti olla joko kotimainen tai ulkomainen pankki. Suurimmat edut lienevät kotija ulkomaisten pankkien muodostamilla konsortioilla. Nämä voivat yhdistää Suomen markkinoiden tietämyksen ulkomaisten laitosten monivuotiseen kokemukseen projektirahoituksesta. n Lisätietoa aiheesta: /www.bergmann.fi/ projektirahoitus Projektin rahoittajat luopuvat kokonaan tai osittain luotonottajan henkilökohtaisesta regressistä eli projektirahoituksessa sijoittajan vastuu projektiyhtiön velvoitteista ja näin ollen tuulivoimaprojektin velkarahoituksesta rajoittuu pääasiallisesti projektiyhtiöön tehdyn pääomasijoituksen määrään. Asianajotoimisto Bergmann on energia-, rakennus-, ja teknologiasektoreille erikoistunut asianajotoimisto. Palvelumme kattavat tuotantolaitteiden hankintaan ja energiatuotantoon liittyvät sopimus-, sijoitus- ja rahoitusratkaisut. Kansainvälinen tiimimme neuvoo asiakkaitamme erityisesti rajat ylittävissä transaktioissa. Asiakkaan liikeidean ymmärtäminen ja huomioon ottaminen on lähtökohtamme oikeudellisten palvelujen tarjoamiselle. Toimistoomme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.bergmann.fi. 19

WIND POWER PROJECT FINANCING Abstract At the start of 2011, the Act on Production Subsidy for Electricity Produced from Renewable Energy Sources (1396/2010) came into force in Finland. The feed-in tariff introduced by this Act creates the framework for a major increase in the current wind energy capacities. THE FEED-IN TARIFF AND PROJECT FINANCING A quota of up 2500 MVA may be utilized under the scheme for a maximum of 12 years. The operator receives compensation payments for the produced wind energy amounting to the difference between the target price stipulated by law of 105.30/ MWh (until the end of 2015) or of 83.50/MWh (from the start of 2016) and the 3-month average market price. As soon as the quota is fully utilized, no further projects can be accepted into the scheme. Whether or not further projects will be feasible once the 2500 MVA capacity has been achieved, will depend on future political decisions. For companies in the energy sector, dependence on political decisions represents a planning risk which is difficult to calculate. Private and institutional investors, on the other hand, are not married with the power generation industry. There is therefore good reason to anticipate, that further investments will be mainly made by private investment funds or institutional investors. Project financing, meaning a financing package granting the lender recourse only on the project resources, has been successfully used in the international market for many years. In Finland, new ground is being broken. For a positive loan decision, a reasonable debt service coverage ratio is indispensable during the lifetime of the loan. Banks require reliable predictions about energy output and operating costs. This includes the assessment of various potential legal issues. HOMEWORK FOR PROJECT DEVELOPERS AND INVES- TORS For project financing negotiations nothing is more important than a good presentation of the project s financial feasibility. This includes in particular the presentation of the debt service coverage ratio, the presence of the permits necessary under public law as well as contractual relationships to secure the project resources, and finally the usual collateral package. Finnish domestic as well as foreign banks show great interest in the project financing of wind energy. Competition livens up business even when it comes to funding. It is therefore reasonable to make enquiries with more than one financial institution in order to find out which bank offers the best or most cost-effective financing solution in an individual case. For further information, see: www.bergmann.fi/projectfinancing Uusiutuva energia hallitusti verkkoon Landis+Gyr on Suomen johtava etäluentaratkaisujen toimittaja. Mittausteknologiamme toimii älykkään verkon pohjana. Osana Toshiba-konsernia tarjoamme älykästä verkkoteknologiaa myös uusiutuvan energian hallintaan ja varastointiin. Ratkaisumme varmistaa sähköverkon tasapainon ja uusiutuvan energian hyödyntämisen tehokkaasti. 20